Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.

Eikö Tuomiojaa voisi jo määrätä holhoukseen?
Eipä löydy demareilta ikävä kyllä selkärankaa tuohon. Siellä se istuu puolustusvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana kuuntelemassa salaista tietoa, kuka tietää mihin se sitä jakaa. Agenda ainakin on hyvin selvä.
 
Baltic Air Policing -operaatio olisi ihan luonnollinen Suomen ilmavoimille.

Siellä voisi myös Ilmavoimien komentaja välillä pyörähtää, että saa pidettyä lupakirjan voimassa :)
 

LANGFITT: Of course, the redeployment of troops to Ukraine makes it much harder for Russia to threaten Finland in the short run. And Finland has a substantial army - 180,000 soldiers in wartime, plus 200 tanks and 800 artillery pieces. Some here say public support for NATO membership is driven more by shock over the invasion than an evaluation of risk.

ERKKI TUOMIOJA: I think there's a huge degree of emotions involved.

LANGFITT: Erkki Tuomioja is a lawmaker with the Social Democratic Party, whose leader serves as prime minister.

TUOMIOJA: Public opinion plays a big role in this, but there is also this ingrained fear, which is actually fueled also by our media, which is in a state of, I would say, war psychosis in a sense (laughter) that...

LANGFITT: War psychosis.

TUOMIOJA: Yes. I mean, that Finland could any day expect to be attacked - I don't think this is realistic.


Ainakin tämän perusteella Erkki tulee puskista ilman mitään johdatusta ensimmäiseksi selittämään sotapsykoosia ja toimittajakin on vähän että "jaa mitä?".

Joo sehän oli toimittaja Pitkävitt* joka noin sanoi.
 
Ans kattoo miten meidän käy vassareiden kanssa. Olen itse halunnut uskoa että heiltäkin saataisiin tiristettyä edariryhmän enemmistö JAA-puolelle. Vähintään 9-7 siis jos jokainen äänestää ja muuta kuin tyhjää. Mielenkiinnolla seuraan olenko langennut toiveajatteluun. Lopullisesti asia ratkennee Li Anderssonin valitessa puolensa koska peesaajia riittää. Tuo seitsemän taitaa melkein jo olla vahvistettuna mutta pieniä valonpilkahduksiakin onneksi löytyy.

 

Onko Suomeen koskaan tuotu harjoitusten yhteydessä noin paljon raskasta ulkomaista kalustoa? USA:lla on ollut täällä panssaroituja miehistönkuljetus ajoneuvoja (stryker) ja sitten Norjalla on ollut ainakin Leopard 2A4:a muutamia kappaleita.

Minä taas kuulin että hevosmiehet oli kertoneet että tänne on tuotu panssaridivisioona The Thatcher's Own Motherfuckers ja sitä on suojannut lentotukialus Queen Elisabeth jonka F-35 koneet ovat ottaneet Suomen itärajan valvonnan hoitaakseen.


Eli Arrow22:een tuli briteiltä nyt ekaa kertaa panssarivaunukomppania. Ei se ihan osasto Kuhlmey taida olla. Mutta sitten siellä on ne USA:laiset + baltit matkassa.

Suunnitelmat ovat kuitenkin briteillä suuremmat, puolustusministeri on puhunut pohjoismaissa sahaavasta laivasto-osastosta ja valvonta-/taistelunjohtolentokoneesta...

Kyllä tässä vahvaa signaalia annetaan. Ehkä symbolisinta tuossa on julistus käyttää JEF-joukkoja.

Pieni todennäköisyys jopa sille, että joukkojen lähtö ”viivästyy” mikäli hallitus ilmoittaa Operaatio Vappusatanen 22 alkaneeksi ja Suomi jättää Nato-hakemuksen harjoituksen aikana/päätteksi.
 
Kyllä tässä vahvaa signaalia annetaan. Ehkä symbolisinta tuossa on julistus käyttää JEF-joukkoja.

Pieni todennäköisyys jopa sille, että joukkojen lähtö ”viivästyy” mikäli hallitus ilmoittaa Operaatio Vappusatanen 22 alkaneeksi ja Suomi jättää Nato-hakemuksen harjoituksen aikana/päätteksi.
Pikkuisen himmaisin johtopäätöksiä koska tästä harjoituksesta on päätetty aikoja sitten. Myös sen laajuudesta.
 
