Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Laitoin tämän ensin tuonne kärkipoliitikkojen ketjuun koska avaa kiemurtelevan pressamme aivoituksia mutta kait tämä suoraa Natoasiaa on.

Sauli Niinistö - ehkä vähän raottaa esirippua, koska se kansanäänestys ei olekaan ihan välttämätöntä ja koska pressa ja hallitus voivat ennen sitä päätyä Natohakemukseen. Eli ts jos pressa ja hallitus suosittelee niin mikä onkaan silloin kansan mielipide. Tätä juuri olen perännyt ja josko tuota vähän jo raotetaan:


Kriisitilanteessa oikopäätä Natoon
Sauli Niinistö avasi ajatteluaan presidenttikampanjan alkaessa. ”Liittoumia syntyy suuressa hädässä ilman jäsenhakemuksiakin.”
Pääkirjoitukset Julkaistu 3.11.2017 klo 14:20 | 6
Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttifoorumissa maanantaina myös Nato oli vahvasti esillä, vaikka päähuomion otsikoissa saivatkin turvallisuusneuvoston asiantuntijoiden kohutut uhkaskenaariot.




Nils Torvalds (r), joka ainoana ehdokkaista kannattaa nopeaakin liittoutumista, piti Nato-kansanäänestyksen vaatimista poliittisesti ja moraalisesti kestämättömänä vastuun pakoiluna. Myös Pekka Haavisto (vihr.) näki varsinkin ulkoiseen vaikuttamiseen liittyviä riskejä kansanäänestyksen järjestämisessä.



Matti Vanhanen (kesk.) ja Sauli Niinistö, joiden on tulkittu tähän saakka edellyttävän kansanäänestystä, asettivat nyt sanansa hieman varovammin. Vanhasen mukaan kansan pitää antaa Natolle vahva mandaatti ja tähän on tarve myös Natolla itsellään.



Niinistön mukaan kansan ja puolueiden enemmistön pitää kannattaa jäsenyyttä, ja hankkeella pitää olla legitemiteetti, hyväksyntä.




”Miten kansan mielipide mitataan, siitä voi olla montaa mieltä”, hän jatkoi.



Niinistö huomautti, että mahdollinen jäsenyyshanke käynnistyisi, kun hallitus ja presidentti ottaisivat valmisteltavakseen sopimusluonnoksen. Presidentti ja hallitus olisivat siis jo päätyneet liittoutumisen kannalle.



Täytyy käsittää, että Nato-jäsenyyden valmistelu voi käynnistyä vain tilanteessa, jossa voidaan olla varmoja, ettei kansa sitä tyrmäisi.



Lännen Median uutisessa oli lyhyt virke: ”Niinistön mukaan liittoumat syntyisivät suuressa hädässä ilman jäsenhakemuksiakin.”



Torvalds oli puolestaan ollut sitä mieltä, että ”jäsenyyttä pitäisi hakea hyvän sään aikana”. Kriisissä liittoutuminen ei hänen mukaansa välttämättä enää onnistuisi. Niinistön ja Torvaldsin ajattelutavat ovat siis vahvasti ristissä.



Niinistö on ennenkin väläyttänyt ”kriisitilanteessa liittoutumisia vain tapahtuu” -ajatteluaan. Hänen linjaansa historian kokemusten pohjalta selittävä ajattelu on kuitenkin tähän saakka jäänyt suljettuihin keskusteluihin.



Kainuun Sanomat on Niinistön ajattelumalliin kuitenkin viitannut esimerkiksi pääkirjoituksessa 20. lokakuuta.



Nyt presidentinvaalin alla Niinistö näyttää lopulta olevan valmis avaamaan tämänkin puolen ajattelustaan. Se on hyvin tärkeää.



Yhtä tärkeää on myös, että tämä avaus huomataan, kuten Aamulehti jo teki pääkirjoituksessaan torstaina (2.11.).



Aamulehden mukaan Niinistö jätti pureksittavaksi ja ihmeteltäväksi kahteenkin kertaan ideansa, että ”todella pahan paikan tullen liittoutumia syntyy ilman, että on etukäteen liittouduttu”. Lehti tulkitsi, että Niinistö oli myös selvästi valmistautunut esittämään teesinsä eikä se tullut spontaanisti.





