Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Suomihan on sotilaallisesti liittoutumaton, suomi voisi lähettää sotilaita ja hävittäjiä ukrainan avuksi, tällä tavalla voimme härnätä venäjää enemmän. Tosin vastaus voi olla kova, mutta kestämme sen, olemme vahva kansa.
 
Niinistö arvioi tämän "Naton liittymiseen liittyvän poliittisen keskustelun" tarvittavan ajankin hieman väärin. Nyt on maaliskuun loppu ja käytännössä kaikki tarvittava määrä poliitikoita, puolueita ja kansaa on jo kääntynyt jäsenyyden puolelle.

Eduskunta käytännössä voisi äänestää päätösestä 2 viikon sisään. Eikä hätäiltäisi yhtään. Ei kai vaan valtionjohto ole hirttäytynyt johonkin kesäkuuhun ? NATOn huippukokous on 24 kesäkuuta, mutta kannattaisihan hakemus laittaa jo sitä ennen. Minun mielestäni vaarallisin hybridivaikuttamisen aika ja uhka on tämä hakemusta edeltävä aika.

Ajatelkaa kuinka helppoa tämä kaikki olisi jos presidentillä olisi myös myönteinen natokanta, kuten puolueellaan ja meillä muilla isolla enemmistöllä kansasta ?
 
Kuten olen aiemminkin sanonut niin suomen nato tiellä on vain yhdenlainen este ja se on poliitikot. Tuo ei ole muuttunut vielä mihinkään. Elätellään toiveita että löytyisi joku muu ratkaisu kuin nato mutta sellaista ei ole ja sellaista tuskin suomea varten aletaan luomaankaan.
 
Nato- keskustelu käynnistyi suomessa joulukuun lopussa.
Ensin Vihreiden Atte Harjanne kysyi jos nyt ei ole aika lunastaa optiota niin milloin sitten?
Sitten presidentti piti uudenvuodenpuheen jossa verrattiin nykytilannetta 30-lukuun.
Keskustelu käynnisty vauhdilla, Sale joutui välillä toppuuttelemaan.
Venäjän hyökkäys aloitti laajalla rintamalla mielipiteiden muutoksen vastustajasta kannattajaksi.
Ei pidä epäillä Presidenttiä jarrumieheksi. Hän ohjaa tilannetta ja keskustelua niin että ajoitus on oikea.
Hakemuksesta pitää keskustella riittävästi ennen kuin voidaan olla varma kansallisesta konsensuksesta. Ja sopivalla hetkellä sitten hakemus vetämään.
Eipä kyllä ole näkynyt yhtään mitään ohjausta ! Presidentti päinvastoin on vuosien aikana täysin ominnut ulkopolitiikan itselleen. Kukaan poliitikko ei oikein ole uskaltanut sanoa ulkopolitiikasta mitään, kun presidentti on niin mustasukkaisesti suojellut omaa asemaansa sen johtajana.

Tuon Atte Harjanteen aloittaman Natoon liittymisen keskustelun Niinistö päinvastoin hiljensi, ei tukenut.

Ajopuu-poliitikko Niinistö on. Ja historia tulee hänet siitä vielä tuomitsemaan.
 
Presidentin ja puolustusvoimien ylipäällikön näkemys siitä, että turvallisuuspolitiikkaa ei sinänsä tarvitse kenenkään johtaa, vaan eduskunnan on tehtävä on keskustella asiasta ja tehdä päätös on kieltämättä outo. Vaikuttaa vastuunpakoilulta tilanteessa jossa tulisi oikeasti johtaa.

Näin huumori mielessä voisi sanoa että jos suomeen hyökättäisiin niin onkohan presidentti siinäkin tapauksessa sitä mieltä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kaipaa johtajaa vaan eduskunnan on keskusteltava asiasta.
 