Mitäpä raati veikkaa kumpi toteutuu nopeampaan Natoon liittymisen jälkeen. Suomalaisia sotilaita on Baltiassa vai turkkilaisia Suomessa?

Jenkit ja Britit nyt huusaa varmaan kaikkialla, mutta kun ajatellaan Venäjän rajanaapureita jotenkin tuntuu siltä että ainoastaan Suomi osallistuu joukkojen kierrätykseen muissa rajavaltioissa. Tietty Turkissa vois olla suomalaisten joukko-osasto Syyrian rajan tuntumassa. Tulevia aateveljiämme meidän on syytä puolustaa.
 
Mitäpä raati veikkaa kumpi toteutuu nopeampaan Natoon liittymisen jälkeen. Suomalaisia sotilaita on Baltiassa vai turkkilaisia Suomessa?

Jenkit ja Britit nyt huusaa varmaan kaikkialla, mutta kun ajatellaan Venäjän rajanaapureita jotenkin tuntuu siltä että ainoastaan Suomi osallistuu joukkojen kierrätykseen muissa rajavaltioissa. Tietty Turkissa vois olla suomalaisten joukko-osasto Syyrian rajan tuntumassa. Tulevia aateveljiämme meidän on syytä puolustaa.
Jotain narratiivia yrität vissiin tässä rakentaa mutta jää hieman epäselväksi. Saatko täsmennettyä?
 
Viimeksi muokattu:
Mitäpä raati veikkaa kumpi toteutuu nopeampaan Natoon liittymisen jälkeen. Suomalaisia sotilaita on Baltiassa vai turkkilaisia Suomessa?

Jenkit ja Britit nyt huusaa varmaan kaikkialla, mutta kun ajatellaan Venäjän rajanaapureita jotenkin tuntuu siltä että ainoastaan Suomi osallistuu joukkojen kierrätykseen muissa rajavaltioissa. Tietty Turkissa vois olla suomalaisten joukko-osasto Syyrian rajan tuntumassa. Tulevia aateveljiämme meidän on syytä puolustaa.
Hah, tämä haiskahtaa miljoonan kilometrin päästäkin. Yrittäisit nyt edes ?
 
Mitäpä raati veikkaa kumpi toteutuu nopeampaan Natoon liittymisen jälkeen. Suomalaisia sotilaita on Baltiassa vai turkkilaisia Suomessa?

Jenkit ja Britit nyt huusaa varmaan kaikkialla, mutta kun ajatellaan Venäjän rajanaapureita jotenkin tuntuu siltä että ainoastaan Suomi osallistuu joukkojen kierrätykseen muissa rajavaltioissa. Tietty Turkissa vois olla suomalaisten joukko-osasto Syyrian rajan tuntumassa. Tulevia aateveljiämme meidän on syytä puolustaa.
Kyllä suomalaisia varmasti on ympäri maailmaan niin kuin tähänkin asti. Ollaanhan sitä huseerattu pitkin maailmaan milloin YK:n lipun alla milloin Nato lipun alla. Natossa Suomen pääpaino tulee kuitenkin olemaan oman alueen puhtaana pitäminen. Ilmavoimia varmasti tullaan baltiassa näkemään mutta eihän tuo nyt mikään ongelma ole sen enempää sodan kuin rauhankaan aikana. Ilmavoimat voivat tukeutua vaikka Turun, Kiikalan tai Helsingin kenttään ja suojata viron ilmatilaa. Saadaampa toiminnalle syvyyttä. Sillä ei niin väliä missä se ryssän kone tippuu kunhan tippuu.
 

