Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Erikoinen kommentti Kaikkoselta,,,,Eikö hän tiedä että EU:n jäsenmaiden sotilaallisesta koskemattomuuden takaajana on Puolustusliitto NATO... Siinä on samat jäsenmaat kuin EU:ssa.

Yhdysvallat ja Kanada liittyi jo EUhun, ja britit palasi? Suurien uutisten päivä!
 
2. maailmansotaa edeltävä tilanne ei ollut tässä suhteessa vertailukelpoinen, koska silloin Suomi tuskin olisi voinut liittoutua kenenkään kanssa vaikka olisi halunnutkin.
No ehkä NL:n. Siinäkin olisi voinut olla epämieluisia reunaehtoja...
Väärin....

Vaikka emme saakaan koskaan tietää syitä siihen, miksi vielä itsenäistymisemme aikaisen ystävämme Saksan suopealla myötävaikutuksella Suomi nimettiin Venäjän etupiiriksi ns. Ribbentropp-Molotov sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa.
- siis mikä oli muuttunut Suomen ja Saksan suhteissa niin perusteellisesti että 20 vuotta aikaisemmin omilla sotavoimillaan Suomen Itsenäisyyttä edistänyt liittolaisemme antoi Venöäjälle vapaat kädet sodan aloittamiseen Suomea vastaan? Huolimatta siitä että Saksan sotaa edeltässä hallinnossa oli keskiesissä asemissa merkittäviä Suomen ystäviä.
- minulla on ollut mahdollisuus perehtyä sotaa edeltävään historiaan liittyviin kirjoituksiin jne. Näistä on tietysti muokkaantunut jonkinlainen näkemys aiheeseen.
- sanottakoon sen verran että käsitykseni mukaan Suomella ollisi ollut erittäin hyvät mahdollsuudet välttyä joutumasta em. lisäpöytäkirjaan..
- se että sitten jouduimme muiden päätöksellä Venäjän etupiiriin ja sotaan oli sen aikaisen hallituksemme sekä ulkopoliittisen johdon suurta tökeryyttä, kokemattomuutta ja täydellistä ymmärtämättömyyttä, ja joidenkin osalta jopa uhmakasta välinpitämättömyyttä.
- se että jo reilun 6 kuukaiden päästä em. sopimuksesta Saksa kääntyi tukemaan Suomea kertoo siitä että asiat olisi voitu hoitaa toisinkin...

Eikä tuosta sopimuksesta kulunut enää kuin kolme kuukautta kun senaikainen Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen..siinä tilanteessa oleimme täysin yksin,,,toki saimme ansiokasta vapaaehtoista apua mutta eipä juuri muuta.. Sotaa kesti vain kolme kuukautta.

Ja, ikävä kyllä urhoollisesta taistelusta huolimatta olimme häviävänä osapuolena....siis "luuta kurkkuun" häviäjälle. Rauhanteossa suomalaiset joutuivat perääntymään vielä kymmeniä kilometrejä tastelelemalla säilytetyistäkin asemista.

Heti rauhanteon jälkeen tuli sitten viestiä Saksasta...vanha liittolaisemme kutsui Suomea mukaan uuteen sotaan. Vaikka vielä vajaa vuosi aikaisemmin sama Saksa antoi vihollisellemme Venäjälle vapaat kädet hyökkäyssotaan.
-eipä siinä kohtaa ollut perustusaista estettä liittoutumiselle...ja ehkä siinä tilanteessa oli jo pakko lähteä saksalaisten kaveriksi...Seuraukset tiedämme. Kovilla uhrauksille säilytimme itsenäisyytemme.. tuuriakin taisi olla mukana. Ja, saksalaiset kyllä auttoivat tällä kertaa Suomea ihan loppuun asti.
- sikti oltiin taas väärällä puolella, sodan häviäjänä - siis taas "luuta kurkkuun" häviäjälle.
- rauhanteossa suomalaiset joutuivat antamaan vielä Petsamon ja sotakorvauksia maksettiin seuraavat kymmenen vuotta..

