Analyysi: Länsipanssareiden tulo Suomeen ei voisi olla paremmin ajoitettu – näin toimii Nato-prosessin aikainen turvaverkko
Yhdysvalloille ja Britannialle on uskottavuuskysymys, että Venäjä ei pysty estämään Suomen Nato-jäsenyyttä voimankäytöllä. Suomi saa jäsenyysneuvotteluiden ajaksi käytännön turvatakuut, IL:n Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki kirjoittavat.
Challenger 2 -taistelupanssarivaunuja on toukokuussa Suomessa. Iltalehti tutustui brittiläisten panssarijoukkojen harjoitteluun helmikuussa Virossa. HENRI KÄRKKÄINEN
Juha Ristamäki
[email protected]
Lauri Nurmi
[email protected]
Tänään klo 13:41
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta. Iltalehden tietojen mukaan Suomella oli jo maaliskuun alussa varmuus, että Yhdysvallat ja Britannia lähettäisivät panssarijoukkojaan keväällä Suomeen harjoittelemaan.
Ainakin puolentoista kuukauden ajan esimerkiksi Suomen valtionjohto on tiennyt, että 2.–13. toukokuuta Suomessa olisi brittiläinen panssarivaunukomppania ja Yhdysvaltain Euroopan maavoimien sotilaita.
Vaikka harjoitus onkin tietysti sovittu jo hyvissä ajoin, ajoitus ei voisi olla parempi. Suurten Nato-maiden sotilaiden yhtäaikainen läsnäolo on yksi tekijä siinä verkossa, joka antaa Suomelle turvaa Nato-prosessin aikana.
Puolustusliitto Naton suuret jäsenmaat myöntävät Suomelle käytännön turvatakuut jäsenyysprosessin ajaksi.
– Se on loukkaus Naton suvereniteettia kohtaan, jos Venäjä yrittää estää Suomen Nato-jäsenyyden sen jälkeen, kun Nato on kutsunut Suomen liittymisneuvotteluihin. Nato puolustusliittona ja varsinkin sen suuret jäsenmaat Yhdysvallat ja Britannia eivät voi sitä sallia, ulkomainen Nato-lähde kertoo IL:lle.
Keskustelu jäsenyysprosessin ajaksi tarvittavista käytännön turvatakuista lähti Suomessa väärille urille sen jälkeen, kun ruotsalaislehti Expressen julkaisi keskiviikkona
jutun, joka perustui ruotsalaisen hallituslähteen kertomiin asioihin.
Jutussa ruotsalainen sosialidemokraattinen hallituslähde kertoi, että Suomi ei ole saanut jäsenyysneuvotteluiden ajaksi turvatakuita Natolta tai Yhdysvalloilta.
Uutinen oli erikoinen ja aiheutti sekaannusta siksi, että puolustusliitto Nato on aina painottanut artikla 5. suojaavan vain täysjäseniä.
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg korosti tätä viime lokakuussa Helsingissä, kun IL kysyi häneltä asiasta. Norjalainen pääsihteeri sanoi kiertelemättä, että Suomi ei ole Naton kollektiivisen puolustuksen piirissä.
– Naton ovi pysyy avoimena. Se on Suomen päätös. Kunnioitamme Suomen päätöstä, mikä ikinä se onkaan, koska Suomi on suvereeni ja itsenäinen valtio, mutta: jos on Naton jäsen, artikla viisi pätee, ja jos ei ole jäsen, artikla viisi ei päde. Se on se ero, hän kiteytti.
Juridisesti Natolla ei ole olemassa muuta turvatakuuta kuin 5. artikla.
Suomen valtionjohto on vastaavasti painottanut, että esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian parlamentit eivät alkaisi säätää jäsenyysprosessin ajaksi Suomelle juridisia turvatakuita.
Tasavallan presidentti Niinistö on sen sijaan kertonut IL:n haastattelussa ydinasevaltio Britannian pääministerin
Boris Johnsonin Suomelle antamasta sotilaallisesta apulupauksesta.
Johnson kutsui Venäjän hyökkäyksen jälkeen koolle JEF-maiden huippukokouksen, johon Niinistö osallistui Lontoossa. Niinistön sanoin ”briteillä on ihan todellista henkeä”.
