Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Jos on Naton etu, Nato saattaa avustaa meitä jollemme ole jäsen. Todennäköisesti ei kuitenkaan. Joko olet jäsen tai et.

Baltian valtioden liittyessä, niillä oli niin heikko neuvotteluasema, että puolustussuunnitelmaa ei silloin tehty. Nyttemmin on tehty. Julkisten tietojen mukaan Puola siirtäisi joukkoja Baltiaan ja Saksa Puolaan.

Suomen osalta yksi neuvottelutavoite olisi Suomen sisällyttäminen pulustussuunnitelmiin. Todennäköisesti tämä tarkoittaisi jo mainittujen tiedustelutietojen lisäksi ilmavoimia sekä Itämerele laivastotukea. Maavoimia tuskin tulisi, jollei norjalaisia ja amerikkalaisia joukkoja siirrettäisi kriisissä Suomen Lappiin.

Ruotsin liiittyessä samaan aikaan maavoimia ei olisi odotettavissa, koska Ruotsin terävä kärki on vain 7 maavoimien pataljoonaa ja yksi amfibiopataljoona ja Ruotsilla on huolenaan Gotlanti sekä laaja maa-alue. Tykistöä Ruotsilla nyt ei ole ja "pataljoonatykistönä" toimii kevyt KRH. En pilaile. Näiden lisksi on 40 kodinturva"pataljoonaa" yht. 22k sotilasta, jotka kuitenkin ovat kevyttä miliisiä. Nyt tekevät kokeita KRH:n liittämiseksi miliisiin.

Ruotsin ilmavoimat ovat tällä hetkellä noin 100 JAS Gripen (C/D) konetta. kun saavat aikanaan E-version koneita tulee olemaan 60 (tilaus olemassa) tai 70 (poliittinen päätös 10 lisäkoneesta, ei tilausta). Ruotsin ilmavoimmat siis eivät ole kovin suuria enää, ja kyky hajasijoittaa koneita on tällä hetkellä hukattu. Korvetteja tulee olemaan 7 (joista viisi Visby-luokkaa), mikä on vähän. Tulevat 5 sukellusveneet (nyt 4 + 1 koipussissa) ovat tietysti plussaa.​

Ilmavoimat ja merivoimat toisivat Naton puolustussuunnitelmaan jonkinverran lisäkykyjä, muttei mitään jytyä.

En näe mahdottomana että Suomen osalta puolustussuunnitelmaan kuuluisi prikaatin, tai vähintään taisteluryhmän (miniprikaati) siiräminen Viroon, kun pilliin puhallettaisiin. Näen tämän aivan kohtuullisena yhteispuolustuksen osana. Muistetaan, että puolustussuunnitelma ei tuossa vaiheessa olisi Baltian, vaan Pohjois-Euroopan. Tämän lisäksi vastuisiin saattaisi kuulua ilmapuolustusta Viron yllä ja Suomenlahden sulkeminen pohjoisrannalta. Virolla, tai Viroon sijoitetuille (jonkun maan) Nato-joukoille taas sama sulku eteläpuolelta.
 
Naton kulut ovat suhteellisen pieniä. Esikuntiin lähetettävien upseerien pakkakulut ja osallistuminen yhteisiin kuluhin on joku luokkaa 40 miljoona € vuositasolla. Puolustusbudjetin koon suhteen tuo on minimaalista.

Mitä taas tulee investointien lisääntymisenä maariskin pienentyessä onkin sitten arvailujen varassa. Kuinka paljon Venäjä jäädyttää kauppa lyhyellä tähtäimellä on myös arvailujen varassa.

Sitten "jäsenmaksuna" väitetään usein että Nato vaati 2% bruttokansantuotteesta käytettävän puolustukseen ja koska me emme käytä, tämä olisi pirun kallista. Todellisuudessa Nato ei sellaista vaadi, vaan suosittaa. Harvat Nato-maat täyttävät tuon suosituksen. Iso-Britannia tekee, kuten Viro.