No, mitä tästä kaikesta voisi oppia!

Ainakin sen että jo hyvissä ajoin, rauhan aikana, pitää valita puolensa ja liittolaisensa..ja valita niin vahvat liittolaiset ettemme edes joutuisi sotaan.
- lisäksi sellaiset liittolaiset jotka eivät ole ensimmäisesnä hyökkäämässä.
- jä vaikka joutuisimmekin puolustautumaan aseellisesti ei saa joutua sotimaan yksinään ylivoimaisesti itseään suurempaa vihollista vastaan.
- emmekä saisi missään tilanteessa jäädä sodan häviäväksi osapuoleksi.

Mutta, mutta....Kun katselee ja lueskelee nykyisen ulkoministerimme ja puolustusministerimme lausuntoja niin ikävällä tavalla tulee mieleen ne yli 80 vuoden takaiset ajat ja silloiset poliitikkomme. Näyttää siltä että mitään ei ole opittu..ei sitten mitään.
 
Väärin....

Vaikka emme saakaan koskaan tietää syitä siihen, miksi vielä itsenäistymisemme aikaisen ystävämme Saksan suopealla myötävaikutuksella Suomi nimettiin Venäjän etupiiriksi ns. Ribbentropp-Molotov sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa.
- siis mikä oli muuttunut Suomen ja Saksan suhteissa niin perusteellisesti että 20 vuotta aikaisemmin omilla sotavoimillaan Suomen Itsenäisyyttä edistänyt liittolaisemme antoi Venöäjälle vapaat kädet sodan aloittamiseen Suomea vastaan? Huolimatta siitä että Saksan sotaa edeltässä hallinnossa oli keskiesissä asemissa merkittäviä Suomen ystäviä.
- minulla on ollut mahdollisuus perehtyä sotaa edeltävään historiaan liittyviin kirjoituksiin jne. Näistä on tietysti muokkaantunut jonkinlainen näkemys aiheeseen.
- sanottakoon sen verran että käsitykseni mukaan Suomella ollisi ollut erittäin hyvät mahdollsuudet välttyä joutumasta em. lisäpöytäkirjaan..
- se että sitten jouduimme muiden päätöksellä Venäjän etupiiriin ja sotaan oli sen aikaisen hallituksemme sekä ulkopoliittisen johdon suurta tökeryyttä, kokemattomuutta ja täydellistä ymmärtämättömyyttä, ja joidenkin osalta jopa uhmakasta välinpitämättömyyttä.
- se että jo reilun 6 kuukaiden päästä em. sopimuksesta Saksa kääntyi tukemaan Suomea kertoo siitä että asiat olisi voitu hoitaa toisinkin...

Ei siinä mikään muuttunut. Suomella ja Saksalla ei ollut mitään erityistä perinteistä ystävyyttä. Suomi oli Hitlerille vain yksi pelinappula jonka saattoi vaihtaa johonkin parempaan, aivan kuten maailmansodankin aikana. Suomi ei ollut germaaninen kansakunta vaan vain yksi tsaarinvallan alta tilapäisesti itsenäistynyt minivaltio, ja vasta kun Suomi puolustautui odotettua paremmin talvisodassa, niin Suomi alkoikin näyttää sympaattiselta tapaukselta.

Se ajatus että Suomi olisi voinut liittoutua Hitlerin Saksan kanssa ennen sotaa on hauskin ajatus vuosikausiin. Sehän olisi repinyt kansakunnan moneen osaan (antifasisteja oli muissakin kuin punaisissa), ja huolestuttanut myös muut naapurimaat kuin Neuvostoliiton. Lisäksi Suomi olisi joutunut liittymään sotaan heti syyskuussa 1939, olisi joutunut osaksi merisaartoa ja riippuvaiseksi Saksasta paljon tiiviimmin kuin miten sitten kävi jatkosodan aikana. Sodasta irrottautuminen ei todennäköisesti olisi onnistunut ilman miehitystä.

