Nyt on pakko tunnustaa että haluaisin nähdä ihan käytännössä mitä tapahtuu kun Venäjä yrittää viedä meiltä pienen kukkulan tai saaren ja tekee sen juurikin silloin kun paperit Natoon on jo lähetetty
On paljon asioita joita ei ole käytännössä testattu ja varsinkin EU ja sen reaktiot ovat iso kysymysmerkki. Saksaan en luota ollenkaan edes siinä tilanteessa että Venäjä hyökkää EU:n jäsenvaltioon, mutta on siellä Saksan, Itävallan, Italian ja Unkarin lisäksi muitakin epävarmoja osia joiden toiminnasta ja suunnasta en lähtisi etukäteen vetoa lyömään.
Erityisen mielenkiintoista olisi nähdä miten toimivat ne epämuodolliset turvatakuut jotka Suomi on neuvotellut tiettyjen maiden kanssa jo ennen artiklan voimaantuloa.
Kyllä Suomen puolustus on etenkin mahdollisen hyökkäyksen ensihetkinä
1. ennen hakemuksen jättöä
2. hakuvaiheen aikana
3. jäseneksi hyväksymisen jälkeenkin
Suomen omilla harteilla.
Sotahommissa näen NATO-jäsenyyden ensisijaisesti kaikki vastaan yksi -pelotteena ja toissijaisesti selkänojana ja tukena kaluston ja materiaalin saatavuudessa sekä suorana tukena ilma- ja merivoimien toimintaan. Maavoimienkin tukea on varmasti saatavilla, mutta yllättävää ensi-iskua ne eivät ole torjumassa ilman joukkojen pysyvää sijoittamista Suomeen. Eri asia on, jos joku päivä ryssien muutaman sadantuhannen sotilaan Zapad-larppausta pidetään kuukausikaupalla Suomen itärajan pinnassa.
Mutta jos mietitään tilannetta ennen jäsenyyttä.
Tällä hetkellä ryssien valmius ja toimintakyky riittää pieneen rajakahakkaan, joka varmasti lyötäisiin verissäpäin takaisin. Olivatpa nämä tunnuksellisia tai tunnuksettomia vihreitä miehiä ja riippumatta siitä onko tukena turvatakuumaiden ilmavoimia vai ei. Tai saariston tapauksessa mahdollisesti myös merivoimia.
Joten alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta suoralla hyökkäyksellä en ole isoa kuvaa ajatellen huolissani. En ole tiedusteluihminen, mutta tuskin edes tämänkaltainen pieni rajaloukkas täytenä yllätyksenä voisi tulla, etenkään nykyisessä tilanteessa. Mutta aina siinä on riski toki täysin turhille siviilien kärsimyksille.
Enemmän arveluttaa, jos ryssät päättäisivät ampua ohjuksilla vaikka nyt Vekaranjärvelle tai Uttiin. Iskun tekosyy joku mikä voidaan kotona markkinoida erikoisoperaatioksi fasistien sotavalmisteluita kohtaan.
Kyseessä olisi selvä sotaoimi, mutta miten Suomi ja kumppanit vastaisivat? Rajan yli tuskin lähdettäisiin höökimään. Mutta tuhottaisiinko vastapalloon jokin rajan pinnassa olevaa ryssien sotilaskohde, oltaisiinko edelleen Spede-shown mitä sitten -tilanteessa vai mikä olisi reaktio? Liian pehmeä vastaus antaisi ryssille mahdollisuuden pelata tätä korttia myös jatkossa. Liian voimakas reaktio taasen saada ryssät vaatimaan sitä "kielletty sana" -aseen käyttöä. Viimeinen vaihtoehto siksi, että en vaan valitettavasti usko, että rationaalinen ajattelu aina voittaa ryssillä.
Parasta olisi jos on jo etukäteen tehty USAn ja muiden toimesta selväksi Moskovaan, mitkä olisivat vastatoimet sotatoimiin jatkossa länsimaita vastaan ja se hillitsisi ryssien pahimpia menohaluja.
