Miksi Orbánilta vie niin kauan ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys?
András Dezső
Unkarin erillinen ulkopolitiikka venäläisiä kohtaan, ele Turkin presidenttiä kohtaan tai neuvottelut Brysselin kanssa voivat myös selittää, miksi Unkari ei joudu ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Nato-piireissäkin toistaiseksi vain spekuloidaan, miksi Unkari ei ole vielä ratifioinut pöytäkirjaa Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon. Toukokuun 18. päivänä, kolme kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-jäsenyyshakemuksensa luopuen perinteisestä puolueettomuudestaan. Kaksi pohjoista valtiota odottavat nyt Nato-jäsenyyshakemuksensa ratifiointia. Lokakuun 16. päivään mennessä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta oli jo saanut virallisen menettelyn päätökseen, mikä tuki Suomen ja Ruotsin hyväksymistä sotilasliittoon. Kaksi jäsenvaltiota ei ole kuitenkaan vielä ratifioinut pöytäkirjaa. Toinen on Turkki ja toinen Unkari.
Recep Tayyip Erdoğanin johtaman Turkin tapauksessa on aivan selvää, mikä odotuksen takana on. Sen lisäksi, että Erdoğan harjoittaa erityistä swing-politiikkaa Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin loppuvesillä Venäjän ja sen länsiliittolaisten kanssa (
kirjoitimme tästä lisää täällä ), Turkin presidentti haluaa lisää tukea taistelussa kurdimilitanttiryhmiä vastaan. Ankara syyttää Naton jäsenyyttä odottavia Skandinavian maita terroristeina pitämiensä militanttiryhmien tukemisesta. Erdoğan haluaa myös kahden pohjoisen valtion luovuttavan tällaisten ryhmien väitetyt jäsenet, mutta vastustaa jyrkästi Suomen ja Ruotsin asevientikieltoa.
Vastineeksi Naton laajentumisen tukemisesta Turkin presidentti odottaa ruotsalaisilta ja suomalaisilta tai allianssilta jonkinlaista myönnytystä, sillä mitä tahansa hän saavuttaa, hän voi esittää sen tuloksena. Ja hän tarvitsee tuloksen ennen ensi kesän presidentinvaalikampanjaa. Ennemmin tai myöhemmin Erdoğankin todennäköisesti antaa periksi. Ruotsalaiset ja suomalaiset tukevat perinteisesti Turkin EU-jäsenyyspyrkimyksiä, ja myös Ankara hyötyy Naton vahvistumisesta. Kahden valtion liittymisen myötä sotilasliiton valmiudet ilmassa, maalla, merellä ja tiedustelualalla kuitenkin lisääntyisivät merkittävästi.
Verrattuna turkkilaisten tapaukseen ei ole läheskään selvää, miksi ja minkä vuoksi Viktor Orbán haluaa pelata Naton laajentumisen poliittista korttia. Koska hänen päätöksensä on varmasti viivästyksen takana, ainakin Naton sisällä, kaikki tietävät, että pääministerillä on viimeinen sana, vaikka tällä hetkellä parlamentti ei ole ratifioinut asialistalle. Useat asiaan perehtyneet lähteet kertoivat hvg.hu:lle, että ennemmin tai myöhemmin Unkari ratifioi pöytäkirjan, mutta prosessia hidastamalla Orbán voi jopa voittaa poliittisesti, kun taas jos parlamentti olisi äänestänyt asiasta nopeasti, hän ei olisi saanut erityistä. Unkarin johdon tunnustus, jota pidetään joka tapauksessa "mustana perseenä" Natossa.
Péter Szijjártó, Viktor Orbán ja Kristóf Szalay-Bobrovniczky Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa
© JONATHAN ERNST / POOL / AFP
Tiedämme, että suomalaisten ja ruotsalaisten rauhoittamiseksi unkarilaiset ovat jo ilmoittaneet asianomaisille valtioille epävirallisesti, että ne ratifioivat pöytäkirjan. Tätä tukee SDP:n entisen puheenjohtajan Eero Heinaluoman lausunto. Heinaluoma, joka on tällä hetkellä Euroopan parlamentin jäsen, sanoi, että hänen Unkarin lainsäätäjiltä saatujen tietojen mukaan liittyminen ratifioidaan 24. lokakuuta. Tämä on kuitenkin jossain määrin ristiriidassa se, että eduskunnan julkisen istuntosuunnitelman mukaan asia on ollut vireillä kesästä lähtien: sitä ei ole ilmoitettu keskusteluun tai äänestykseen, eikä ole näkyvissä äänestävän. siihen istunnon aikana, joka alkaa 24. ja kestää 2. marraskuuta asti.
