Facesta lainattu:
Jatkan vielä hitusen tätä turvallisuuspoliittista pohdintaa.
Perussuomalaisilta tivataan jatkuvasti puolueen kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Jos emme sano selkeästi "kyllä" tai "ei", se nähdään suurena uskottavuusongelmana. Jos osa edustajista tai jäsenistä sanoo "kyllä" ja osa "ei", sitä pidetään ehdottomana merkkinä puolueen repeilystä.
Tästä tivaamisesta tekee erikoista se, että miltään muulta puolueelta ei vastaavia selkeitä linjauksia kysellä. Kokoomus (ja ehkä rkp) on puolueena Nato-jäsenyyden kannalla (joskaan ei hallituksessa istuessaan edistänyt asiaa millään tavalla), vasemmistoliitto taas sitä vastaan. Mutta mikä on keskustan, demareiden tai vihreiden "selkeä ja yhtenäinen" Nato-kanta?
Sikäli kuin olen havainnut, näissä puolueissa on äänekkäitä jäsenyyden vastustajia ja yhtä äänekkäitä kannattajia. Enemmistön kanta tuntuu olevan "Nato-optio" ja "hyvää päivää kirvesvartta".
Perussuomalaisilla ei ole eikä mielestäni tarvitsekaan olla yhtenäistä kyllä- tai ei-kantaa. Pystymme toki muodostamaan kannan omien päätöksentekoprosessiemme avulla, jos asia tulee eduskunnan päätettäväksi, mutta tuleeko se eduskunnan päätettäväksi, ei ole perussuomalaisten käsissä. Jäsenhakemuksen jättäminen ei ole tällä hetkellä meistä kiinni. Se on hallituspuolueista kiinni.
Siihen, että asiaa tivataan perussuomalaisilta, on tietenkin poliittinen syy. Kysymyksen tiedetään jakavan perussuomalaisten äänestäjäkuntaa. Yli puolet kannattajistamme vastustaa Nato-jäsenyyttä mutta yli kolmannes kannattaa sitä. Jankutuksella ja painostuksella puolue yritetään saada hirttäytymään kyllä- tai ei-kantaan, minkä toivotaan suututtavan puolet tai vähintään kolmanneksen äänestäjistämme ja ajavan heidät Nato-kysymyksen takia jonnekin muualle.
Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna. Kokoomukselle ja vasemmistoliitolle sopii mainiosti, että niistä tulee Nato-vaalit.
Perussuomalaiset eivät ole Nato-puolue. Nato-kysymys ei yhdistä meitä eikä ole kenellekään syy äänestää perussuomalaisia. Niille, joille jäsenyyden kannattaminen tai vastustaminen on tärkein tai ainoa äänestyskriteeri, on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja kuin perussuomalaiset. Me tarjoamme selkeää ja yhtenäistä vaihtoehtoa aivan muissa kysymyksissä.
Me emme "väistele" tätä aihetta sen enempää kuin useimmat muutkaan puolueet. Tällainen vaikutelma syntyy siitä, että me olemme ainoa puolue, jolta selkeää ja jyrkkää kantaa vaaditaan. Siihen, kuten sanottua, on puoluepoliittiset motiivit. Älkäämme langetko ansaan. Perussuomalaisissa on tilaa sekä Naton kannattajille että vastustajille, ja näin on hyvä.
Kuten edellä sanoin, puolue ja eduskuntaryhmä pystyvät tarvittaessa muodostamaan jäsenhakemuksen jättämiseen kannan demokraattisia pelisääntöjä noudattaen. Pääministeri on kuitenkin jo julistanut, että tämä hallitus ei hakemusta jätä, eikä muilta hallituspuolueilta ole muuta kuulunut. Jotta asia etenisi seuraavallakaan kaudella, joko demareiden tai kepun on muutettava asentoaan. Kokoomuksella ja rkp:llä ei vaalien jälkeenkään ole eduskunnassa enemmistöä.