Mitä tulee siirtymäkauteen, on sekin hallittava sopivien maiden kanssa hakuprosessin aikana. Muistetaan tässä yhteydessä että NATO:n entinen pääsihteeri Fogh-Rasmussen lausui pari vuotta sitten Sälen-turvallisuusseminaarissa (alkaa kohta taas; seuratkaa netissä!) että Ruotsin ja Suomen liittymisprosessi olisi nopea. Walesin Nato-kokouksessa nimetön Nato-virkamies totesi (kärjistetysti) että Suomi ja Ruotsi kävelisivät Natoon viikossa.

Tulevien sukupolvien turvallisuutta ei pidä vaarantaa lyhytaikaisilla taloudellisilla näkökannoilla!

Suomen ja Ruotsin liittymisprosessi olisi lyhyt varmaankin, koska meidän molempien kalusto ja johtamisen prosessit ovat hallussa aika hyvin jo nyt. Investointien määrä on meidän kohdalla surkeasti laskussa ollut ja kalustoon/koulutukseen pitäisi satsata valtiovallan merkittävästi lisää pikaisesti.
Mielestäni myös valtiovallan kielteinen suhtautuminen sotatarviketeollisuuteen ja sotatarvikkeiden myyntiin pitäisi muuttaa täysin, että saisimme muutamia kunnon tuotteita myyntiin niille tahoille, joilla on rahaa.
Tampellan tykkitehdasta, Sakon kiväärejä, Rauma-Repolan syvälle sukeltavat tutkimusalukset ymsyms...
Silloin saisimme toimivan ulkomaankauppasektorinkin aikaan...
 
Päivän Natoerkit.

Kuvaus erään turvallisuuspalvelun tehtävänannosta eräälle yhteistoimintahenkilölle, aiheena suhtautuminen Natoon.

Lainaus:

Tuomioja on päiväkirjassaan kiinnostavasti kertonut 21.9.1993 miten hän oli saanut Tehtaankadulta puhelinsoiton: ”ent.kotiryssäni Valeri Marejev soittaa, kertoo olevansa takaisin Venäjän lähetystössä ja ehdottaa tapaamista”. Merkintä 7.10.1993: ”Presidentissä lounas Valeri Marejevin kanssa. Keskustelemme nyt enemmän Venäjän kuin Suomen asioista, mutta jotenkin tuulahduksen menneestä tuo Marejevin ilmeinen pääasia eli Suomessa ilmenevästä Nato-innostuksesta varoittaminen”.

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen teoksissa on Valeri Marejev luokiteltu KGB:n ”kovaan kaartiin”. Tuomioja tunnustaa pitäneensä tähän yhteyttä aiemmin. Uutta on tämän kirjoittajalle se, että vielä 1990-luvulla poliitikkomme ottivat vastaan FSB:n edustajien lounaskutsuja. Tasavallan presidentin kansliassa oli ehdoton kielto tavata Venäjän federaation turvallisuuspalveluun liitettyjä diplomaatteja. Oletimme, että tämä koski myös poliitikkoja. Koivisto oli lopettanut FSB-linjan käytön 1992. Tuomioja aktivoi sen syksyllä 1993.



Lähde: Alpo Rusi, http://www.alporusi.fi/ajankohtaista/tuomiojan-poliittiset-paivakirjat-1991-1994
 
Kiintoisia ovat Nord Stream koukerot Saksan lisäksi myös Suomessa. Siinä on johdossa Putinin KGB-aikainen Stasi-kumppani ja EDELLEEN meiltä piilotellaan LISTOJA, joissa todennäköisesti myös nykyisin vaikuttavia politikoja.

