Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Onkos reput pakattu jos käsky ylimääräisiin kertausharjoituksiin käy? Naapuri on meinaan ollut ihmeen hiljaa ja luulisi valtion johdon tiedotuksen kirvoittavan jonkinlaisen reaktion.
Aina. Ja kohta saa lisätä reppuun nipun dollareita ja suomi-englanti sotilassanaston. ⛄
 
Olen todella tyytyväinen tähän, mutta pettynyt siihen, että miksi vasta nyt?

Tämä olisi pitänyt tehdä jo 31 vuotta sitten, vuonna 1991.

Parempi silti myöhässä, kuin ei ollenkaan!

Joidenkin vassari-idealistien lässytys kiireestä Nato-päätöksenteossa on käsittämätöntä. Ei tässä todellakaan ole mitään liiallista kiirettä pidetty, ja tälläkin kansanedustajalla on todellisuudessa ollut kymmeniä vuosia aikaa moittia länttä ja Natoa.

Vaikka kaikki selvitykset ovat yksimielisesti sitä mieltä, että Natojäsenyys on Suomen ja lähialueemme etu, joidenkin päät eivät käänny - varsinkaan sellaisten, jotka kumartavat itään ja pyllistävät samalla länteen jo monessa sukupolvessa:

https://www.kansanuutiset.fi/artikk...vastaan-jos-hallitus-paattaa-hakea-jasenyytta

Veronika Honkasalo äänestää Natoa vastaan, jos hallitus päättää hakea jäsenyyttä
TOIVO HAIMI11.5.2022 14.32
KOTIMAA
Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo vastustaa edelleen Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Jos hallitus päättää hakea Naton jäsenyyttä, Honkasalo aikoo äänestää sitä vastaan.
Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) ei ole muuttanut mieltään, vaan vastustaa edelleen Suomen Nato-jäsenyyttä. Honkasalo kertoo halunneensa katsoa selontekoprosessin rauhassa läpi ja punnita asiaa eri näkökulmista.

Veronika Honkasalo kertoo suhtautuvansa Suomen Nato-jäsenyyteen yhä kriittisesti ja äänestävänsä jäsenyyttä vastaan, jos ja kun hallitus tuo jäsenhakemuksen eduskunnan käsiteltäväksi.

– Tässä joudutaan tekemään hyvin pitkälle tähtäävää analyysiä hyvin epävarman tiedon varassa, Honkasalo kertoo KU:lle keskiviikkona 11. toukokuuta.

– Ei ole ketään asiantuntijaa, joka voisi varmuudella ennustaa tulevaisuutta, joten se jää meidän kansanedustajien vastuulle.

Veronika Honkasalo sanoo, että Suomessa on ollut liittoutumattomuuteen pohjautuva turvallisuuspoliittinen linja, joka on luotu kestämään myös konflikteja ja kriisejä. Honkasalon mukaan nyt on ollut se hetki arvioida, onko nykyinen tilanne sellainen, joka antaa tarpeen dramaattisella tavalla muuttaa sitä linjaa.

ILMOITUS
Veronika Honkasalo korostaa sitä, että liittoutumattomuus ei ole sama kuin puolueettomuus.

– Asevientipäätös, joka oli mielestäni oikeansuuntainen, oli historiallinen. Sen myötä emme ole enää puolueettomia. Sotilaallinen liittoutumattomuus on mielestäni asia erikseen, Honkasalo sanoo.

Onko ydinaseriisunta mahdollista Nato-maana?
Honkasalo näkee pitkällä aikavälillä arvioitaessa ydinaseet Nato-jäsenyyden negatiivisena puolena.

– Pelotevaikutus perustuu ydinaseisiin, joka on osa Naton sisäänkirjoitettua doktriiniä. Liittymällä Natoon me ikään kuin allekirjoitamme ydinasejärjestelmän, kun meidän pitäisi päinvastoin voimallisesti edistää ydinaseriisuntaa eikä liittyä osaksi sotilasliittoa, jonka toiminnan ytimeen kuuluvat ydinaseet ja ydinasepelote.

Veronika Honkasalo muistuttaa, että 86 maata ovat allekirjoittaneet YK:n ydinasekieltosopimuksen ja 60 maata ovat ratifioineet sen.