Pointti ei taida olla se, onko Niinistö ollut Naton kannalla vai ei, vaan sekava, ristiriitainen ulosanti ja mielikuva päättämättömyydestä.
Olisiko ollut parempi, että olisi kertonut suoraan ja justiinsa miten asiat ovat? Yleisesti, olisi hyvä miettiä askel pari eteenpäin, mitä mistäkin seuraa. Tuolla tavalla olisi saatu ovi Natoon suljettua sukupolveksi. Niinistön sordiino on meidät tältä säästänyt.
Ei Venäjän ukaukset käy motiivista. Kaikki Venäjän johdon kanssa tekemisissä olevat tietävät, että he puhuvat ja suoltavat uhkauksia kuin vesikauhuiset rakit - vain teot ratkaisevat. Ja tekojen osalta Suomi on saanut olla varsin rauhassa. Ydinaseuhkauksiinkin - jopa Niinistö - suhtaudutaan olan kohautuksin.
Nimenomaan Venäjä on näyttänyt jatkuvasti, että sillä on kyky ja halu tehdä meille riittävän vakavaa kiusaa. Kun meidän poliittinen ilmapiiri - kansan toiveesta - on mikä on, ei tarvita ydinaseuhkauksia vaan arkiset teot riittävät. Alkuun vaikka satatuhatta pakolaista rajan yli, ja me huudetaan yy yy aata kuorossa koko kansa. Niinistön sordiino on meidät tältä säästänyt.
NATO-ooppera alkaa näyttää aika hyvältä.
Jos vain on osannut lukea rivien välistä on huomannut kuinka eliitti on tullut NATO-päätöksen taakse paljon aiemmin kun se on sanottu selkeästi.

Kun suuri osa johtavista politikoista Ryssän prinikat rinnassa ja neliraajajarrutuksella vastaan NATOa niin kenelläkään presidentillä ei ole ollut mahdollisuutta viedä Suomea NATOon. Samalla kansalaismielipide on ollut vastaan NATOa.
Jos silloin olisi ajanut Suomea NATOon olisi siitä seurannut katastrofi. Koko yritys olisi epäonnistunut ja kuka ties meillä olisivat saaneet vallan entistäkin ryssänmielisemmät poliitikot. Kommentti - ei kukaties, vaan olisi saanut

Siitä miksi Niinistö on antanut vaalikampailussa NATOa-vastaisen kannan on aivan yksinkertaistesti kampanjointia. Ei presidentiksi päästä vähemmistön mielipiteillä.
Ei kansa äänestä omia mielipiteitään vastaan. Miten te voitte olla niin naiveja?

Hyvä johtaja odottaa kunnes hänen (lammas)laumansa on valmis päätöksiin. Juuri nyt me olemme erionomaisella NATO-polulla, kiitos presidentti Niinistön.
Me olemme NATOssa niin nopeasti kuin se vain on tässä tilanteessa mahdollista. Ei siihen auta edes tempertantrum!

On käsittämätöntä kuinka hyökätään presidentti Niinistöä vastaan. Käykö Venäjä hybrivaikuttamista? Yrittääkö Venäjä tehdä aiheuttaa eripuraa keskuudessamme?

En ole kokoomuuslainen eikä Sauli Niinistöä voi enää edes äänestä. Sauli jää historiaa presidenttinä joka vei meidät NATOon. Hänen edeltäjänsä on jäänyt historiaan Suomen huonoimpana presidenttinä.
Tässä keskustelussa pitää tietenkin ottaa huomioon se alusta, jossa ollaan. Täällä ajatellaan että jos ylhäältä käsketään liittymään Natoon, se tapahtuu.

Ei tästä niin kauaa ole, kun Halonen hurrattiin presidentiksi ja yli puoli kansaa oli ihastuksissaan, kun meillä ihana naispresidentti joka käyttää joskus lippalakkia ja käy itse Elannossa ostoksilla. Väyrysen oppityttö Kulmuni valittiin vielä silloisen valtionhoitajapuolueen puheenjohtajaksi, ja korvattiin demarilla. Heinäluoma ja Tuomioja vetelivät SDPn linjoja.

En ole vielä kuullut, kuinka tuo kelkka olisi käännettu Natoa kohti. Jos joku - eli Niinistö - olisi ajanut hakemusta päätösvaiheeseen, olisi vaikuttaminen ollut juuri riittävän voimakasta, että reitti olisi tukittu vuosikymmeniksi. Nyt odoteltaisiin Gripeneitä ja puolustusmenoja oltaisiin leikattu reippaasti, koska ystävällinen naapuri ja Itämeren turvallisuustilanteen vakauttaminen.