Auttaisiko Britannia Suomea sotilaallisesti, jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi?
– Johnson on moneen kertaan luvannut sitä, mutta nyt täytyy kuitenkin muistaa, mitä tarkoittaa tuki tai turvaaminen silloin, kun se ei kuitenkaan ole käynyt valtioelimiä läpi eli se ei ole parlamentin oikein hyväksymä asia. Mutta epäilemättä, kyllä siinä konkretiaa on takana, Niinistö kertoi 1. huhtikuuta julkaistussa
erikoishaastattelussa.
Ruotsalaislehti Svenska Dagbladet on
uutisoinut, että Ruotsi on saanut Britannialta samanlaisen apulupauksen kuin Suomi.
IL:n tietojen mukaan myös Yhdysvaltain presidentin
Joe Bidenin hallinto on kertonut Suomelle, että Naton tärkein jäsenvaltio puuttuisi tapahtumiin, mikäli Venäjä yrittäisi estää voimakeinoilla Suomen Nato-jäsenyyden liittymisneuvotteluiden alettua.
Ulkoministeri
Pekka Haavisto (vihr) on kertonut, että isot Nato-maat ovat kysyneet häneltä, minkälaista turvallisuustukea Suomi tarvitsisi jäsenprosessin aikana.
– Minkälaista turvallisuusapua tarvitsette sinä ajanjaksona? Tämä kysymys kysytään hyvin aktiivisesti eli ikään kuin apua ja tukea, sekä diplomaattista että ihan turvallisuusapua tarjoten,
Haavisto kertoi huhtikuun 7. päivä.
Kysymyksessä olisi Naton ja Yhdysvaltain uskottavuus.
Suuret Nato-maat myöntävät siis Suomelle ja Ruotsille kahdenvälisiä käytännön turvatakuita jäsenyysneuvotteluiden ajaksi.
Tästä syystä Niinistö painottaa sitä, että Nato-prosessin vaarallisen hetki on nyt – ei enää sen jälkeen, kun Suomi on hakenut jäsenyyttä ja Nato kutsunut Suomen liittymisneuvotteluihin.
– Tässä kannattaa nyt muistaa yksi asia, ja se on se, että sellaista herkkää aikaa on aika, jolloin syntyisi selvä käsitys, että Suomi on menossa. Erityisen herkkä aika jatkuisi siihen asti, kunnes Suomen hakemuspaperi saapuu Brysseliin ja tulee siellä jäsenkriteerien pohjalta arvioiduksi, Niinistö arvioi jo yli kaksi viikkoa sitten Iltalehden haastattelussa.
Venäjä on ymmärtänyt jo ajat sitten, että Suomi aikoo hakea Naton jäsenyyttä. Siksi Niinistö ja pääministeri Marin haluavat edetä nopeasti.
– Tämmöisessä asiassa ja monissa muissakin on näppärä toimia, kun ei paljon puhele, vaan sitten kun toimii, niin toimii, Niinistö korosti huhtikuun alkaessa.
Marin arvioi tämän viikon maanantaina tehdyssä
haastattelussa, että TP-Utva tekee Nato-päätöksen viikkojen sisällä.
Ruotsissa valtaa pitää sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus.
Iltalehti tapasi torstaina Tukholmassa arvostetun ja tunnetun Totalförsvarets forskningsinstitutin tutkijan
Robert Dalsjön, joka on erikoistunut Ruotsin ja Suomen puolustuspolitiikkaan. Dalsjö tähdensi sitä, että Ruotsissa monet sosialidemokraatit vierastavat edelleen Natoa ja että heidän Nato-allergiansa on ideologista sorttia.
Ruotsin valtionjohto ei myöskään ole pohjustanut Nato-jäsenyyden hakemista lähes kahden kuukauden ajan sukkuloimalla ristiin rastiin Nato-maiden pääkaupunkeja, kuten Suomen johto on tehnyt.
Ruotsissa koko Nato-keskustelu laahaa Suomea perässä, Dalsjö painotti.
Näistäkään syistä ruotsalaista demarilähdettä ei voi pitää uskottavana tahona arvioimaan Suomen Nato-mailta saamia avuntarjouksia.