– Yksikään Nato-maa ei ole sitä tehnyt. Mielestäni keskeinen kysymys on se, onko ydinaseriisunta mahdollista Nato-maana.

Toinen Honkasalon huoli liittyy Yhdysvaltojen kehitykseen.

– USA käyttää Natossa merkittävää valtaa, mutta sen demokratiakehitys on erittäin epävarmaa tulevaisuudessa. Emme tiedä, kuka siellä valitaan seuraavaksi presidentiksi ja voi olla, että Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittiset intressit ovat hyvin erilaisia kuin Suomen, Honkasalo pohtii ja nostaa esille Naton viidennen artiklan turvatakuut.

– Viidennen artiklan aktivointi ei velvoita kaikkia Naton jäsenmaita osallistumaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan puolustamiseen, mutta kaikilla mailla on velvollisuus antaa jonkinlaista apua, Honkasalo avaa.

– Emme voi olla varmoja siitä, mitä se apu sisällöllisesti olisi. Kaikki tiedämme, että jokainen maa viime kädessä vastaa itse omasta puolustuksestaan.

Honkasalo kysyy myös, miten Suomi voi jatkossa tehdä uskottavaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Se linja joutuu koetukselle. Tässä tietysti Nato-maa Turkki on keskeisin esimerkki.

Valtava todistustaakka
Veronika Honkasalo sanoo, että sekä Naton kannattajat että vastustajat ja alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen on varautudattava laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin Venäjän suunnalta, kun tämä Nato-päätös tehdään.

– Meille syntyy myös hyvin jännitteinen itäraja Venäjän kanssa. Se tulee olemaan pysyvä osa turvallisuuspolitiikkaamme. Pohdintaa siitä, mitä jännitteinen itäraja tarkoittaa myös sillä alueella asuvien ihmisten arjen näkökulmasta, en ole juurikaan nähnyt. Merja Kyllönen on sitä omissa puheenvuoroissaan nostanut esille.

Veronika Honkasalo kokee, että monipuolista, kriittistä ja analyyttistä Nato-keskustelua ei ole ehditty Suomessa käydä.

– Niillä, jotka suhtautuvat jäsenyyteen kielteisesti ja kriittisesti, on ollut valtava todistustaakka argumentointinsa kirkastamiseksi, Honkasalo pohtii. Samanlaista todistustaakkaa ei Honkasalon mukaan ole ollut jäsenyyden kannattajilla.

– Palstatilaa mediassa saa kertomalla kannattavansa Natoa, mutta ei sillä, että kertoo kriittisistä pohdinnoista ja analyyseistä.

Veronika Honkasalo ajattelee, että jälkikäteen varmasti osataan arvostaa sitä, että Suomen Nato-jäsenyydestä käytiin kriittistä ja analyyttistä keskustelua.

– Kuten Li Andersson on sanonut, on terveen demokratian merkki, että myös tällaisessa jännitteisessä uhkaavassa ja pelottavassa tilanteessa kestetään erimielisyyksiä. Niistä pitää voida puhua.

Veronika Honkasalon lisäksi myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ilmoitti kantansa keskiviikkona. Saramo sanoi Uutissuomalaiselle kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä pitää mielessä. Toimii molempiin suuntiin.
No ei me sitten liitytä. Johonkin vässykkä puolustusliittoon. Meillä pitää jatkossakin olla vapaat kädet aloittaa raaka hyökkäyssota ja vapauttaa Viena ja Aunus ja Uralin länsipuoleiset suomensukuiset kansat. Olin jo menossa torille mutta enpä menekkään. Käykää hakemassa tuokin herra pois ennenkuin vilustuu ja saa kuolemantaudin. Tulipa masentava kevät, taas kerran.BB8DD94C-9D3F-4186-BE85-335C904A0F57.jpeg
 
Lähdetään siitä, että itsenäisyyspäivän paraatissa ti 6.12.2022 nähdään omien joukkojen lisäksi myös NATO:n joukkoja.

220411-topic-finland_rdax_775x440s.jpg

Pienet osastot Eestistä Puolaan asti. Ruotsalaiset ja Norjalaiset (ehkä britit myös) heittää ylilennot. Warthog ja B-52 pitää saada myös mukaan. Ja siitä yhdestä en sano ääneen.
 

