Yksi jähän järkevämpi persu, jolla on näkemystä asiaan. En jaa kaikkia hänen mielipiteitään, mutta hyvää perspektiiviä. JV-miinat nousee esiin. Ottawan sopparista luopuminen olisi hyvä signaali.
(Seuraava artikkeli edustaa n. 29 vuotta Venäjän-tutkimusta harjoittaneen henkilön henkilökohtaista asiantuntija-puheenvuoroa. Se ei ole perussuomalaisen puolueen virallinen kannanotto) **
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Lainaan tähän otteita yllä linkatusta artikkelista lisäten oman vastineeni joihinkin esitettyihin väitteisiin.
Pahimmillaan ajatellaan, että Naton apua voi pyytää keskellä kriisiä.
Nimenomaan NATOn täysjäsenet voivat pyytää apua keskellä kriisiä, sitä varten NATO nimenomaan on perustettu. Mainitussa ajattelutavassa ei siis ole mitään virhettä.
Ei tietenkään pidä kuvitella että NATOon voisi liittyä vasta kriisin keskellä, mutta sitähän ei tuossa edes väitetä.
Oliko sitten kuitenkin tarkoitus väittää? Mikäli näin olisi, on kirjoittajan suomenkielen taidossa isoja ja vakavia puutteita.
Suomi solmi vuonna 2016 sotilasyhteistyösopimuksen Iso-Britannian kanssa. Yhteistyötä oli hiottu varsin pitkään (engl. Joint Expeditionary Force). Lähtökohtana oli, että Suomi halusi tämän kautta suorat yhteydet anglo-amerikkalaiseen turvallisuuspositioon ilman välikäsiä.
Kyllä.
Halosen-Tuomiojan kaksikko huolehti myös ovelasti siitä, että EU:n oma ns. turvapykälä Lissabonin sopimuksessa koskee vain Nato maita (Lissabonin sopimus artikla 42 ja sen lisäys. ” Commitments and cooperation in this area shall be consistent with commitments under the North Atlantic Treaty Organisation, which, for those States which are members of it, remains the foundation of their collective defence and the forum for its implementation.”)
Kannattaisi opetella englantia ennen moisia omia virhekäännöksiään. Ei tuo pykälä koske pelkkiä NATO maita, eikä tuossa lainauksessa todellakaan moista lue.
Samoin Naton kyky toimia riippuu täysin siitä, haluaako USA puuttua sotilaallisesti asioihin. Saksa on sotilaallisesti heikko. Lännen liittolaisista ainoastaan Ranska ja Iso-Britannia kykenevät reagoimaan aseellisesti.
Ei kyky vaan halu, kaksi eri asiaa. Ranskalla ja Iso-Britannialla on kyllä kykyä toimia ilman USAtakin, halusta voi olla puutetta.
Naton turvallisuustakuu ei pidä, jollei USA halua antaa sotilaallista tukea välittömästi mahdollisen konfliktin alkaessa.
Väärin. Kannattaisi tutustua esim Natomaa Norjan tilanteeseen. Sitä tukea on tullut jo aikoja sitten, eli kymmeniä tai jopa satoja vuosia ennen konfliktia Norjaan varastoidun kaluston muodossa, eikä suinkaan vasta konfiktin alkaessa kuten kirjoittaja kuvittelee. Mikäli Suomi liittyisi NATOon ei ole ainuttakaan syytä miksei Suomen kohdalla voitaisi vaatia vastaavaa menettelyä, kriisin tullessa tänne etukäteen varastoitu sotamateriaali olisi käytettävissä, olipa käyttäjänä sitten USAn omat joukot, taikka Suomen joukot edellisten puuttuessa. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse voisi sopimusjuridisesti olla LendLeasesta, josta USAlla on jo aiempaa kokemusta WW2 ajalta, eli sellainen ennakkotapaus löytyy, minkä USA olisi valmis jo etukäteen hyväksymään.