TURUN SANOMAT​

Suomen Nato-jäsenyys olisi Paasikiven linjan mukaista​

Suomen kielteistä suhdetta Natoon perusteltiin vuosikymmenet Paasikiven-Kekkosen linjalla, jonka mukaan meidän oli alistuttava Neuvostoliiton vaatimuksiin. Tuon linjan kannattajia löytyy edelleen Naton vastustajien joukosta. Heidän Paasikiven tuntemuksensa on huono.​

Presidentti Paasikivi Kultarannan terassilla lukupuuhissa kesällä 1947.
PRESIDENTTI PAASIKIVI KULTARANNAN TERASSILLA LUKUPUUHISSA KESÄLLÄ 1947.
Alpo Juntunen
ALIO

Paasikiven suhde Venäjään oli kunnioittava mutta kommunistiseen Neuvostoliittoon hän suhtautui epäluuloisesti. Vuonna 1891 Paasikivi opiskeli puoli vuotta Novgorodissa, jolloin hän totesi Suomen ja Venäjän suuren eron.

Silloin hänelle kypsyi vakaumus Suomen kuulumisesta länteen. Sitä vahvistivat myöhemmät tutkimusmatkat Ruotsiin ja Saksaan.

Paasikiven nuoruuden aika oli rauhan ja liberalismin kautta, jolloin laajasti uskottiin Suomen voivan hyötyä välittäjän asemastaan Venäjän luoteisella reunalla. Vielä 1910-luvulla Paasikivi suhteutui kehitykseen positiivisesti, mutta uskoi kaiken riippuvan suurvalta Venäjästä, johon suomalaisten tuli suhtautua positiivisesti.

Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut Venäjän vallankumous muuttivat tilanteen. Paasikivi tuomitsi jyrkästi bolshevikit ja heihin liittyneet Suomen punaiset.

Saadakseen tukea idän raivoa vastaan Suomen oli saatava tukea lännestä. Keväällä 1918 tukea voitiin saada Saksasta, ja Paasikivi asettui laajaan saksalaisystävälliseen, porvarilliseen rintamaan.

Maailmansodan lopputuloksen seurauksena Suomen oli muutettava ulkopolitiikkaansa.

Venäjän tuntija Paasikivi valittiin Suomen valtuuskunnan johtajaksi Tarton rauhanneuvotteluihin. Paasikiven mukaan Venäjää ei pitänyt nöyryyttää tappion hetkellä, josta Suomi joka tapauksessa hyötyi. Paasikiven linja ei miellyttänyt Suomen oikeistoa ja Paasikiveä kutsuttiin ”ryssän hännystelijäksi”.

Rauhansopimuksen jälkeen Paasikivi katsoi Suomen tilanteen huonoksi. Voimistuvaa Neuvostoliittoa vastaan Suomi ei selviäisi yksin. Olisi hankittava liittolaisia lännestä, ja Paasikivi rakensi tiiviit yhteydet Ruotsiin ja muihin Skandinavian maihin. Hänen mukaansa yhteinen historia, kulttuuri ja elämäntapa yhdistivät Ruotsin ja Suomen.

Hitlerin aggressiivisen politiikan rikottua Euroopan tasapainon maailmaa Suomi joutui eristyksiin. Vuosikymmeniä Paasikivi oli tutkinut suurvaltojen ja pienvaltojen politiikkaa, ja oli joutunut toteamaan suurvaltojen armottomuuden pieniä kohtaan.

Paasikivi toteaa muistelmissaaan: ”Suurvallat tekevät mitä tahtovat ja pienten on sopeuduttava. Missään olosuhteissa ei pidä joutua toivottomuuteen. Aina on pyrittävä löytämään myönteisiä ratkaisuja.”

Lähettiläänä, pääministerinä ja presidenttinä Paasikivi noudatti tätä linjaa. Rauhansopimukset 1940, 1944 ja 1948 olivat Suomelle ja Paasikivelle raskaat. Ottamalla käsiinsä Porkkalan Neuvostoliitolla oli Suomi hallussaan.

Suomen sotilasjohto ja Paasikivi ymmärsivät tilanteen ja noudattivat hyvin varovaista linjaa Moskovan politiikassaan. Suomi joutui kieltäytymään Marshall-avusta, mutta pankkimies Paasikivi onnistui luomaan yhteydet läntisiin finanssipiireihin. Ilman länsiluottoja Suomi ei olisi pystynyt maksamaan sotakorvauksia, jotka sodan jälkeisinä vuosina olivat tarpeen Neuvostoliitolle.

