Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
@elso Toki tiedän, mutta kun yrjön juttu oli siitä miten Kepun vaalivoitto veisi Suomen puolustuspolitiikan kiville. Ei se taida siihen juurikaan vaikuttaa mikä puolue voittaa, jos siis NATO-asiasta puhutaan. Toiset kannattavat ja toiset ovat pidättyväisiä mutta jäsenyyden eteen ei mikään puolue tee mitään. Stubb kuulemma suhtautui nihkeästi jopa Jussi Niinistön ehdottamaan kattavaan ja laajaan selvitykseen jäsenyydestä.

Olen muuten yksiä lukuunottamatta äänestänyt kaikissa vaaleissa kokoomuslaisia.
 
...mutta ilmeisesti NATO-asiaa käsitellään kuitenkin suppeammin ja paperinmakuisemmin. Jos harrastaisin uhkapelejä niin voisin lyödä vetoa että tuohon "laajaan selvitykseen" ei tule mitään detaljeja kuten edes karkeaa hahmotelmaa siitä minkälaisin ehdoin Suomi jäseneksi liittyisi. Saatan olla väärässäkin, mutta usein nämä selvitykset ovat niitä ympäripyöreyksiä minkä taakse mennään piiloon. Haglundille pointsit siitä että suhtautui ajatukseen myönteisesti.
 
Kyllä puolueilla on suuria eroja liittoutumisen suhteen jotka kannattaa pitää mielessä äänestyskopissa ensi keväänä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288788136266.html

Stubbin puheesta talvisota seminaarissa:

"Kuhmossa järjestetyn talvisota-seminaarin juhlayleisön joukosta ei enää talvisodan ase kädessä kokenutta veteraania löytynyt. Seminaarissa vieraillut pääministeri Alexander Stubb (kok) ylisti talvisodan ihmeen merkitystä, mutta muistutti nykypäivän maailman politiikassa menon muuttuneen.

- Talvisotaa käytetään osin virheellisestikin symbolina maan yksin pärjäämisestä. Talvisodan kokemukset puhuvat sen puolesta, että Suomen on tärkeää luoda ja ylläpitää kiinteitä suhteita siihen läntiseen arvoyhteisöön, jonka osaksi olemme halunneet kasvaa itsenäistymisestä lähtien, Stubb painotti puheessaan.

Stubb toi ilmi oman kantansa liittoutumisesta, vaikka Nato-sanaa ei puheessa mainittukaan.

- Kun isot sopivat asioista keskenään pienten päiden ylitse, pienet joutuvat aina kärsimään. Pienelle maalle sellainen tilanne, jossa muut sopivat meitä koskevat asiat meiltä kysymättä, on pahin mahdollinen. Sellaiseen asemaan ei pidä enää koskaan joutua, Stubb arvioi.

Pääministerin puheet yksin jäämisen vaarasta saivat tukea ammattisotilaalta.

- Oman maan puolustaminen yksin on upea suuri sankaritarina, mutta sotilaan silmissä pahin mahdollinen skenaario, arvioi Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila."


Keskustan Seppo Kääriäisen puheesta samassa tapahtumassa:

"Eduskunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuonut keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen korosti ulkopolitiikan merkitystä, jotta Suomi saadaan pidettyä konfliktien ulkopuolella.

- Realistisella ulkopolitiikalla Suomi on pidettävä selkkausten, kriisien ja sodan ulkopuolella. Suomella on vain ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Hyvät suhteet naapureihin ovat etusijalla. Suomella on mahdollisuuksia tilanteen niin salliessa enempäänkin; toimia sillanrakentajana, muistutti Kääriäinen."


Eli vaikka Suomessa, jossa puoluekenttä on hyvin sirpaloitunut ja hallitukset muodostuvat 4-6 keskenään erimielisen puolueen kesken, on poliittinen järjestelmä hyvin jähmeä, kyllä täällä silti todellakin kannattaa liittoutumista kannattavan äänestää Kokoomusta tai RKP:tä ensi keväänä. Kepu todellakin edustaa tässä suhteessa YYA-tulevaisuutta.
 
