Tuossa Iltalehden jutussa on otsikko vaihtunut useaan kertaan, eli kun foorumin softa otti otsikon, se oli muodossa "
Britannia lähettäisi joukkoja Suomeen, jos Venäjä hyökkäisi...", ja äsken se oli "Ben Wallacelta vahva viesti: Britannia lähettäisi kaiken tarvittavan avun Suomeen, jos Venäjä hyökkäisi Nato-prosessin aikana", ja googlen haussa urlilla tulee "Naton Challenger-panssarit harjoittelevat Suomen puolustamista".
Usein otsikot ovat jonkun muun kuin toimittajien kynästä. Artikkelissa on toimittajien Lauri Nurmi ja Elli Harju tulkinta seuraavasti:
Ison-Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi keskiviikkona Niinisalossa, että Britannia tukisi Suomea ja Ruotsia kaikella tarvittavalla tavalla, jos Venäjä hyökkäisi Nato-ratifiointiprosessin aikana. Wallace myös korosti avunantoa riippumatta siitä, mikä Suomen Nato-tilanne olisi.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace ja puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasivat Niinisalossa. Iltalehti seuraa paikan päällä puolustusvoimien mekanisoitua Arrow-harjoitusta.
www.iltalehti.fi
Artikkelia on päivitetty hetki sitten, ja olisi mielenkiintoista verrata aiempaan versioon, mutten löytänyt arkistoista.
Ylellä taas - otsikko ja ingressi ainakin vielä äsken:
Britannian puolustusministeri: Olisi käsittämätöntä, jos emme auttaisi Suomea Venäjän uhan edessä – selvää tietoa turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan saatu
Britannia ei jäisi toimeettomaksi, mikäli Venäjä uhkaisi Suomea tai Ruotsia Nato-prosessin aikana, mutta yksityiskohtia turvatakuista ei tullut.
Pätkä turvatakuista, jossa boldasin kohdan joka lisätty artikkeliin hetki sitten (näitähän pitäisi tallennella arkistoihin tunnin välein):
Wallacelta kysytään, antaako Britannia Suomelle turvatakuita Nato-prosessin ajaksi ja tukea, jos Venäjä uhkaa meitä tai hyökkäisi maahan.
Wallace pitää käsittämättömänä tilannetta, jossa Britannia ei auttaisi Suomea tai Ruotsia tässä tilanteessa. Selvää tietoa turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan saatu.
– Teemme kaikkemme tällaisessa tilanteessa. Olemme sitoutuneet Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. Seisomme kumppaneidemme rinnalla ja pidämme arvoistamme kiinni, Wallace sanoo.
Wallace korostaa, että liittoutuminen tarkoittaa myös turvaa.
Britannia ei jäisi toimeettomaksi, mikäli Venäjä uhkaisi Suomea tai Ruotsia Nato-prosessin aikana, mutta yksityiskohtia turvatakuista ei tullut.
yle.fi
Mielenkiintosta on myös, että eilisten lehtien mukaan Sanna Marin yrittää parhaillaan saada kattavia turvatakuita isoilta Nato-mailta hakuprosessin ajaksi:
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomen olisi hyvä saada mahdollisen Nato-hakemuksen ja jäsenyyden väliselle "harmaalle ajalle" turvatakuut, jotka ovat mahdollisimman lähellä Naton varsinaisia jäseniä koskevan peruskirjan viidennen artiklan turvatakuita. - Näitä keskusteluja paraikaa...
www.sss.fi
Marin sanoi suomalaismedialle vierailullaan Saksassa, että Suomi keskustelee parhaillaan turvatakuista aktiivisesti ”isojen” Nato-maiden kanssa.
Pääministeri Marin tapasi tiistaina liittokansleri Olaf Scholzin yhdessä Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.
www.is.fi
Tästä seuraa loogisesti seuraavat asiat:
1) Tällaisia turvatakuita ei ole toistaiseksi saatu
2) Niinistö mitä ilmeisimmin ei niitä edes kysynyt, koska muutenhan vastaus olisi jo saatu. Eli Niinistö oli ihan muilla asioilla Bidenin ja Johonsonin kanssa neuvotellessaan (se puolustusliittoidea Ruotsin kanssa tms.).