Ainakin sen että jo hyvissä ajoin, rauhan aikana, pitää valita puolensa ja liittolaisensa..ja valita niin vahvat liittolaiset ettemme edes joutuisi sotaan.
- lisäksi sellaiset liittolaiset jotka eivät ole ensimmäisesnä hyökkäämässä.
- jä vaikka joutuisimmekin puolustautumaan aseellisesti ei saa joutua sotimaan yksinään ylivoimaisesti itseään suurempaa vihollista vastaan.
- emmekä saisi missään tilanteessa jäädä sodan häviäväksi osapuoleksi.

Fiksuja ajatuksia, muttei silloin ollut liittolaisia joihin Suomi olisi voinut realistisesti liittyä. Länsiliittoutuneet eivät missään nimessä olisi halunneet ottaa Suomea vaivoikseen, eiväthän ne olisi pystyneet puolustamaan meitä.
 

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken: Suomi haluaa liittyä Natoon​

”Naton ovi on auki”, Blinken vastasi jatkokysymykseen Yhdysvaltain suhtautumisesta asiaan.


Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kuvattuna viime viikon perjantaina ministeriössään Washingtonissa. Kuva: Andrew Harnik / AFP
Tommi Hannula HS

23:43 | Päivitetty 23:48
Washington


Suomi haluaa liittyä sotilasliitto Natoon, totesi Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken torstaina MSNBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hän sanoi niin epäsuorasti mutta ilman epäselvyyttä vastauksena Morning Joe -aamuohjelman juontajalle. Haastattelu koski laajemmin Ukrainan kriisiä, Venäjän ja lännen kiristyneitä välejä ja Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluja.


”Kuulemma Suomi ja ehkä toinenkin maa haluaa nyt liittyä Natoon”, ohjelman juontaja Joe Scarborough sanoi Blinkenille.




”Juuri niin [That’s right]”, Blinken vastasi.

Tämän jälkeen Scarborough kysyi Blinkeniltä, harkitsisiko Yhdysvallat asiaa.


”No, Naton ovi on auki, ja jos maat haluavat liittyä, on niillä täysi oikeus päättää haluta jäseneksi. Ja tietysti, jos ne täyttävät edellytykset ja Naton jäsenmaat ovat yhtä mieltä, kyllä, Naton ovi on auki. Se on perusperiaate, josta venäläiset yrittävät saada meidät perääntymään. Emme tee sitä”, Blinken sanoi.


Blinkenin haastattelu on nähtävissä MSNBC:n sivulla. Suomi-asia alkaa videolla ajassa 6.30. Haastattelun koko sisältö on litteroitu Yhdysvaltain ulkoministeriön sivulle.

Todellisuudessa Suomi ei ole ilmoittanut haluavansa liittyä Natoon. Se pitää perinteisesti kiinni Nato-optiosta eli mahdollisuudesta halutessaan liittyä Natoon.
 
Ei siinä mikään muuttunut. Suomella ja Saksalla ei ollut mitään erityistä perinteistä ystävyyttä.

Se ajatus että Suomi olisi voinut liittoutua Hitlerin Saksan kanssa ennen sotaa on hauskin ajatus vuosikausiin.
Joka tapauksessa Saksa oli ollut vaikuttamassa Suomen itsenäisyyteen monella tavalla (jääkärien koulutus, ja mm. Helsingin valtaus jne,.) ja tuskin näistä mitään vihamielisyyttäkään seurasi. Varsinkin kun sekä puolustusvoimien henkilöstöllä että varsin monilla muillakin suomalaislla oli yhteisyyttä Saksan suuntaan vielä 1930-luvulla.. Selvää on että suhteita olisi ollut mahdollisuudet hoitaa paremminkin kuin mitä tehtiin käytännössä ja erityisesti Kajanderin hallituksen toimesta. Vaikka otettaisiinkin huomioon natseihin liittyneet jännitteet ja asenteet...
- Ruotsissa osattiin toimia poliittisesti sopivalla tavalla ja välttyttiin joutumasta sotaan..suomalaiset olivat valitettavasti, paitsi tökeröitä myös naiveja...ikävä kyllä.