Niinistö lähtee siitä, että Suomesta on tehtävä puolustuksellisesti niin vahva voima, että liittoutuminen kanssamme on kaikille kumppaneillemme kaikissa tilanteissa houkutteleva ja välttämätön ratkaisu.



Toiseksi kumppanuuksissa ja verkostoissa on mentävä niin liki Ruotsia, EU:ta, Natoa ja USA:ta, että liittoutuminen voi hädän hetkellä tapahtua luontevasti ja oikopäätä: kuin töpseli seinään.



Sodan uhatessa liittoutumisen kannatus nousee vahvaksi kun presidentti ja hallitus sitä esittävät. Silloin se voitaisiin tarvittaessa ilman riskiä myös jotenkin mitata, mikä olisi vaikeaa normaalitilanteessa.



Niinistön linjaan kuuluu samalla myös turhien provokaatioiden välttäminen. Venäjä on selvästi ilmoittanut, että Nato-hakemus olisi Venäjän silmissä provokaatio, joka ei jäisi seurauksitta.



Venäjällä ei tietenkään ole mitään harhakuvitelmia Suomen asemasta eikä linjasta. Venäjä ei piittaa EU:n turvatakuista, joiden merkitystä Niinistö nytkin sinnikkäästi korostaa. EU:n solidaarisuus avaa tarvittaessa oven Natoon, mikä Kremlissäkin varmasti tajutaan.

Saulista voisi sanoa, että hän ei sano mitään ellei ole pakko. Nyt kansanäänestyspuheiden tmv peittelyn jälkeen on huomannut, että jotain pitää sanoa. Saas nähdä tuoko pressapeli lisää paineita sanoa jotakin vielä lisää tästä Natostakin - ihan selkokielellä.

Sen sijaan voi olla, että koiralle pressa puhuu ihan suoraan. Hullulle koiralle.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on vaikea keskustella mistään "vaikeasta" asiasta. Erikoista on tämä eläköityvien ihmisten yllättävä esiinnousu keskustelun avaajina. Ilmeisesti tarvitaan jokin pykälä, jolla nämäkin suut tukitaan..
Jos Venäjän keinovalikoimaan kuuluu jopa poliitikkojen salamurhat, kuten siinä turvallisuusarvioinnissa tuotiin esille, niin on aika ymmärrettävää että suomalainen johtava poliitikko ei anna sellaisia lausuntoja jotka käytännössä johtavat hänet itsensä maalitauluksi. Se mitä median ulkopuolella puhutaan, on tietenkin toinen asia ja saattaa ollakin asiasta täysin erilainen ja selkeämpi näkemys.
Eläköityneet entiset johtajat ovat ilmeisesti sen verran maalituksesta vapaampia, että rohkenevat ottaa kantaa avoimemmin.
 
Laitoin tämän ensin tunne kärkipoliitikkojen ketjuun koska avaa kiemurtelevan pressamme aivoituksia mutta kait tämä suoraa Natoasiaa on.

Sauli Niinistö - ehkä vähän raottaa esirippua, koska se kansanäänestys ei olekaan ihan välttämätöntä ja koska pressa ja hallitus voivat ennen sitä päätyä Natohakemukseen. Eli ts jos pressa ja hallitus suosittelee niin mikä onkaan silloin kansan mielipide. Tätä juuri olen perännyt ja josko tuota vähän jo raotetaan:




Saulista voisi sanoa, että hän ei sano mitää ellei ole pakko. Nyt kansanäänestyksen tmv peittelyn jälkeen on huomannut, että jotain pitää sanoa. Saas nähdä tuoko pressapeli lisää paineita sanoa jotakin vielä lisää tästä Natostakin - ihan selkokielellä.

Sen sijaan voi olla, että koiralle pressa puhuu ihan suoraan. Hullulle koiralle.

Tämä: Niinistö lähtee siitä, että Suomesta on tehtävä puolustuksellisesti niin vahva voima, että liittoutuminen kanssamme on kaikille kumppaneillemme kaikissa tilanteissa houkutteleva ja välttämätön ratkaisu.