LINKKI

.. Tämän tekijä kirjoitti vuonna 2003 Ei enää erityistapaus -kirjassa, että Pohjoiseen Eurooppaan uhkaa syntyä liittoutumattomien maiden sotilaallinen käytävä, joka saattaa luoda enemmän epävakautta kuin vakautta. Näin uhkaa ehkä tapahtua. Venäjä sai myös Suomen kanssa neuvoteltua Nord Stream -kaasujohdon kulkureitin Suomen talousalueen kautta ilmeisesti 50 vuodeksi. Suomi ei saa maksua marraskuussa 2009 tehdystä sopimuksesta, mitä on selitetty lainsäädännön puutteilla. Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski luonnehti 2006 Nord Streamia ”uudeksi Molotov-Ribbentrop”-sopimukseksi. Erikoista on, että Putin taannoin kiitteli tätä sopimusta, mitä hän aiemmin oli arvostellut. Suomessa ei kaasuputken strategisesta merkityksestä 2006-2009 keskusteltu, vain sen ympäristövaikutuksista. Miksi Venäjän pommikoneet kulkevat säännöllisesti näiden alueiden läheisyydessä. Onko kaasuputki sittenkin Moskovan näkökulmasta turvallisuuspoliittinen kohde? ..


Putinin KGB-ajan salaiset DDR-dokumentit julki
KASPERI SUMMANEN
31.12.2014 klo 07:50(päivitetty 31.12.2014 klo 15:05)
Asiakirjat valottavat Vladimir Putinin aikaa neuvostotiedustelun palveluksessa 1980-luvun Itä-Saksassa.

Kolmikymppinen tuleva Venäjän presidentti Vladimir Putin toimi Itä-Saksan Dresdenissä KGB-upseerina 1984–1989. Tiedot presidentin tästä menneisyydestä on tiettävästi Venäjällä tuhottu.

Menestyskirjan Putin's Kleptocracy: Who Owns Russia? (Putinin kleptokratia: kuka omistaa Venäjän?) kirjoittanut Miamin yliopiston valtiotieteen professoriKaren Dawisha ja tutkija Sarah-Christian Müller onnistuivat löytämään Saksan Bstu-arkistosta Itä-Saksan salaisen poliisin eli Stasin (Ministerium für Staatssicherheit) asiakirjoja, jotka valottavat Putinin KGB-historiaa.

Asiakirjat löytyvät tästä linkistä.

Verkkouutiset tutustui Dawishan ja Müllerin Stasi-aineistoon. Eräät asiakirjoista vahvistavat Vladmir Putinin Saksan ajasta jo kerrottuja tietoja.

Asiakirjoissa merkittävä henkilö on Matthias Warnig, joka nykyisin toimii Nordstream-kaasuputkiyhtiön toimitusjohtajana.

Venäjällä ja Saksassa merkittävän talousvaikuttajan ja Putinin yhteinen historia ulottuu kauemmas kuin kumpikaan miehistä on myöntänyt julkisesti.

Värväsi Stasin agentin
Vuonna 2000 saksalainen Klaus Zuchold väitti Sunday Timesin haastattelussa toimineensa aikanaan Stasin agenttina Putinin vanhassa asemapaikassa Dresdenissä. Zuchold sanoi tutustuneensa Putiniin 1985 ja kertoi Putinin värvänneen hänet KGB:n palvelukseen tammikuussa 1990.

11 kuukautta myöhemmin Zuchold antautui Saksojen yhdistyttyä ja paljasti Saksan tiedustelulle neljä KGB:lle vuosia vakoillutta itäsaksalaispoliisia. Dawishan ja Müllerin mukaan Zuchold antoi viranomaisille myös runsaasti tietoja värvääjästään Putinista.

"Putin oli selkeästi ylpeä siitä, että hän ollut KGB:n palveluksessa. Se oli hänen elämänsä. Hän näytti minulle rannekellonsa. Siinä oli kaiverrus joltain KGB-jehulta. Hän rakasti tarinoita Venäjän suuresta menneisyydestä ja sankareista", Zuchold sanoi vuonna 2000.

Dawisha ja Müller löysivät Stasin arkistoista Zucholdia käsittelevän henkilöstömapin, jollaista Stasi piti jokaisesta työntekijästään. Asiakirjat kertovat, miten Zuchold todella työskenteli Stasin Dresdenin toimistossa vuodesta 1982 alkaen.