Talvi- ja jatkosotaa vartauskuvana nykytilanteesta käyttäessä pitää aina muistaa, että ollaan taas tilanteessa jossa vuodet eivät ole veljiä keskenään, eivät Suomen kannalta edullisissa eivätkä myöskään negatiivisissa suhteissa. Neuvostoliitto oli sopivasti teurastanut paria vuotta ennen talvisotaa upseeristonsa ja päätti myös hyökätä talvea vasten, mitkä molemmat seikat olivat elintärkeitä että Suomi pärjäsi ns. yksin. Toisaalta, kyllähän Suomi tuolloin vimmaisesti haki kaikenlaisia liittoutumisvaihtoehtoja joten kyse ei ole siitä ettei olisi "ymmärretty" silloin liittoutua. Talvisodassa länsiliittoutuneiden oman edun takia suunniteltu teoreettiselle tasolle jäänyt retkikunta-ajatus edesauttoi Stalinin hellittämiseen alkuperäisistä tavoitteistaan. Jatkosodassa ainoastaan natsi-Saksa oli meidän kannaltamme oikeaa vihollista vastaan. Sen kanssa tehtiin juuri niin löyhä liitto että saatiin mitä tarvittiin selviytymiseen sitoutumatta liikaan. Natsi-Saksan apu tietysti oli sen näkemyksen mukaan sen oman edun mukaista. Pyyteetöntä apua molemmissa sodissa saatiin vapaaehtoisilta yksityishenkilöiltä, etenkin ruotsalaisilta ja norjalaisilta. Jos olisi lähdetty saksalaismielisimpien tahojen (ja näitäkin kyllä löytyi) tavalla liikkeelle ja sitouduttu heti 1941 taistelemaan viimeiseen asti saksalaisten rinnalla (sekä luovutettu Suomen juutalaiset tuhottavaksi ym. hyvän liittolaisen tavoin), niin todennäköisesti seurauksena olisimme päässeet neuvostokansojen perheeseen, vieläpä omatunto tahrittuna. Jos haetaan yhtä kehnoa vertauskohtaa nykytilanteeseen kuin talvi- ja jatkosotavertaukset yleensäkin ovat, niin tämä "all-in" saksalaisten matkaan lähtö voisi vertautua siihen että mennään nyt heti kiljuen NATOon ehtoihin katsomatta ja huokaistaan sitten helpotuksesta ja karsitaan puolustusmäärärahat vaikkapa NATO-Latvian tasolle (0,8% pienestä BKT:sta). Kökkö vertaus mutta niin on muutkin asiaan liittyvät vertaukset, käytettiin niitä sitten mihin mielipiteeseen tahansa perusteluna, joten hieman sarkastisessa mielessä tämän sanoin.

Talvisotaa käytetään osin virheellisestikin symbolina maan yksin pärjäämisestä. Talvisodan kokemukset puhuvat sen puolesta, että Suomen on tärkeää luoda ja ylläpitää kiinteitä suhteita siihen läntiseen arvoyhteisöön, jonka osaksi olemme halunneet kasvaa itsenäistymisestä lähtien, Stubb painotti puheessaan.

