- Status
Coffee Man
Respected Leader
Niinistö pitää käännekohtana ajattelussaan joulukuun alkupuolta, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.
– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana.
Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.
www.is.fi
– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana.
Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.
Niinistö: Venäjä näki Suomen etupiiriinsä kuuluvana alueena – presidentti paljasti IS:lle, koska hänen Nato-kantansa kuullaan
Niinistö kertoo, että hänen ajattelussaan käännekohta oli joulukuun alku. Putinin vaatimukset paljastivat Niinistön mielestä, että Venäjä näkee Suomen osaksi etupiiriään.
www.is.fi
Ja nyt on siihen asti hirveä tuska ja puserrus puhua asiasta kertomatta sitä
StepanRudanskij
Respected Leader
Joutuu puristamaan pöydänreunaa samalla.Ja nyt on siihen asti hirveä tuska ja puserrus puhua asiasta kertomatta sitä
YliKoo
Greatest Leader
Joo, presidentistä ja pääministeristä huokuu, että huono ajatus koko Nato-jutska.Ja nyt on siihen asti hirveä tuska ja puserrus puhua asiasta kertomatta sitä
Vetävät ässän hihasta siinä viime metreillä ja kaatavat koko homman. Tää on varma tiato, kuulin pataljoonan hevosmiehiltä. (Oon muuten töissä vielä eikä sima ole sotkenut ajatuksia)
...enempää
YliKoo
Greatest Leader
No vitsi, ...ota simaa nyt jo.
YliKoo
Greatest Leader
Vittu, täs menee vielä monta tuntia ja himaankin matkaa yli kakssataa
Toivottavasti nämä Kummelin pääministeri ässät ei löydä perille
Army Calendar 2022 - Russian Military Wall Calendar Planner Organizer- Idea Gift | eBay
Find many great new & used options and get the best deals for Army Calendar 2022 - Russian Military Wall Calendar Planner Organizer- Idea Gift at the best online prices at eBay! Free shipping for many products!
www.ebay.com
February - "I won't miss, if anything ...". Anti-aircraft missile system Buk-M2.
March - "MI-MI-bears at work". Helicopters Mi-8.
April - "If anything, we are tourists".
May - "There are no unidentified flying objects for us." Russian self-propelled anti-aircraft missile-gun system of land and sea-based Pantsir-S1.
June - "How do they do it?" Aerobatic group "Russian Knights".
July - "The weather is good, we won't dive anymore today." Diesel-electric submarine of project 677.
August - "Who said that one who was born to crawl cannot fly?" Main battle tank T-90 "Vladimir".
September - "Who needs to go to the other side." Tank bridgelayer MTU-72.
October - "Guys, where are you heading?" A line of modern warships of the Russian Northern Fleet in the Baltic Sea.
November - "The truth is best told from a tank." Medium and main tank T-72.
December - "Leave your coordinates and we will contact you." Iskander operational-tactical missile system.
YliKoo
Greatest Leader
Sima oli loppu
Liitteet
Sako
Eversti
Yksi jaksaa.
Salen ja lehdistön vika. Paavo on väykkä, vaikka voissa paistaisi.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Salen ja lehdistön vika. Paavo on väykkä, vaikka voissa paistaisi.
Sauli Niinistö on johtanut Suomea Ukrainan tielle | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelu tämän päivän Ilta-Sanomissa paljastaa olennaista tietoa siitä prosessista, jolla Suomea on johdettu kohti Nato-jäsenyyttä.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Sako
Eversti
Kuka haluaa tehdä laittomuuksia ja paljastaa maksumuurin takaisen artikkelin? Pikkusen kiinnostaa, kun Penttilä osui aika hyvin Naton kanssa.
www.hs.fi
Nato | Risto E. J. Penttilä lausui ennen joulua häkellyttävän tarkan ennustuksen – Nyt tulee uusi ennustus, joka on vain neljä sanaa
Risto E. J. Penttilä kertoi jo ennen sotaa hämmästyttävän tarkasti, miten Suomi hakisi pian Natoon. Mitä seuraavaksi? On aika kuulla uusi ennustus.
www.hs.fi
YliKoo
Greatest Leader
Oraakkeli ennustaa taas
Risto E. J. Penttilä kertoi jo ennen sotaa hämmästyttävän tarkasti, miten Suomi hakisi pian Natoon. Mitä seuraavaksi? On aika kuulla uusi ennustus.TILAAJILLE
Marko Junkkari HS
2:00 | Päivitetty 7:26
OHO, sanoi Ylen A-talkin juontaja Sakari Sirkkanen ja tiivisti samalla osuvasti myös televisionkatsojien tunnot.
