skärdis
Greatest Leader
Halleluja!Kristillisetkin mukana
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Halleluja!Kristillisetkin mukana
Olisiko meillä ensi kuussa länsivaltojen turvatakuut takataskussa? Vai ehtiikö jo ennen vappua ja voitonpäivää?
Edit: En hämmästyisi, vaikka Salen povitaskussa ne jo olisivat. Sen verran nauratti Salea ja Joeta kun pojjaat Valkoisesta talosta naapurin Magdalenalle pirauttivat.
Jos oikein tiukka paikka tulisi niin asia vain ilmoitettaisiin jo vanhana asiana.
Natolle on myös vaihtoehto: Suomen ja Ruotsin puolustusliitto, jolle saataisiin Yhdysvaltojen takeet.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan tapaaminen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa Valkoisen talon virkahuoneessa sai perjantaina odottamattoman käänteen, kun Biden ehdotti kesken kaiken soittoa Ruotsin pääministerille.
Näin myös tapahtui, ja kaksikko käytti puolentoista tunnin keskustelustaan jonkin aikaa puhuessaan Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.
Andersson on tulossa lauantaina Suomeen tapaamaan Niinistöä.
– Ruotsin pääministeri sai ensimmäiset terveiset jo puhelimen välityksellä ennen huomista, Niinistö totesi.
1. Milloin Nato on herännyt siihen, että jäsenyyttä hakevat maat voivat tarvita turvaa?
Taustalla ovat Ukrainan ja Georgian pitkät jäsenyysneuvottelut. Niistä on opittu, että maat voivat joutua nopeastikin aikamoiseen pinteeseen.
Natossa on jo jonkin aikaa pohdittu, voisiko hakuaikana löytyä jonkinlaisia väliportaan turvaratkaisuja. Mitään selkeyttähän tässä asiassa ei ole.
Jos apua annettaisiin, auttajia olisivat todennäköisesti isot Nato-maat kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. Jos esimerkiksi halutaan antaa puolustusmateriaaleja, apua voivat antaa vain kyvykkäimmät maat.
Nämä maathan ovat myös ydinasevaltiota. Jos ydinaseturvaa tarvittaisiin, sen antaja olisi todennäköisesti Ranska. Ranska on EU:n ainoa ydinasevaltio sen jälkeen, kun Britannia erosi EU:sta.
2. Onko tällaiseen tilanteeseen törmätty aiemmin?
Hakuajan ongelmallisuus huomattiin Natossa myös Montenegron Nato-jäsenneuvottelujen yhteydessä. Silloin Venäjä uhkasi sabotaasilla, jolla se olisi kaatanut maan hallituksen.
Montenegro liittyi Natoon kesällä 2017 Venäjän vastustuksesta huolimatta. Venäjä koki Naton laajenemisen Baltiassa uhkaksi omalle turvallisuudelleen.
Natossa on sen jälkeen puhuttu niin kutsutusta puolen matkan turvasatamasta. Se tarkoittaisi turvaa maille, jotka ovat hakeneet jäsenyyttä, mutta joiden hakuprosessi on vielä kesken.
Mitään ei ole kuitenkaan päätetty, koska Naton viidettä artiklaa ei haluta vesittää. Naton viidennen artiklan mukaan turvatakuut kuuluvat vain sotilasliitto Naton jäsenille. Aseellinen hyökkäys yhtä Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan
3. Tarvitseeko Suomi turvatakuita ja voiko Nato niitä antaa?
Tasapainoilu on Natolle hankalaa. Se ei voi antaa Suomelle ja Ruotsille mitään erityisasemaa tai kiihdytyskaistaa.
Suomi ja Ruotsi ovat myös kykeneviä itse puolustamaan itseään ja se on Natossakin tiedossa.
Venäjän uhka olisi todennäköisesti esimerkiksi kyberhäirintää. Ehtona Natoon pääsemiselle on se, ettei maa ole sotilaallisessa konfliktissa.
4. Mitä apu konkreettisesti voisi olla?
Yhdysvallat voi jakaa tiedustelutietoa. Sitä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, jos Venäjä tekisi Suomeen kyberiskuja.
Apua voisi tulla sotilashankinnoissa. Suomi on hankkinut hävittäjiä Yhdysvalloista. Meillä on takeet siitä, että Yhdysvallat tulee huoltamaan niitä. Näihin isoihin kauppoihin sisältyy tietysti tietty huoltovarmuus jo ennen, kuin ne on toimitettu.
Isoilla mailla voisi olla myös muita mahdollisuuksia auttaa. Jos esimerkiksi lähialueella järjestettäisiin isot sotilasharjoitukset, se olisi merkki tuesta Suomelle ja Ruotsille.
Jos joku pienempi maa ilmoittaisi tukevansa Suomea suullisesti, se ei olisi yhtä merkittävää kuin se, että tukea tulisi Yhdysvalloista, Britannialta ja Ranskalta.