Välittömästi Pariisin rauhan solmimisen jälkeen Suomi haki International Bankin jäsenyyttä ja hakemus hyväksyttiin yksimielisesti syyskuussa 1947. Paasikivi piti sopimusta erittäin hyödyllisenä. Suhteet Neuvostoliittoon olivat tärkeät, mutta niiden varjolla ei saanut unohtaa Suomen kuuluvan länteen.

Suhdetta länteen varjosti sopimus Ystävyydestä, Yhteistyötä ja Avunannosta. Vastaavan sopimuksen Moskova oli tehnyt kaikkien vaikutuspiiriinsä joutuneiden valtioiden kanssa. Niissä Moskova toimi paikallisten kommunistien kanssa.

Suomessa Paasikivi kommunistien harmiksi syrjäytti heidät poliittisilta johtopaikoilta muiden puolueiden, lähinnä sosialidemokraattien ja maalaisliittolaisten, tuella.

Maksamalla tunnollisesti sotakorvaukset Suomi rakensi luottamusta Moskovaan. Siellä luotettiin enemmän Paasikiveen kuin Suomen riitaiseen äärivasemmistoon.

Paasikiven linjana oli vähittäinen lännettyminen. Helsingin olympialaiset 1952 oli näytös, jolla Suomi esiintyi maailmalle ja toi esiin selvästi läntiset tavoitteensa.

Suomi rakensi määrätietoisesti yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin, mutta pitkään esteenä oli Porkkala. Asetekniikan ja strategisten muutosten tähden tukikohdan merkitys väheni, mutta vasta Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitto pehmensi ulkopolitiikkaansa.

Tuossa tilanteessa Paasikivi näki tilaisuuden neuvotteluihin ja syksyllä 1955 päästiin neuvottelutulokseen Porkkalan palauttamisesta Suomeen haltuun. Tämä oli lähtökohta lännettymiselle.

Vuonna 1955 Suomi valittiin YK:n jäseneksi ja Pohjoismaiden neuvostoon. Vuoden lopulla Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: ”Suuria menestyksiä. 1. Porkkala 2. Pohjoismaiden neuvosto 3.Yhtyneet kansakunnat.”

Paasikivelle Porkkalan palautus oli tärkein saavutus. Hän iloitsi siitä siinä määrin, että aikalaisten kertomusten mukaan presidentin olemuksesta heijastui ilo ja tyytyväisyys.

Seuraajakseen Paasikivi halusi Kekkosen , joka aktiivisesti lisäsi Suomen yhteyksiä länteen varoen loukkaamasta Neuvostoliittoa. Voidaan sanoa Suomen jatkaneen varovaista Paasikiven linjaa liittymällä demokraattisiin läntisiin yhteisöihin.

Niistä tärkein on puolustusyhteisö Nato, joka vuosikymmenien ajan on vakauttanut maailman rauhaa. Neuvostoliiton vastustuksen tähden Suomi vältti Natoa, mutta Neuvostoliiton hajoaminen muutti Itämeren alueen turvallisuusasetelmat.

Kommunismin ikeestä vapautuneet maat hakeutuivat Naton jäseniksi. On selvää, ettei viimeinen Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta kärsinyt valtio voi jäädä demokraattisen puolustusyhteisön ulkopuolelle, vaan liittymällä Natoon se jatkaa Paasikiven linjalla.

Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori.

v. 1955

MERKITTÄVIÄ LIITTYMISIÄ

Vuonna 1955 Suomi valittiin YK:n jäseneksi ja Pohjoismaiden neuvostoon. Vuoden lopulla Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa:
”Suuria menestyksiä.
1. Porkkala
2. Pohjoismaiden neuvosto
3.Yhtyneet kansakunnat.”
 
Mitäpä raati veikkaa kumpi toteutuu nopeampaan Natoon liittymisen jälkeen. Suomalaisia sotilaita on Baltiassa vai turkkilaisia Suomessa?

Jenkit ja Britit nyt huusaa varmaan kaikkialla, mutta kun ajatellaan Venäjän rajanaapureita jotenkin tuntuu siltä että ainoastaan Suomi osallistuu joukkojen kierrätykseen muissa rajavaltioissa. Tietty Turkissa vois olla suomalaisten joukko-osasto Syyrian rajan tuntumassa. Tulevia aateveljiämme meidän on syytä puolustaa.
Veikkaan että kun viikonloppukänni on vielä selkeästi tukevasti päällä ei kannata kovin tarkkaan ruotia tulevan NATO-Suomen toimia.
 