Meistä tuo asia on ollut kiinni. Ei olla nostettu noita Neuvostoliiton ja DDR:n vanhoja agentteja ja heidän hännystelijöitään näkyville ja ajettu luiskaan, vaan kerta toisensa jälkeen äänestetty valtaan takaisin. Ne hyppää kun käsketään ja tulevat alas, kun lupa annetaan. Tehty juuri niinkuin rajan takaa on haluttu. Ja me ollaan se hyväksytty, suorastaan sitä haluttu.

Vielä tuohon 90-luvun ikkunaan. Minulla ei ole keinoja arvioida, oliko liittymisen ehtona osallistuminen Baltian/Viron puolustukseen merkittävällä tavalla, tai suorastaan vastuun ottaminen. En hämmästyisi vaikka tuo pitäisi paikkaansa, eikä se olisi ehkä ollut kovin hyvä diili.
 
Kansa haluaa Natoon, toimittajatkin hakevat juttunsä täältä 😉.


Yle 14.3.2022: Kannattajia 79 prosenttia, vastustajia 21 prosenttia.
MT 21.3.2022: Kannattajia 80 prosenttia, vastustajia 20 prosenttia.
EVA 22.3.2022: Kannattajia 76 prosenttia, vastustajia 24 prosenttia.
 
Viimeksi muokattu:

Evan kysely: 60 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä – päätös halutaan jo tänä vuonna​

Naton kannatus nousi Evan kyselyssä korkeammalle kuin koskaan.


Suomalaisista 60 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Suomalaisista 60 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Johannes Kotkavirta

6:00

60 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuoreesta kyselystä. Nato-jäsenyyden vastustajia on tutkimuksen mukaan 19 prosenttia suomalaisista.


Evan mukaan Nato-jäsenyyden kannattajia on nyt enemmän kuin koskaan sen teettämien kyselyjen historiassa. Eva on mitannut suomalaisten Nato-kannatusta Arvo- ja asennetutkimuksessaan vuodesta 1998. Viime syksystä Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut 34 ja vastustus vähentynyt 21 prosenttiyksiköllä.


Kyselyssä 60 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että päätös Natoon liittymisestä tulisi tehdä jo tänä vuonna. 41 prosenttia kannattaa päätöksen tekemistä jo lähikuukausina. 48 prosenttia suomalaisista kannattaisi Nato-jäsenyyttä, vaikka ylin valtiojohto ei kannattaisi.


– Ukrainan sota on konkretisoinut suomalaisille omalla maaperällä käytävän puolustussodan kauheuden ja tehnyt selväksi, etteivät Natoon kuuluvat maat voi tuoda sotavoimiaan liittouman ulkopuolisen maan puolustuksen avuksi, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.


Nyt julkaistu tutkimus perustuu 2 074 henkilön 4.–15. maaliskuuta välisenä aikana antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.


Nato-jäsenyyden kannatus oli kyselyssä vahvempaa miehissä kuin naisissa. Vastaajien parempi sosioekonominen asema lisäsi kannatusta.


Puoluepoliittisesti vahvimman tuen Natolle antoivat kokoomuksen kannattajat joista 84 prosenttia tukee jäsenyyttä. Rkp:n kannattajista liittoutumista tuki 79, Liike Nytin 70, perussuomalaisten 63, Sdp:n 62, keskustan 61 ja vihreiden 61 prosenttia.

Pienintä Naton kannatus oli vasemmistoliiton äänestäjistä, joista kuitenkin joka kolmas (33%) tukee liittoutumista.