Yksi keskusteluohjelman vieraista, kansainvälisen politiikan tohtori Risto E. J. Penttilä nimittäin arvioi, että Suomi voi joutua tekemään päätöksen Nato-jäsenyydestä ”seuraavien kuukausien aikana”.
Se oli aikamoinen näkemys. Etenkin kun Penttilä sanoi sen jo viime vuonna, tarkkaan ottaen 9. joulukuuta 2021. Siis peräti kaksi ja puoli kuukautta ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
Toki jo joulukuussa Suomessa oltiin huolissaan suurvaltasuhteiden kiristymisestä ja siitä, että Venäjä kokosi sotajoukkojaan naapurimaansa Ukrainan rajoille. Mutta tuskin kukaan olisi voinut kuvitella, että Suomi olisi vappuna koputtamassa Naton ovella.
Ei juuri kukaan paitsi Risto E. J. Penttilä.
Hämmästyttävintä oli kuitenkin se, mitä Penttilä sanoi A-talkin keskustelussa seuraavaksi. Siteerataan se ihan sanatarkasti:
”Tämä tilanne on paljon vakavampi kuin me täällä Suomessa keskustelemme, ja tämä voi johtaa siihen, että helmi–maaliskuussa keskustellaan suoraan Yhdysvaltojen kanssa Nato-jäsenyydestä.”
Juontaja hämmästyi taas:
”Ohhoh, siinä tulikin kova ajatus.”
Mutta juuri näin kävi. Maaliskuun alussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti Washingtoniin ja tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin. Presidentit keskustelivat Suomen Nato-jäsenyydestä.
Mikä ihmeen oraakkeli tämä Penttilä oikein on?
PENTTILÄ vastaa puhelimeen Washingtonista, mistäpä muualtakaan. Hän on siellä muutaman päivän visiitillä hoitamassa johtamansa ajatuspajan ja kansainvälisten suhteiden konsulttitoimiston Nordic West Officen asioita.
On aikainen keskiviikkoaamu Yhdysvaltain itärannikolla, mutta Penttilä on ehtinyt jo hoitaa hotellihuoneestaan muutaman työpuhelun. Edessä on kiireinen päivä, jonka ohjelmassa on tapaamisia amerikkalaisten tutkijoiden, päättäjien ja toimittajien kanssa. Tapaamisten aiheena on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
”Varmistelen, että kaikki on kunnossa”, Penttilä naurahtaa.
Ja kuulemma on. Penttilä kertoo kaikkien tapaamiensa vaikuttajien suhtautuneen myönteisesti Suomen jäsenyyteen.
”Nato on nostanut Suomen aivan uudella tavalla Washingtonin keskusteluihin. Suomen jäsenyydessä nähdään suuria mahdollisuuksia. Tosin ensin pitää tietysti päästä jäseneksi.”
Vaikka Penttilän joulukuussa esittämä ennustus osui hämmästyttävällä tavalla oikeaan, yksi pieni epätarkkuus siinä kuitenkin taisi olla.
Penttilä nimittäin povasi, että Venäjän hyökkäyksen alettua Nato pyrkisi osoittamaan yhtenäisyyttä ja vahvuutta ja tämän vuoksi se tulisi esittämään Nato-kumppani Suomelle kysymyksen: oletteko mukana vai ette?
Tällaisen suoran kysymyksen eteen ei Suomi tiettävästi ole joutunut. Suomea ei ole varsinaisesti patisteltu jäseneksi.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toki toistuvasti korostanut, että puolustusliiton avoimien ovien politiikka jatkuu ja Suomi on tervetullut hakemaan jäseneksi. Mutta mitään etukäteislupausta Suomi ei ole varmasta jäsenyydestä saanut.
Penttilä myöntää itsekin, että tältä osin hänen ennustuksensa oli epätarkka.
”Yhdysvallat ei sanonut Suomelle, että perhana, nyt liitytte.”