Varsinaisesta liittoutumisesta ei ollut kysymys..vaan pelkästään keskinäisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta Saksan kanssa...Sellaista esittiin Suomelle Hitler'in toimiesta..
- ei tarvitse olla mikään "ajatusten Tonava" ymmärtääkseen että kyseessä oli enemän kuriositeetti kuin Saksan pelko Suomen sotilaallisesta hyökkäyksestä.
- tällä Saksan ehdotuksella oli omat taustansa jotka senhetkisessä ulkopoliittisessa tilanteessa olivat Suomen kannalta varsin harmittomat...mutta, mutta..Saksalle se olisi ollut siinä kohtaa toivottavaa. Tätä seikkaa, siis Saksan iniatiivia, ei meidän poliitikkomme osanneet riittävällä tavalla ymmärtää sen oikessa merkityksessä.
- sitä en osaa sanoa vaikuttiko suomalaisten kielteinen asenne (ja muut Hitleriin ja Saksaan kohdistuneet poliittiset ja diplomaattiset loukkaukset) siihen että Hitler ikäänkuin "kosti" Suomelle näistä aiheutuneen loukkauksen..ja näin Suomikin nimettiin (toki Stalinin kiihkeästä vaatimuksesta) sille ikävällä "listalle. Stalinilla oli taas omat suunnitelmansa Suomen osalta.

Mutta, jääköön tämä aihe tässä kohtaa...väärä topic ja asian käsittely edellyttäisi paljon muutakin selvittelyä sekä lähteiden esittelyä, tullakseen oikealla tavalla ymmärretyksi..
- ja onhan näistä tapahtumista on jo jonkin verran aikaakin....Mutta, tämänkin aiheen selvittely on ollut omalla tavallaan hauskaa ja mielenkiintoista. Eikä siitä ole paljoa käsitelty..siihenkin löytyy syynsä.
 
Vaikka emme saakaan koskaan tietää syitä siihen, miksi vielä itsenäistymisemme aikaisen ystävämme Saksan suopealla myötävaikutuksella Suomi nimettiin Venäjän etupiiriksi ns. Ribbentropp-Molotov sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa

Anna kun yritän arvata: Saksa möi etunsa vuoksi Suomen kuin tikkukaramellin lakritsikojusta. Eihän tuosta ole mitään epäilystäkään. Eivät siinä painaneet pitkäaikaiset ystävyydet, jääkäriliike eikä edes Martti Lutterus. Emme olleet todellakaan kokoamme suurempi myyntikohde. Kuuluimme halpuutusmyyntiin kuuluviin reunavaltioihin.

Katsoppa mitä nyt tapahtuu. Usa-Rus-akseli neuvottelee kätsysti ei vain valtioiden yli vaan kokonaisen EUn yli...puhumattakaan Ukrainasta. Joka on menettänyt OMAN liikkumavapautensa ja ei voi ohjata ulkopolitiikkaansa näköjään mitenkään.

Opetus. Isot valtiot tekevät asioita etujensa tähden. Vaikka lipoisit jotain valtiota kieli ruposen ruosteisen ruskeana, voit joutua halpuutusmyyntiin. Koska niiden Etu on ensin, oikeasti.

Suomenkin on huolehdittava siitä, että ulkopoliittinen liikkumavapautemme säilyy ja niinhän päättäjät yrittävät tolskata. Äänestäjien tähden edarin väki piiloilee, Johtajuus tässä asiassa loistaa poissaolollaan, mitä tulee Natoon. Tai sitten syy on raadollisempi, kuten minä hiukan pahoin pelkään. Enkä tarkoita mitään kommonistihapatusta tms. vaan niitä -ystäviämme-, jotka EUa luotsaavat. Saksaa. Taas kerran ja aina näköjään maailman hamaan tappiin.

