Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Presidentti Niinistön kanta Nato-jäsenyyteen sanotaan olevan avoin, pääministerin Marinin sanotaan olevan kääntymässä kannattamaan jäsenyyttä. IL
IL-Analyysi: Marin ja SDP kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle, miinasopimuksesta luopuminen myös esillä
Päällimmäiseksi on noussut etenemisreitti, jossa hallitus tekisi esityksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydentämisestä - siinä otettaisiin kanta Nato-jäsenyyteen, kirjoittavat Lauri Nurmi, Kreeta Karvala ja Juha Ristamäki.www.iltalehti.fi
Niin, onko kuitenkin normi NAC kokoonpano? (Naton tiedotteesta alla)Natoon kutsuttu kaikkien maiden edustajat paikalle.
Noh, Ukraina ei ole EU-maa, joten tämä on vielä koeponnistamatta.YLE Aamussa se PS:n kaveri vaikutti järkevältä. Sanoi ääneen sen, että sotatilanteessa nyt se on nähty että EU voi tukea materiaalisesti, mutta joukkoja tulisi vain NATO:n kautta. Ja Rauhanmerkki-Erkki istuu vieressä ja paheksuu tämmöistä puhetta.
"Nato-optio" on valitettavasti usein ymmärretty väärin, osin ilmeisesti tahallaan. Se ei ole koskaan tarkoittanut sitä että "kun kriisi uhkaa, meillä on optio liittyä Natoon". Ei sellaisen varaan voi laskea mitään.Tuo optio on muuten nyt päässyt mielenkiintoiseen valoon. Kansalle on hehkutettu että ovi on auki kun on nato optio. Nyt selitetään että ei se olekaan 100% varma ja homma kestääkin vuosia. Tyhmänäkö nuo ihmisiä pitää?
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24.2. Samana päivänä presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät asiasta yhteisen tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa.
Miten Suomen Nato-kanta pitäisi muodostaa keskellä alati pahenevaa kriisiä?
Sitä koko Suomi nyt miettii.
Riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainiokorostaa, että Nato-jäsenyyttä haetaan vain Venäjän hyökkäyksen varalle ja että Nato-päätöksessä kysymys on lopulta riskianalyysistä.
– Nato-jäsenyyden ja Venäjän hyökkäyksen vaihtoehtoisia skenaarioita on vain kourallinen, joten analyysi on lopulta varsin suoraviivainen, Langinvainio sanoo Iltalehden haastattelussa.
Langinvainio on laatinut Nato-päätöksen kolme vaihtoehtoista skenaariota (ks. myöhempänä).
– Riskit hallitaan aina todennäköisyyksien ja vaikutusten kautta. Vaikutukset ovat jokaisessa skenaariossa Suomen kannalta niin vakavat, että nyt on syytä keskittyä vain todennäköisyyksiin, hän sanoo.
Langinvainio muistuttaa, että todennäköisyydet voivat vaihtua viikosta toiseen, jos niiden takana olevat perusoletukset muuttuvat.
– Paljon riippuu siitä, miten Venäjän ja Ukrainan konflikti kehittyy lähiviikkoina, kuukausina ja vuosina.
Langinvainion mukaan todennäköisyyksien arviointiin tarvitaan koko läntisen maailman tiedustelukoneisto, jonka arvioita ei yleensä julkisteta.
– Tosin Yhdysvaltojen tiedustelu kertoi poikkeuksellisesti noin kaksi viikkoa, ennen Venäjän hyökkäystä, että hyökkäys Ukrainaan on erittäin todennäköinen. Hyökkäys myös tapahtui, siitä huolimatta, että Putin sanoi vielä päivää ennen, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan, Langinvainio sanoo.
Skenaario 1: Selkeä päätös Nato-jäsenyydestä
Ensimmäisessä skenaariossa Suomi hakeutuu Naton jäseneksi päättäväisesti ja saa turvatakuut. Venäjä reagoi voimakkaasti ja hyökkää Suomeen ja samalla myös Natoa vastaan. Venäjän motiivi hyökätä olisi haastaa Suomen itsenäisyys, mutta haastaa ennen muuta Nato.