Kun kaikki tietävät mistä Stubb puhuu, niin Stubbille sanoisin että sen vaadittavan NATO-jäsenyyden kansansuosion takia voisi lähteä siitä, että ihan OIKEASTI käytäisiin vihdoin sitä NATO-keskustelua, eli selvennettäisiin karkeasti minkälaisin ehdoin Suomi saisi todennäköisesti liittyä. Mitä sieltä saataisiin ja mitä meiltä vaadittaisiin. Saisimmeko uskottavan puolustussuunnitelman, vai odotettaisiinko puolivillaista suunnitelmaa viisi vuotta, kuten Baltian maat. En liene ainoa joka on tässä asiassa "liikkuva äänestäjä", mutta en hyväksy perusteluiksi ensinnäkään mitään löysiä puheita läntisestä arvoyhteisöstä, koska NATOn jäsenmaihin lukeutuu arvoiltaan täysin poikkeavia maita kuten eripurainen ja islamistiseen suuntaan liikkuva Turkki, ihan vain yhtenä esimerkkinä. Täysin pyyteetöntä apua maiden välillä ei pääsääntöisesti ole olemassa, vaan NATOn jäsenmailla, ainakin USAlla ja/tai suurimmilla eurooppalaisilla jäsenmailla on jokin syy miksi laajennutaan joihinkin maihin. Miksi meidät halutaan tai ei haluta NATOon ja miksi me haluamme tai emme halua NATOa. Faktoja pöytään, sotilaallisia kylmiä ja raakoja faktoja! Löysillä ja idealistisilla puheilla uskon varassa meidät on mielestäni viety jo ihan tarpeeksi moneen sopimukseen huonoin ehdoin, joita on sitten yleensä tulkittu siten että Suomen kannalta epäedullisia poikkeuksia on kyllä tehty, muttei paljoakaan edullisia. Alexille siis pyyntö, että keskusteltaisiinko ihan OIKEASTI vai jäädäänkö mieluummin ikiajoiksi tähän juupas-eipäs pattitilanteeseen viljelemään kökköjä Talvisota-viittauksia ja puhumaan jostain unelmahöttöisistä länsimaisista arvoyhteisöistä.

Realistisella ulkopolitiikalla Suomi on pidettävä selkkausten, kriisien ja sodan ulkopuolella. Suomella on vain ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Hyvät suhteet naapureihin ovat etusijalla. Suomella on mahdollisuuksia tilanteen niin salliessa enempäänkin; toimia sillanrakentajana, muistutti Kääriäinen."

Kääriäiselle sanoisin, että kiva juttu, mutta mitäs jos joku ystävä tai yhteistyökumppani päättääkin hyökätä meitä vastaan. Kyllähän yhden ystävämme tuella soditaan parhaillaan pienimuotoista sotaa sen ystävän veljeskansaa vastaan ja alueetkin ovat vaihtaneet omistajaa, joskin asukkaiden enemmistön tuella mutta silti epäreilusti. Historia on täynnä sitä että ystävät muuttuvat vihollisiksi ja taas ystäviksi. Pätee lähes kaikkiin meidän nykyisiin ystäviin ja yhteistyökumppaneihin. Realistinen ulkopolitiikka on hyvää silloin, kun puhutaan pehmeästi ja ystävällisesti, mutta kannetaan isoa keppiä (tai ohjusta).
 
Noista ulkopoliitikan jargoneista ei varsinkaan vanhemmat ryvettyneet poliitikot näytä pääsevän millään eroon. Mikäs siinä, ulkopolitiikka on tosi tärkeää kriisien ennaltaehkäisyssä siihen pisteeseen asti kun se ei enää toimikaan.

Toitotetaan vain samalla mantralla edelleenkin, mutta samalla aletaan takoa auroista miekkoja, ja mantran sivulauseessa lisätään että jos hyvässä uskossa harrastamamme politiikka ja pyrkimys ystävällisten suhteiden ylläpitämiseen ei onnistu, tulemme puolustautumaan kaikilla mahdollisilla keinoilla maalla, merellä ja ilmassa. Ja sitä uskottavaa kykyä on silloin oltava! Nöyristely on pahin tikki tässä tilanteessa!
 
Sotaa pukkaa, mutta millä suunnalla? Median jatkuva sotahysterian lietsonta pistää vähän miettimään.
No eipäs liioitella. Hyssyttelyäkin on havaittavissa. Media on ollut suhteellisen hillittyä jos otetaan huomioon että saatamme olla seuraavana listalla Ukrainan jälkeen.
 