Kokoomus on johtanut Suomea vuorollaan ja eipä sekään nostanut Nato-liittoa mitenkään avainasiaksi, oikeastaan päinvastoin. Vaalienalushotina muuttuu aina kätevästi hei me tienataan taas - aktioksi, eikä siinä ehditä kysellä Natojen perään.
 
state.gov & Blinken & Morning Joe!

Enempi jo totta kuin huhua (y)

edit: Blinken saattoi viitata myös maassamme käynnistyneeseen keskusteluun
Kohta varmaan ilmoitetaan ,että olemme natossa. Kukaan vaan ei tiedä täälä että olemme sinne hakeneet....
 

Diplomaattiset ponnistelut eivät ehkä liennyttäneet sodanuhkaa, sanoo puolustusministeri Kaikkonen – Naton suhtautuminen Suomeen ennallaan​

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan tilanne lännen ja Venäjän välillä on yhä jännitteinen ja vakava.
Euroopan Unionin jäsenmaiden puolustusministerit yhteiskuvassa.

EU:n puolustus- ja ulkoministerit kokoontuivat puolivuosittaiseen yhteiskokoukseen Ranskan Bretagnessa. Kuva: Christoph Petit Tesson / EPA
ANNIINA LUOTONEN
13.1. 21:07

Keskusteluyhteyden avaaminen Venäjän ja lännen välille ei välttämättä liennyttänyt sodanuhkaa Euroopassa, arvioi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Tilanne on hänen mukaansa edelleen jännitteinen ja vakava viikolla käydyistä neuvotteluista huolimatta.
– Lähiaikoina selviää, palataanko neuvotteluihin vai onko tässä edessä joku muu tie.
EU:n puolustus- ja ulkoministerit olivat torstaina koolla epävirallisessa yhteiskokouksessa kuten normaalistikin tähän aikaan vuodesta. Kokous järjestettiin Brestin kaupungissa EU-puheenjohtajamaa Ranskan kutsumana.
Venäjän ja lännen välien liennyttämiseen tähtäävä diplomatian superviikko heijastui myös EU-ministerien kokoukseen. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli mukana vieraana.
Kaikkonen kertoo, että norjalaispääsihteeri toi myös kokouksessa esiin Suomen ja Ruotsin “linjakkaan toiminnan” eli puheenvuorot, joissa on viime aikoina korostettu maiden omaa päätösvaltaa. Tästä maat saivat hänen mukaansa kiitosta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhuu medialle Euroopan puolustusministerien kokouksen yhteydessä Brestissä.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui toimittajille EU-kokouksen yhteydessä. Kuva: Fred Tanneau / EPA
Presidentti Sauli Niinistö vetosi uudenvuodenpuheessaan, ettei EU voi olla sivustakatsoja tilanteessa, jossa Suomen ja Ruotsin suvereenisuutta on kyseenalaistettu. Onko Suomi saanut haluamansa tuen EU:sta?
– Tämä tavoite, että Suomi ja Ruotsi ja muutkin maat päättävät itse omista asioistaan, sille on tullut vahva tuki sekä EU:sta, Natosta että Yhdysvalloista. Mutta kyllä itsekin peräänkuuluttaisin Euroopan unionilta vahvempaa roolia näissä keskusteluissa. Ei voi olla niin, että Euroopan asioista tai tulevaisuudesta linjattaessa EU olisi jotenkin sivuroolissa. Se ei ole mitenkään kestävä tilanne, Kaikkonen vastaa.
Onko Venäjän vaatimus, ettei Nato saa ottaa uusia jäseniä, eli Suomeakaan, heikentänyt Suomen asemaa?
– Tilannehan on kaiken kaikkiaan vielä avoin, mutta mielestäni Suomi on osaltaan tehnyt oman linjansa kirkkaaksi ja saanut sille varsin laajan tuen. Siinä mielessä en näe mitään oleellista muutosta Suomen asemassa heikompaan suuntaan tapahtuneen. Mutta eihän tämä viime viikkojen keskustelu tai ilmapiiri hyvä ole oikein kenenkään kannalta. Kovin toivottavaa on, että diplomatian keinoin syntyisi käänne parempaan. Varmuutta meillä ei siitä ole.
Suomen päättäjät ovat kovasti puolustaneet oikeutta hakea Naton jäseneksi. Onko tässä ollut kyse pelkästään Nato-option puolustamisesta vai onko tapahtumassa myös liike sen suuntaan, että itse jäsenyyttä oltaisiin hakemassa?
– Siinä on ollut kyse siitä, että on puolustettu omaa itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettiamme.
Kaiken sen perusteella, mitä tällä viikolla on kuultu, otettaisiinko Suomi Naton jäseneksi, jos jäsenyyttä haettaisiin nyt?
– Itselläni on ollut se käsitys jo pitkän aikaa, että Suomi ja Ruotsi ovat tervetulleita Naton jäseniä niin halutessaan eikä tässä suhteessa Naton suhtautuminen ole muuttunut. Tämä on oma käsitykseni asiasta.
Voiko Suomi luottaa siihen, että tällainen myönteinen poliittinen ilmapiiri jatkuu vai onko päätöstä syytä kiirehtää varmuuden vuoksi?
– Nato on moneen kertaan ja myös täällä painottanut sitä, että tämä asia ei muutu ja tästä Nato ei lähde edes neuvottelemaan.

EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen etenee​

Yhdysvaltojen ja Venäjän apulaisulkoministerit keskustelivat maanantaina Genevessä ja keskiviikkona Nato-Venäjä-neuvosto oli koolla ensimmäistä kertaa vuoden 2019 jälkeen.
Iso osa EU-maista on ollut mukana keskusteluissa Naton kautta, mutta itse Euroopan unioni ei ole viikon neuvotteluihin osallistunut.
EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell kertoi tiedotustilaisuudessa Brestissä, että Yhdysvallat on pitänyt EU:n ajan tasalla. Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa Borrell keskusteli vain muutama tunti ennen Geneven neuvotteluita.
Euroopan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell saapumassa puolustusministereiden kokoukseen.

EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell. Kuva: Christophe Petit Tesson / EPA

Kaikkosen mukaan kiristynyt turvallisuustilanne alleviivaa tarvetta EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen.
Ministerit käsittelivät torstaina tuoreinta luonnosta "strategisesta kompassista", johon kootaan tavoitteita lähivuosille. Yksi tavoitteista on esimerkiksi nopean toiminnan joukkojen kehittäminen.
– Näillä näkymin näyttää vahvasti siltä, että asiakirja hyväksytään maaliskuussa, Kaikkonen sanoo.
Jo vuosia käytössä olleita, mutta ei vielä kertaakaan käytettyjä, nopean toiminnan joukkoja kehitetään Kaikkosen mukaan niin, ettei synny päällekkäisiä rakenteita. Niiden kokoon tai muihin ominaisuuksiin hän ei vielä ota kantaa.
 
Viedäänkö meitä vihdoin kulissien takana Natoon?

Katopa vaikka se MSNBC:n tallenne tai USA:n ulkomisinteriön kirjaus.
Siinä sanotaan, että haluamme, ei kuitenkaan, että olisimme jo hakeneet.

Asia heitetään kevyesti ja ohimennen,
JOE: "Well, and we hear Finland and maybe another country wants to join NATO now."

BLINKEN: "That’s right."
"Well, NATO’s door is open, and if countries want to join it’s their sovereign right to decide that they’d like to be a member. And of course, if they meet the criteria and NATO’s members all agree, yes, NATO’s door is open."

Epämääräisyydessäänkin aika vahva viesti. Joku tätä varmaan vielä selittää. No, Mika Aaltola on lauantaina Ykkösaamussa klo 10.05.

Olisko informaatio-operaatio? Nyt sitten kuunnellaan, katsellaan ja haistellaan tuulia eri suunnista.
 
Ehkä on.