Palkinto Stasin päälliköltä
Vladimir Putin on itse kuvaillut aikaansa Dresdenissä pitkäveteiseksi paperinpyörittelyksi. Stasin arkistoista löytyy kuitenkin ainakin kolme mainintaa, joiden perusteella hänen asemansa Itä-Saksassa on ollut virallisesti väitettyä keskeisempi.

Putinille myönnettiin Itä-Saksan kansanarmeijan pronssinen ansiomitali 7. helmikuuta 1988.

"On huomionarvoista, että Putin oli yksi vain viidestätoista neuvostoliittolaisesta, jotka saivat tuolloin mitalin Stasin päälliköltä Erich Mielkeltä. Hän oli myös vain 36-vuotias. Muiden palkittujen keski-ikä oli 54", Dawisha kirjoittaa Putin-kirjassaan.

Toinen mielenkiintoinen Putinia koskeva merkintä liittyy joulukuulle 1988 päivättyyn Stasin listaan "neuvostotoverien ja heidän puolisoidensa syntymäpäivistä". Siinä Putinin nimen perässä lukee suluissa parteisekretär eli puoluesihteeri. Dawisha ja Müller pitävät tätä "epätavallisen merkittävänä" sellaiselle henkilölle, joka omien sanojensa mukaan toimi vain rutiinitehtävissä.

Kolmas merkittävä Putiniin liittyvä asiakirja on päivätty syyskuulle 1989. Siinä "yhdysupseeriksi" tituleerattu Putin pyytää kirjeitse apua Dresdenin Stasin päällikkönä toimineelta kenraalimajuri Horst Böhmiltä puhelinlinjan järjestämiseen KGB:n keskeisenä tiedonantajana toimineen henkilön kotiin.

Vähäpätöiseltä vaikuttava kirje on merkityksellinen kahdesta syystä. Putinin ei ole aiemmin tiedetty toimineen Dresdenissä KGB:n ja Stasin yhdysupseerina. Lisäksi se, että Putin saattoi ottaa suoraan yhteyttä Stasi-päällikkö Böhmiin tällaisessa asiassa, kertoo hänen asemansa olleen korkea.

Vanhoja ystäviä
Samassa tilaisuudessa, jossa Putin palkittiin armeijan ansiomitalilla, oli asiakirjojen mukaan läsnä myös Matthias Warnig. Dresdenissä Stasin yliluutnanttina palvellut Warnig ylennettiin tuolloin kapteeniksi.

Warnig ja Putin tapasivat hyvin todennäköisesti tilaisuudessa tai ainakin sen jälkeisissä juhlissa.

Toinen samassa kaupungissa palvelleita tiedustelu-upseereita varmuudella yhdistävä merkintä liittyy arkistosta löytyneeseen ryhmäkuvaan. Se otettiin Dresdenin panssarimuseossa. Neuvostoarmeijan 70-vuotisjuhlilla otetusta kuvasta löytyvät Putin, Warnig ja myöhemmin Putinin lähipiiriläisenä merkittäväksi teollisuusmieheksi Venäjällä noussut Sergei Chemezov.

Tiedot Putinin ja vuodesta 1975 Stasin palveluksessa olleen Warnigin todennäköisistä kohtaamisista Dresdenissä jo 1980-luvulla ovat merkittäviä. Molemmat miehet ovat julkisesti kiistäneet tavanneensa ennen vuotta 1991, jolloin Putin oli jo eronnut KGB:n palveluksesta ja siirtynyt Pietarin pormestarinAnatoli Sobtsakin hallintoon.

Esimerkiksi The Guardian kertoi tässä jutussaan syksyllä, kuinka saksalaisen Dresdener-pankin Venäjän laajentumisesta tuolloin vastannut Warnig ja Putin tapasivat ensi kertaa Putinin toimistossa Pietarissa lokakuussa 1991.

Miesten sanotaan tulleen hyvin toimeen keskenään. Dresdener avasi konttorin Pietariin jo saman vuoden joulukuussa ja vuonna 1993 siitä tuli ensimmäinen länsimainen kansainvälinen pankki Venäjällä.