Nostoni, ja kunnianosoitus meille sohvien miehille ja naisille jotka laitoimme asiat vauhdilla liikkeelle. Kansalaisaloitteet, some-viestintä, ... :salut:

SUOMEN Nato-hakemus on jättämistä vaille valmis. Pikatietä sotilasliiton jäseneksi on pohjustettu viime viikot ja kuukaudet määrätietoisesti, ja presidentti Sauli Niinistön kerrottua tänään myönteisen kantansa poistui viimeinenkin muodollinen pidäke jäsenyyshakemuksen toimeen saattamiseksi.

Niinistön näkemys on sekin toki ollut jo hyvän aikaa vähintäänkin rivien välistä luettavissa. Presidentin ulostulo torstaina ei ollut enää järin iso uutinen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön yhdessä yössä. Tapahtumat ovat 24. helmikuuta jälkeen vyöryneet eteenpäin vauhdilla, joka hakee vertaistaan maamme modernissa historiassa. Muutamassa kuukaudessa Suomi siirtyi kylmän sodan jälkeisestä liittoutumattomuusliturgiasta lopullisesti tiiviiksi osaksi läntistä puolustusrakennelmaa.

Jo helmikuun lopulla Nato-jäsenyys sai Ylen kyselyssä tuen yli puolelta kansalaisista. Tuon jälkeen Naton kannatus on kasvanut tasaisesti.

SUOMALAISTEN pikainen mielenmuutos Naton suhteen on helppo kuitata Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamana säikähdyksenä. Onpa esitetty väitteitä niin sanotun valtamedian lietsomasta Nato-huumastakin.

Osuvampana tulkintana pitäisin sitä, että tiukassa paikassa suomalaiset ovat osoittaneet poikkeuksellisen hyvää tilannetajua. Kansalaisten mielissä Nato-jäsenyys olisi tähän asti saattanut tarpeettomasti koetella naapuruussuhdetta Venäjään. Kun kahdenväliset suhteet olivat kunnossa, ei uhkaa idästä ollut.

Hyökkäämällä Ukrainaan Vladimir Putin rikkoi kuitenkin luottamuksen, ja usko hyvien aikojen jatkuvuuteen itärajalla osoittautui illuusioksi.

Nyt voi rehellisesti sanoa, että Suomen kansa päätti Nato-jäsenyydestä ennen johtajiaan. Alun perin varovainen valtiojohto seurasi perässä.

Kansalaisten gallupeissa osoittamalla mielipiteellä on tuskin koskaan ollut yhtä suoraa ja välitöntä vaikutusta poliitikkojen toimiin kuin nyt. Lopulta suomalaisten viileä, historiallisesti kokemusperäinen harkinta itänaapurinsa toimista johti siihen, että myös Ruotsi katsoi parhaaksi seurata Suomen esimerkkiä.
 
Salen ja Sannan lausunnon myötä taidan töiden jälkeen kiskaista lonkeron tai kaksi. Tai viisi. Tai sitten odotan huomiseen ja tempaisen ihan viimeisen päälle perseet.
Itse olen opiskelijawapun jälkeen tipattomalla parin viikon bileryyppyputken jälkeen. Joten taidan skålata tätä vasta kesäkuussa.
 
No ei me sitten liitytä. Johonkin vässykkä puolustusliittoon. Meillä pitää jatkossakin olla vapaat kädet aloittaa raaka hyökkäyssota ja vapauttaa Viena ja Aunus ja Uralin länsipuoleiset suomensukuiset kansat.
Onhan Turkkikin NATO:ssa ja hiukan eksyi itsekseen sinne Syyrian suuntaan. Täytyy muistaa että Neuvostoliiton hajotessa sinne unohtui pala Suomea ja vielä ne heimoalueet. Emmekä me kuitenkaan sodi vaan jokin riippumaton erityisoperaatio voi hoitaa asian puolestamme.
 
Onhan tämä niin valtava historiallinen muutos, että hetken kestää sen merkityksen tajuaminen.