Tuomioja on siitäkin poikkeuksellinen tyyppi, että käy twitter keskustelua omituisten kommenttien jälkeen. Monet on hiljaa.
Örkki mäkättää tuossa langassa pelkotekijöistä natokeskustelussa, ikäänkuin niitä pelkotekijöitä toisi esiin vain NATOjäsenyyden kannattajat (luonnollisesti, koska pelko/huoli Suomen turvallisuudesta nimenomaan jäsenyyteen ajaa). Mitäs se sitten on kun Örkki ja Örkin kumppanit puhelee NATOa vastaan mm. sillä kriteerillä että "jäsenyys ärsyttäisi Venäjää". Se on sellainen parempi pelkotekijä?
 
Örkki mäkättää tuossa langassa pelkotekijöistä natokeskustelussa, ikäänkuin niitä pelkotekijöitä toisi esiin vain NATOjäsenyyden kannattajat (luonnollisesti, koska pelko/huoli Suomen turvallisuudesta nimenomaan jäsenyyteen ajaa). Mitäs se sitten on kun Örkki ja Örkin kumppanit puhelee NATOa vastaan mm. sillä kriteerillä että "jäsenyys ärsyttäisi Venäjää". Se on sellainen parempi pelkotekijä?
Ei se mäkätä pelkotekijöistä vaan ihan samasta asiasta kun jokunen vuosi sitten media näki natseja joka paikassa ja demonisoi eritavalla ajattelevia, kuten erästä entistä puoluejohtajaa.

Nämä nimittelyt on ihan turhia, molemmat puolet harrastaa, valitettavasti.

Erkin ajattelusta en ole samaa mieltä. Tämä tilanteen muutos olisi pitänyt olla nähtävissä jo Putinin valtaantulosta asti, mutta viimeistää nyt on selvä asia, että Suomen paikka on Natossa. Ihan turva muuta väittää, ei ole mitään muuta varteenotettaa vaihtoehtoa.
 
Ei se mäkätä pelkotekijöistä vaan ihan samasta asiasta kun jokunen vuosi sitten media näki natseja joka paikassa ja demonisoi eritavalla ajattelevia, kuten erästä entistä puoluejohtajaa.

Nämä nimittelyt on ihan turhia, molemmat puolet harrastaa, valitettavasti.

Erkin ajattelusta en ole samaa mieltä. Tämä tilanteen muutos olisi pitänyt olla nähtävissä jo Putinin valtaantulosta asti, mutta viimeistää nyt on selvä asia, että Suomen paikka on Natossa. Ihan turva muuta väittää, ei ole mitään muuta varteenotettaa vaihtoehtoa.
Erkki maalaa aika isolla telalla eikä anna esimerkkejä tästä psykoosista ja esim siitä miten kaikki vaihtoehtoja miettivät leimattaisiin putinisteiksi. Paljon on valtamediassa ollut vaihtoehtojen miettimistä, myös Erkin omat Ruotsi-Suomi-liitot. Ei se ole median vika jos hänen harhansa ammutaan alas kun ruotsalaisetkin sanovat ettei tällaiset asiat ole olleet tapetilla. Ehkä se tuntuu hänestä putinistiksi leimaamiselta mutta kyseessä on enemmän omaa freudilaista lipsumista kuin median toiminta.
 
Väyrynen latelee viisauksiaan.



Tarve Nato-option käyttämiseen saattaisi syntyä tilanteessa, jossa Venäjä alkaisi muodostua uhkaksi Suomen turvallisuudelle. Silloin ”kynnys” olisi matalampi kuin nyt, kun Ukrainassa riehuu täysimittainen sota.


Ketjussa loistava kommentti Väykän ummenhtuneelle YYA-ajattelulle.


Paavo meinaa, ettei kannata ottaa palovakuutusta, kun naapurin talon on sytyttänyt paikkakunnalla riehuva pyromaani. Otetaan se vakuutus vasta sitten kun hän on kaatanut bensan porstualle ja raapaissut ensimmäisen tikun.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top