No eipäs liioitella. Hyssyttelyäkin on havaittavissa. Media on ollut suhteellisen hillittyä jos otetaan huomioon että saatamme olla seuraavana listalla Ukrainan jälkeen.

Noh, sanon sen kuitenkin että Ukrainan viidennen kolonnan hallitsemilla pienillä plänteillä käytävä proxysota (tai puoliproxy, kun siellä on todistettavasti ollut ihan Venäjän armeijaakin), siitä on vielä AIKA paljon matkaa hyökkäämiseen sellaiseen maahan, joka on Ukrainaa lähempänä Euroopan sydänmaita, jolla on hieman eri tason puolustuskyky ja -tahto, ei muuta strategista kuin vähän Itämeren rantaa, ei mitään separatistihenkisiä alueita ainakaan Venäjän suuntaan ja johon venäläinen kadunmies perinteisesti suhtautuu varsin positiivisesti dosenteista ja lapsiasiamiehistä huolimatta. Ei mikään toki koskaan mahdotonta ole.

EDIT: Jossain oli tutkimus että venäläiset pitävät luotettavimpina maina Saksaa ja Suomea. Mielenkiintoinen tulos kun ajattelee että ainakin 1900-luvun alusta laskien siinä taitaa olla maat jotka ovat tappaneet kaikista eniten venäläisiä sodissa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomi purkaa esteitä sotilaalliselta avulta:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/691819/Suomi purkaa esteita sotilaalliselta avulta

Kyllä nyt haiskahtaa vahvasti siltä että kulissien takana kiehuu.

Toivottavasti, sillä vetoapu naapurista ei näillä näkymillä toteudu, vaikka siellä hallituskin kohta vaihtuu.

Sveriges socialdemokratiska arbetareparti;

"Stefan Löfven meddelade att Sverige inte ska söka medlemskap i Nato."

ja

Sverigedemokraterna vill;

"Ett fördjupat nordiskt försvarssamarbete på alla områden med målet att upprätta en nordisk försvarsallians, men ett fortsatt nej till svenskt medlemskap i Nato."


Ellei sitten Moderaatit anna hiukan periksi ruotsidemokraattien vaatimuksille maahanmuutto kysymyksissä. Tämä voisi olla nyt jopa mahdollista, jos taitavasti viittaisivat Britanniassa käytyyn keskusteluun. Ei kait sielläkään pääministeriä ihan natsiksi ole leimattu. Vielä.

Kuitenkin tiedän, että tämä Ruotsi polku Natoon olisi ollut se mieleisin ja luontevin PV:kin kannalta. Sen osalta kulisseissa on tapahtunut jo pitkään. Nyt jää liikaa omien poliitikkojemme harteille ja nehän ovat tunnetusti luiskat ja itään kallellaan.
 
Kun olet EU:ssa, niin olet myös Natossa, toiset ilman jäsenyyttä :)

Ulkoasiainvaliokunta puoltaa osallistumista pohjoismaiseen taisteluosastoon

Ulkoasiainvaliokunta puoltaa sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa.

Suomi asettaa käyttöön helikopteriosaston EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 1.1.-30.6.2015.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunta linjasivat lokakuussa sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen. Valtioneuvosto kuulee eduskuntaa antamalla sille selonteon, jotta koko eduskunta voi osallistua päätöksentekoon.

EU:n taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Valiokunta pitää keskiviikkoisessa mietinnössään EU:n nopean toiminnan uskottavuuden kannalta kestämättömänä, että osastoja ei ole käytetty kertaakaan.

Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että taustalla on laajempi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suvantovaihe.