Penttilä kertoo olleensa jopa vähän yllättynyt, miten varovaisesti vielä maaliskuussa Washingtonissa suhtauduttiin Naton laajenemiseen. Pelättiin Ukrainan sodan leviämistä ja jopa kolmatta maailmansotaa.
Mutta nyt Penttilä ei ole kuulemma enää viikkoihin kuullut Yhdysvalloissa minkäänlaista epävarmuutta Suomen jäsenyydestä.
Hän innostuu kehumaan tapaa ja nopeutta, jolla Suomen valtiojohto on luotsannut Nato-jäsenyysprosessia kevään aikana eteenpäin.
”Suomi on edennyt omilla päätöksillä ja omalla riskillä ilman mitään de facto -lupausta jäsenyydestä. Se on hatunnoston arvoinen juttu ja kertoo suomalaisesta päättäväisyydestä.”
Näillä näkymin Suomi ilmaisee toukokuun puolivälin jälkeen, että se toivoo tulevansa kutsutuksi Naton jäseneksi. Jäsenyys kuitenkin edellyttää, että kaikki 30 nykyistä jäsenmaata ratifioivat Suomen liittymisen. Se voi kestää 4–12 kuukautta.
”Kaikkein tärkein on tietysti Yhdysvallat. Olennaista on, hoituuko sen ratifiointi ennen vai jälkeen marraskuun välivaalien. Jos se menee vaalien yli, meidän riskimme kasvavat.”
Vaikka Yhdysvallat käytännössä varmasti hyväksyy Suomen jäsenyyden, vaalit voivat johtaa asian politisoitumiseen senaatissa. Naton laajenemisesta voi pahimmillaan tulla Yhdysvaltojen sisäpolitiikan pelinappula.
Mahdollisimman nopeaa ratifiointia Penttilä pyrkii omalta osaltaan edistämään lobbaamalla Washingtonin vaikuttajia. Tätä lobbausta hän ei tee Suomen valtion laskuun, vaan Nordic West Officen asiakkaina ovat yritykset ja yritysjohtajat.
RISTO E. J. PENTTILÄ, 63, on paitsi tohtori ja kansainvälisen politiikan tutkija myös entinen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja pitkältä ajalta. Hän on toiminut myös erinäisissä kansainvälisissä tehtävissä. Ennen Nordic West Officea hän johti Keskuskauppakamaria ja sitä ennen Elinkeinoelämän valtuuskuntaa.
Risto E. J. Penttilä kertoo, että hänen Washingtonissa tapaamansa vaikuttajat ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. KUVA: AMANDA ANDRADE-RHOADES
Politiikassa Penttilää kutsuttiin usein ”Risto Reippaaksi”, mikä varmaankin johtui hänen yleisestä reippaudestaan. Mutta ehkä myös siitä, että hän pelasi aikoinaan jalkapalloa maalivahtina Lahden Reippaassa.
Jalkapalloon hän suhtautui nuorena samalla intohimolla kuin sittemmin Natoon.
Penttilän paras saavutus jalkapallossa on Suomen cupin voitto vuonna 1978. Hän oli joukkueen varamaalivahti, mutta finaaliottelussa hänet määrättiin yllättäen tolppien väliin.
Heti ottelun alussa nuorelle maalivahdille sattui kuitenkin paha moka. Ennen ottelua Penttilä oli sopinut, että saatuaan ensimmäisen kerran pallon hän panee välittömästi pitkän avauksen vasempaan laitaan puolustajien taakse, Reippaan tuulennopealle laitahyökkääjälle Harri Lindholmille.
Näin Penttilä tekikin. Mutta valitettavasti hän ei huomannut edessään hyppäävää vastustajan hyökkääjää, jonka selkään avauspotku osui ja pomppasi siitä kohti omaa maalia. KTP siirtyi johtoon 1–0.
Reipas voitti ottelun ja cup-kannun, mutta Penttilä kertoo nähneensä tilanteesta vuosia painajaisia.
”Jos olisin viisi senttiä pidempi, olisin pyrkinyt kaikin keinoin jalkapalloammattilaiseksi”, hän sanoo.
Mutta koska ei ollut, Penttilä päätyi pelaamaan jalkapalloa ja opiskelemaan Yhdysvaltoihin Yalen huippuyliopistoon. Tohtoriksi hän väitteli Oxfordissa Britanniassa vuonna 1989.
