Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Koska Suomen omaa signaalitiedustelukykyä täydennetään mm. Korpenilla, mietityttää Casa 1:n toimintakyky sekä siihen asennetun Dragon shieldin kyvykkyydet. Korpen on Casa CC1:tä nopeampi, mutta muukin syy saattaa olla vierailuun, lipun näyttö tuskin on kyseessä.

Julkisuuteen mainittu "tarkoitus parantaa Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta, yhteistä tilannetietoisuutta ja kansallista puolustusta"

yhteensopivuus = harjoitellaan miten tieto kulkee muiden järjestelmistä meidän käyttöön.
yhteinen tilannetietoisuus = lasketaan liittolaiset kurkkaamaan rajan yli ja täydentämään signaalikirjastoa.
kansallinen puolustus = saadaan lähes kaikilla läntisillä tiedusteluvälineillä kerätty data siitä mitä viivan tuollapuolen on.
En usko, että Casa on susi ja siitä nämä lennot, mutta täydennystä näillä todella tulee.
 
Michta kehottaa Yhdysvaltoja asettamaan uuden Eurooppa-strategiansa ytimeen Pohjoismaat, Baltian maat sekä Mustanmeren rantavaltiot, joista on hänen mukaansa nopeasti tulossa Naton uusi painopiste....

...– Osana uutta strategiaansa Yhdysvaltojen olisi siirrettävä osa joukoistaan Saksasta itäiselle sivustalle Suomeen, Puolaan ja mahdollisesti Romaniaan, ja samalla pyydettävä niitä sijoittamaan omia joukkojaan Baltian maihin, hän toteaa.

 
Michta kehottaa Yhdysvaltoja asettamaan uuden Eurooppa-strategiansa ytimeen Pohjoismaat, Baltian maat sekä Mustanmeren rantavaltiot, joista on hänen mukaansa nopeasti tulossa Naton uusi painopiste....

...– Osana uutta strategiaansa Yhdysvaltojen olisi siirrettävä osa joukoistaan Saksasta itäiselle sivustalle Suomeen, Puolaan ja mahdollisesti Romaniaan, ja samalla pyydettävä niitä sijoittamaan omia joukkojaan Baltian maihin, hän toteaa.


Mielenkiintoinen artikkeli. Näihin on kyllä helppo yhtyä:
USA tarvitsee hänen mukaansa Eurooppa-strategian, joka turvaa Yhdysvaltojen edut ja vähentää samalla merkittävästi sen Euroopan puolustamisesta aiheutuvia menoja. Tämä edellyttää sitä, että pääosa Naton tavanomaisesta pelotteesta ja kollektiivisesta puolustuksesta siirretään eurooppalaisten liittolaisten harteille, mutta Yhdysvallat tarjoaa edelleen ydinasesateenvarjon ja korkeimman tason aseteknologian.

Olennaista ei Michtan mukaan ole se, montako prosenttia bruttokansantuotteesta kukin Nato-maa käyttää puolustukseen, vaan se, mitä sotilaallisia suorituskykyjä ne voivat tarjota.

– Yhdysvaltojen strategian tulisi perustua yhteistyöhön sellaisten maiden kanssa, joilla on yhteinen uhkakuva suhteessa Venäjään ja jotka ovat sen perusteella päättäneet tehdä yhteistyötä USA:n kanssa turvallisuutensa takaamiseksi. Lyhyesti sanottuna Yhdysvallat tarvitsee Eurooppa-strategian, jossa huomio ja resurssit kohdistetaan Venäjän torjumiseen eniten panostaviin maihin, hän painottaa.
 
Meinasin linkata saman.

Ehdottomasti laatujournalismia Hesarilta.

Joo, Hesarissa oli muistaakseni viime vuonna samanlainen juttu, jossa olivat RVL:n vartiolaivan kyydissä. Siinäkin pohdittiin tulevan Nato-Suomen asemaa Itämerellä. Ja mukana oli myös laivan henkilökunnan mietteitä.
 
On tutkijalla murhetta ja huolta kerrakseen kun annetaan vihjailevasti ymmärtää, että Nato-päätös tehtiin kansaa kuulematta ja demokratian pelisäännöistä ei välitetty. Ollaan nyt melkeinpä matkalla sotilasdiktatuuriksi.



– Yllättävän nopeasti se tuohi syttyi palamaan Suomessa. Historiasta heräsivät hirveän nopeasti vanhat traumat ja viholliskuvat. Jokainen varmasti huomasi sen omassa ajattelussaan ja arjessaan.

