Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Tämä pitää myös kertoa kaikissa tiedotusvälineissä ainakin viikottain:giggle:

Tottakai, tämän vuoksihan Talvivaaran kaivos pykättiin pystyyn ja nyt kun työ alkaa tuottamaan elintärkeää hedelmää (vrt. viimeaikaiset Venäjän valtiontelevision pohdinnat ydinaseettomien valtioiden paikasta maailmanjärjestyksessä), tulee laittaa YLE:n etusivulle samanlainen laskuri kuin koronarokotusten osalta - kuinka monta päivää ensimmäiseen Väinämöiseen.

https://yle.fi/uutiset/3-11193671

Terrafame ja Talvivaara ovat jo vuosia haaveilleet Suomessa tuotetusta uraanista – kokosimme vaiheet vuosien varrelta​

Terrafame sai tänään valtioneuvostolta luvan käynnistää uraanin talteenoton ja jalostuksen.

https://yle.fi/uutiset/3-11195313

Suomesta on tulossa EU:n ainoa uraanintuottaja – Valtioneuvosto myönsi Terrafamelle luvan uraanin hyödyntämiseen​

 

Toveri puhuu kyllä vastoin parempaa tietoaan (näin haluaisin uskoa). Ei Nato-optio ole koskaan tarkoittanut sitä että Suomi ilmoitusluontoisesti liittyisi Naton jäseneksi sitten kun alkaisi kuumottaa, vaikka tällaista karikatyyriä on onnistuneesti toitotettu. "Nato-optio" ei ole koskaan tarkoittanut mitään muuta kuin että Suomi ei tee kategorista päätöstä siitä että jäsenyyttä ei koskaan haeta (vrt. Sveitsi, Itävalta jne).
Mitä palsternakan huoliin tulee, niin pitkän-linjan Nato-intoilijoilta tuntuu kärsivällisyys loppuvan kohtalokkaasti maaliviivan tuntumassa. Paniikki näyttää iskevän päälle kun pitkään hamuttu palkinto on ulottuvilla ja nykäistäänkin pois. Valtionjohdossa on kärsivällisempää ja viisaampaa väkeä. Otetaan rauhallisesti, istutaan mättäälle, kyllä se pipo löytyy.
 
Toveri puhuu kyllä vastoin parempaa tietoaan (näin haluaisin uskoa). Ei Nato-optio ole koskaan tarkoittanut sitä että Suomi ilmoitusluontoisesti liittyisi Naton jäseneksi sitten kun alkaisi kuumottaa, vaikka tällaista karikatyyriä on onnistuneesti toitotettu. "Nato-optio" ei ole koskaan tarkoittanut mitään muuta kuin että Suomi ei tee kategorista päätöstä siitä että jäsenyyttä ei koskaan haeta (vrt. Sveitsi, Itävalta jne).
Mitä palsternakan huoliin tulee, niin pitkän-linjan Nato-intoilijoilta tuntuu kärsivällisyys loppuvan kohtalokkaasti maaliviivan tuntumassa. Paniikki näyttää iskevän päälle kun pitkään hamuttu palkinto on ulottuvilla ja nykäistäänkin pois. Valtionjohdossa on kärsivällisempää ja viisaampaa väkeä. Otetaan rauhallisesti, istutaan mättäälle, kyllä se pipo löytyy.

Niin ja vähän vaikea on aiemmin ollut hakea NATO:on kun sitä on enemmistö suomalaisista painokkaasti vastustanut.
 
Vanhanen kommentoi.



Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Uutissuomalaiselle Suomen Nato-ratkaisun voivan venyä kuukausien päähän, ellei asiassa tapahdu edistystä ennen Madridin huippukokousta.

Kokous järjestetään juhannuksen jälkeen.

– Momentum ratkaisun hakemiselle on ennen Madridin kokousta. Ratkaisua haetaan ennen sitä ja jopa kokouksen aikana, Vanhanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Jos Suomen jäsenyys ei ratkea kokouksessa tai ennen sitä, on Vanhasen mukaan tärkeää nähdä, mitä huippukokouksessa asiasta linjataan.

– Jos mitään linjausta ei tule, on olemassa riski, että tässä voi mennä kuukausia. Jänne voi löystyä, koska ei ole mitään erityistä pakotetta yrittää etsiä ratkaisua, Vanhanen arvioi Uutissuomalaiselle.
 
