Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen toteaa, että DCA-sopimus oli fiksu veto. Toteaa myös, että JEF on hyvä olla olemassa siitä syystä mikäli Naton päätöksenteko jumiutuu.



– Jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä, Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taistelujoukon tänne. Tämä tietenkin edellyttää Suomen suostumusta.

Samassa yhteydessä voidaan käyttää hyväksi salassa pidettäviä Naton alueellisia operatiivisia suunnitelmia Pohjois-Euroopassa.
 
Hieno homma, toivottavasti saadaan tp ehdokkaiden kannat ulos, tässä varmaan se yksi syy jonka mukaan äänestän. All in Natoon, eikä mitään erityisolosuhteita ja omaa erinomaisuttaa enää koskaan, kiitos.

Muoks tässä tämä nosto mihin itse heräsin, tummennus minun:

Tämä presidentin vaihto sattuu tätä silmälläpitäen ihan hyvään hetkeen.

Epäilen että nyt tulee all in Natoon presidentti. Jos vaan gallupit pitää paikkaansa.
 
Tämä presidentin vaihto sattuu tätä silmälläpitäen ihan hyvään hetkeen.

Epäilen että nyt tulee all in Natoon presidentti. Jos vaan gallupit pitää paikkaansa.
Tätä jäin pohtimaan. Olin jo päättänyt äänestää Rehniä, ehkä edelleen äänestänkin. Mutta Stubb oli kyllä hyvä Ylen tentissä, ja tämä hänen lupaus viedä Suomi lännen ytimeen kuulostaa jopa todella uskottavalta. Varmasti veisi, jos hänestä kiinni.

Meillä oli aika jolloin Jumalasta seuraava oli linjaus, jossa asemoidaan itse itsemme harmaalle alueelle Neuv... Venäjän kylkeen, ja joka oli eri mieltä hänet lynkattiin. Tämä aika päättyi vasta hetki sitten. Nato-Presidetti Nato-Suomeen ei itse asiassa kuulosta lainkaan huonolta. Sitäpaitsi uskon että Stubb jää yhden kauden presidentiksi, en oikein usko että haluaa tehdä samaa duunia ja virkaa seuraavat 12 vuotta (eli että edes asettuisi toista kertaa ehdolle, jos nyt voittaa).
 
Vielä löytyy näitä "aktiivisen vakauspolitiikan" kannattajia. YYA-diplomaatti Jaakko Blomberg esimerkiksi.



Suomen pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana kylmän sodan jälkeen perustui keskeisesti näkemykseen vakaan tilanteen edellytyksistä Pohjolassa. Kun Suomi ja Ruotsi olivat liittoutumattomina ja Norja oli Naton jäsen, vältettiin luomasta vastakohtaisuutta tai jännitteitä Venäjän kanssa. Tämä vahvisti alueen poliittista vakautta.

Vakauspolitiikan perustana oli luonnollisesti vastaava Venäjän näkemys omista turvallisuuseduistaan Pohjolan suunnalla. Se toimi 2020-luvun alkuun saakka. Sitten Venäjän politiikka muuttui, aivan konkreettisesti Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyksessä helmikuussa 2022. Venäjän asenne ja toiminta veivät pohjan vakiintuneelta vakauspolitiikalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi tilanne edellyttää Suomelta vahvaa sitoutumista Naton toimintakykyyn. Se on maan turvallisuuden perusta uudessa tilanteessa.
Silti Suomen tulisi välttää luomasta tarpeetonta vastakkainasettelua Venäjän kanssa. Taustamallin voi antaa Norjan pitkä linja Naton jäsenenä. Norja ei hyväksy liittolaisten ydinaseita tai sotilastukikohtia alueelleen. Vastaavasti voidaan todeta, että Naton jäsenenä Suomen yhtenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena pysyy vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopassa.
 
Vielä löytyy näitä "aktiivisen vakauspolitiikan" kannattajia. YYA-diplomaatti Jaakko Blomberg esimerkiksi.

Uusi tilanne edellyttää Suomelta vahvaa sitoutumista Naton toimintakykyyn. Se on maan turvallisuuden perusta uudessa tilanteessa. Silti Suomen tulisi välttää luomasta tarpeetonta vastakkainasettelua Venäjän kanssa. Taustamallin voi antaa Norjan pitkä linja Naton jäsenenä. Norja ei hyväksy liittolaisten ydinaseita tai sotilastukikohtia alueelleen. Vastaavasti voidaan todeta, että Naton jäsenenä Suomen yhtenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena pysyy vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopassa.
Eikö tuo Blombergin näkökanta toteudu NATO-Suomessakin?