Jussi Halla-aho
2 t ·Jatkan vielä hitusen tätä turvallisuuspoliittista pohdintaa.
Perussuomalaisilta tivataan jatkuvasti puolueen kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Jos emme sano selkeästi "kyllä" tai "ei", se nähdään suurena uskottavuusongelmana. Jos osa edustajista tai jäsenistä sanoo "kyllä" ja osa "ei", sitä pidetään ehdottomana merkkinä puolueen repeilystä.
Tästä tivaamisesta tekee erikoista se, että miltään muulta puolueelta ei vastaavia selkeitä linjauksia kysellä. Kokoomus (ja ehkä rkp) on puolueena Nato-jäsenyyden kannalla (joskaan ei hallituksessa istuessaan edistänyt asiaa millään tavalla), vasemmistoliitto taas sitä vastaan. Mutta mikä on keskustan, demareiden tai vihreiden "selkeä ja yhtenäinen" Nato-kanta?
Sikäli kuin olen havainnut, näissä puolueissa on äänekkäitä jäsenyyden vastustajia ja yhtä äänekkäitä kannattajia. Enemmistön kanta tuntuu olevan "Nato-optio" ja "hyvää päivää kirvesvartta".
Perussuomalaisilla ei ole eikä mielestäni tarvitsekaan olla yhtenäistä kyllä- tai ei-kantaa. Pystymme toki muodostamaan kannan omien päätöksentekoprosessiemme avulla, jos asia tulee eduskunnan päätettäväksi, mutta tuleeko se eduskunnan päätettäväksi, ei ole perussuomalaisten käsissä. Jäsenhakemuksen jättäminen ei ole tällä hetkellä meistä kiinni. Se on hallituspuolueista kiinni.
Siihen, että asiaa tivataan perussuomalaisilta, on tietenkin poliittinen syy. Kysymyksen tiedetään jakavan perussuomalaisten äänestäjäkuntaa. Yli puolet kannattajistamme vastustaa Nato-jäsenyyttä mutta yli kolmannes kannattaa sitä. Jankutuksella ja painostuksella puolue yritetään saada hirttäytymään kyllä- tai ei-kantaan, minkä toivotaan suututtavan puolet tai vähintään kolmanneksen äänestäjistämme ja ajavan heidät Nato-kysymyksen takia jonnekin muualle.
Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna. Kokoomukselle ja vasemmistoliitolle sopii mainiosti, että niistä tulee Nato-vaalit.
Perussuomalaiset eivät ole Nato-puolue. Nato-kysymys ei yhdistä meitä eikä ole kenellekään syy äänestää perussuomalaisia. Niille, joille jäsenyyden kannattaminen tai vastustaminen on tärkein tai ainoa äänestyskriteeri, on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja kuin perussuomalaiset. Me tarjoamme selkeää ja yhtenäistä vaihtoehtoa aivan muissa kysymyksissä.
Me emme "väistele" tätä aihetta sen enempää kuin useimmat muutkaan puolueet. Tällainen vaikutelma syntyy siitä, että me olemme ainoa puolue, jolta selkeää ja jyrkkää kantaa vaaditaan. Siihen, kuten sanottua, on puoluepoliittiset motiivit. Älkäämme langetko ansaan. Perussuomalaisissa on tilaa sekä Naton kannattajille että vastustajille, ja näin on hyvä.
Kuten edellä sanoin, puolue ja eduskuntaryhmä pystyvät tarvittaessa muodostamaan jäsenhakemuksen jättämiseen kannan demokraattisia pelisääntöjä noudattaen. Pääministeri on kuitenkin jo julistanut, että tämä hallitus ei hakemusta jätä, eikä muilta hallituspuolueilta ole muuta kuulunut. Jotta asia etenisi seuraavallakaan kaudella, joko demareiden tai kepun on muutettava asentoaan. Kokoomuksella ja rkp:llä ei vaalien jälkeenkään ole eduskunnassa enemmistöä.
Klassinen koulukiusaaja, joka potkii armotta pienempiään päähän.