Pankin laajentumisen Venäjälle ja nimenomaisesti Pietariin kerrotaan olleen Warnigin ajatus.

Matthias Warnig toimii nykyisin Putinin lähipiiriläisten pankkinakin tunnetun VTB Bankin ja venäläisen energiajätti Rosneftin hallituksissa. Lisäksi Warnig on maailman suurimman alumiinintuottajan Rusalin hallituksen puheenjohtaja ja Suomessa Suomenlahden kaasuputkesta tunnetun Nordstream-kaasuputkiyhtiön toimitusjohtaja.

Warnigin ura Stasissa tuli julki vasta vuonna 2005.
 
Kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaa Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa. Eipä kolmannes suomalaisista Ruotsista tällaista ajattele!

Yle Uutisten juttu esittää tutkimustuloksen eri painotuksin. Kommentoimaan on kutsuttu Markku Kangaspuro. :)


Ylen kysely: Suomalaiset eivät pidä Venäjää turvallisuusuhkana
Suomalaiset eivät pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle. Yle Uutisten kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että Venäjä aiheuttaisi Suomelle turvallisuusuhan lähitulevaisuudessa.

Valtaosa suomalaisista ei pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.

Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista pitää Venäjän Suomelle aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä.

Vain kolmannes pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaisi Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa.

– Suomalaiset osaavat oman historiansa nojalla jo aika realistisesti suhtautua kärjistyneeseen tilanteeseen eivätkä vedä siitä kärjistyneitä johtopäätöksiä. Näkisin, että kansalaismielipide heijastelee aika pitkälti todellista tilannetta, sanoo kyselyn tuloksiin tutustunut Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Puoluekannoista:

– Jos niistä nyt jotain haluaa kaivaa, niin kokoomuslaisten Venäjä-kriittisyys yhdistettynä puoluejohdon avoimeen natohakuisuuteen tietysti jonkin verran ruokkivat toisiaan, Kangaspuro sanoo.

http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_suomalaiset_eivat_pida_venajaa_turvallisuusuhkana/7702313
 
Jutun tekijä on Anna Takala, viestinnän ja journalistiikan opiskelija. Olisi hauska tietää, valitsiko nuori itse painotukset.
 
Kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaa Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa. Eipä kolmannes suomalaisista Ruotsista tällaista ajattele!

Yle Uutisten juttu esittää tutkimustuloksen eri painotuksin. Kommentoimaan on kutsuttu Markku Kangaspuro. :)


Ylen kysely: Suomalaiset eivät pidä Venäjää turvallisuusuhkana
Suomalaiset eivät pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle. Yle Uutisten kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että Venäjä aiheuttaisi Suomelle turvallisuusuhan lähitulevaisuudessa.

Valtaosa suomalaisista ei pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.

Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista pitää Venäjän Suomelle aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä.

Vain kolmannes pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaisi Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa.

– Suomalaiset osaavat oman historiansa nojalla jo aika realistisesti suhtautua kärjistyneeseen tilanteeseen eivätkä vedä siitä kärjistyneitä johtopäätöksiä. Näkisin, että kansalaismielipide heijastelee aika pitkälti todellista tilannetta, sanoo kyselyn tuloksiin tutustunut Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Puoluekannoista:

– Jos niistä nyt jotain haluaa kaivaa, niin kokoomuslaisten Venäjä-kriittisyys yhdistettynä puoluejohdon avoimeen natohakuisuuteen tietysti jonkin verran ruokkivat toisiaan, Kangaspuro sanoo.

http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_suomalaiset_eivat_pida_venajaa_turvallisuusuhkana/7702313

Eli melkein 40 prosenttia kansasta Ei koe oloansa turvalliseksi tämän karhun naapurissa.
 
Rahvasta rauhoitellaan "virallisella" totuudella. Paine poliitikkoja kohtaan liittymisestä NATO:on on ilmeisesti lisääntynyt. Koitetaan lyödä öljyä laineille.
 
Päivän Natoerkit.