Eiköhän tuo lause osaltaan selitä pitkälti sen miksi viime vuosina puolustusvoimat on osallistunut todella lukuisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja myös sen, miksi esim. meillä on ollut Yhdysvaltain armeijan ja ilmavoimien joukkoja Suomen maaperällä harjoittelemassa yhdessä suomalaisjoukkojen kanssa. Vaikka miten puhutaan kriisinhallintatehtävistä ja muista, on näillä selkeästi haettu lisää puhtia kotimaan puolustukseen. Samalla amerikkalaisille on kyetty esittelemään puolustusvoimia hyvänä potentiaalisena kumppanina ja miksei liittolaisenakin.
 
Minusta on hieno asetelma, että pressaehdokaskaartiin on viimein saatu joku, joka edes vähän ravistelee kansaa ja muita ehdokkaita olemalla NATO-liittymisen kannalla.

Pitää muistaa, että ulkopolitiikka on presidentin työtaakassa aivan ykkösketjun juttuja ja kysymys NATOon liittymisestä aivan ykkösketjun ydintä.

Siksipä Niinistön jaarittelu yhdessä oleellisemmista työnkuvaansa kuuluvasta asiastaan on alkanut "harmittamaan" niin paljon, että Torvalds tuntuu varteenotettavalta ehdokkaalta.

Niinistönkin olisi syytä muistaa, että äänestyspäivään on vielä kosolti aikaa, ja voi hyvin olla, että yli 50% kannatus ehtii sulaa näpeistä, varsinkin, jos vastaehdokkaat tekevät ryhtiliikkeen ja pistävät istuvan presidentin kovemmalle keskustelutilaisuuksissa.
 
Päivän toinen mielenkiintoinen turvallisuuspoliittinen uutinen. Jussi Niinistö pitää tärkeänä sitä, että Suomessa pystyttäisiin järjestämään Aurora17 -tyyppinen suursotaharjoitus. Olennainen osa harjoitusta olisi kansainvälisen avun vastaanottamisen harjoitteleminen.

https://yle.fi/uutiset/3-9916715


– Samantyyppisen harjoituksen tarve on ilmeinen Suomellekin, kun otetaan huomioon, että viime kesänä lainsäädäntö astui voimaan kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen Suomen puolustusvoimien tehtävänä. Kansainvälisen avun vastaanottamista on syytä Suomessa harjoitella, sanoo Niinistö.


Hän toivoo, että mahdollisimman moni Suomelle läheinen kumppanimaa pystyisi suunnitteilla olevaan harjoitukseen osallistumaan.

– Ruotsin puolustusministeri ilmoitti välittömästi, että Ruotsi on tässä mukana. Olen esittänyt tämän muillekin maille erilaisissa yhteyksissä. Ensi viikolla on mahdollisuus kertoa useammalle maalle, kun on Nordefco (Pohjoismaiden puolustusyhteistyö), Nordic Baltic (Pohjoismaiden ja Baltian välinen yhteistyö) ja Northern groupin (Pohjoisen ryhmän) kokoukset Helsingissä, johon myös Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis osallistuu, sanoo Niinistö.


Tämähän on hyvä uutinen toteutuessaan. Ja taas osoitus nykyisestä turpo-linjasta ja sen pitkäjänteisyydestään. Olen nyt jokseenkin varma siitä, että molemmat Niinistöt, Sauli ja Jussi pelaavat hyvin yhteen. Tässä valossa TP:n puheet kriisitilanteessa nopeasti syntyvistä liittolaisuuksista ovat sangen loogisia.

Pistin tämän kärkipoliitikkoketjuun, mutta sopii varmaan hyvin myös tänne.
 
Arre Arre Kougappi
4 hrs ·

Naton varapääsihteeri Rose Gottemoeller esitteli tällaisen lipun mistä julkaisi kuvan virallisella Twitter-tilillä. Piti oikein hieraista silmiä ja tarkistaa onko tämä informaatiovaikuttamista vai mitä tämä oikein on. Kyllä tämä on ihan varapääsihteerin Twitter-tili eikä mikään feikkikuva.