Penttilällä onkin vahvasti anglosaksinen maailmankuva. Yhdysvallat ja Britannia ovat aina olleet hänelle tärkeitä.
SUOMEN Nato-jäsenyyttä Risto E. J. Penttilä on kannattanut 1990-luvulta lähtien. Hengenheimolaisia hänellä on vuosikymmenten varrella ollut aika niukasti. Kyselyiden mukaan kansalaisista samaa mieltä on aiemmin ollut vain alle viidennes.
Asetelma kääntyi päälaelleen helmikuun lopulla, kun Venäjän hyökkäyssota alkoi. Nato-jäsenyyden kannatus kipusi saman tien yli 50 prosentin.
Penttilä intoutuu siteeraamaan historian suurmiehiä. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tapasi sanoa, että ”kyllä kansa tietää”. Presidentti J. K. Paasikivi sen sijaan sanoi, että ”kansa on ulkopoliittisesti tyhmää”.
”Vennamo oli oikeassa”, Penttilä sanoo.
Näyttääkin vahvasti siltä, että Suomen Nato-jäsenyysprosessin sysäsi liikkeelle kansan enemmistö – toki tietysti Venäjän toiminnan vaikutuksesta. Etenkin alkuun valtiojohto tuntui etenevän prosessissa kansalaisten peesissä.
”Kansalaismielipide muutti ulko- ja turvallisuuspoliittisen doktriinin kertaheitolla”, Penttilä sanoo.
Sama ilmiö on nähty Ruotsissa. Siellä kansan enemmistö näyttää olevan valmis muuttamaan kahden vuosisadan mittaisen liittoutumattomuuslinjan yhdessä rysäyksessä.
”Tämä kuvaa uutta maailmaa. Ensin yritykset ovat huomanneet, että täytyy ottaa huomioon asiakkaat ja suuri yleisö etenkin sosiaalisessa mediassa. Nyt tämä kansalaisyhteiskunnan valta ulottuu myös kaikkein pyhimpään eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.”
Penttilä ryhtyy hehkuttamaan, että Suomelle on tarjolla merkittävä rooli ”uudessa Natossa”.
MISSÄ ihmeen “uudessa Natossa”?
”Uusi Nato ottaa Venäjän uhan huomattavasti aiempaa vakavammin. Ja sen, miten Euroopan turvallisuus on järjestetty”, Penttilä sanoo.
Hän selittää tarkoittavansa, että juuri nyt, Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, Nato on yhtenäinen ja itse asiassa palaamassa järjestön perustamissopimuksessa määriteltyihin perusasioihin, kuten artikla viiden vahvistamiseen. Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennessä artiklassa todetaan, että hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
”Naton nykyinen tilanne on itse asiassa täydellinen kontrasti siihen, joka vallitsi ennen Venäjän suurhyökkäystä. Silloin Nato oli hajallaan ja marginalisoitumassa. Naton tulevaisuudennäkymät olivat synkät, sillä Yhdysvallat oli kääntänyt katseensa Aasiaan.”
Koska Yhdysvaltojen fokus oli muualla, vastuu Euroopan puolustamisesta oli siirtymässä enenevässä määrin eurooppalaisten omalle vastuulle. Naton eurooppalaisilla jäsenmailla oli kuitenkin eriävät näkemykset siitä, miten maanosan yhteistä puolustusta pitäisi pyrkiä kehittämään. Lisäksi monen EU:n Nato-maan – kuten Saksan – puolustusbudjetti oli selvästi alle sen, mihin Nato-maat olivat aikoinaan sitoutuneet.
”Ranskalainen visio Natosta on, että pikkuhiljaa Eurooppa hoitaisi asiat ilman Britanniaa ja Yhdysvaltoja. Nato saa ranskalaisten mielestä olla järjestönä olemassa, mutta varsinainen juttu on eurooppalainen puolustus”, Penttilä sanoo.
Vastaavasti etenkin itäisen Euroopan maat korostavat transatlanttista eli Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
”Uusi Nato on juuri nyt piirustuspöydällä”, Penttilä sanoo. Kyse ei ole mistään pykäläkirjauksista tai sopimuksista vaan siitä, miten käytäntö lähitulevaisuudessa muovaa Naton roolia.