Kuvaus erään turvallisuuspalvelun tehtävänannosta eräälle yhteistoimintahenkilölle, aiheena suhtautuminen Natoon.

Lainaus:

Tuomioja on päiväkirjassaan kiinnostavasti kertonut 21.9.1993 miten hän oli saanut Tehtaankadulta puhelinsoiton: ”ent.kotiryssäni Valeri Marejev soittaa, kertoo olevansa takaisin Venäjän lähetystössä ja ehdottaa tapaamista”. Merkintä 7.10.1993: ”Presidentissä lounas Valeri Marejevin kanssa. Keskustelemme nyt enemmän Venäjän kuin Suomen asioista, mutta jotenkin tuulahduksen menneestä tuo Marejevin ilmeinen pääasia eli Suomessa ilmenevästä Nato-innostuksesta varoittaminen”.

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen teoksissa on Valeri Marejev luokiteltu KGB:n ”kovaan kaartiin”. Tuomioja tunnustaa pitäneensä tähän yhteyttä aiemmin. Uutta on tämän kirjoittajalle se, että vielä 1990-luvulla poliitikkomme ottivat vastaan FSB:n edustajien lounaskutsuja. Tasavallan presidentin kansliassa oli ehdoton kielto tavata Venäjän federaation turvallisuuspalveluun liitettyjä diplomaatteja. Oletimme, että tämä koski myös poliitikkoja. Koivisto oli lopettanut FSB-linjan käytön 1992. Tuomioja aktivoi sen syksyllä 1993.



Lähde: Alpo Rusi, http://www.alporusi.fi/ajankohtaista/tuomiojan-poliittiset-paivakirjat-1991-1994

Aktivoiko Tuomioja linjan oma-aloitteisesti kysymättä Presidentin lupaa? Vai saiko jopa kehotuksen siihen? Saattoi nimittäin olla hyvinkin niin, että Presidentti haluttiin pitää instituution edustaja näiden kontaktien ulkopuolella, kun kerran oli irti päästy, ei haluttu uudestaan uida rysään. Jos taas Tuomioja oli oma-aloitteinen ja toimi oman "harkintansa mukaan", se avaa erikoisia näkymiä ei vain Erkin toimintaa kohtaan vaan koko ulkopolitiikan hoitamista kohtaan.
 
En näe mahdottomana että Suomen osalta puolustussuunnitelmaan kuuluisi prikaatin, tai vähintään taisteluryhmän (miniprikaati) siiräminen Viroon, kun pilliin puhallettaisiin. Näen tämän aivan kohtuullisena yhteispuolustuksen osana. Muistetaan, että puolustussuunnitelma ei tuossa vaiheessa olisi Baltian, vaan Pohjois-Euroopan. Tämän lisäksi vastuisiin saattaisi kuulua ilmapuolustusta Viron yllä ja Suomenlahden sulkeminen pohjoisrannalta. Virolla, tai Viroon sijoitetuille (jonkun maan) Nato-joukoille taas sama sulku eteläpuolelta.

Noilla ehdoilla voisi olla jopa aivan kohtuullista, Venäjä joka tapauksessa häviää konventionaalisen yhteenoton NATOn kanssa ja jos se ydinaseisiin tarttuisi niin häviäisi myös, siinä missä muutkin. Suunnitelmaan pitäisi lisätä myös kohta mahdollisesta reaktiosta hyökkäykseen pelkästään Suomea vastaan. Pitäisin riskiä siitä, että Suomi ajautuisi osapuoleksi muuten vältettävissä olevaan suursotaan jonkun muun, suurisuisen mutta pienilihaksisen NATO-maan perseilyn takia, varsin pienenä.

Mutta sitten se tärkein ehto ihan sisäpoliittisesti:
Pitäisi säätää laki, että se poliitikko / ne poliitikot, joka/jotka ensimmäisen kerran budjettineuvotteluissa lausuu sanat: "onhan meillä kuitenkin NATOn turvatakuut", pitäisi RISTIINNAULITA, TEILATA, SEIVÄSTÄÄ, HIRTTÄÄ, REPIÄ JA PALOITELLA JA HAUDATA VIELÄ ELÄVÄLTÄ TÄMÄN JÄLKEEN SIUNATUN MAAN ULKOPUOLELLE....KAHDESTI!!!