Kylmän sodan aikana meille oli miehitysvaihtoehdon kohdalla varattu Natosta pataljoona sissisotaan erikoistuneita joukkoja. Pahimmassa vaihtoehdossa meidän rautatiemme oli määrätty pommitettavaksi taktisilla ydinaseilla. Syy: raideleveys oli sama kuin NL:ssa ja pelkona oli, että näitä rautateitä pitkin olisi tuotu nopeasti joukkoja Ruotsin rajalle. Suomen väestö olisi tässä optiossa tuhottu.
Ei todellakaan Suomen väestöä olisi taktisilla ydinaseilla tuhottu, ajatus on täysin järjetön. Koko taktisten ydinaseiden idea on nimenomaan vähentää collateral damagea pienentämällä räjähdystehoa. Väestön tuhoamiseen käytettäisiin suuria strategisia ydinaseita, mikäli moiseen (sotarikokseen) ylipäätään ryhdyttäisiin. Ei ole mitään syytä uskoa että kylmän sodan aikana olisi suomen väestölle moista kohtaloa suunniteltu NATOn toimesta.
Vielä kerran. Miksi Suomea tarvitaan? Sen sotilaallisen merkityksen takia. ... Esimerkiksi Ranska haluaa meiltä sotilaita ns. EU:n nopean toiminnan joukkoihin.
Mihin Joint Expeditionary Force nyt jo unohtui, vaikka kirjoittaja ne artikkelissaan mainitsi jo aiemmin, ja minä sen jo tännekin lainasin (toinen ylhäältä lukien)?
Tuo halu ei siis mitenkään liity NATOjäsenyyteemme, eikä Ranskaa siihen motivoi, koska ne joukot on jo ennestään ilman täysjäsenyyttäkin. Ihan sama joukko-osasto kelpaa sekä JREF että EU:n nopean toiminnan joukkoihin, ei niitä tarvitse tuplata NATO jäsenyyden seurauksena. Kirjoittaja yrittää pelotella lukijoita NATOn muka tuomilla välillisillä kustannuksilla.
”Äkkiä-Natoon” linja on epärealistinen ja höntyilevä. Ei Natoa voi ostaa samoin kuin kaupasta purkin maitoa eikä niitä turvatakuita ole ikinä olemassa, jollei USA käytä sotilaallista mahtiaan. Toivon, että tässä asiassa kokoomus turvautuisi vanhempiin jäseniinsä tai niihin, joilla on tietoa asioita.
Tuo koskee enemmän lainaamani artikkelin kirjoittajaa kuin nuoria kokoomuslaisia NATOn kannattajia, joihin en ikäni puolesta edes vois kuulua.
Kuten jo yllä on osoitettu, ne turvatakuut tulevat haluttaessa jo jäsenyyden seurauksena, eivätkä riipu siitä mikä USAn poliittinen tahto on kriisin aikana.
Lopussa artikkelisssa on vielä sekoilua NATOn oletetusta ja perustelemattomasta vaikutuksesta asevelvollisarmeijaan. Jälkimmäinen perustuu omaan lainsäädäntöömme, eikä ole mitään tarvetta tai syytä sitä muuttaa NATOjäsenyyden seurauksena. Eikä se muutu itsestään NATO jäsenyyden seurauksena ilman muutosta lainsäädäntöömme, jonka tekee tai jättää tekemättä Suomen eduskunta, eikä tietenkään mikään NATO.
.
.
.
Yhteenvetona kyseessä on NATOn vastustaja, menetelmänä disinformaation levittäminen. Näkemystä asiasta en tuosta löytänyt. Epäilemättä näkemystä löytyisi omasta alasta:
Dosentti, TT Arto Luukkanen
Venäjän historian dosentti – Tampereen yliopisto
Venäjän poliittisen historian dosentti – Turun yliopisto
Yleisen kirkkohistorian dosentti – Helsingin yliopisto
Eli jostain ihan muusta kuin NATOsta.
Mikähän erityinen intressi USAlla olisi puolustaa juuri Ukrainaa? Suomen auttamiseen saattaisi löytyä muutama.