Jotenkin aivan totaalisen noloa tuo rähmälläänolo ton turkey turkin oikein sanonnan kohdalla. Diktaattori sanoo miten pitää puhua ja ukot rähmällään. Tää alkaa muistuttamaan jotain farssia.

Tuossa asiassa ei ole pohjimmiltaan todellakaan kyse mistään sanan uudelleenbrändäämisestä, vaan siitä että erdo tahtoo maksaa vähän takaisin hampaankoloon jääneitä asioita.

Varmaan poliittiset ja sotilaalliset realiteetit sen tekee mahdottomaksi, mutta kyllä tuolle paskamaalle pitäisi näyttää karvaista turkkilaista kalkkunan persettä. Lisäksi kovasti kehuttuja turkkilaisia lennokkeja voisi alkaa kutsua kauko-ohjattaviksi kalkkunoiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Sauli sanoi joskus alkuvuodesta ennen Venäjän hyökkäystä Nato-kannastaan puhuttaessa, että ”tennis on kiva peli, mutta palloksi ei pidä ryhtyä”. Nyt on käynyt valitettavasti juuri niin. Erdolla on kotimaassa taloudellinen katastrofi käsillä, ja Putin on varmasti ojentanut kättään ainakin öljyn ja kaasun suhteen. Venäjälle kysymys ei ole pelkästään Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien torppaamisesta sinänsä, vaan hän pyrkinee rapauttamaan koko liittouman yhtenäisyyttä ja uskottavuutta yllyttämällä Reseptiä tähän farssiin. Kaksi diktaattoria, joille Suomella pelaaminen on win-win. Kuulostaa valitettavasti tutulta.
 
Toveri puhuu kyllä vastoin parempaa tietoaan (näin haluaisin uskoa). Ei Nato-optio ole koskaan tarkoittanut sitä että Suomi ilmoitusluontoisesti liittyisi Naton jäseneksi sitten kun alkaisi kuumottaa, vaikka tällaista karikatyyriä on onnistuneesti toitotettu. "Nato-optio" ei ole koskaan tarkoittanut mitään muuta kuin että Suomi ei tee kategorista päätöstä siitä että jäsenyyttä ei koskaan haeta (vrt. Sveitsi, Itävalta jne).
Mitä palsternakan huoliin tulee, niin pitkän-linjan Nato-intoilijoilta tuntuu kärsivällisyys loppuvan kohtalokkaasti maaliviivan tuntumassa. Paniikki näyttää iskevän päälle kun pitkään hamuttu palkinto on ulottuvilla ja nykäistäänkin pois. Valtionjohdossa on kärsivällisempää ja viisaampaa väkeä. Otetaan rauhallisesti, istutaan mättäälle, kyllä se pipo löytyy.

Kyllä julkisuudessa annettiin ainakin ymmärtää, että Nato-optio olisi myös joku pikatie liittoutua nopeasti jos tilanne kriisiytyisi Suomen osalta. Noi on voinut ollut toimittajankin päätelmiä.

Joka tapauksessa Suomen turpo on kaiken kaikkiaan ollut harhainen ja vääriin olettamuksiin nojaava. Sehän on tunnustettu tosiasia. On siellä itärajan takana varmaan hymyilyttänyt nämä Suomen puuhastelut: "nato-optio", "EU-turvallisuuslauseke" ja "hyvät naapurisuhteet". Varsinkin kun Venäjäkin tiennyt, kuinka helposti se näköjään pystyy manipuloimaan Naton jäsenyysprosessia.

Otetaan nyt järki käteen. Suomen pelasti tällä kertaa vain tosiasia, että Ukraina oli maukkaampi paisti ja Putinin päähänpinttymä Ukrainan saamisesta.

Kyllähän Suomikin toki to do-listalla on ollut ja on. Eikä siinä ainakaan meidän poliitikkojen turvallisuuspolitiikan jakkarat ole suojannut yhtään.

Vähän outoa, jos julkisuudessa tai tällä palstalla kommentoi Suomen turvallisuuspolitiikasta, ilmaantuu aina kommentteja: "älä hätäile, kyllä se siitä, kyllä ne fiksummat tietää, USA panee ne ruotuun, diplomatia hoitaa" yms yms.

Ei kai siitä ole kysekään ?