– Sodan pelko vaikutti siihen radikaalisuuteen ja keskustelun yksiäänisyyteen, jonka kautta Natoon mentiin. Vaikka päätös hakea Natoon oli muodollisesti demokraattinen, prosessi ei ollut mikään moniäänisen demokratian riemuvoitto, Kotilainen sanoo.

– Jo jäsenhakemuksessa jouduttiin tekemään lehmänkauppoja Turkin kanssa asioista, joihin ei ollut varauduttu, Kotilainen muistuttaa.

Kotilaisen mukaan militarismin kritiikissä on kuitenkin kyse paljon laajemmista kysymyksistä. Militarismi ja militarisaatio eli sotilaallisen vallan arvojen vahvistuminen yhteiskunnassa on tutkijan mukaan vakava uhka demokratian perusarvoille.

Kun aseellinen turvallisuus ylikorostuu, vähälle huomiolle jäävät muut turvallisuuden kysymykset kuten tasa-arvo, ihmisoikeudet, lähisuhdeväkivalta, ympäristö ja ilmasto.

Samaan aikaan kansallisen turvallisuuden nimissä puolustusmenoihin riittää aina rahaa, eikä rahoituksesta käydä samanlaista demokraattista keskustelua kuin muiden yhteiskunnan toimintojen rahoituksesta.
 
Valitettavan harvinaista, mutta kyllä, hyvä artikkeli.
Hieman epätarkkuutta oli joissain kohdin. Esimerkiksi Königsbergin alueen historiasta jäi kertomatta, että osan alueesta neukut liittivät Puolaan WW2 jälkeen. Nykyisin vain pohjoisosa on Venäjän aluetta.
 
On tutkijalla murhetta ja huolta kerrakseen kun annetaan vihjailevasti ymmärtää, että Nato-päätös tehtiin kansaa kuulematta ja demokratian pelisäännöistä ei välitetty. Ollaan nyt melkeinpä matkalla sotilasdiktatuuriksi.
...
Kotilaisen mukaan militarismin kritiikissä on kuitenkin kyse paljon laajemmista kysymyksistä. Militarismi ja militarisaatio eli sotilaallisen vallan arvojen vahvistuminen yhteiskunnassa on tutkijan mukaan vakava uhka demokratian perusarvoille.
Kun aseellinen turvallisuus ylikorostuu, vähälle huomiolle jäävät muut turvallisuuden kysymykset kuten tasa-arvo, ihmisoikeudet, lähisuhdeväkivalta, ympäristö ja ilmasto.

Johtuisiko tämä siitä, että sodassa aseellinen hyökkääjä ei välttämättä paljon välitä tasa-arvosta, ilmastosta ja muista tässä luetelluista kysymyksistä. Niillä on merkitystä sitten rauhan aikana.
 
Suomi on aloittanut tiukan väännön siitä, että suomalaiset sijoitettaisiin Naton uudessa komentorakenteessa Norfolkin päämajan alaisuuteen.
Suomen johto haluaa Norfolkin alaisuuteen kaikki Pohjoismaat.

Alueen maat haluavat pysyä vapaina. Yhdysvallat vastaavasti haluaa padota Venäjän valtaa arktisella alueella ja tarvitsee maailmanlaajuisessa suurvaltakilpailussa Pohjoismaiden kaltaisia liittolaisia, jotka ovat taloudellisesti vahvoja ja sotilaallisesti kyvykkäitä.

Sopimuksien seurauksena Pohjoismaihin perustetaan Yhdysvaltojen tukikohta-alueita. Amerikkalaiset joukot ovat läsnä joko pysyvästi tai kiertävällä periaatteella – kulloisenkin tarpeen mukaan.



Niinistön-linjan perusoppi on tämä: jotta Suomi ei enää koskaan joutuisi Venäjän painostuksen alle, suomalaiset lähtevät mukaan Yhdysvaltojen tuella rakennettavaan Pohjolan demokratialinnakkeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Johtuisiko tämä siitä, että sodassa aseellinen hyökkääjä ei välttämättä paljon välitä tasa-arvosta, ilmastosta ja muista tässä luetelluista kysymyksistä. Niillä on merkitystä sitten rauhan aikana.
Kritiikki nousee pelosta, että rahat jotka nyt ohjataan heille, menisivät tulevaisuudessa maanpuolustukseen. Nämä ihmiset ovat yleensä yhteiskunnan elättejä ja eivät työllistyis vastaavalla palkalla yksityiselle.
 
Back
Top