Tuskin tulee sotilastukikohtia, ydinaseista puhumattakaan.

Jos vanja haluaa vahvistaa läsnäoloaan tällä kulmalla niin vetäköön joukkoja Ukrainasta tänne rajalle. Sehän olisi vain hyväksi kaikille.
 
Vielä löytyy näitä "aktiivisen vakauspolitiikan" kannattajia. YYA-diplomaatti Jaakko Blomberg esimerkiksi.



Suomen pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana kylmän sodan jälkeen perustui keskeisesti näkemykseen vakaan tilanteen edellytyksistä Pohjolassa. Kun Suomi ja Ruotsi olivat liittoutumattomina ja Norja oli Naton jäsen, vältettiin luomasta vastakohtaisuutta tai jännitteitä Venäjän kanssa. Tämä vahvisti alueen poliittista vakautta.

Vakauspolitiikan perustana oli luonnollisesti vastaava Venäjän näkemys omista turvallisuuseduistaan Pohjolan suunnalla. Se toimi 2020-luvun alkuun saakka. Sitten Venäjän politiikka muuttui, aivan konkreettisesti Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyksessä helmikuussa 2022. Venäjän asenne ja toiminta veivät pohjan vakiintuneelta vakauspolitiikalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi tilanne edellyttää Suomelta vahvaa sitoutumista Naton toimintakykyyn. Se on maan turvallisuuden perusta uudessa tilanteessa.
Silti Suomen tulisi välttää luomasta tarpeetonta vastakkainasettelua Venäjän kanssa. Taustamallin voi antaa Norjan pitkä linja Naton jäsenenä. Norja ei hyväksy liittolaisten ydinaseita tai sotilastukikohtia alueelleen. Vastaavasti voidaan todeta, että Naton jäsenenä Suomen yhtenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena pysyy vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopassa.
Blomberg on täysin umpisuomettunut kutale, joka on liponut itää koko elämänsä ajan. Vähemmän yllättäen Blomberg ei mainitse syitä, että mistä tälläinen "vastakkainasettelu" saattaisi johtua.
 
65% suomalaisista on täysin samaa mieltä sen kanssa, että Suomen pitää toimia NATOn 5. artiklan mukaisesti ja 26% jokseenkin samaa mieltä.

 
65% suomalaisista on täysin samaa mieltä sen kanssa, että Suomen pitää toimia NATOn 5. artiklan mukaisesti ja 26% jokseenkin samaa mieltä.

Tuo uutinen pitää lukea sillai, että enemmistö on valmis lähettämään vähemmistön Narva-Bahmut lihamyllyyn...

Ja vain siinä tapauksessa, että se ei tarkoita omaa persettä tai omaan lähipiiriin kuuluvia. Jos kysymys aseteltaisiin vähän toisessa muodossa ja hivenen inhorealistisemmin niin prosentit olisivat todennäköisesti erilaiset.
 
Vielä löytyy näitä "aktiivisen vakauspolitiikan" kannattajia. YYA-diplomaatti Jaakko Blomberg esimerkiksi.



Suomen pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana kylmän sodan jälkeen perustui keskeisesti näkemykseen vakaan tilanteen edellytyksistä Pohjolassa. Kun Suomi ja Ruotsi olivat liittoutumattomina ja Norja oli Naton jäsen, vältettiin luomasta vastakohtaisuutta tai jännitteitä Venäjän kanssa. Tämä vahvisti alueen poliittista vakautta.

Vakauspolitiikan perustana oli luonnollisesti vastaava Venäjän näkemys omista turvallisuuseduistaan Pohjolan suunnalla. Se toimi 2020-luvun alkuun saakka. Sitten Venäjän politiikka muuttui, aivan konkreettisesti Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyksessä helmikuussa 2022. Venäjän asenne ja toiminta veivät pohjan vakiintuneelta vakauspolitiikalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi tilanne edellyttää Suomelta vahvaa sitoutumista Naton toimintakykyyn. Se on maan turvallisuuden perusta uudessa tilanteessa.
Silti Suomen tulisi välttää luomasta tarpeetonta vastakkainasettelua Venäjän kanssa. Taustamallin voi antaa Norjan pitkä linja Naton jäsenenä. Norja ei hyväksy liittolaisten ydinaseita tai sotilastukikohtia alueelleen. Vastaavasti voidaan todeta, että Naton jäsenenä Suomen yhtenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena pysyy vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopassa.
Uskookohan nuo omia juttujaan?
 
