Diplomaattiset ponnistelut eivät ehkä liennyttäneet sodanuhkaa, sanoo puolustusministeri Kaikkonen – Naton suhtautuminen Suomeen ennallaan
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan tilanne lännen ja Venäjän välillä on yhä jännitteinen ja vakava.
EU:n puolustus- ja ulkoministerit kokoontuivat puolivuosittaiseen yhteiskokoukseen Ranskan Bretagnessa. Kuva: Christoph Petit Tesson / EPA
ANNIINA LUOTONEN
13.1. 21:07
Keskusteluyhteyden avaaminen Venäjän ja lännen välille ei välttämättä liennyttänyt sodanuhkaa Euroopassa, arvioi puolustusministeri
Antti Kaikkonen (kesk.).
Tilanne on hänen mukaansa edelleen jännitteinen ja vakava viikolla käydyistä neuvotteluista huolimatta.
– Lähiaikoina selviää, palataanko neuvotteluihin vai onko tässä edessä joku muu tie.
EU:n puolustus- ja ulkoministerit olivat torstaina koolla epävirallisessa yhteiskokouksessa kuten normaalistikin tähän aikaan vuodesta. Kokous järjestettiin Brestin kaupungissa EU-puheenjohtajamaa Ranskan kutsumana.
Venäjän ja lännen välien liennyttämiseen tähtäävä diplomatian superviikko heijastui myös EU-ministerien kokoukseen. Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg oli mukana vieraana.
Kaikkonen kertoo, että norjalaispääsihteeri toi myös kokouksessa esiin Suomen ja Ruotsin “linjakkaan toiminnan” eli puheenvuorot, joissa on viime aikoina korostettu maiden omaa päätösvaltaa. Tästä maat saivat hänen mukaansa kiitosta.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui toimittajille EU-kokouksen yhteydessä. Kuva: Fred Tanneau / EPA
Presidentti Sauli Niinistö vetosi uudenvuodenpuheessaan, ettei EU voi olla sivustakatsoja tilanteessa, jossa Suomen ja Ruotsin suvereenisuutta on kyseenalaistettu. Onko Suomi saanut haluamansa tuen EU:sta?
– Tämä tavoite, että Suomi ja Ruotsi ja muutkin maat päättävät itse omista asioistaan, sille on tullut vahva tuki sekä EU:sta, Natosta että Yhdysvalloista. Mutta kyllä itsekin peräänkuuluttaisin Euroopan unionilta vahvempaa roolia näissä keskusteluissa. Ei voi olla niin, että Euroopan asioista tai tulevaisuudesta linjattaessa EU olisi jotenkin sivuroolissa. Se ei ole mitenkään kestävä tilanne, Kaikkonen vastaa.
Onko Venäjän vaatimus, ettei Nato saa ottaa uusia jäseniä, eli Suomeakaan, heikentänyt Suomen asemaa?
– Tilannehan on kaiken kaikkiaan vielä avoin, mutta mielestäni Suomi on osaltaan tehnyt oman linjansa kirkkaaksi ja saanut sille varsin laajan tuen. Siinä mielessä en näe mitään oleellista muutosta Suomen asemassa heikompaan suuntaan tapahtuneen. Mutta eihän tämä viime viikkojen keskustelu tai ilmapiiri hyvä ole oikein kenenkään kannalta. Kovin toivottavaa on, että diplomatian keinoin syntyisi käänne parempaan. Varmuutta meillä ei siitä ole.
Suomen päättäjät ovat kovasti puolustaneet oikeutta hakea Naton jäseneksi. Onko tässä ollut kyse pelkästään Nato-option puolustamisesta vai onko tapahtumassa myös liike sen suuntaan, että itse jäsenyyttä oltaisiin hakemassa?
– Siinä on ollut kyse siitä, että on puolustettu omaa itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettiamme.
Kaiken sen perusteella, mitä tällä viikolla on kuultu, otettaisiinko Suomi Naton jäseneksi, jos jäsenyyttä haettaisiin nyt?
– Itselläni on ollut se käsitys jo pitkän aikaa, että Suomi ja Ruotsi ovat tervetulleita Naton jäseniä niin halutessaan eikä tässä suhteessa Naton suhtautuminen ole muuttunut. Tämä on oma käsitykseni asiasta.
Voiko Suomi luottaa siihen, että tällainen myönteinen poliittinen ilmapiiri jatkuu vai onko päätöstä syytä kiirehtää varmuuden vuoksi?
– Nato on moneen kertaan ja myös täällä painottanut sitä, että tämä asia ei muutu ja tästä Nato ei lähde edes neuvottelemaan.
EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen etenee
Yhdysvaltojen ja Venäjän apulaisulkoministerit keskustelivat maanantaina Genevessä ja keskiviikkona Nato-Venäjä-neuvosto oli koolla ensimmäistä kertaa vuoden 2019 jälkeen.
Iso osa EU-maista on ollut mukana keskusteluissa Naton kautta, mutta itse Euroopan unioni ei ole viikon neuvotteluihin osallistunut.
EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja
Josep Borrell kertoi tiedotustilaisuudessa Brestissä, että Yhdysvallat on pitänyt EU:n ajan tasalla. Yhdysvaltain ulkoministerin
Antony Blinkenin kanssa Borrell keskusteli vain muutama tunti ennen Geneven neuvotteluita.
EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell. Kuva: Christophe Petit Tesson / EPA
Kaikkosen mukaan kiristynyt turvallisuustilanne alleviivaa tarvetta EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen.
Ministerit käsittelivät torstaina tuoreinta luonnosta "
strategisesta kompassista", johon kootaan tavoitteita lähivuosille. Yksi tavoitteista on esimerkiksi nopean toiminnan joukkojen kehittäminen.
– Näillä näkymin näyttää vahvasti siltä, että asiakirja hyväksytään maaliskuussa, Kaikkonen sanoo.
Jo vuosia käytössä olleita, mutta ei vielä kertaakaan käytettyjä, nopean toiminnan joukkoja kehitetään Kaikkosen mukaan niin, ettei synny päällekkäisiä rakenteita.
Niiden kokoon tai muihin ominaisuuksiin hän ei vielä ota kantaa.