Venäjä on vuosisatoja ollut suomalaisten turvallisuudelle, ja jopa olemassaololle, valtava uhka. Kaikenlaista on yritetty tuon vaaran torjumiseksi, mutta ratkaisut ovat aina osoittautuneet lyhytaikaisiksi (Saksaan turvautuminen jatkosodassa) tai pohjimmiltaan täysin epävarmoiksi (YYA-kausi ja liittoutumattomuus). Ryssän arvaamattomuus ja taipumus rikkoa kaikki sopimukset silloin kun sen itse parhaaksi katsoo on tehnyt rauhanomaisesta rinnakkainelosta vähintään jännittynyttä parhainakin aikoina. Kaikki itsenäisyytemme ajan valtionpäämiehet ja muut poliittiset ja sotilaalliset johtajat ovat tavalla tai toisella tuskailleet tämän ikuisuuskysymyksen kanssa.

On aivan eri asia päästä virallisesti osaksi suurta puolustusliittoa ja saada sitä kautta turvaa, pelotevaikutusta ja huoltovarmuutta kuin laskea sen varaan, että Venäjän hyökätessä yksinäiseen Suomeen saamme ehkä jonkinlaista apua myötätuntoisilta valtioilta.
 
En olisi jokunen vuosi sitten uskonut kun näki mille pohjalle hallitus kasattiin että ensin tulee historian suurin hävittäjä hankinta, laivastolle historiansa suurimmat alukset ja vielä natojäsenyyskin. Täytyy sanoa että Marinin pääministeiys varmasti jää historian kirjoihin. On ollut valmiuslainkäyttöön ottoa ja koronaa.
 
Tämä olisi pitänyt tehdä jo 31 vuotta sitten, vuonna 1991.
Minä muistan jo 1980-luvulla kaipailleeni rohkeutta liittyä Natoon. Drakeneista kun aika rupesi jättämään niin pv:ssäkin jo Natosta keskusteltiin. Pääesikunnassa tämä ei ollut enää tabu vaan ruokalan keskustelu ja jopa Ruotuväki-lehdessä pohdittu skenario. Tuosta on siis 40 vuotta.

1970 luvun lopulla vaikka poliitikot oli mitä oli, niin kansalaisissa ja maanpuolustuksessa oltiin jo melko avoimen kyllästyneitä Neuvostoliiton etupiiriajatteluun. Kyseisen maan elinolot ja yhteiskunnan tila olivat myös varsin suorasukaisen kritiikin kohteina. Oli jo siis ajatuksia miten tästä sidonnaisuudesta irrottauduttaisiin ja toisaalta tiedettiin runsas yhteydenpito jenkkeihin joka oli vastavoima Neuvostoliiton hieman kömpelöillekin pyrkimyksille.
 
En olisi jokunen vuosi sitten uskonut kun näki mille pohjalle hallitus kasattiin että ensin tulee historian suurin hävittäjä hankinta, laivastolle historiansa suurimmat alukset ja vielä natojäsenyyskin. Täytyy sanoa että Marinin pääministeiys varmasti jää historian kirjoihin. On ollut valmiuslainkäyttöön ottoa ja koronaa.
Tämä.

Kuvitella vaikkapa kymmenisen vuotta sitten tilanne, että pääosin naisten miehittämä vihervasemmistohallitus ensiksi kohottaa puolustusbudjettia erillisrahoitteisesti ostaen neljä merivoimien historian suurinta ja suorituskykyintä alusta 1,3 miljardilla eurolla, seuraavaksi kohottaa 10 miljardilla eurolla budjettia uudestaan ostaen Amerikasta 64 F-35:a, sitten tekee parin miljardin kokoisen kohotuksen puolustusbudjettiin ja vielä kaiken kukkuraksi liittyy NATO:on.

Jos olisit tällaista puhunut tyypeille, sua olisi pidetty naurunalaisena.
 
Lähdetään siitä, että itsenäisyyspäivän paraatissa ti 6.12.2022 nähdään omien joukkojen lisäksi myös NATO:n joukkoja.

Eikös ne joukot ole jo NATO:n joukkoja jos ja kun hakemus on hyväksytty siihen mennessä? Ainakin laajemmalla tulkinnalla... ;) (enkä jaksa mitään obnipoa siitä kuinka natolla ei ole omia joukkoja)

Mistä päästäänkin jo toiseen aiheeseen, eli niihin tukikohtiin. Koskahan näemme varuskuntien edessä minibussillisen väkeä "NATO pois Suomesta!" mielenosoituksessa..
 
Back
Top