Todennäköisyys: Epätodennäköinen. Naton valtava vastavoima ja Suomen puolustuskyky toimivat pidäkkeenä.
Skenaario 2: Ei jäsenyyttä
Kun poliitikot sanovat, että Nato-jäsenyyden hakeminen on oma päätöksemme, mutta se ei ajankohtainen, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei Suomi hae jäsenyyttä.
Venäjä päättää siitä huolimatta hyökätä Suomeen. Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja pyrkiä varmistamaan, ettei Suomi hae Natoon myöskään myöhemmin.
Todennäköisyys: Mahdollinen. Suomen Puolustusvoimat toimii ainoana pidäkkeenä. Todennäköisyys kasvaa, jos Ruotsi menee Natoon.
Skenaario 3: Ei päätöstä Nato-keskustelun pitkittyessä
Kolmannessa skenaariossa Suomi pitkittää Nato-päätöstään. Osa poliitikoista jatkaa Nato-optiosta puhumista sen uusissa muodoissaan, osa taas esittää argumentteja jäsenyyttä vastaan ja puolesta. Kansan Nato-kantaa selvitetään ja järjestetään neuvoa antava kansanäänestys.
Suomi ei ehdi kuitenkaan jäsenyyttä hakemaan, ennen kuin Venäjä hyökkää tai aloittaa sellaisen hybridioperaation, joka estäisi Suomen jäsenyyden. Venäjän motiivit hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja ennen muuta estää Naton laajentuminen.
Todennäköisyys: Todennäköisyys kasvaa ajan myötä liukuen mahdollisesta todennäköiseksi sen perusteella, mitä pidempään Nato-keskustelu Suomessa jatkuu.
Pidäkkeeksi jää Suomen Puolustusvoimat.
Langinvainion johtopäätös: ”Skenaario 3 tulisi välttää”
Langinvainion johtopäätös on, että eritoten skenaario 3 tulisi välttää.
– Nato-päätöksen keskiössä on prosessien tehokkuus; ensin päätöksenteon ja sitten Naton jäsenyyshakemusprosessin tehokkuus. Päätös tulisi siis tehdä mahdollisimman nopeasti, yksituumaisesti, päättäväisesti sekä pitkälti julkisuudelta piilossa niin, ettei Suomen ja Venäjän välit eskaloituisi turhaan.
Langinvainion mukaan neuvoa antava kansanäänestys olisi iso riski, koska se saattaisi lisätä monella tapaa epävakaan ja arvaamattoman Venäjän uhkaa.
Langinvainion mukaan Suomen Nato-päätöksenteossa saattaa olla käsillä ns. kriittisen päätöksenteon hetki (critical decisive moment).
– Se tarkoittaa hetkeä, jolloin päätös pitää tehdä tai vaihtoehdot poistuvat pöydältä. Tulee muistaa, että myös Naton ovi voi sulkeutua samaa tahtia, jos tilanne Suomen ja Venäjän välillä eskaloituisi.
”Mitä lisätietoa Venäjän toimista enää tarvitaan?”
Päätöksentekijät tarvitsevat päätökseensä paljon tietoa.
– Kuitenkin voi kysyä, mitä lisätietoa Venäjän toimista enää tarvitaan. Lisäksi, jos päätös siirretään kansalaisille, onko kansalaisilla tietoa siitä, mitä Venäjän tai Naton kanssa on kulissien takana keskusteltu. Ne ovat päätöksen kannalta olennaista tietoa, joita vain päättäjillämme on salaisen tiedustelutiedon lisäksi.
Mikäli puolueet eivät kuitenkaan kykene muodostamaan päätöstä kabineteissa ilman laajempaa keskustelua, puolueet voivat Langinvainion mukaan tehdä puolueiden sisäiset selvitykset Nato-kannoista nopeallakin aikataululla.