Kyllä minäkin oletan, että vuosien kuluessa, tai aikaisemmin, Suomi varmaan Natoon pääsee.
Mutta kun pointti on, että tämä nykyinenkin tilanne on täysi yllätys valtionjohdolle, taas jälleen kerran. Ne ei tiedä ajankohtaa yhtään sen enempää, kuin me palsta-toopet. Enkä tarkoita, että Niinistö on hoitanut hommiaan huonosti, vaan sitä että Suomi on ihan samanlainen lastu laineilla kuin aina ennenkin. Meidän ylitsemme tehdään sopimuksia ja diilejä, joista meillä ei hajuakaan. Silti joku aina on "tietävinään" mikä, miksi ja miten. Vaikka oikeasti tietää yhtä paljon kuin pässi pohjantähdestä.

Pekka Toverin kommentti, samoin kuin Clarlyn oli ihan asiallisia molemmat. Kyseessä ei ole mikään "panikointi", vaan relevantti näkökohta. Asioita voi hoitaa toisinkin, kun Suomessa aikaisemmin hoidettu. Ja jos nytkin lipsutaan taas sinne entisen tupo:n sinisilmäisen naivismin suuntaan, niin hyvä siitä on sanoa.
 
Viimeksi muokattu:
Mietin vaan että mitkä ovat ne tekijät jotka tekevät Turkista niin tärkeän Natolle?

Vuonna 1951 Turkista oli selvää hyötyä itäblokin etelärajalla, mutta strateginen merkitys on heikentynyt melkoisesti noista päivistä. Turkki ei nähdäkseni tarjoa Lähi-idän tai Mustan meren suuntaan mitään sellaista mitä ei voisi muiden (parempien) liittolaismaiden kautta korvata.

Ja joo, onhan Turkilla näitä kiristysmahdollisuuksia Bosporin liikenteen tai pakolaisten osalta, mutta tuskin niiden takia tarvii Naton välttämättä suostua basaarikauppiaan vaatimuksiin.
Juuri niin.
USA tarvitsee Kalkkunaa, NATO ei niinkään. USA:lla on huolensa Lähi-Idässä ja Turkki on palvellut hyvin olemalla oikeassa paikassa.
NATO:n kannalta näen pari probleemaa. Juuri tuon Bosporin, josta varsinainen basaari voisi syntyä.
Toinen asia on Georgia, joka haluaa NATO:on ja miksei, kunhan ehdot täyttyvät. Jos G kuitenkin olisi ryssän ja vittuuntuneen kalkkunan välissä, voisi turvan takaaminen olla vaikeaa niin ystävillä kuin ilmankin.
 
Mietin vaan että mitkä ovat ne tekijät jotka tekevät Turkista niin tärkeän Natolle?

Vuonna 1951 Turkista oli selvää hyötyä itäblokin etelärajalla, mutta strateginen merkitys on heikentynyt melkoisesti noista päivistä. Turkki ei nähdäkseni tarjoa Lähi-idän tai Mustan meren suuntaan mitään sellaista mitä ei voisi muiden (parempien) liittolaismaiden kautta korvata.

Ja joo, onhan Turkilla näitä kiristysmahdollisuuksia Bosporin liikenteen tai pakolaisten osalta, mutta tuskin niiden takia tarvii Naton välttämättä suostua basaarikauppiaan vaatimuksiin.
Turkilla on sijainti, iso armeija ja suuri väestö. Ja usein huonokin liittolainen on parempi kuin vihollinen. Natosta poistettu Turkki saattaisi muuttua avoimen vihamieliseksi, kun taas Nato-Turkissa saattaa ennen pitkää valta vaihtua järkevämpiin käsiin.

Toki Turkin kiristyksellä on rajansa. Eräs raja ylitettiin S-400 hankinnassa josta Turkki kärsi konkreettiset seuraukset.
 
Juuri niin.
USA tarvitsee Kalkkunaa, NATO ei niinkään. USA:lla on huolensa Lähi-Idässä ja Turkki on palvellut hyvin olemalla oikeassa paikassa.
NATO:n kannalta näen pari probleemaa. Juuri tuon Bosporin, josta varsinainen basaari voisi syntyä.
Toinen asia on Georgia, joka haluaa NATO:on ja miksei, kunhan ehdot täyttyvät. Jos G kuitenkin olisi ryssän ja vittuuntuneen kalkkunan välissä, voisi turvan takaaminen olla vaikeaa niin ystävillä kuin ilmankin.

Jenkeillekään tosin Turkki ei ole korvaamaton, jenkeillä on suuri määrä kumppanimaita ja tukikohtia Lähi-idässä jo valmiiksi.