- Kansainvälinen talouskriisi ja eurokriisi ovat vieneet useiksi vuosiksi jäsenmaiden päähuomion, eikä ulkopolitiikan kehittämiselle ole jäänyt tilaa. Keskeiset operatiiviset syyt käyttämättömyydelle ovat yhtenäisen poliittisen tahdon puute, kiista taakanjaosta ja taisteluosaston kykyjen (epä)sopivuus kriisinhallintatehtävän hoitamiseen, valiokunta toteaa.

Valiokunta arvioi, että taistelujoukkojen käyttäminen voi jatkossa entisestään vaikeutua. Jäsenmaiden halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet kriisinhallintatehtäviin osallistumiseen pienenevät.

Valiokunta huomauttaa lisäksi, että Ukrainan kriisin myötä alueellinen puolustus on korostumassa Euroopassa.

Kulut pohjoismaisen taisteluosaston perustamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta ovat yhteensä 4,66 miljoonaa euroa.

Suomi asettaa käyttöön helikopteriosaston, johon neljä NH90-helikopteria ja noin 70 sotilasta.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/uav_taisteluosasto-28919
 
Noh, sanon sen kuitenkin että Ukrainan viidennen kolonnan hallitsemilla pienillä plänteillä käytävä proxysota (tai puoliproxy, kun siellä on todistettavasti ollut ihan Venäjän armeijaakin), siitä on vielä AIKA paljon matkaa hyökkäämiseen sellaiseen maahan, joka on Ukrainaa lähempänä Euroopan sydänmaita
Katsoppa karttaa. Suomi ei todellakaan ole lähempänä Euroopan sydänmaita.

, jolla on hieman eri tason puolustuskyky ja -tahto,
Ukraina on osittain kaluston ja vahvuuden suhteen paremmassa asemassa kuin me ja näillä on enemmän strategista syvyyttä. Tahto taitaa olla parempi mutta paljonko käytännössä siinä vaiheessa kun yhtäjaksoinen jylinä ja kaatuvat puut kertovat T-sarjan vaunujen lähestymisestä?

ei muuta strategista kuin vähän Itämeren rantaa,
Älä unohda Ahvenanmaata, Lappia, teollisuutta ja luonnonvaroja sekä puskurivyöhykettä.

ei mitään separatistihenkisiä alueita ainakaan Venäjän suuntaan,
Ei aluetta mutta henkilöitä kylläkin ja näiden ei ole pakko olla kotimaisia.

EDIT: Jossain oli tutkimus että venäläiset pitävät luotettavimpina maina Saksaa ja Suomea. Mielenkiintoinen tulos kun ajattelee että ainakin 1900-luvun alusta laskien siinä taitaa olla maat jotka ovat tappaneet kaikista eniten venäläisiä sodissa.
Niin googletappa Venäjä/Ukraina suhteista joskus 10 vuotta sitten.

Ukrainasta Suomeen on matkaa mutta niin oli myös Tsetseniasta Ukrainaan. Pidän Suomi/Venäjä sotaa seuraavan 20 vuoden aikana edelleen epätodennäköisenä mutta huomattavana riskinä.

Edit: Ilmeisesti seuraa uusi suomettuminen koska tämä nähdään pienempänä pahana kuin NATO jäsenyys.
 
Katsoppa karttaa. Suomi ei todellakaan ole lähempänä Euroopan sydänmaita.

Ukraina on osittain kaluston ja vahvuuden suhteen paremmassa asemassa kuin me ja näillä on enemmän strategista syvyyttä. Tahto taitaa olla parempi mutta paljonko käytännössä siinä vaiheessa kun yhtäjaksoinen jylinä ja kaatuvat puut kertovat T-sarjan vaunujen lähestymisestä?

Älä unohda Ahvenanmaata, Lappia, teollisuutta ja luonnonvaroja sekä puskurivyöhykettä.

Ei aluetta mutta henkilöitä kylläkin ja näiden ei ole pakko olla kotimaisia.

Niin googletappa Venäjä/Ukraina suhteista joskus 10 vuotta sitten.