Natolle on myös vaihtoehto: Suomen ja Ruotsin puolustusliitto, jolle saataisiin Yhdysvaltojen takeet.
5. Miksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo asiasta ympäripyöreästi?
Tietyt asiat on hyvä pitää varsinkin puolustusasioissa salaisina.
Varsinkin jos puhutaan huoltovarmuudesta, on vaarana toisen valtion hybridivaikuttaminen tai sotkemisvaara. Tässä halutaan jättää pelivaraa, jos pitää tehdä nopeita peliliikkeitä.
Toisaalta valikoiva avoimuuskin voisi olla hyvä merkki.
On mahdollista, että asiasta saadaan lisää tietoa kesäkuussa pidettävään Madridin huippukokoukseen mennessä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomi saattaa hakea Naton jäseneksi kevään aikana ja kutsu voisi tulla Naton huippukokouksessa.
Mitä Niinistö kansansuosiolla tekisi?Nyt siis voidaan arvailla, onko Niinistö muuttanut kantaansa Nato-jäsenyydestä. Oma veikkaukseni on että tuon reissunsa jälkeen, vaikka vastustaakin jäsenyyttä, arvelee hallituspuolueiden kääntyneen kannattamaan, ja pelkää menettävänsä kansansuosion jos yrittää tämän jälkeen lyödä kapuloita rattaisiin.
Mitä Niinistö kansansuosiolla tekisi?
Ei ole näköpiirissä poliittista jatkotehtävää, valtio maksaa palkkion ja ilmaisen asumisen loppuelämän ajan.
Ei hän varmaankaan mielellään vietä loppukauttaan sekä tuleviakin vuosia (ex-)presidenttinä, jota haukutaan Nato-jäsenyyden estämisestä ja Suomen turvallisuuden vaarantamisesta. Vaan on mielummin kansan keskuudessa suosittu aiempi presidentti (joka jupisee toisinaan koukeroisia lausuntoja, joissa sanotaan hyvin vähän mitään, josta voisi joutua tilille jossain vaiheessa - missä ei sinänsä olisi mitään pahaa, jos presidentistä tehtäisiin Suomessakin mahdollisimman puhtaasti diplomaattinen edustusvirka Saksan tapaan, ilman epämääräisiä valtaoikeuksien määrittelyjä kuten yhä nykyään on perustuslaissa(kin)).
Sauli Niinistön historia tulee nostamaan yhdeksi kaikkein aikojen presidentiksi, joka on vienyt taitavalla diplomatiallaan ja sisäpolitiikallaan meidät yhtenäisenä ja turvallisesti vaikeana aikana NATOon.
Olisi aika pystyttää Saulille perinteinen näköispatsas johonkin keskeiselle paikalle.
Presidenttijohtoinen ulkopolitiikka on osoittanut voimansa.
Paljon on nyt sanomatta, odotetaan vielä pari viikkoaTehden tarkalleen ottaen mitä, ja mielellään lähteet tälle?
Mielelläni kuulisin joskus, mitä tarkalleen on ehdotettu tai mistä neuvoteltu Bidenin, BoJon jne. kanssa, mutta jos emme kuule, kaikki on arvailujen tai toiveajattelun varassa.
Tästä voi olla eri mieltä - siis Niinistön Natokannasta. On paljon mahdollista, että vielä mennessään Bidenin juttusille oli Niinistöllä ajatukset muunlaisessa kuviossa kuin Nato. Olihan hän aiemmin useaan otteeseen ilmoittanut kielteisen Natokantansa. Sittemmin ja USA-reissun saldon vuoksikin sekä mm kansan painostuksesta Niinistönkin kanta kääntyi ja alkoi Natoneuvottelut.Meillä on ollut suuri politiikkojoukko joka on halunnut pysyä poissa NATOsta ja siksi se sama joukko on myös kannattanut JAS-Gripenin valintaa hävittäjäksi.
Tähän ryhmään Niinistö ei ole kuulunut.
Tähänkään mieltymykseen en voi yhtyä vaan nimeäisin tilalle Marinin. Toki Kaikkonen on hyvin asiansa hoitanut mutta tuohon titteliin vaikuttaa myös muut asiat.Pääministerinä on tämän hetken seksikkäin poliitikko ja puolustusministerinä on pitkä suoraryhtinen ”Kanki”.
Officials said the discussions underline the extent to which Vladimir Putin's invasion has only served to reinvigorate and unify the NATO alliance -- the exact opposite of Putin's stated goals before the war began. The Russian President had demanded that NATO cease expanding east and admitting new members, accusing the bloc of threatening Russian security. Instead, NATO has increased its support to Ukraine and is preparing to welcome new members.
Privately, NATO and US officials say they would be thrilled to see Finland and Sweden join the bloc.
Those countries already have extremely close relationships with NATO and would be a huge asset, NATO officials told CNN, especially when it comes to intelligence sharing.
"Mitähän ne meistä ajattelee?"
Nimettömät NATO-virkamiehet: odotamme kieli pitkällä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät NATO:oon.