Jos taas Turkki alkaisi blokkailla Bosporia kauppaliikenteeltä huvikseen, se olisi iso meriliikennepoliittinen selkkaus, mutta tuskin Naton asia. Sotilaallisesti taas näkisin että Mustan meren hallinnan strateginen merkitys on pienentynyt, johtuen mm. pitkän matkan meritorjunnasta.

Georgian tilanne luonnollisesti on vaikea. Jos Suomella on vittumainen asema yhden kusipään naapurissa, niin Georgiaa ei kyl käy kateeksi senkään vertaa. Mutta onko tämäkään Natolle kriittistä?

Turkki voidaan nähdä teoriassa hyödyllisenä, mutta toisaalta tällä ei ole väliä niin kauan kun vallassa on oikutteleva kaveri joka pystyy blokkaamaan paitsi oman alueensa operaatiot niin myös häiriköimään koko liiton päätöksentekoa. En siis tiedä halutaanko Turkkia ryhtyä potkimaan ulos Natosta, mutta uskoisin että länsimailla on täysin realistinen mahdollisuus antaa Turkille läksytystä sen verran että Erdo oppii paikkansa.
 
Lukusuositus. Kalkkuna on nyt sössinyt asiansa, kertoo USA:n entinen Suomen suurlähettiläs.
 
Lukusuositus. Kalkkuna on nyt sössinyt asiansa, kertoo USA:n entinen Suomen suurlähettiläs.
Kiitos linkistä, hyvä (ja lohduttava) teksti
 
Tuossa Edelmanin kirjoituksessa tuodaan hyvin esille, kuinka itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat pitkään olleet Turkin parhaimpia ystäviä EU-maiden joukossa, ja aikoinaan pyrkivät aktiivisesti edistämään Turkin jäsenyysneuvotteluja. Erdon toiminta onkin aivan käsittämättömän lyhytnäköistä.
 
Tuossa Edelmanin kirjoituksessa tuodaan hyvin esille, kuinka itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat pitkään olleet Turkin parhaimpia ystäviä EU-maiden joukossa, ja aikoinaan pyrkivät aktiivisesti edistämään Turkin jäsenyysneuvotteluja. Erdon toiminta onkin aivan käsittämättömän lyhytnäköistä.
"The North Remembers"
 
Tuossa Edelmanin kirjoituksessa tuodaan hyvin esille, kuinka itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat pitkään olleet Turkin parhaimpia ystäviä EU-maiden joukossa, ja aikoinaan pyrkivät aktiivisesti edistämään Turkin jäsenyysneuvotteluja. Erdon toiminta onkin aivan käsittämättömän lyhytnäköistä.
Tämä.

Jos Turkki joskus mielii EU:n jäseneksi, meidän täytyy iskeä tämä tikari täysillä tuon apinasulttaaanin selkään. Vaatia Turkkia muuttamaan lakeja, jolla mahdollistetaan ''EU:n vaatimaa demokratiakehitystä'' ja vaaditaan uusilla laeilla Erdoganin puolueen täyslakkautus, ko. puolueen jäsenistölle elinikäinen diskaus julkisista viroista, puolueen johtohahmoille reilut vankilatuomiot rikoksista demokratiaa vastaan, Erdoganille elinkautinen vankeusrangaistus. Sillä tämähän on täysi minimi, että voitaisiin nähdä että Turkki ei tue diktatuureja ja että Turkilla voidaan katsoa olevan sellainen henki, että voidaan ensinnäkin aloittaa neuvotella mistään. Sitä ennen kebabbien on turha edes lennellä Helsinkiin tai Tukholmaan.
 
Lukusuositus. Kalkkuna on nyt sössinyt asiansa, kertoo USA:n entinen Suomen suurlähettiläs.




On Monday, he turned his ire on Nato member Greece, saying it too harboured “terrorists”.

Recep Tayyip pelaa mediapeliään Väyrysen tyylillä,
voisi samantien syyttää kaikkia Eu maita ymmärtääkseni samasta aiheesta.

Ft:n artikkelista :

Erdoğan says he no longer recognises existence of Greece’s leader​


Henkilökohtaisesti tuosta karvaperserutjakkeesta tulee mieleen mieleeni suuri sotapäällikkö ja diktaattori Italiasta,
kutsun häntä jatkossa Erdoliiniksi mutta yritän pysyä diplomaattisella linjalla.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top