Nyt odotellaan Salen ulostuloa varmasta laajasta mielipiteen mittaamisesta...
Suomihan on sotilaallisesti liittoutumaton, suomi voisi lähettää sotilaita ja hävittäjiä ukrainan avuksi, tällä tavalla voimme härnätä venäjää enemmän. Tosin vastaus voi olla kova, mutta kestämme sen, olemme vahva kansa.
Ja tästä seuraisi mitä? Suomi ja Venäjä olisi sodassa. LKP -> talous kaaokseen. Nato ovi kiinni. Valot päälle kiitos.
Ajopuu-poliitikko Niinistö on. Ja historia tulee hänet siitä vielä tuomitsemaan.
Historia ei ole tuominnut edes Kekkosta. Salesta leivotaan mestarillinen vaivihkainen strategi, jos ei onnistu tyrimään liittymistä.
 
Eipä kyllä ole näkynyt yhtään mitään ohjausta ! Presidentti päinvastoin on vuosien aikana täysin ominnut ulkopolitiikan itselleen. Kukaan poliitikko ei oikein ole uskaltanut sanoa ulkopolitiikasta mitään, kun presidentti on niin mustasukkaisesti suojellut omaa asemaansa sen johtajana.

Tuon Atte Harjanteen aloittaman Natoon liittymisen keskustelun Niinistö päinvastoin hiljensi, ei tukenut.
Asetelmaa sotkee ehkä vielä erityisesti se, että ulkoministeri Haavisto on ottanut Niinistöltä pataan pareissa pressanvaaleissa. Hän ainakaan ei kykene haastamaan Niinistöä. Marin on pari kertaa yrittänyt ja Niinistö on heti alkanut näyttää kaapin paikkaa. Systeemimme kestäisi kyllä sen, että vahva pääministeri vetäisi settiä, mutta Marin ei näissä asioissa ole se.

Pojat tupakkapaikalla puhuvat, että Mika Niikon potkut oli tilaustyö, jolla saataisiin persujen ykkösketju ulkopolitiikan pariin. Oli tai ei, niin ainakin saatiin.

Vihreiden osalta tilanne on sikäli tosiaan vaikea, että Haavisto/Niinistö. Heillä on kuitenkin aika hyvin reservissä väkeä, kun Ville Niinistö tuotiin näyttävästi keskusteluun. Heidi Hautalaa he pitävät piilossa ehkä viisaasti. Ensiksikin nyt tarvitaan miehiä ja toiseksi vaikka Hautala on puhunut Putinista pahaa jo pitkään, niin turvallisuuspolitiikassa hän taitaa olla hullukaartin esitaistelija eikä mikään vahva lenkki.
 
Kuten olen aiemminkin sanonut niin suomen nato tiellä on vain yhdenlainen este ja se on poliitikot. Tuo ei ole muuttunut vielä mihinkään. Elätellään toiveita että löytyisi joku muu ratkaisu kuin nato mutta sellaista ei ole ja sellaista tuskin suomea varten aletaan luomaankaan.
On surkuhupaisaa, kuinka paljon käytetään energiaa ja aikaa kaiken maailman vaihtoehtoisten liittoutumien etsintään ja kartoitukseen. NATO on ainoa varma liittouma. Jaksuhali-kumppaneita on helppo saada, mutta jos lopetettaisiin näennäinen näpertely ja tehtäisiin jotain. Mutta jos Suomelle on sanottu "No thank you", niin kait teatteri pitää vetää loppuun saakka, ja esittää valitettava lopputulos omana päätöksenä. Kunpa se ei olisi näin.
 
Juttua on ollut monta kertaa, mutta erottamisia ei ole tehty. Kreikka erosi Turkin hyökättyä Kyprokselle (liittyi sittemmin takaisin) ja Ranska tunnetusti irtautui sotilaallisista tsydeemeistä, mutta piti kuitenkin sopimuksen voimassa.

Viime vuosina on ollut paljon tarinaa Turkin jäsenyydestä, että pitäisikö potkia. Tuskin on ollut lähelläkään.
Turkilla on isot ja kokemusta omaavat asevoimat, eli enemmän hyötyä Natolle. Plus sijainti. Tiedä sitten jos valtio menisi täysin kalifaatiksi, että alkaisiko Natollekin riittää.
 
