Sotahistorian dosentin tyly arvio: Suomen Nato-ovi on jo kiinni
Kuva: Juha Peurala
Markku Salomaalta julkaistiin tällä viikolla uusi kirja, joka on tarkoitettu parantamaan kotimaista Nato-keskustelua.
10:13
Suomella ei ole mitään Nato-optiota, jolla meistä tulisi kriisin uhatessa pikavauhtia läntisen puolustusliiton jäsen ja sen turvatakuista nauttiva osapuoli, tietokirjailija ja sotahistorian dosentti Markku Salomaa muistuttaa.
Puheilla Nato-optiosta on ollut hänen mukaansa ”tuhoisat seuraukset”, jos ja kun niiden varjolla on jätetty tekemättä välttämättömiä turvallisuuspoliittisia päätöksiä, esimerkiksi Nato-jäsenyyttä koskevia.
Seurauksena on turvallisuuspoliittinen vankila, josta ei ole ulospääsyä.
– Se on huonosti harkittua riskinottoa, Salomaa sanoo.
Hän muistuttaa, ettei Suomelle ole muotoiltu minkäänlaista erikoiskohtelua Naton päättävissä elimissä, ei esimerkiksi Naton tuoreimmassa huippukokouksessa Walesissa 2014.
Salomaalta julkaistiin tällä viikolla uusi kirja
Puhutaan Natosta, joka on tarkoitettu parantamaan kotimaista Nato-keskustelua.
Nato on Salomaan mukaan Suomelle ainoa vaihtoehto uskottavan turvallisuuden ylläpitämiseksi, kun turvallisuusympäristö muuttuu yhä kalliimmaksi ja vaativammaksi. Rauhankumppanuus ei kuitenkaan riitä, vaan Natossa pitää olla jäsen turvatakuiden piiriin pääsemiseksi.
Salomaa kuitenkin pelkää, että Suomen osalta Nato-ovi on jo kiinni.
Suomi hukkasi mahdollisuutensa läntisen puolustusliiton jäsenyyteen moneen kertaan 1990-luvulla, Salomaa kirjoittaa.
Natoon ei hyväksytä jäseneksi valtiota, jolla on ratkaisemattomia turvallisuuspoliittisia kriisejä.
– Venäjä voi järjestää kriisin, jos Suomi aloittaa Naton jäsenyysprosessin, Salomaa uskoo.
Kun Suomi kehittää kybertiedustelua, voisi kriisiksi riittää esimerkiksi Venäjän väite Suomen tekemästä kyberhyökkäyksestä.
– Millä todistetaan, ettei sellaista ole tehty? Väite olisi kuin uudet Mainilan laukaukset sähköjohtoa pitkin, Salomaa sanoo.
"Enemmän toiveiden kuin tosiasioiden varassa"
Salomaan keskeisen väitteen mukaan suomalaista turvallisuuspolitiikkaa on tehty enemmän toiveiden kuin tosiasioiden varassa. Toiveet koskevat niin Natoa kuin Venäjää, joka on Salomaan mukaan Suomen ainoa turvallisuusuhka.
Ukrainan kriisi ei ole hänen mielestään yksittäinen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeensä jättämä kouristus, vaan johdonmukainen ilmentymä Venäjän geopoliittisesta ajattelusta, sen sotilasdoktriinista, etupiiriajattelusta ja halusta levittää valtaansa lähialueilleen – ja myös globaalisti.
Salomaan mukaan Suomessa on elätelty kuvitelmaa, jonka mukaan Venäjää myötäilemällä ja Natoa karttamalla voitaisiin ostaa kansallista turvallisuutta.
– Tällä politiikalla on annettu Venäjälle mahdollisuus sanella suomalaista turvallisuuspolitiikkaa, Salomaa sanoo.
"Venäjä näkee ympäristössään vain blokkeja"
Estämällä Suomen Nato-jäsenyyden Venäjä on itse asiassa saanut itselleen toimintavapauden Pietarista länteen, Salomaa väittää.
– Venäjä ei tunnusta ”kolmannen tien kulkijoita”. Venäjä näkee ympäristössään vain blokkeja ja koalitioita. Muita ei ole.
Suomen puolustusta on ajettu alas, vaikka Venäjä on vahvistunut.
Ratkaisuilla on seurauksia, joita on ikävää myöntää.
– On edesvastuutonta väittää, että Suomi voisi antaa kansalaisilleen turvatakuut
Onko Suomi siis menettänyt jo otteensa omasta turvallisuudestaan?
Ainakin Suomessa olisi tartuttava ripeästi asioihin, Salomaa katsoo.
Ensinnäkin Natosta olisi voitava puhua vapaasti ilman leimaamista ja ”käsitteenkääntämistä”, Naton leimaamista perusteettomasti rauhanrikkojaksi Euroopassa.
Toiseksi puheet Nato-optiosta olisi jätettävä taakse.
Kolmanneksi puolustuspolitiikassa olisi tunnustettava tosiasiat omien voimavarojen riittävyydestä ja Venäjän nykyjohdon etupiiriajattelusta.
Salomaalle johtopäätöksiä on yksi, Naton jäsenyyden hakeminen.
– Nyt valittavan uuden eduskunnan ja hallituksen on arvioitava Suomen linja tässä perusteellisesti uudestaan, Salomaa sanoo.