”Ulkopolitiikassa otettiin nyt askel, ehkä suurempi kuin koskaan, kun nimenomaan Yhdysvalloista haetaan turvaa”, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo.
www.uusisuomi.fi
”Ulkopolitiikassa otettiin nyt askel, ehkä suurempi kuin koskaan, kun nimenomaan Yhdysvalloista haetaan turvaa”, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo.
web.archive.org
HS: Naton entisen pääsihteerin mukaan Suomen pitää saada turvatakuut Nato-hakemusprosessin ajaksi
yle.fi
Tuo vaihe on Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välinen ajanjakso. Tuolloin Suomi olisi ilmaissut halunsa hakea Naton jäsenyyttä mutta maa ei vielä olisi Naton turvatakuiden piirissä.
Siksi Suomen olisi tehtävä toimenpiteitä, joita ei ole tehty koskaan aiemmin Naton historiassa, Fogh Rasmussen sanoo.
”Tästä ei ole esimerkkejä tai ennakkotapauksia muualta, koska emme ole olleet tällaisessa tilanteessa aiemmin. On ainutlaatuinen turvallisuustilanne, että Suomen iso naapurimaa on hyökännyt rauhanomaista naapuria, Ukrainaa, vastaan.”
Siksi Suomi tarvitsee suojaa sille ajalle, kun se on hakenut Naton jäsenyyttä mutta ei ole vielä tullut hyväksytyksi, Fogh Rasmussen sanoo.
”Emme voi ottaa riskiä, että Suomi joutuisi minkäänlaisen venäläisen painostuksen kohteeksi tuolla ajanjaksolla. Minun henkilökohtainen lähestymistapani olisi, että Suomen pitäisi saada Nato-liittolaisilta artikla viiden kaltaiset turvatakuut tuon jakson ajaksi. Yksittäiset Nato-maat voisivat kahdenvälisesti antaa tällaiset turvatakuut Suomelle.”
Hän uskoo, että Naton isoimmat jäsenmaat antaisivat tällaiset turvatakuut ”enemmän tai vähemmän automaattisesti”.
”Mutta tietysti Suomen hallituksen on niitä yksittäisiltä mailta pyydettävä. Näkisin sen muodollisuutena, joka on helposti ratkaistavissa.”
Jos Suomi hakisi Naton jäseneksi, ensin itse sotilasliiton ja sitten jokaisen sen jäsenmaan pitäisi hyväksyä hakemus.
Fogh Rasmussen sanoo, että Nato pystyisi käsittelemään Suomen hakemuksen nopeasti.
”Kirjaimellisesti yhdessä yössä”, hän sanoo.
”Naton päämajassa Suomen jäsenyys olisi nopea prosessi. Ei ole epäilystäkään, etteikö Suomen hakemusta hoidettaisi kiireellisesti ja nopeutetussa prosessissa. Nato tietää Suomen täyttävän kaikki kriteerit.”
Fogh Rasmussen uskoo, että hyväksyntä tulisi myös kaikilta Naton nykyisiltä jäsenmailta. Syynä on, että hänestä Suomi vahvistaisi Natoa merkittävästi.
Vaikka maat suhtautuisivat sinänsä myötämielisestikin, kolmenkymmenen jäsenmaan parlamentaarisissa prosesseissa kuluu aikaa.
”Minun arvioni on, että parlamentaariset prosessit kestävät vähintään kaksi kuukautta. Ja se olisi todella nopea käsittely”, Fogh Rasmussen sanoo.
Tämän prosessin ajaksi Suomi tarvitsisi hänen ehdottamansa kahdenväliset turvatakuut.
Rasmussen kertoo HS:n haastattelussa näkemyksensä siitä, miten Suomen pitäisi suojautua hakemusprosessin ajaksi.
www.hs.fi
Hei mites, lähetetäänkö Niinistö uudelle reissulle Bideniä tapaamaan, ja tällä kertaa niitä turvatakuita kysymään? Vai olisiko parempi, että hän yrittäisi olla enää sooloilematta ja keskittyisi esim. juttelemaan mukavia Saksan liittopresidentin, kuninkaallisten tms. kanssa?