23032768_10207753133026936_8586314604702006237_n.jpg
 
Homot elävät pidempään.
 
Tämä: Niinistö lähtee siitä, että Suomesta on tehtävä puolustuksellisesti niin vahva voima, että liittoutuminen kanssamme on kaikille kumppaneillemme kaikissa tilanteissa houkutteleva ja välttämätön ratkaisu.

Eiköhän tuo lause osaltaan selitä pitkälti sen miksi viime vuosina puolustusvoimat on osallistunut todella lukuisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja myös sen, miksi esim. meillä on ollut Yhdysvaltain armeijan ja ilmavoimien joukkoja Suomen maaperällä harjoittelemassa yhdessä suomalaisjoukkojen kanssa. Vaikka miten puhutaan kriisinhallintatehtävistä ja muista, on näillä selkeästi haettu lisää puhtia kotimaan puolustukseen. Samalla amerikkalaisille on kyetty esittelemään puolustusvoimia hyvänä potentiaalisena kumppanina ja miksei liittolaisenakin.

"...on kaikissa tilanteissa houkutteleva ja välttämätön..."

Meillä on sentään vielä suht'koht iso armeija, ja ihan kelpo kalustolla, verrattuna joihinkin muihin maihin. Jos se maailmanpalo alkaa niin sitä luulisi parinsadantuhannen sotilaan ja tarvittaessa isommankin määrän, olevan hyvinkin houkutteleva maa liittolaiseksi.
 

Oikeaksi Länsimaiseksi haluava Arvo Pohja ottaa hanuriin isänmaallisesti ja miehekkäästi kuin Battler Britton lappilaisen taiteilijasuuruuden Kalervo Palsan sarjakuvassa.

tsota_4.jpg

Tykätkää nyt ihmeessä! Tämä on NATO-sertifioitu.
 
Viimeksi muokattu:
"...on kaikissa tilanteissa houkutteleva ja välttämätön..."

Meillä on sentään vielä suht'koht iso armeija, ja ihan kelpo kalustolla, verrattuna joihinkin muihin maihin. Jos se maailmanpalo alkaa niin sitä luulisi parinsadantuhannen sotilaan ja tarvittaessa isommankin määrän, olevan hyvinkin houkutteleva maa liittolaiseksi.

Nimenomaan. Ja vaikkei tämä asia varmastikaan nouse virallisesti Mattisin vierailun yhteydessä esille, en yhtään ihmettelisi jos asia tulee puheeksi Suomen presidentin ja puolustusministerin kanssa. :) Mutta lehdistölle tällaisesta ei varmasti mitään hiiskuttaisi.
 
HS-gallup: Suomalaiset tyrmäävät Nato-jäsenyyden – mutta onko Suomi jo tiiviimmin Naton kyljessä kuin kansa tajuaakaan?
Puolustusliittoon liittymistä vastustavat selvin numeroin kaikki Suomen väestöryhmät. Samaan aikaan Suomi on tiivistänyt yhteistyötä läntisen puolustusjärjestelmän kanssa. ”Suomalaiset eivät vielä täysin ymmärrä Suomen muuttunutta asemaa”, sanoo tutkija

75bb9cccd09743069d67cb67c85ce8c9.jpg


SUOMALAISTEN selvä enemmistö vastustaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä tuoreen HS-gallupin mukaan.

Natoon hakemista vastustaa 59 prosenttia suomalaisista ja hakemisen kannalla on 22 prosenttia suomalaisista. Vailla mielipidettä on 19 prosenttia suomalaisista.

Puolustusliiton jäsenyyttä vastustavat selvin numeroin kaikki kansanryhmät: naiset ja miehet, nuoret ja vanhat, kaupunkilaiset ja maalaiset, työttömät ja toimihenkilöt, eläkeläiset ja opiskelijat, peruskoulun käyneet ja korkeakoulutetut sekä etelä- ja pohjoissuomalaiset.

Ainoan poikkeuksen muodostavat kokoomuksen kannattajat, jotka ovat niukasti Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksen kannattajista 45 prosenttia kannattaa jäsenyyttä ja 43 prosenttia vastustaa sitä.

Muiden puolueiden kannattajista selkeä enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä.



ENTÄ jos Ruotsi liittyy Natoon? Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikassa nähdään yleensä kohtalonyhteys. Toisen maan ratkaisut vaikuttavat olennaisesti toisen asemaan.

Se ei kovin merkittävästi suomalaisia hetkauta, sillä Naton kannattajien määrä kasvaisi Ruotsin Natoon hakeutumisen myötä maltillisesti 33 prosenttiin. Vastustajia olisi tässäkin tilanteessa yli puolet suomalaisista.



Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan Ruotsin Nato-jäsenyys olisi ehkä suurin yksittäinen muutos, joka Suomen jäsenyysharkintaan vaikuttaisi.

”Kun ottaa huomioon, miten suuri muutos Ruotsin jäsenhakemus olisi tilanteeseen, niin muutos gallupissa on yllättävän pieni.”

NATON kannatus on hiipunut hieman loppukesästä 2014, jolloin HS edellisen kerran selvitti suomalaisten Nato-kantoja. Silloin 26 prosenttia kannatti jäsenyyttä, ja jäsenyyden kannatus oli nousussa edellisiin mittauksiin verrattuna.

Samana vuonna Venäjä oli liittänyt Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä ja Itä-Ukrainan sota oli alkanut. Näiden seurauksena EU oli langettanut huomattavia pakotteita venäläisille ihmisille ja yhtiöille.

Ukrainan ja Krimin kriisejä edeltäneinä vuosina 2011–2014 Nato-kannatus oli liikkunut tavanomaistakin alhaisemmissa lukemissa, noin 16–19 prosentissa.

LOKAKUUN gallupissa saatu 22 prosentin kannatus on sama kuin kyselyn pitkän aikavälin keskiarvo.

Suomalaisten Nato-kantoja ovat tällä vuosisadalla heiluttaneet lähinnä maailmanpolitiikan myllerrykset, ja nekin varsin vähän. Ukrainan kriisin ohella kannatusta on liikuttanut esimerkiksi Irakin sota, joka painoi vuonna 2003 Nato-kannatuksen vain 15–16 prosenttiin.



Perussääntö tuntuu olevan, että Venäjän operaatiot lähialueilla nostavat Nato-jäsenyyden kannatusta, Yhdysvaltojen operaatiot maailmalla vähentävät sitä. Asian toinen puoli on se, että vain todelliset kriisit heiluttavat kansalaisten Nato-mielipiteitä, puheet eivät niinkään.

”Venäjän ulkopolitiikassa on säilynyt aggressiivisen itsevarma sävy, mutta se ei tunnu heilauttavan Nato-kannatusta oikein mihinkään”, Pesu sanoo.

JULKISUUDESSA Nato-keskustelu esitetään usein kaksinapaisena – niin myös HS:n gallupissa.

Natossa joko ollaan tai ei olla.

Merkittävä asia Naton täysjäsenyys onkin. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on joutunut välillä muistuttamaan yksinkertaisesta tosiasiasta: Naton jäsenillä on turvatakuu, Suomella ei. Jos hyökkäys Suomeen tapahtuisi, kukaan ei tule.

Todellisuudessa puolustuspoliittiseen linjaan ja liittoutumattomuuteen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin Naton sisällä tai ulkopuolella oleminen.

Edellisten kolmen vuoden aikana Suomen turvallisuuspolitiikka on muuttunut ilman puolustusliiton jäsenyyttäkin. Nato-yhteistyön luonne on syventynyt, ja verkostot esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa ovat tiivistyneet.

”Suomalaiset eivät vielä täysin ymmärrä Suomen muuttunutta asemaa. Suomalaiset kyllä tukevat yhteistyölinjaa, joka tosiasiassa vie meitä lähemmäs länsimaista puolustusjärjestelmää”, Pesu sanoo.

Poliittisten päättäjien tasolla suurvaltakriittisyys on viime vuosina hiukan väistynyt, ja Nato-yhteistyö on saanut enemmän hyväksyntää.

”Näyttää siltä, että nykyisessä poliittisessa johdossa ollaan valmiita etenemään yhteistyölinjan syventämisessä. Se jää nähtäväksi, heijastuuko se jossain vaiheessa kansalaisten näkemyksiin Nato-jäsenyydestä.”

SUOMEN viime vuonna päivitetty linja on, että Suomi ei hae Natoon, mutta ”pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”. Linjauksessa viitataan muun muassa Itämeren turvallisuustilanteeseen, joka on heikentynyt Venäjän toimien takia. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005436683.html
 
Nybergin mielestä Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys johtaa välirikkoon Venäjän kanssa. Ja tähän Nybergin mukaan ei tule pyrkiä. Toisaalta Nyberg tuntuu kannattavan oman puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä, sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Tämä on juuri sitä samaa Kremlin sordiinoa mitä Kepulaiset ovat tottuneet soittamaan. Jättäydytään vapaaehtoisesti yksin. Varaudutaan sentään, mutta lapsikin tietää että suomen mahdollisuudet pärjätä yksinään Venäjää vastaan ovat heikot vaikka kuinka oltaisiin varauduttu annettujen puolustusbudjettien puitteissa jos ne ovat nykyisen kokoisia. Etenkin jos materiaalisodankäynnin vaihde heitetään silmään. Venäjä tietää tämän.

Meidän yksinjättäytymisestä venäjälle koituvua hyötyjä saa myös todennäköisesti ulosmitattua rauhan aikana erilaisilla painostuskeinoilla ja ohjailulla. Tämän myös Venäjä tietää ja tuskin väheksyy asiaa koska tyhmiä he eivät ole näissä asioissa.

Jep. Minä en luota tässä suhteessa lainkaan ruotsalaisiin. Vaikka ovat puhuneet (ja omat poliitikkomme ovat puhuneet), että Tukholma ja Helsinki eivät tee tuon kokoluokan päätöksiä informoimatta toista osapuolta ennalta, ovat ruotsalaiset varmasti tuollaiseenkin yksipuoliseen menettelyyn kykeneviä. Ihan riippumatta siitä onko Ruotsissa porvarihallitus vai sossujen vetämä vasemmistohallitus.

Itse näen asian siltä kannalta että luottamuspulan ongelmana ei ole ruotsi vaan se on nimenomaan läntisestä perspektiivistä katsottuna suomi.

Täällähän on aina koko sodan jälkeisen ajan ollut yli puoluerajojen kaikkein venäjämyönteisimmät poliitikot, korkeat virkamiehet ja talouden vaikuttajat ja se on kyllä näkynyt lausunnoissa toimissa. Läntisestä perspektiivistä katsottuna ruotsi on luotettavampi kun venäjän ohjailussa ja helposti painostettavissa oleva suomi. Voi vain arvailla miksi suomea ei valittu vuonna 2012 YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi ja miksi ruotsi on jäsen tällä hetkellä.
 
Viimeksi muokattu:
Hs toimitus valitsi sitten kuvituskuvaksi Naton lipun kuvattuna piikkilanka-aidan läpi. Mielipidemuokkausta.
Kyllä ne on kysymyksetkin osanneet laatia. Mulla olisi pari parannusehdotusta: haluatko, että Suomi sotisi Venäjää vastaan yksin ilman Naton apua? Liittyisimmekö Natoon jos valtiojohtomme sitä suosittelisi?
 
Pietarin aamuvuoro on ehtinyt HS:ään kommentoimaan...

luokatonta menoa lisää
5.11. 6:51
Ilmoita asiaton viesti

Krimin liittäminen ensin Ukrainaan 50-luvulla oli virhe ja sen palauttaminen siihen, NL:ton hajottua oli vääjäämätön toisi asia. Sitä todistaa se, että kummallakaan kertaa ei ammuttu laukaustakaan ja kaikki tapahtui rauhanomaisesti. Toisin mielipahaa tuntien toinen osapuoli ei sitä hyväksy ja kiukuttelu jatkuu ja leppyy kun aika on.

Se, että tämä ei hetkauttanut Nato-kannatusta juurikaan, on osoitus suomalaisten oikeustajusta ja suoraselkäisyydestä oikeuden edessä. Tällainen maa palojen siirtely kuluu yleensä sotaan, mutta kun se tehdään rauhan aikana, niin tapahtumaa on helppo yksilön käsitellä ja historiaa selaamalla kaikki aukeaa paremmin. Itä-Ukrainan sota on erillissota, josta meillä on hyvä ja vankka kokemus ja näin ollen se ei liity Krimiin mitenkään.