Ruotsissa on vieläkin demareita, jotka toivoisivat Suomen perääntyvän Nato-asiassa. Heiltä voi löytyä halua hämmentää suomalaista Nato-keskustelua julkisuuden kautta.
Toukokuun alkupuolella Suomessa on sekä brittiläisiä Challenger 2 -taistelupanssarivaunuja että amerikkalaisia Stryker-taisteluajoneuvoja.
Niiden läsnäolo Suomessa samalla hetkellä, kun TP-Utva päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, olisi ansalanka.
Jos Venäjä uhkaisi Suomea voimankäytöllä, se ottaisi riskin siitä, että Naton kaksi vahvinta valtiota olisi välittömästi mukana konfliktissa.
Yhtäkään Nato-maata tai Naton sotilaita Venäjä ei ole koskaan uhannut. Ja siinä on käytännön turvatakuiden ennaltaehkäisevä voima.
Tärkeässä osassa on myös tiedustelutieto. Kun Venäjä oli hyökännyt brutaalisti Ukrainaan, Suomi ja Ruotsi saivat välittömästi kutsun seuraavana päivänä pidettyyn Naton ylimääräiseen huippukokoukseen.
Jo 25. helmikuuta Nato päätti, että Suomi saisi käyttöönsä puolustusliiton tarkat tiedustelutiedot.
Venäjä ei siis pysty yllättämään Suomea sotilaallisesti, mikä on olennainen osa käytännön turvatakuuta, jonka Suomi saa jäsenyysneuvotteluiden ajaksi puolustusliitolta ja sen yksittäisiltä jäsenmailta.
Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri
Alexander Vershbow nosti jo vuonna 2016 Aamulehden
haastattelussa esille sen, että pelkästään kumppanimaina Suomi ja Ruotsi voisivat tulla mukaan Naton sotilaallisiin vastatoimiin, jos Itämerellä puhkeaisi kriisi. Ja mikä vielä painavampaa: saada liittokunnalta apua.
Suomi oli Vershbow`n mukaan sidottu Naton rakenteisiin syvällisemmin kuin vain jalojen periaatteiden tasolla. Hän painotti, että ero kumppanuuden alkuaikoihin on merkittävä.
– Konsultaatiot ovat tulleet jatkuvaksi toiminnaksi Suomen ja Naton välillä. Arvioimme yhdessä uhkia Itämeren alueella ja harjoittelemme kriisinhallintaa. Jos todellinen kriisi tulee, meillä on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. Menettely ei eroaisi siitä, mitä Naton jäsenmaa voi tehdä, Vershbow havainnollisti.
Tuolloin Natossa oli 28 jäsenmaata.
Vaikka Suomi ei nauti vielä Naton 5. artiklan turvatakuita, Nato-jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi välittömästi, jos Venäjä uhkaisi Suomea voimankäytöllä jäsenyyden ratifioinnin ollessa kesken.
Neuvosto suosittelisi jäsenmaille Suomen sotilaallista auttamista, ja ainakin Yhdysvallat, Britannia ja Viro sen tekisivät.
Tästä koostuu käytännön turvatakuu, eikä mistään muusta ole ollut koko Nato-prosessin aikana edes kyse.
Yhden Ruotsissa julkaistun kirjoituksen voi sijoittaa höpöhöpö-mappiin, koska siinä ei ollut tosiasiallisesti uutista, vaan suomalaisille vanha itsestäänselvyys, joka on ollut esimerkiksi IL:n artikkeleissa esillä paljon aiemmin.
Ensin ovat käytännön turvatakuut, sitten Naton 5. artikla. Jälkimmäinen astuu voimaa silloin, kun Naton kaikkien jäsenmaiden ja viimeisenä eduskunnan ratifioima Suomen liittymissopimus talletetaan holviin Washingtonissa.
Yhdysvalloille ja Britannialle on uskottavuuskysymys, että Venäjä ei pysty estämään Suomen Nato-jäsenyyttä voimankäytöllä. Suomi saa jäsenyysneuvotteluiden ajaksi käytännön turvatakuut, IL:n Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki kirjoittavat.
www.iltalehti.fi
Suomen passihan on yksi maailman parhaista passeista, eikö vain...?