Ukrainasta Suomeen on matkaa mutta niin oli myös Tsetseniasta Ukrainaan. Pidän Suomi/Venäjä sotaa seuraavan 20 vuoden aikana edelleen epätodennäköisenä mutta huomattavana riskinä.

Edit: Ilmeisesti seuraa uusi suomettuminen koska tämä nähdään pienempänä pahana kuin NATO jäsenyys.

-Kyllä Suomi on maantieteellisestä sijainnista riippumatta "lähempänä" Eurooppaa kuin läpeensä korruptoitunut ja poliittisesti kroonisen epävakaa vanha neuvostomaa.

-Kun katsoo minkälaista kalustoa ja miten vähän virallisia valtion oman armeijan sotilaita Ukraina on saanut kentälle niin ei sen vahvuudella papereissa ole mitään merkitystä. Aseet ovat suurelta osin rikki tai varastettu tai kadoksissa. Toki maan koko antaa sitä strategista syvyyttä ja väkeä on joka oletettavasti tekisi paljon kovempaa vastarintaa jos Venäjä yrittäisi saada enemmän kuin separatistialueet. Se olisi Venäjälle verinen keikka. Jos suomalaiset eivät lunasta puolustustahtolupauksiaan jos pakko tulee niin se on sitten oma häpeämme siinä kuin Venäjänkin.

-Vaaditaan kokonaisia suuria viidennen kolonnan kansanjoukkoja jotta laajoja alueita voidaan pitää järkevästi miehitettynä pitkiä aikoja. Suomen luonnonvarat eivät anna "nopeaa rahaa" joten vihamielisellä alueella niiden hyödyntäminen on hyvin vaikeaa, kun se on vaikeaa usein jopa Suomen vakaissa oloissa. Joku uusi Bobrikov-asetelma tai presidentti Bäckman viimeistään romauttaisi yrityksen hyötyä taloudellisesti. Strategiset asetelmat liittyvät suursotaan Euroopan maita vastaan ja siihen ei nyky-Venäjällä rahkeet riitä ilman ydinaseita.

-Kyllä olin kartalla ihan ilman Googleakin jo 10 vuotta sitten. Ukraina oli sisäisesti varsin eripurainen valtio ja idän ja lännen vaikutuspiirien revittävänä jo silloin. Ei 10 vuotta sittenkään näyttänyt sotilaallinen toiminta alueella mitenkään mahdottomalta tai hyvin epätodennäköiseltä. Venäjä suhtautui jo silloin maahan takapihanaan, sillä oli sen alueella merkittävä sotilastukikohta. En toki väitä että Suomi-skenaario olisi mahdoton mutta Suomessa on ollut pitkään terve epäluulo Venäjää kohtaan ja epätodennäköisiin uhkiin on varauduttu ainakin paremmin kuin muualla. Kyllä jos Venäjä jonnekin menee niin todennäköisin suunta on jossain Kazakhstanin liepeillä.

-Vaihtoehtona olisi myös olla ei-suomettunut koska Venäjä ei tänne hyökkää sen takia että sanotaan asioista mielipiteemme. NATO-jäsenyys on mahdottomuus koska sen ns. kannattajatkaan (politiikassa) eivät ole halukkaita käymään aitoa keskustelua, viljellään vain ympäripyöreyksiä ja koskaan ei mennä aitoon keskusteluun ja sen jälkeen kansanäänestykseen. Ilman tietoa ehdoista ei mitään sopimuksia kannata hyväksyä, sama pätee niin yksityiselämässä kuin kv-politiikassa.
 
-Kyllä Suomi on maantieteellisestä sijainnista riippumatta "lähempänä" Eurooppaa kuin läpeensä korruptoitunut ja poliittisesti kroonisen epävakaa vanha neuvostomaa.