Jos parlamentti ratifioisi sen nopeasti, Orbánit eivät saisi mitään, mutta he voisivat saada jopa poliittista pääomaa viivästyksestä - tämä on väite hallituspiireissä, ja tässä voi tosiaan olla totuutta. Viivyttelemällä Orbán voi paitsi tehdä eleen Moskovalle, myös antaa valttikortin Kremlille, joka haluaa käyttää jokaista tilaisuutta osoittaakseen, että länsiliitto (oli se sitten Nato tai EU) ei ole yhtenäinen. Näin hallitus toimii myös Venäjän vastaisten pakotteiden tapauksessa, kun Kremlin hallitsema Venäjän valtion mediakoneisto ei unohda korostaa, että niitä vastustava EU-maa on olemassa.
Venäjän propagandan mukaan sodan provosoi lisäksi länsi halutessaan laajentaa Natoa itään, ja tämä kertomus on nyt omaksunut Unkarin hallituksen toimijat ja kommentaattorit - niin paljon, että toissapäivänä epätavallisella tavalla. diplomatiassa
myös Yhdysvaltain Budapestin suurlähetystö kiinnitti huomion videolla . Siksi se tosiasia, että läntinen liittovaltiojärjestelmä ei osoita yhtenäisyyttä unkarilaisten ja turkkilaisten takia, suosii poliittisesti Kremliä.
Tämä on kuitenkin vain yksi mahdollinen selitys Unkarin viivyttelylle. Ainakin sen verran voi olla mukana, että Orbán ja Erdoğan tekevät samaa ohjauspolitiikkaa, vain edellinen pienellä tavalla, jälkimmäinen isolla tavalla. Lisäksi Unkarin poliittisella johdolla ei ole vain poliittisia, vaan myös liikesuhteita turkkilaisiin, ja lisäksi Orbán - Saksan ja Venäjän ohella - jatkaa "ystävällisintä" ulkopolitiikkaansa Turkkia kohtaan. Orbán on sanonut vuosia sen, mitä hän kerran toisti vuoden 2019
lehdistötilaisuudessaan Putinin kanssa : unkarilaiset ovat eläneet pitkään Moskova-Berliini-Istanbul-kolmiossa, joten nämä ovat meille tärkeimmät linjauskohdat.
Tällainen tilaisuus on Orbánille loistava tilaisuus tehdä
ele Erdoğanille . Jos Turkin presidentti on paineen alaisena Naton laajentumisen takia, Erdoğan voi viitata Unkariin EU-jäsenenä, jolla ei myöskään ole kiire päätöksentekoon. Sama pätee tietysti myös toisinpäin: niin kauan kuin Turkki epäröi, Orbánilla on aikaa. Siksi useimmat ihmiset odottavat Unkarin ratifioivan pöytäkirjan viimeistään silloin, kun turkkilaiset tekevät samoin.
Tämän lisäksi unkarilaisen puolen asenteelle voi olla vain yksi poliittinen selitys: Bryssel. Juuri EU:n ja Unkarin hallituksen välillä käydään neuvotteluja EU:n varojen saamiseksi. Myös Suomi ja Ruotsi ovat niitä jäsenvaltioita, jotka ovat sitä mieltä, että Unkarille ei pidä antaa rahaa, koska se ei ole enää oikeusvaltio ja koska Orbánin piirit varastavat EU-varoja.
Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Brysselissä lokakuussa
© STEPHANIE LECOCQ / POOL / AFP
Mikä tahansa kannattaakin ratifioinnin lykkäämistä, se ei paranna Unkarin käsitystä Naton ja EU:n sisällä. Venäjän vastaisten pakotteiden vastustaminen, tältä osin käynnistetty manipuloiva kansallinen kuuleminen, sodanlietsoja patriarkka Kirillin puolustaminen sekä hallituksen Ukrainan- ja länsivastaiset lausunnot vahvistavat epäilyä Unkarin hallituksen olevan kiinnostunut yhtenäisen lännen toiminnan horjuttamisesta. . Voidaan tietysti vain spekuloida Unkarin erillisen ulkopolitiikan motiiveista.
Katsotaampa mitä Ruotsin uusi hallitus linjaa tämän asian suhteen, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus mainittiin tärkeimpinä asioina uuden hallituksen asialistalla ja erikseen korostettiin, että eivät tee feminististä ulkopolitiikkaa, sanan merkitys on minulle vähän auki mutta tuo nyt on jotain sellaista jota Turkki on varmasti katsonut kieroon.
yle.fi
