Brittiläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija ylistää Suomea: ”Naton otettava kiireesti oppia”
Vanhempi tutkija Edward Lucas nostaa Airiston Helmen -tapauksen esille malliesimerkkinä Suomen toimintatavasta.
Edward Lucasin mukaan Suomi lähetti Airiston Helmen operaatiolla yksityisen viestin Moskovalle. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA, KALLE KOPONEN / HS
Suvi Hautanen
16:53
UKRAINASSA käynnissä oleva sota muuttaa Euroopan turvallisuusympäristöä ja maanjäristyksen keskuksena on Helsinki, kirjoittaa Center for European Policy Analysis (CEPA) -ajatuspajan vanhempi tutkija
Edward Lucas The Times -lehden
kolumnissaan.
Itä-Euroopan maihin ja turvallisuusasioihin perehtynyt Lucas työskenteli aiemmin The Economist -lehden toimittajana.
Lucas toteaa, että vuosi sitten vain neljännes suomalaisista halusi liittyä Natoon, nyt kolme viidesosaa. Virallista liittymispäätöstä odotetaan Lucasin mukaan juhannukseen mennessä.
Lue lisää:
HS:n kysely: Nato-jäsenyyden kannatus noussut 61 prosenttiin
Ei sillä, että Suomi olisi koskaan laiminlyönyt puolustustaan, Lucas toteaa. Hänen mukaansa Suomen näkemykset ennakoimattoman naapurinsa ajattelusta ovat tunnettuja.
VUONNA 2012, kun useimmat länsimaat vielä uinuivat, Suomi hankki ensimmäisenä Euroopassa amerikkalaisvalmisteisen JASSM-risteilyohjuksen, joka voidaan laukaista kaukaa ja jolla voidaan iskeä syvälle Venäjällä. Helmikuussa Suomi tilasi 64 F-35-hävittäjää, jotka ovat maailman edistyksellisimpiä sotakoneita.
Lucas kertoo, että Suomen ilmavoimat harjoittelevat lähes viikoittain Norjan ja Naton ulkopuolisen Ruotsin kanssa. Yhdysvaltain kanssa tehdyn puolustussopimuksen lisäksi Suomi on osa Britannian johtamia JEF-joukkoja.
CEPA-ajatuspajan tutkija Edward Lucas hehkuttaa kolumnissaan Suomen puolustusvalmiutta. Kuva vuodelta 2015. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
– Suomessa harjoitellaan myös sellaista fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä, josta muun Naton on otettava kiireesti oppia, Lucas kirjoittaa.
Hän nostaa esille Suomen ylläpitämät suuret polttoaine-, elintarvike- ja lääkehuoltovarmuusvarastot sekä miesten yleisen asevelvollisuuden ja Euroopan suurimmat reserviläisjoukot.
– Mikään muu maa ei pysty mobilisoimaan niin paljon ihmisiä näin nopeasti.
LUCAS mainitsee myös päättäjille suunnatut valtakunnalliset maanpuolustuskurssit, joilla varaudutaan kriiseihin luonnonkatastrofeista kansallisen turvallisuuden hätätilanteisiin.
Lapset puolestaan opetetaan Lucasin mukaan kouluissa havaitsemaan disinformaatiota melkein heti, kun he oppivat lukemaan.
Lisäksi Helsingissä sijaitsee hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, jota tukee 31 Euroopan unionin ja Naton jäsenmaata. Keskus tutkii hybridiuhkia eli ”Moskovan talous-, propaganda-, laki-, kyber- ja muuta ilkivaltaa”.
AIRISTON Helmen tapauksen Lucas nostaa esille malliesimerkkinä Suomen toimintatavasta. Vuonna 2018 yli 400 viranomaista osallistui 17 ratsiaan, jotka tehtiin venäläisten hallussa pitämään kohteeseen.
Lue lisää:
Keskusrikospoliisi sai lisäaikaa Airiston Helmen tutkintaan – syytteennosto voi siirtyä jopa vuodella
Suomen rauhanajan historian suurimmassa turvallisuusoperaatiossa löydettiin salattua satelliittiviestintää, suuria määriä käteistä sekä bunkkereita, vedenalaisia laitteistoja ja paljon käytetty helikopterikenttä.
Lue lisää:
Tältä kohutun Airiston Helmen kiinteistöjen sisällä näyttää – päärakennus myynnissä 1,3 miljoonalla eurolla, kallein kohde lähes 3 miljoonaa
Lucasin mukaan kukaan ei sano, oliko Airiston Helmi Bond-pahiksen pesä, joka sijaitsee lähellä kriittistä liikenne- ja viestintäinfrastruktuuria tai sotilastiedustelutukikohta. Tutkinta jatkuu loputtomiin.
– Julkisesta kohusta ei olisi ollut mitään hyötyä. Yksityinen viesti Moskovalle oli selkeä ja tehokas. Huolestuttava trendi venäläisten kiinteistökaupoissa herkkien kohteiden lähellä loppui välittömästi.
LUCASIN mukaan Naton nykyisille jäsenille Suomen kehittyneet, hyvin rahoitetut asevoimat ovat ihanteelliset. Yhteentoimivuus on jo varmistettu ja tiedustelutietojen jakaminen on sujuvaa.
Jos ruotsalaiset seuraavat Helsingin perässä, Itämerestä tulee Lucasin mukaan Nato-järvi, joka rajoittaa jyrkästi Venäjän mahdollisuuksia käyttää laivastoaan ja ilmavoimiaan Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaa