Suomi NATON jäsenenä

Ahvenanmaan konsulaatti on myös syytä säilyttää, koska siitä on sovittu Neuvostoliiton kanssa ja asia vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa.

Pariisin sopimuksen aserajoituksista toki irtisanouduttiin jo aikoja sitten, mutta tästä tulee pitää kiinni.
 
tonoppa kirjoitti:
Ahvenanmaan konsulaatti on myös syytä säilyttää, koska siitä on sovittu Neuvostoliiton kanssa ja asia vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa.

Pariisin sopimuksen aserajoituksista toki irtisanouduttiin jo aikoja sitten, mutta tästä tulee pitää kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, juuri näin. Sehän saattaa Suomen todella vaaralliseen asemaan ja kyseenalaiseen valoon, jos ryssä lykättäs estonian kans samaan syvänteeseen. Veli @fulcrum voi todistaa lisää tästä.
 
Tähän asti (Suomen Natoon liittymistä) Suomen puolustus oli olemassa jotta tänne olisi mahdollisimman kallis hyökätä. Tietysti jokaisella maalla samantyyppistä, mutta yksinäisenä maana Suomi ei ainakaan kylmän sodan aikoihin tavoitellut suoranaisesti sodan voittamista, vaan enemmänkin Talvisotamaista selviytymistä, torjuntavoittoa. Eli käsittääkseni tämän takia puolustusbudjettia joskus rajoitettiin pienemmäksi kuin mitä Suomen kaltaisella köyhälläkin valtiolla olisi ollut parhaimmillaan varaa?

Mutta nyt kun Suomi on osa Natoa, on meillä realistinen mahdollisuus voittaa Venäjää vastaan, tai kuka sieltä Venäjän kautta meidän kimppuun nyt hyökkäisikään.

Mitä kaikenlaista tämä muuttaa? Aikaisemmin tuli jo esiin että ilmavoimat ovat nyt tärkeämmät, sillä liittolaisten kanssa Suomi pystyy vuonna 2023 voittamaan ilmaherruuden, jopa täydellinen ilmaherruus on realistisesti mahdollista. Mikäli ilmaherruutta ei voi saavuttaa, on ilmavoimien tärkein työ pitää huolta siitä ettei vihollinen saa ilmaherruutta, ja rangaista vihollista virheistä. Mutta onko ilmavoimien tärkein tehtävä nyt ilmaherruuden voittaminen, ja sen jälkeen vihollisen tuhoaminen?

Mitä muuta? Vaikuttaako se meidän tykistöön jotenkin? Entä panssari- tai mekanisoituihin joukkoihin?
 
Saattaa olla riipasen huomenna Nato jäsenyyden kunniaksi pienet pörrit,vaikkakin pari kuukautta myöhässä.
Ilmootusluonteesena asiana.
 
junailija kirjoitti:
www.iltalehti.fi

Oliko Suomen Nato-jäsenyys oikeasti kiinni "Kiovan kaatumisesta"? Asiantuntijat arvioivat

Jos Venäjä olisi miehittänyt Ukrainan Kiovan, tilanne olisi ollut hyvin erilainen myös Suomessa, arvioivat asiantuntijat.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Sudenhetki?
Klikkaa laajentaaksesi...
No tuotahan on jauhettu täällä mp.netissä jo kuukausitolkulla ja nyt jo lehdistö sai ”asiantuntijoilta” mielipiteen ;)

Ei sillä, etteikö tuossa ihan todellisia asiantuntijoita olisi tai mielipide väärä, vaan kyllä täälläkin ”tiedetään”… ja aikaseen :salut:
 
tulikomento kirjoitti:
https://twitter.com/x/status/1668114619632607234
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallinen yhteensovittaminen saadaan muodolliseen päätökseensä maanantaina.

Sotilaallisen liittymisprosessin päättämistä koskeva yhteinen julkilausuma allekirjoitetaan iltapäivällä Presidentinlinnassa presidentti Sauli Niinistön isännöimässä tilaisuudessa.

Julkilausuman allekirjoittavat Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sekä Naton transformaatiojohtoportaan (ACT) komentaja, kenraali Philippe Lavigne.


Tilaisuus livenä hs.fi:

www.hs.fi

Suora lähetys käynnissä | Suomen sotilaallinen yhteensovittaminen Natoon päättyy – Presidentti Niinistö avaa tilaisuuden

Päivää juhlistetaan Nato-liputuksella Puolustusvoimien toimipaikoissa. Sotilaallisen yhteensovittamisen käytännön työ ei ole vielä lopussa.
www.hs.fi www.hs.fi
 
www.hs.fi

Nato | ”Nato palaa tulevaisuuteen” – Sotilasliitto tekee suurta muutosta puolustuksessaan, eikä se käy hetkessä

Vilnan huippukokouksessa Nato-johtajien hyväksyttävänä on tuhansia sivuja asiakirjoja, joilla sotilasliiton puolustusta käännetään kohti kylmästä sodasta muistuttavaa asentoa. Haasteita riittää, ja käänne vie aikaa.
www.hs.fi www.hs.fi

Uusien suunnitelmien valossa liittolaiset olisivat läsnä Virossa ensimmäisestä tarpeellisesta sekunnista alkaen, Kallas sanoi. Tutkija Tony Lawrence Viron kansainvälisestä puolustus- ja turvallisuustutkimuksen keskuksesta ICDS:stä tulkitsee, että alueellisten suunnitelmien päivityksiin ollaankin Baltian maissa verraten tyytyväisiä. Hänen mukaansa tärkeää uusissa suunnitelmissa on se, että ne sitovat Naton operatiivisen suunnittelun Naton puolustussuunniteluun aiempaa vahvemmin siten, että tiettyjä sotilaallisia kykyjä nimetään operatiivisten suunnitelmien tueksi. ”Näin on paljon enemmän luottamusta siihen, että ne [suunnitelmat] voidaan toteuttaa”, Lawrence sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Madridissa julkistetussa uudessa Naton joukkorakenteessa jopa 300 000 sotilaan visioitiin olevan tulevaisuudessa nopean toiminnan valmiudessa aiemman noin 40 000:n sijaan. 800 000 sotilaan pitäisi olla hieman pidemmällä aikavälillä käytettävissä. Madridissa kerrotut luvut yllättivät monet suuruudellaan. Mallin realistisuutta epäiltiin. Tutkija Monaghan odottaa, että Vilnassa kuultaisiin, kuinka paljon joukkoja maat ovat jo osoittaneet rakenteisiin. Jollei Nato kerro 300 000:ta sotilaasta niin vaikkapa jonkinlaisesta alusta, kuten sadastatuhannesta sotilaasta. Myös Suomi ilmoittaa joukkoja uuteen rakenteeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vilnassa määrä siunata myös uusi puolustusmäärärahojen tavoite Nato-maille. Nykyinen tavoite on vuodelta 2014. Sen mukaan maiden olisi sijoitettava puolustukseensa kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä. Pitkin kevättä osassa jäsenmaista, erityisesti idässä, on ollut toiveita siitä, että tavoitetta nostettaisiin, vaikkapa 2,5 prosenttiin. Nykyiseenkin tavoitteeseen ylsi viime vuonna kuitenkin vain seitsemän maata. Tavoitteen nosto tuskin on siis realistista. Vilnan kokouksen alla odotuksena onkin ollut uusi muotoilu, jossa kaksi prosenttia ei olisi tavoitetaso vaan minimi ja lähtötaso.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Hallitusohjelmassa tavoitteena Naton toimintojen (esim. osaamiskeskus) sijoittaminen Suomeen, 2%:n puolustusmäärärahoihin sitoutuminen, Ruotsin ja Ukrainan Nato-jäsenyyspyrkimyksien edistäminen, EU:n ja Euroopan puolustuksen kehittäminen Naton alaisuudessa ja kaikkeen Naton toimintaan osallistuminen, myös ydinasepolitiikan suunnitteluryhmään. Uudet turpo- ja puolustusselonteot laaditaan.

Edistetään toimia, joilla varmistettaisiin Venäjän vastuu hyökkäysrikoksesta ja hyökkäyssodan yhteydessä tehdyistä kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista ja suhtaudutaan myönteisesti jäädytettyjen venäläisten varojen takavarikointiin ja niiden tuottojen käyttämiseen Ukrainan hyväksi.

www.hs.fi

HS hankki hallitusohjelman | Hallitus tavoittelee Naton toimintoja Suomeen

Uuden hallituksen ohjelma on ensimmäinen sotilaallisesti liittoutuneen Suomen hallitusohjelma. Nato-jäsenyyden peruslinjaukset on määrä laatia hallituskauden aluksi tehtävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja puolustusselonteossa.
www.hs.fi www.hs.fi
 
tietokayttoon.fi

Naton ydinasepelotteen periaatteet ja suuntaviivat | Tieto käyttöön

tietokayttoon.fi tietokayttoon.fi

Tuore paperi Lavikaiselta, 15 sivua tiukkaa asiaa. Kiireisille liikemiehille tässä yhteenveto:

Naton ydinasepelote on vahvasti Yhdysvalloista riippuvainen, ja ydinaseiden käyttöön
liittyvä organisaatio on rakennettu limittäiseksi Yhdysvaltojen ydinasepelotteen
kanssa. Myös Iso-Britannian muodollisesti itsenäinen ydinasepelote on kytketty tiivein
järjestelyin osaksi Naton ja tätä kautta Yhdysvaltojen ydinasepelotetta. Vaikka Ranska
on korostanut ydinasepelotteensa eurooppalaista ulottuvuutta, se ei ole antanut sito-
via takeita puolustaa liittolaisiaan juuri ydinaseilla. Ranskan ydinaseharjoitukset ovat
lisäksi luonteeltaan kansallisia, eikä niiden tukena ole Naton organisaatiota tai ydin-
asesuunnittelutyötä.

Naton ydinasepelote perustuu kudelmaan limittäisiä ja päällekkäisiä järjestelyjä, joi-
den tarkoituksena on vahvistaa pelotteen uskottavuutta kaikissa tilanteissa sekä osal-
listaa ja sitouttaa jäsenmaat yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen. Niinpä Yhdys-
valtojen kansallisessa päätösvallassa oleva ydinasepelote ja Naton konsensuspäätök-
siin perustuva ydinasejako-ohjelma eivät ole ristiriitaisia järjestelyjä. Ydinasepelotteen
perimmäinen tarkoitus on ehkäistä aggressiota vastustajien päätöksentekoon perustu-
viin laskelmiin vaikuttamalla. Nykyisten järjestelyjen vuoksi mahdollinen hyökkääjä
joutuu ottamaan huomioon sekä mahdollisuuden liittokunnan konsensuspäätökseen
perustuvasta ydinaseiden käytöstä että Yhdysvaltojen kansallisesta päätöksestä käyt-
tää ydinaseita tilanteissa, joissa Nato ei saavutakaan konsensusta.

Myös valtaosa Naton ydinasesuorituskyvyistä on suoraan Yhdysvaltojen komennossa.
Jako Eurooppaan sijoitettuihin niin sanottuihin taktisiin ja Yhdysvaltoihin sijoitettuihin
niin sanottuihin strategisiin ydinaseisiin ei ole ydinaseiden käyttöperiaatteiden ja käy-
tön vaikutuksen kannalta merkityksellinen. Monia Yhdysvaltojen strategisia ydinaseita
voidaan käyttää samassa roolissa Euroopan puolustamiseen kuin eteentyönnettyjä
taktisia ydinaseita. Näitä asejärjestelmiä ovat esimerkiksi matalatehoiset sukellusve-
nesijoitteiset ydinaseet ja strategiset pommikoneet, erityisesti 2020-luvun lopulta al-
kaen käyttöön otettava B-21 Raider -häivepommikone.

Vaikka eteentyönnettyjen ydinaseiden sotilaallinen merkitys kasvaa B61-ydinpommin
ja sen kantolaitteen modernisaatio-ohjelman myötä, ennen kaikkea niiden merkitys on
poliittinen. Eteentyönnetyt ydinaseet, ydinasejako-ohjelma ja ydinasesuunnitteluryhmä
sitovat eurooppalaiset Nato-maat ja Yhdysvallat yhteiseen pelotteeseen, ja antavat
ydinaseettomille maille sananvaltaa siitä, miten niitä lopulta puolustetaan. Koska Na-
ton ydinasesuunnitteluryhmän päätökset perustuvat konsensuspäätöksiin, nopeat ja
radikaalit muutokset ydinasevoimien kokoon ja koostumukseen ovat kuitenkin epäto-
dennäköisiä.

Suomi päätyy tavalla tai toisella ottamaan kantaa Naton ydinasepelotepolitiikkaan.
Nato mahdollistaa jäsenmaan osallistumisen ydinasepelotteen suunnitteluun ydinase-
suunnitteluryhmässä ja ydinaseoperaatioiden harjoitteluun SNOWCAT-ohjelman sota-
harjoituksissa, mutta velvollisuuksia jäsenmaiden osallistumiselle ei ole. Ainoa maa,
joka ei osallistu Naton ydinasesuunnitteluryhmään on Ranska, jonka pois jättäytymi-
sen syynä on maan oma ydinasepelote.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top