– Suomen poliittisen johdon tulee joka tapauksessa tehdä omia päätöksiään nyt rohkeasti. Kansalaisena kunnioitan heidän päätöstään kaikissa tilanteissa, sillä he kantavat vastuunsa historiassa. Päätös on heidän.
Nato-myönteinen rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari on aiemmin pohtinut, että Suomen tulisi tehdä oma päätöksensä, eikä odotella Ruotsin kantaa. Nato-kansanäänestystä Ahtisaari ei ole myöskään halunnut. Hänen mielestään kansanäänestys on poliitikon tapa paeta vaikeaa päätöstä ja vastuuta.
Näin suurta päätöstä tuskin tullaan tekemään jollain 52% puolesta, 48% vastaan. Tällainen jakautuminen antaisi jälleen venäläisille sauman alkaa lietsoa erimielisyyksiä suomalaisten välille. Kulisseissa työstetään konsensusta ja kun lopulta äänestetään, uskon että tulee olemaan tyyliin 90% puolesta, 10% vastaan.Jos otannan mielipide vastaa lähelle koko kokonaisuuden mielipidettä, niin yhteenlaskettuna myönteisesti suhtautuvat Kokoomus, PS ja RKP vastaavat jo 86 paikkaa eduskunnasta. Mukaan vielä KD (joka tosin on tähän asti vaatinut kansanäänestystä ,mutta tuskin jos asia jätettäisiin pelkän eduskunnan päätettäväksi, äänestäisi eitä) niin kasassa on 91 kansanedustajaa. Ja Liike Nytin Harkimokin on sanonut kannattavansa NATO-jäsenyyttä. Eli yhteensä 92 kansanedustajaa. Tuohon ei tarvita enemmistöön enää paljoa Keskustalaisia, Vihreitä ja Demareita, jotka äänestäisivät kyllää, että päästään enemmistöön.
Jos Suomi ei lähde hakemaan NATO:n jäsenyyttä, kaikista viimeaikojen tapahtumista huolimatta, se on erittäin vahva signaali Venäjälle.myös tulevaisuutta ajatellen.M jos NATO:on haetaan ja muut puolueet ovat sen kannalla, Keskustakin taipuu äänestämään sen puolesta.
Kannattaa muistaa, että hallitusohjelman laatimisen jälkeen vasemmistoliitto on ollut siunaamassa aseiden lähettämistä Venäjää vastaan taistelevaan maahan!Vasemmistoliitto taitaa vastustaa kohtuu paljon..
HS:
Se on heidän rooliKaikkonen ja haavisto sano äsken uutisissa ettei mitään natopäätöksiä huomenna tehdä, haaviston mukaan niitä ei muutenkaan tehdä kriisin aikana....
Halla-aho mainitsi a-talkissa, että nyt puhutaan tämän hetkisessä tilanteessa olevista aikaikkunoista, mutta mikäli venäjä esim.julistaa hätätilan, niin tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja sitten voi pyyhkiä pöytää tämänhetkisillä suunnitelmilla.Miten lienee, jos Bidenin kanssa sovittaisiin väliaikaiset turvatakuut niin oltaisiinko niistä toistaiseksi hiljaa? Ukrainan kriisi on sen verran akuutissa vaiheessa, että olisiko tarve antaa sen ensin lientyä ja Sale pitäisi turvatakuut omassa kassakaapissaan.
Vasta jos tilanne täällä eskaloituisi tultaisiin niiden kanssa esiin.
Voisiko tämä olla yksi syy sille äärimmäiselle nihkeydellä keskustella koko asiasta?
Suunnitelmilla? Onko niillä jokin suunnitelma johonkin?Halla-aho mainitsi a-talkissa, että nyt puhutaan tämän hetkisessä tilanteessa olevista aikaikkunoista, mutta mikäli venäjä esim.julistaa hätätilan, niin tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja sitten voi pyyhkiä pöytää tämänhetkisillä suunnitelmilla.