Minua tuossa Pesosen analyysissä nimenomaan ei kiinnostanut tuo luku, koska arvasin että joku puuttuu siihen ja alkaa jossittelu.
Lähinnä minua kiinnosti se kaikki muu osuus, nimenomaan se poliittinen osuus. Varsinkin se osuus, että meidän koko poliittisen eliitin yllätti housut kintuissa tuo Ukrainan juttu ja nopeiten asiat käsitti Marin ja se pystyi toimimaan nopeasti. Mutta ei Marin tässä ole se pointti.
Vaan se että täällä on 30 vuotta eletty täydessä valheessa, pimeässä ja pölhöydessä. Siis kuinka monta kertaa tuo Niinistökin on tuon Putinin tavannut ? Kymmeniä kertoja ainakin, kymmenien vuosien aikana.
Siis mitä v#ttua ! Eikö sillä oikeasti ole hälytyskellot koskaan soinut päässä, että tässä vieressähän on nyt ihan oikea psykopaatti, vähintään Stalinin veroinen. Ja että luulisi sen jälkeen tulevan mieleen,että ehkä tämä turvallisuusjakkara ei nyt ollutkaan niin väkevä juttu ?
Että tarvitsisiko tässä nyt oikeasti alkaa etsiä nyt heti isoja kavereita, jos paska osuu tuulettimeen ? Siis niinkuin jo 10 v sitten, vähintään 2014 jälkeen. Ja ajaa kansaa siihen moodiin myös. Mutta ei. Ei mitään. Vasta kun on pakko toimia, niin sitten. Kyllä minä ihmettelen.