Turvatakuisiin (antavat suomenkielisenä kuvan taatusta turvasta, mutten parempaakaan sanaa keksi, "liittosopimus" ehkä?) liittyy aina poliittinen riski, lisäksi NATO nykymuodossaan lakkaa olemasta sinä päivänä kun USA päättää ettei se ole sille edullinen järjestely. Itse liittosopimuksen rikkoneena meidän pitäisi tajuta siihen liittyvät epävarmuustekijät, mutta näen kohtalaisena riskin siitä että ainakin joku aselaji pistetään luiskaan koska turvatakuut.
 
Noilla ehdoilla voisi olla jopa aivan kohtuullista, Venäjä joka tapauksessa häviää konventionaalisen yhteenoton NATOn kanssa ja jos se ydinaseisiin tarttuisi niin häviäisi myös, siinä missä muutkin. Suunnitelmaan pitäisi lisätä myös kohta mahdollisesta reaktiosta hyökkäykseen pelkästään Suomea vastaan. Pitäisin riskiä siitä, että Suomi ajautuisi osapuoleksi muuten vältettävissä olevaan suursotaan jonkun muun, suurisuisen mutta pienilihaksisen NATO-maan perseilyn takia, varsin pienenä.

Mutta sitten se tärkein ehto ihan sisäpoliittisesti:
Pitäisi säätää laki, että se poliitikko / ne poliitikot, joka/jotka ensimmäisen kerran budjettineuvotteluissa lausuu sanat: "onhan meillä kuitenkin NATOn turvatakuut", pitäisi RISTIINNAULITA, TEILATA, SEIVÄSTÄÄ, HIRTTÄÄ, REPIÄ JA PALOITELLA JA HAUDATA VIELÄ ELÄVÄLTÄ TÄMÄN JÄLKEEN SIUNATUN MAAN ULKOPUOLELLE....KAHDESTI!!!

Turvatakuisiin (antavat suomenkielisenä kuvan taatusta turvasta, mutten parempaakaan sanaa keksi, "liittosopimus" ehkä?) liittyy aina poliittinen riski, lisäksi NATO nykymuodossaan lakkaa olemasta sinä päivänä kun USA päättää ettei se ole sille edullinen järjestely. Itse liittosopimuksen rikkoneena meidän pitäisi tajuta siihen liittyvät epävarmuustekijät, mutta näen kohtalaisena riskin siitä että ainakin joku aselaji pistetään luiskaan koska turvatakuut.

Kyseessä ilmavoimat. Tilataan seuraavaa konetta 25kpl, koska turvatakuut ja koska todennäköisin apu olisi ilma-apua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maavoimiin satsattaisiin yhtään enempää kuin nyt
 
Kyseessä ilmavoimat. Tilataan seuraavaa konetta 25kpl, koska turvatakuut ja koska todennäköisin apu olisi ilma-apua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maavoimiin satsattaisiin yhtään enempää kuin nyt

Ehkä voisi satsata vähän vähemmän maavoimiin, koska NATOn koneet pudottavat täsmäaseita ryssän niskaan. Maavoimien tehtäväksi jää korkeintaan rippeiden siistiminen. Ai niin, tietysti ilmatorjuntakin on vähän turhaa koska kuitenkin pyyhkivät kaikki viholliskoneet taivaalta samalla. Samaan hyväksi todettuun kelkkaan mukaan kuin muutkin Eurooppalaiset NATO-maat, eli varustetaan pieni määrä high-tech jalkaväkeä, panssarivaunut ja mekanisoitu jalkaväki on niin 80-lukua.

Säästyneillä rahoilla saadaan monta selontekoa, ja moneen valtionhallinnon rahoittamaan tutkimuslaitokseen palkattua sieltä kipeästi puuttunutta työvoimaa ja konsultteja. Näihin tehtäviin sopivat esim. tehtävissään epäonnistuneet virkaheitot poliitikot eläkehomminaan.
 