Naton jäsenenä Suomi pääsee mukaan puolustussuunnitteluun ja työryhmiin, joissa ratkotaan juuri näitä koko maanosan puolustamiseen liittyviä kysymyksiä.
”Siksi on merkitystä sillä, painotammeko voimakasta yhteistyötä Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Vai menemmekö enemmän siihen porukkaan, joka ajaa autonomisempaa eurooppalaista puolustusta.”
Penttilä näkee, että Suomelle ja Ruotsille on tarjolla uudessa Natossa eräänlainen välittäjän rooli. Ratkaisu ei nimittäin ole Penttilän mukaan joko tai vaan pikemminkin sekä että.
Euroopan pitää ottaa entistä enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, se on vääjäämätöntä. Ja Suomen etu on ilman muuta yhtenäinen ja vahva EU. Mutta vähintään yhtä tärkeää on Penttilän mukaan pitää huolta vahvasta transatlanttisesta suhteesta.
”Ajatellaan nyt vaikkapa EU:n Venäjään kohdistamia pakotteita, jotka ovat olleet teräviä. Mutta ilman Natoa ja Yhdysvaltoja niitä tuskin olisi pantu täytäntöön”, Penttilä sanoo.
Hän näkee, että suhteessa Yhdysvaltoihin ei ole kyse vain puolustuksesta vaan paljon muustakin yhteistyöstä, esimerkiksi teollisuuspolitiikasta.
”Ovatko esimerkiksi regulaatio ja datanhallintapolitiikka sellaisia, joissa EU ja Yhdysvallat menevät jatkuvasti eri suuntiin. Suhteessa on kyse esimerkiksi myös siitä, miten EU kohtelee amerikkalaisia yhtiöitä, kuten Googlea ja Facebookia.”
PENTTILÄ on selvästi mielissään, kun hänen ennustajanlahjojaan kehutaan. Kukapa ei olisi. Mutta samalla hän toppuuttelee oraakkelipuheita.
Penttilä kertoo, että hänen joulukuussa esittämänsä Nato-ennuste perustui skenaariotyöhön, jota Nordic West Officessa oli tehty kansainvälisen politiikan mahdollisista kehityskuluista. Synkin neljästä vaihtoehdosta oli sota.
Joulukuussa sota alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä.
”Huomasin, että – helkkari sentään – kaikki sen skenaarion keskeiset piirteet ovat vahvistumassa.”
Venäjän presidentti Vladimir Putin kirjoitti heinäkuussa julkaistussa esseessään, että Ukraina on osa Venäjää.
”Siinä näkyi aie”, Penttilä sanoo.
Seuraava havainto oli ajankohta. Putin piti länttä heikkona. Yhdysvaltain kaaosmaisen Afganistan-vetäytymisen jälkeen Joe Biden sai kovaa kritiikkiä. Saksassa oli juuri valittu uusi liittokansleri.
Kolmas seikka oli arsenaali. Venäjä oli vuonna 2021 lisännyt kuukausien ajan joukkojaan Ukrainan rajalla. Jotain Putinin piti niillä tehdä, jos kasvot säilyttävää perääntymistietä ei löytyisi.
Siksi sota alkoi loppusyksystä näyttää yhä todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Tämän jälkeen Penttilä ryhtyi miettimään, mitä turvallisuuspoliittisen tilanteen täydellinen muutos Suomen kannalta tarkoittaisi.
”Jos on päässä valmiina skenaarioita, maailma avautuu ihan uudella tavalla”, hän sanoo.
On Penttilä osunut ennustuksissaan ennenkin. Hän arvioi aikanaan etukäteen, että Britannian lähtö EU:sta eli niin sanottu brexit toteutuu. Sen lisäksi hän ennusti vuoden 1990 alussa, että Suomi tulee sanomaan irti Neuvostoliiton kanssa solmitun yya-sopimuksen sotilaalliset artiklat.
”Se yya ei itse asiassa ollut varsinainen profetia. Ehdotin vain, että niin tehdään.”
Profetia tai ei, mutta näin kuitenkin pari vuotta myöhemmin tapahtui. Neuvostoliitto hajosi, ja yya-sopimus lakkautettiin.
Penttilän mukaan Suomessa eletään nyt samanlaista murrosvaihetta kuin 1990-luvun alussa. Nytkin vauhti on todella kova.
”Neuvostoliiton lippu vedettiin viimeisen kerran alas Kremlin salosta joulupäivänä 1991. Kolme kuukautta myöhemmin yya-sopimus purettiin. Suomen Nato-jäsenyydessä näyttää pätevän tämä sama kolmen kuukauden sääntö.”
Totta. Näillä näkymin Suomi jättää Nato-jäsenhakemuksen kutakuinkin kolme kuukautta Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta.
Risto E. J. Penttilä ennustaa, että meidän käy hyvin. KUVA: AMANDA ANDRADE-RHOADES
JULISTETAANPA siis Penttilä jonkin sortin oraakkeliksi – halusipa hän sitä itse tai ei. Ja pyydetään häntä katsomaan kristallipalloon ja kertomaan meille, mitä siellä skenaarioissa nyt näkyy.
Miten meidän käy?
”Meillä on aina mennyt hyvin taloudessa ja politiikassa silloin, kun meillä on ollut selkeä ankkuri”, Penttilä vastaa.
Oraakkeleiden puheet ovat usein vähän vaikeaselkoisia, joten tämäkin vastaus vaatii hieman lisäselityksiä. Penttilä lähestyy asiaa historian kautta.
”Meillä on ollut kaksi vaihetta itsenäisyyden aikana – jos sodat jätetään pois –, jolloin meillä ei ole ollut selkeää ankkuria: ensimmäinen oli 1920- ja 30-luvuilla, kun Suomessa harailtiin Kansainliittoa ja pohjoismaista suuntausta ja kaikkea muuta. Ja toinen oli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen aika, jonka jälkeen EU:sta ei ole ollut meille ankkuriksi. Se ei ole antanut mitään selkeyttä meille ja meidän kansainväliselle asemallemme.”
Penttilän näkemyksen mukaan Suomi on siis ollut aika ajoin vähän tuuliajoilla kansainvälisen politiikan puhureissa.
Mutta nyt Suomi on taas saamassa ankkurin. Se on Nato, jonka merkitys Suomelle ja sen kansainväliselle asemalle on Penttilän mukaan paljon puolustusta ja turvallisuutta laajempi.
Kirjataan oraakkelin ennustus tähän sanatarkasti. Se kuuluu näin:
”Meille käy erittäin hyvin.”
Nato | Risto E. J. Penttilä lausui ennen joulua häkellyttävän tarkan ennustuksen – Nyt tulee uusi ennustus, joka on vain neljä sanaa
Risto E. J. Penttilä kertoi jo ennen sotaa hämmästyttävän tarkasti, miten Suomi hakisi pian Natoon. Mitä seuraavaksi? On aika kuulla uusi ennustus.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
Minun mielestä Putin oli käytännössä hypnotisoinnut Niinistön. Ainakin Niinistö toimi täysin Putinin tahdon mukaan kaikki edeltävät vuodet tuonne joulukuulle asti.
Niinistö tajusi siitä junasta hypätä ihan viime hetkellä. Muuten olisi kyllä saanut kansan raivon vastaansa, kuten käynyt Haloselle ja Tuomiojalle.
YliKoo
Greatest Leader
Mitä Niinistö olisi voinut tehdä toisin? Jos jäsenyys olisi otettu aikaisemmin käsittelyyn, olisi se ammuttu suoriltaan alas ja vastapuoli olisi nostanut valtansa aivan uudelle tasolle.
Kirottu optio olisi haudattu, eikä nyt tarvitsisi keskustella asiasta lainkaan. Rauhantahtousuuden osoituksena odottelisimme Gripeneitä.
Ei varmaan oikein mitään, olet kyllä siinä oikeassa. Enemmistö kansasta oli kyllä hypnotisoitu niin Nato-vastaiseksi, että ei se olisi onnistunut.
Tässä sen propagandan voiman juuri näkee. Suurin osa kansasta ei edes tiennyt mikä Nato:n olemus oikeasti on. Ne oli vaan halosten ja tuomiojien kymmenien vuosien paasaamisen ansiosta opetettu nato-vastaiseksi. Venäjä on vaikuttanut Suomeen käsittämättömän ovelasti 80 vuoden ajan. Voitaisiin vihdoinkin myöntää se. Suomettuminen ei loppunut 90-luvulla, vaan 2022.
- Status