-Kun katsoo minkälaista kalustoa ja miten vähän virallisia valtion oman armeijan sotilaita Ukraina on saanut kentälle niin ei sen vahvuudella papereissa ole mitään merkitystä. Aseet ovat suurelta osin rikki tai varastettu tai kadoksissa. Toki maan koko antaa sitä strategista syvyyttä ja väkeä on joka oletettavasti tekisi paljon kovempaa vastarintaa jos Venäjä yrittäisi saada enemmän kuin separatistialueet. Se olisi Venäjälle verinen keikka. Jos suomalaiset eivät lunasta puolustustahtolupauksiaan jos pakko tulee niin se on sitten oma häpeämme siinä kuin Venäjänkin.

-Vaaditaan kokonaisia suuria viidennen kolonnan kansanjoukkoja jotta laajoja alueita voidaan pitää järkevästi miehitettynä pitkiä aikoja. Suomen luonnonvarat eivät anna "nopeaa rahaa" joten vihamielisellä alueella niiden hyödyntäminen on hyvin vaikeaa, kun se on vaikeaa usein jopa Suomen vakaissa oloissa. Joku uusi Bobrikov-asetelma tai presidentti Bäckman viimeistään romauttaisi yrityksen hyötyä taloudellisesti. Strategiset asetelmat liittyvät suursotaan Euroopan maita vastaan ja siihen ei nyky-Venäjällä rahkeet riitä ilman ydinaseita.

-Kyllä olin kartalla ihan ilman Googleakin jo 10 vuotta sitten. Ukraina oli sisäisesti varsin eripurainen valtio ja idän ja lännen vaikutuspiirien revittävänä jo silloin. Ei 10 vuotta sittenkään näyttänyt sotilaallinen toiminta alueella mitenkään mahdottomalta tai hyvin epätodennäköiseltä. Venäjä suhtautui jo silloin maahan takapihanaan, sillä oli sen alueella merkittävä sotilastukikohta. En toki väitä että Suomi-skenaario olisi mahdoton mutta Suomessa on ollut pitkään terve epäluulo Venäjää kohtaan ja epätodennäköisiin uhkiin on varauduttu ainakin paremmin kuin muualla. Kyllä jos Venäjä jonnekin menee niin todennäköisin suunta on jossain Kazakhstanin liepeillä.

-Vaihtoehtona olisi myös olla ei-suomettunut koska Venäjä ei tänne hyökkää sen takia että sanotaan asioista mielipiteemme. NATO-jäsenyys on mahdottomuus koska sen ns. kannattajatkaan (politiikassa) eivät ole halukkaita käymään aitoa keskustelua, viljellään vain ympäripyöreyksiä ja koskaan ei mennä aitoon keskusteluun ja sen jälkeen kansanäänestykseen. Ilman tietoa ehdoista ei mitään sopimuksia kannata hyväksyä, sama pätee niin yksityiselämässä kuin kv-politiikassa.
5 kolonnan ei tarvitse meidän tapauksessa miehittää mitään alueita. Riittää että harjoitetaan sabotaasia ja hyökkäys saa oikeutuksen etnisten venäläisten suojelusta ja historiallisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluneiden alueiden palauttamisesta.

NATO jäsenyyteen pätevät samat ehdot kuin muillekin NATO maille.
 
5 kolonnan ei tarvitse meidän tapauksessa miehittää mitään alueita. Riittää että harjoitetaan sabotaasia ja hyökkäys saa oikeutuksen etnisten venäläisten suojelusta ja historiallisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluneiden alueiden palauttamisesta.

NATO jäsenyyteen pätevät samat ehdot kuin muillekin NATO maille.