Blomberg on täysin umpisuomettunut kutale, joka on liponut itää koko elämänsä ajan. Vähemmän yllättäen Blomberg ei mainitse syitä, että mistä tälläinen "vastakkainasettelu" saattaisi johtua.

Muistan lueskelleeni aikoinani ns. parlamentaaristen puolustuskomiteoiden papereita. Nämä siis 70-luvun aineistoja. Yksi komitean asiantuntijoista oli tuolloinen nuori Jaakko Blomberg. Herran tuolloiset näkemykset olivat lievästi sanoen neukkuja nuoleskelevia. Ja samalla myös tuolloisen Suomen puolueettomuuspolitiikan morkkaamista. Blomberg olisi halunnut YYA:sta suoraa sotilasliittoa.
 
Muistan lueskelleeni aikoinani ns. parlamentaaristen puolustuskomiteoiden papereita. Nämä siis 70-luvun aineistoja. Yksi komitean asiantuntijoista oli tuolloinen nuori Jaakko Blomberg. Herran tuolloiset näkemykset olivat lievästi sanoen neukkuja nuoleskelevia. Ja samalla myös tuolloisen Suomen puolueettomuuspolitiikan morkkaamista. Blomberg olisi halunnut YYA:sta suoraa sotilasliittoa.

Tuolta löytynee ns. ajan hengen mukaista aineistoa.
 
Muistan lueskelleeni aikoinani ns. parlamentaaristen puolustuskomiteoiden papereita. Nämä siis 70-luvun aineistoja. Yksi komitean asiantuntijoista oli tuolloinen nuori Jaakko Blomberg. Herran tuolloiset näkemykset olivat lievästi sanoen neukkuja nuoleskelevia. Ja samalla myös tuolloisen Suomen puolueettomuuspolitiikan morkkaamista. Blomberg olisi halunnut YYA:sta suoraa sotilasliittoa.
Puolustuspoliittiset selonteot on olleet pitkälle 2000-luvulle varsin venäjämyönteisiä. Niihin on perustunut Itämeren vakauspolitiikka ja meidän rakas Nato-optio. Kun ei muutakaan keksitty.
 
Puolustuspoliittiset selonteot on olleet pitkälle 2000-luvulle varsin venäjämyönteisiä. Niihin on perustunut Itämeren vakauspolitiikka ja meidän rakas Nato-optio. Kun ei muutakaan keksitty.
Parlamentaarinen puolustuskomitea oli eri juttu kuin puolustuspoliittiset selonteot. Parlamentaarinen puolustuskomitea oli Lauri Sutelan mestariteos, jolla saatiin vasemmistopasifismin huippuaikojen puristuksessa varmistettua eduskunnan sitoutuminen yleiseen asevelvollisuuteen ja asevoimien pitkäjänteisempään rahoituskehykseen. Varmaan siellä ehti kaikenlaisia koheltajia olla kuultavana ja jäsenenä ja tietenkin pyrkyreitä, jotka ovat arvelleet urakehityksen saavan vauhtia yli menevällä YYA-nuoleskelulla.
 
Parlamentaarinen puolustuskomitea oli eri juttu kuin puolustuspoliittiset selonteot. Parlamentaarinen puolustuskomitea oli Lauri Sutelan mestariteos, jolla saatiin vasemmistopasifismin huippuaikojen puristuksessa varmistettua eduskunnan sitoutuminen yleiseen asevelvollisuuteen ja asevoimien pitkäjänteisempään rahoituskehykseen. Varmaan siellä ehti kaikenlaisia koheltajia olla kuultavana ja jäsenenä ja tietenkin pyrkyreitä, jotka ovat arvelleet urakehityksen saavan vauhtia yli menevällä YYA-nuoleskelulla.

Mieleen jääneitä neukkumyönteisiä henkilöitä noista papereista Blombergin lisäksi myös Paavo Lipponen. Sen muistan, että poliitikkoja oli tosiaan kaikista eduskuntapuolueista. Änkyräkommarit nyt jo luonnostaan sympatisoivat Neuvostoliittoa, mutta 70-luvun alun papereissa nousivat esiin erityisesti vasemmistodemarit. Näille Suomen oman puolustuskyvyn kehittäminen oli pahinta mahdollista sodanlietsontaa. Mihin mitään omaa armeijaa edes tarvittaisiin kun liittokumppani Neuvostoliitto hyvää hyvyyttään olisi huolehtinut myös Suomen puolustamisesta lännen imperialisteja vastaan.
 
Back
Top