Mutta se miten itse tekisin jos veisin valtionjohtajana: pitäisin matalaa profiilia ja valmistelisin hakua keskustelemalla Yhdysvaltojen kanssa sekä pyrkimällä hankkimaan hakuprosesssin aikaiset turvatakuut.

Lisäksi valmistelisin luotetujen ulkopolitiikan tahojen kanssa ulostuloa julkista keskustelua varten joka olisi kuitenkin käytävä. Kansanäänestystä ei tarvita, mutta julkinen keskustelu kyllä ja tämä saadaan oikealla ajoituksella: Ukrainan sodan eskaloitumisella. Kun kansalaiset ja rivikansanedustajat lukevat uutisia ensimmäisistä pommituksista siviilikohteisiin ja tankki taisteluosastojen vyörymisestä rajan yli, niin on oikea aika viedä asia läpi.

Ulkopoliittisesti tämä on myös oikea ajoitus: tähän asti lännen mahd. suurin "pelote" taikka kynnystekijä on ollut, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Jos Venäjä päättää lähteä hyökkäyssotaan Niinistön harjoittamasta dialogista huolimatta, ei auta kun tarttua toimeen ja toteuttaa tämä uhkaus.

Minähän en tiedä mitään, mutta mielestäni Niinistän historiallisessa UV-puheessa oli viitteitä tähän: ei siis suoraan Nato-jäsenyyden hakuun vaan Suomen liikkumatilaan ja siihen mitä tehdä jos se viedään. Lisäksi tämä olisi mielestäni Euroopan rauhaa ajatellen tällä hetkellä se järkevin kehityskulku.

Haluan olla oikeassa, toisaalta hyvin mahdollista etten ole. Seurataan tilannetta.
 
Joka tapauksessa Saksa oli ollut vaikuttamassa Suomen itsenäisyyteen monella tavalla (jääkärien koulutus, ja mm. Helsingin valtaus jne,.) ja tuskin näistä mitään vihamielisyyttäkään seurasi. Varsinkin kun sekä puolustusvoimien henkilöstöllä että varsin monilla muillakin suomalaislla oli yhteisyyttä Saksan suuntaan vielä 1930-luvulla..

Saksa lähetti 1. maailmansodan aikana joukkoja ja aseellista tukea sinne sun tänne missä se katsoi niiden voivan aiheuttaa vihollisilleen harmia, mustimpaa Afrikkaa myöten. Ei siinä sen kummempaa altruismia ollut taustalla. Baltian maiden auttamisessa oli niinkin epäitsekäs motiivi kuin saksalaisen ylimistön valtaanpalautus.

Varsinaisesta liittoutumisesta ei ollut kysymys..vaan pelkästään keskinäisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta Saksan kanssa...Sellaista esittiin Suomelle Hitler'in toimiesta..

No eihän sellainen olisi merkinnyt mitään. Suomella oli hyökkäämättömyyssopimus NL:nkin kanssa. Kaikki tietää miten nuo kaksi valtaa pitivät tuollaiset sopparinsa.
Romanialla oli Saksan turvatakuut ja menetti melkein heti puolet alueestaan Unkarille, Bulgarialle ja Neuvostoliitolle.
Tsekkoslovakiallakin oli turvatakuita ja liittosuhteita vähän joka suuntaan, ei paljon auttanut.
 
Venäjän ulkoministeri Lavrov kertoo Venäjän kunniottavan Suomen ja Ruotsin suvereniteettia.

Jotenkin tuntuu, että Suomi on siirtynyt katsomoon tässä NATO-keskustelussa. Ylipäälliköstä en tiedä, mutta ainakin kansa on ulkona pelistä kun isot pojat kertovat asiasta.


Edit: Lavrov jättää tietysti kertomatta, että tilanne voi muuttua jos äiti-venäjän strategiset edut sitä vaativat ja kunniakkaan keisarikunnan rajoja ryhdytään palauttamaan. Hyvässä vauhdissa hanke jo on.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top