Aivan noin helpolla selityksellä eivät venäläiset hyväksy sitä kovaa hintaa jonka joutuisivat maksamaan. Venäläisillä on suurvallan asukeille tyypillinen tapa tekeytyä tyhmäksi "casus bellien" ja muiden maansa kunniaan liittyvien asioiden osalta, mutta tyhmiä he eivät oikeasti ole. Ulkopuolisen arvostelun edessä esitetään siis vääränlaista isänmaallisuutta, mutta yksityisesti arvostellaan ja sillä on vaikutusta vaikka opposition toimintaa on hankaloitettu. Todennäköinen skenaario on palatsivallabkumous jos Putin härsii lopun suosionsa. Tällöin on toki mahdollinen joku älytön sotayritys joka sinetöi kohtalon?

Päteekö muka siis Liettuaan ja USAan käytännössä samat NATO-ehdot? Ensinmainittu kuluttaa turvaa jota jälkimmäinen jokseenkin haluttomasti toimittaa ja maksaa. Toisaalta ensinmainitun on myös järkevää olla olematta näyttävästi eri mieltä mistään jälkimmäisen kanssa. Näiden näkyvien seikkojen lisäksi on sitten ne taustalla olevat suunnitelmat mitä ei juuri avata, eli kuka oikeasti lähettäisi joukkoja kenellekin jne. Käytännössä joka maalla on jollakin tapaa eri ehdot, korkeintaan joku Espanja ja Portugali lienevät asiassa aika samanlaisia.
 
Päteekö muka siis Liettuaan ja USAan käytännössä samat NATO-ehdot? Ensinmainittu kuluttaa turvaa jota jälkimmäinen jokseenkin haluttomasti toimittaa ja maksaa. Toisaalta ensinmainitun on myös järkevää olla olematta näyttävästi eri mieltä mistään jälkimmäisen kanssa. Näiden näkyvien seikkojen lisäksi on sitten ne taustalla olevat suunnitelmat mitä ei juuri avata, eli kuka oikeasti lähettäisi joukkoja kenellekin jne. Käytännössä joka maalla on jollakin tapaa eri ehdot, korkeintaan joku Espanja ja Portugali lienevät asiassa aika samanlaisia.
Taidat sekoittaa nyt jäsenyys ehdot ja jäsenyyden jälkeen muuten sovitun toiminnan. Kuten USA:n ei ole mikään pakko pitää nykyisen tasoista sotilaallista läsnäoloa euroopassa vaan tekee sen muista syistä.
 
Jos seuraaviin eduskuntavaaleihin pistäisi kylmästi sotilaspoliittisen (Pro NATO) lähtökohdan puoluevalinnalle/ehdokkaalle, niin mitä jää käteen?

Kokoomus ja RKP. Onko muita mahdollisuuksia?

Vetää kyllä maallikkoa aika hiljaiseksi, jos NATO on pelattu "kassakaappisopimuksella" mahdollisuuksien ulkopuolelle. Tämä on paljon mahdollista, sillä TP Niinistön ja Stubbin kiertely NATO-aiheiden ympärillä on ollut aika varovaista. Syynä tietysti voi olla myös aiheen matala suosio kansan keskuudessa, mutta Niinistöllä ei pitäisi olla tämänkään suhteen huolta, vaan hän voisi reippaammin kertoa kantansa. Nyt hän on päättänyt jäädä istumaan aidalle.

Kannattaisiko tässä asiassa kenties lähteä parantamaan jonkin toisen puolueen sisäistä Nato-myönteisyyttä äänestämällä N-myönteistä ehdokasta? Ainakin se laajentaisi ehdokasvalikoimaa huimasti.

Kokoomus ei voi viedä maata yksin Natoon, vaikka haluaisikin ja Naton ovet olisivat avoinna. Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto tai Vihreät eivät lähde siihen millään takuueläke- tai maataloustukilupauksilla. Ennen hallitukset hajoavat kuin noiden puolueiden kansanedustajat painavat JAA.

Siispä äänestä Nato-myönteinen perussuomalainen tai kristillisdemokraatti eduskuntaan, jos vierastat markkinataloutta ja/tai ruotsia. IMHO.
 
Back
Top