On surkuhupaisaa, kuinka paljon käytetään energiaa ja aikaa kaiken maailman vaihtoehtoisten liittoutumien etsintään ja kartoitukseen. NATO on ainoa varma liittouma. Jaksuhali-kumppaneita on helppo saada, mutta jos lopetettaisiin näennäinen näpertely ja tehtäisiin jotain. Mutta jos Suomelle on sanottu "No thank you", niin kait teatteri pitää vetää loppuun saakka, ja esittää valitettava lopputulos omana päätöksenä. Kunpa se ei olisi näin.
Tilanne on nyt sangen selväpiirteinen, mutta aina ei ole näin ja sikäli pitää antaa johtajille tilaa luoda uutta. Reunavaltiosuuntaus 1920-luvulla ei ollut ainakaan kaikkien aikalaisten mielestä silkkaa houkkamaisuutta ja spedeilyä, vaikkei siitä mitään tullutkaan.
 
Siis tämä Niinistön USA/Ruotsi -viritys olikin vain yritys luoda kilpailija Nato-jäsenyydelle... voi luoja sentään.

Oletin sen liittyvän tavaksi tuoda turvaa Natojäsenyyden hakemisen ajaksi.
Tiedä sitten. TP Niinistö koko ajan hokenut, että eduskunta tekee päätöksen. Mutta pitää löytää se johtajuus sieltä jostain mitä kovasti peräänkuuluttanut, että TP+UTVA + Hallitus ehdottaa hakemuksen tekemistä. PM Marin tuskin jää Niinistön varjoon tässä, jos Salella rohkeus pettää, niin luotan kyllä Mariniin tässä asiassa. Mm. koska poliitikko, ja hakemus pakko jättää nyt sisäpoliittisesti, koska Nato-teemaiset eduskuntavaalit Kokoomus veisi kotiin.

Eiköhän se TP Niinistö sieltä perässä kulje, mutisten ja mököttäen.
 
Siis tämä Niinistön USA/Ruotsi -viritys onkin vain yritys luoda kilpailija Nato-jäsenyydelle... voi luoja sentään.

Oletin sen liittyvän tavaksi tuoda turvaa Natojäsenyyden hakemisen ajaksi.
Epätoivoista. Ruotsi ja Suomi NATOon, niin tuokin viritys hoidettu. Jos jätämme menemättä nyt, eikä Ruotsikaan hae, niin konfliktin osuessa meidän rajalle emme enää pääse ja Ruotsi varmasti menee Natoon
 
Siis tämä Niinistön USA/Ruotsi -viritys onkin vain yritys luoda kilpailija Nato-jäsenyydelle... voi luoja sentään.

Oletin sen liittyvän tavaksi tuoda turvaa Natojäsenyyden hakemisen ajaksi.
No eipä tuosta kilpailijaksi ole. Enemmänkin näyttää siltä, että on pitänyt jostakin historian paineesta maalata kuva, miten turvallisuutta voisi lisätä ilman Natojäsenyyttä. Niinistöllä on tainnut olla auvoisempi näkemys Bidenin myötätunnosta kuin mitä sitten tuliaisiksi muodostui. Olisi luullut, että juristin taustalla Niinistö olisi jo aiemmin hahmottanut, ettei näistä kättelyistä liittoja synny.

No, tämä ei ole mikään vaihtoehto ja selvästikin on vain alleviivaamassa Natojäsenyyden suurempaa merkitystä. Asiassa siis käy päinvastoin, että Niinistön Ameriikan tuliaiset vain kertovat, että muita mahdollisia ja todellisia vaihtoehtoja ei juuri ole kuin Nato.

Tietenkin voi ajatella asiaa Niinistön suhteen positiivisesti. Hän näin osoittaa, ettei muita mahdollisia reittejä turvata Suomen suvereniteetti ole kuin liittyä Natoon. Tällä USA-reissullaan hän katkoi siivet Tuomiojilta ja muilta kumppaneilta jotka voisivat eduskunnan puheenvuoroissaa penätä mahdollisien vaihtoehtojen selvittämistä ja siirtää ratkaisua. Tämän viimeisen kappaleeni ajatus siis niille, jotka yhä uskovat Niinistön johtavan kansaa eikä vain seuraavan sitä.
 
Back
Top