USA:n invaasio Irakiin oli brutaali risti- ja ryöstöretki, jossa sotilaat ryösti museot, öljy-yhtiöt öljyn ja valtion (vielä) sotakoneisto kansan identiteetin. Tästä USA:n ja Naton maine ei ole palautunut maailmalla niin hyvin kuin meillä. Kostoiskuista saamme toki kärsiä, mutta niin kaikki muutkin, jotka on tässä mielettömässä sodassa mukana, mutta ne kuluu tämän kaltaisten sotien, "sodat ilman rajoja", sotien luonteeseen.

Meillä lehdistö kertoo paljon kielteistä Venäjästä ja myönteistä USA:sta, Naton johtomaasta, lähinnä USA:n lobbarina esiintyen, viittaa samaan samaan kuin Soten kohdalla. USA:n aseteollisuus on tällä kertaa lobbareiden maksajana, ei terveysyritykset, kokoomuksen edustajien ollessa jälleen niistä rahankkaimissa asemissa, verotietojen perusteella. Ahtisaari on jo höppänä, se on ilmainen tapaus, luulisin. Tämä on vaikuttanut siihen, että Naton kannatus on meillä nyt näinkin suuri, eli huipussaan, ollen 22%.

Ilmeisesti Suomen kansa haluaa täyttää 200-vuotta jossakin vaiheessa ja Naton kannatus on siitä hyvä todiste. Kiitos siitä kuuluu teille, 100-vuotiaan Suomen viisaat ihmiset. Jatketaan samalla, hyväksi havaitulla tiellä.

Vastaa Hyvin argumentoitu (21)
 
Mahdollinen kansanäänestys Suomessa pitäisi suunnata vain miehille.
Kysymysasettelu, jossa vain E tai N -vastaus mahdollinen, jotta sadaan Ei ja Kyllä jaottelu maanpuoustustahdosta:
  • E - oletko valmis taistelemaan Suomen puolesta ilman Nato-jäsennyyttä ja liittolaisia
  • N - haluatko taistella Suomen puolesta vain Naton jäsenenä ja liittolaisten kanssa

.
 
Mahdollinen kansanäänestys Suomessa pitäisi suunnata vain miehille.
Kysymysasettelu, jossa vain E tai N -vastaus mahdollinen, jotta sadaan Ei ja Kyllä jaottelu maanpuoustustahdosta:
  • E - oletko valmis taistelemaan Suomen puolesta ilman Nato-jäsennyyttä ja liittolaisia
  • N - haluatko taistella Suomen puolesta vain Naton jäsenenä ja liittolaisten kanssa

.
Höh. Maanpuolustustahtohan ilmenisi vastauksessa, olen valmis taistelemaan Suomen puolesta liittolaisten kanssa tai ilman.
 
Höh. Maanpuolustustahtohan ilmenisi vastauksessa, olen valmis taistelemaan Suomen puolesta liittolaisten kanssa tai ilman.
Toki noin, mutta tässä äänestyksessä olisi esittelyssä tuotu jo esille se että kyse on neuvoa antavasta Nato-äänestyksestä. Näytin tuossa vain kysymysasettelun.
 
Toki noin, mutta tässä äänestyksessä olisi esittelyssä tuotu jo esille se että kyse on neuvoa antavasta Nato-äänestyksestä. Näytin tuossa vain kysymysasettelun.
Juuri siksi kysymyksesi johtaa harhaan.
”N - haluatko taistella Suomen puolesta vain Naton jäsenenä ja liittolaisten kanssa” - tälläistä tilannetta ei ole Naton jäsenenäkään vaan sotilasvalan vannonut taistelisi Suomen puolesta huolimatta saammeko apua tai ei. Itseasiassa kysymyksesi on asevelvollisuuslain vastainen.
Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä.
 
Sotilasvala on pelkkä initaatioriitti eikä juridisesti velvoittava.
 
Back
Top