EU turvatakuisiin vedotaan jo nyt ja olemme jo nyt rahoituksen puolesta vapaa matkustajia ilman että olemme kyydissä ilman ulkomaista painostusta edes 2% tavoitteluun koska puolustuksemme on nyt oma ongelmamme.
 
Tuossa yläpuolella Honcon yms muiden teksteissä kiteytyi kaikki Natopelot mitä minulla on ollut. Olin jo unohtanut ne, tai työntänyt sivuun koska Naton kannattaminen on järkevää kuulemma. Nyt tuli Mörökölli taas kaapista.
 
Tuossa yläpuolella Honcon yms muiden teksteissä kiteytyi kaikki Natopelot mitä minulla on ollut. Olin jo unohtanut ne, tai työntänyt sivuun koska Naton kannattaminen on järkevää kuulemma. Nyt tuli Mörökölli taas kaapista.

Sorry...mä oon vaan vähän tämmönen... o_O
 
EU turvatakuisiin vedotaan jo nyt

...muttei niihin onneksi käytännössä kukaan usko. Vetoajat ovat yleensä sitä porukkaa joka ei oikeasti ole edes kiinnostunut siitä onko meillä maanpuolustus vai ei.
 
Kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaa Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa. Eipä kolmannes suomalaisista Ruotsista tällaista ajattele!

Yle Uutisten juttu esittää tutkimustuloksen eri painotuksin. Kommentoimaan on kutsuttu Markku Kangaspuro. :)


Ylen kysely: Suomalaiset eivät pidä Venäjää turvallisuusuhkana
Suomalaiset eivät pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle. Yle Uutisten kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että Venäjä aiheuttaisi Suomelle turvallisuusuhan lähitulevaisuudessa.

Valtaosa suomalaisista ei pidä Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.

Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista pitää Venäjän Suomelle aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä.

Vain kolmannes pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että Venäjä uhkaisi Suomen turvallisuutta lähitulevaisuudessa.

– Suomalaiset osaavat oman historiansa nojalla jo aika realistisesti suhtautua kärjistyneeseen tilanteeseen eivätkä vedä siitä kärjistyneitä johtopäätöksiä. Näkisin, että kansalaismielipide heijastelee aika pitkälti todellista tilannetta, sanoo kyselyn tuloksiin tutustunut Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Puoluekannoista:

– Jos niistä nyt jotain haluaa kaivaa, niin kokoomuslaisten Venäjä-kriittisyys yhdistettynä puoluejohdon avoimeen natohakuisuuteen tietysti jonkin verran ruokkivat toisiaan, Kangaspuro sanoo.

http://yle.fi/uutiset/ylen_kysely_suomalaiset_eivat_pida_venajaa_turvallisuusuhkana/7702313

Taisi selvitä jutun juuret. Mtv3 teki oman tutkimuksen. Tämä näyttää aikamoiselta sielujen kalastelulta. Joku vaihde on päällä nyt ennen vaaleja."Lisäksi 60 prosenttia vastaajista kokee, että kriisi uhkaa Suomen turvallisuutta suoraan tai välillisesti. 30 prosenttia vastaajista sitä vastoin uskoo, ettei uhkaa Suomen turvallisuudelle ole"

http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1419959319209.html
 
...muttei niihin onneksi käytännössä kukaan usko. Vetoajat ovat yleensä sitä porukkaa joka ei oikeasti ole edes kiinnostunut siitä onko meillä maanpuolustus vai ei.
Miten tämä muuttuisi Natossa?
 
Miten tämä muuttuisi Natossa?

Kyllä niitä NATO-löysäilijöitä on enemmän kuin EU-löysäilijöitä. Sanoihan Atte Kalevakin, että saadaan kerralla uskottava puolustus kuntoon...tuskin olisi sanonut samaa EU-puolustuksesta...

NATO antaa turvallisuudentunteen useammalle, se on fakta. Se on siunaus ja kirous.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top