Rankassa puolustustilanteessa, olipa kyseessä vaikka Puola, joku johtaa Nato-operaatioita ja se joku ei ole Suomi. Ei siinä auta enää itku ja taivastelu, vaan sinne mennään, minne transatlantti-miekka näyttää. Tässä puhutaan nyt kovasta sodasta.
Liitto on aina vastavuoroinen, kun on vailla kumppaneita, pitää olla valmis myös antamaan. Tämä kalkki on vain nieltävä ja toivottava, ettei arpa osu omiin poikiimme ja tyttöihimme.
Luin eilen suurimman osan McCainin ja porukoiden laatimasta RAPA-lakialoitteesta. En nyt ole niin lontoonkielentaitoinen, että muistaisin sanatarkasti ne hienot sanakäänteet mitä siellä oli, mutta siellä luki aivan yksiselitteisesti, että "NATOon liittyvän jäsenmaan on oltava demokraattinen, panostettava puolustukseensa se mitä käsketään ja oltava valmis osallistumaan yhteisiin operaatioihin käsketyllä tavalla". Vaikkei lakialoitteessa toki sitä sanottu, että kuka se käskijä on, niin eipä ole vaikea arvata, että transatlanttista miekkaa heiluttelee ja suuntaa näyttää USA.
Kyllähän se on aivan selvä asia, että menemällä NATOon mukaan - ja jos suursota Eurooppaan syttyy, meiltä otetaan miesmateriaalia Baltiaan uhrattavaksi. Tähän on syytä henkisesti varautua.
Itse ehdottaisin kuitenkin, että harkittaisiin sitä fiksumpaa peliteoreettista kuviota. Tuo "Äkkiä NATOon" kuulostaa lähinnä pikkupoikien paniikkireaktiolta. Kaikki analyysi vaihtoehdoista loistaa poissaolollaan. Ulkopuoliseen apuun ei uskota ellei olla klubin jäseniä - vaikkei se apu ole poissuljettua minkään sääntökirjan perusteella.
Itsehän en usko alkuunkaan, että EU:n jäsenvaltiot - jotka ovat NATO-valtioita - jättävät auttamatta, jos Suomi joutuisi johonkin selkkaukseen naapurin kanssa. Ei se ole Euroopan edun mukaista olla auttamatta. Siihen veloittavat myös Lissabonin sopimus, mutta itse lähden siitä, että EU vain häviää ja rankasti, jos se jättää auttamatta. Yhdysvallatkaan tuskin jättää käyttämättä oivaa tilaisuutta kampittaa itänaapuria nyt kuin siellä on ruvettu tanssimaan hullun ripaskaa. Siinähän ei mitään järkeä kenellekään olisi, että siinä vaiheessa kun Suomea vastaan rullaa ryssään panssarivitjat - niin jossain kuppikuntakerhossa kokoonnuttaisiin pohtimaan, että "Suomi ei liittynyt NATOon, rangaistaanpas sitä ja ollaan auttamatta". Ei, niin se logiikka ei mene. Poliitikot katsovat aina kulloisiakin tosiasioita ja se mitä tapahtui eilen, ei enää kiinnosta ketään (tuota faktaahan Vox käytti hyväksi artikkelissaan, jossa se perusteli Putinin "hivutustaktiikkaa" mahdolliseksi). Poliitikko ei "eilistä" päivää muista - eikä ketään kiinnosta pohtia tositilanteessa miksemme olleet jäsen. Silloin autetaan, jos se on omien intressien mukaista - ja suurimmalle osalle Eurooppaa se ainakin minun käsitykseni mukaan on edullinen optio. Antaa apua Suomelle.
Paradoksaalista kyllä,
voi käydä jopa niin, että Suomi saa enemmän apua ei-NATO-jäsenenä, kuin NATO-jäsenenä! Kelläänhän ei kristallipalloa tuleviin tapahtumiin ole, mutta logiikka tuossa takana on yksinkertaisesti se, että pienen Suomen yksinään katsotaan olevan isommasti avun tarpeessa kuin jos ollaan "NATO:n jäsen", jossa odotetaan tietysti tuon koeponnistamattoman järjestön hoitavan jäsenensä turvallisuusongelman. Esimerkiksi Ruotsi saattaisi hieman himmailla apunsa kanssa, jos olemme jäsen koska ajatus on herkästi: "Kyllä ne saa riittävästi apua muualta, säästelläänpä ruutia" kuin jos Suomi on näennäisesti yksinään, jolloinka Ruotsille tulee kiire pyrkiä pysäyttämään vanja mahdollisimman kauas itään.
Muualta maailmasta, aika kaukaisistakin paikoista kuten Israelista, varmasti apua virtaa ei-NATO-maahan hereämmin kuin jos ajatellaan "kyllä siellä on kaikki kunnossa". NATOn nykytilan (heikkous) kun muistaa, niin tuo on oikeastaan aika vaarallinen klubi. Tiedustelutietoa sieltä toki saa mutta siihen se jääkin. Tiedustelutietoa taas Suomi on saanut aikaisemminkin aika helposti silloin kun on ollut tosi kyseessä. En usko, että jenkeillä on mitään syytä himmailla sen kanssa nytkään.
Olet oikeassa jos päätämme liittyä Natoon, on meidän olatava valmiita tukemaan liittolaisiamme. Ei kai tämä ole mikään yllätys. Onko se paha asia?
Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Käsi ylös se joka uskoo joutuvansa väkisin lähetetyksi ulkomaille sotimaan. Koska näin olisi menetelty?
Minusta historiaan vetoaminen on yksi suurimpia argumentaatiovirheitä, mitä tässä keskustelussa voi tehdä. Kukapa olisi uskonut helmikuussa, 2014, Sotsin olympilaisten "onnen" keskellä, että kohta alkaa sinä "rauhan olympiakylän" vieressä sota? Jos joku olisi sellaista esittänyt, olisi varmaan kuultu tuo sinun kommenttisi "koska näin on menetelty?". No eipä koskaan ja kerta se on ensimmäinenkin. Joskus se eka kerta on oltava...
En usko että NATO olisi Suomen kautta Venäjälle hyökkäämässä. Kysyn vain sitä, että miksi ne nykyiset NATO-maat haluaisivat päästää Suomen samojen siipien suojaan, jos kerran on niin, ettemme tosiasiassa joutuisi tai voisi sotilaallisesti avustaa muita maita? Ovatko ne niin altruistisia, vai obko tässä jotain, mitä emme tiedä, tajua, tai halua ymmärtää? Vähän tuntuu siltä, että joko NATOlla ei ehkä ihan tosiasiassa ole hinkua ottaa Suomea jäseneksi, tai sitten jäsenyyteen kuuluu vähän muutakin velvoitetta kuin avun odottelu, tai sitten meille on varattu kunniapaikka venäläisen asevoiman sitomisessa kevennyshyökkäyksellä Kannaksella, jos Baltian vapautus tulee ajankohtaiseksi.
Kyllä sinä osut naulankantaan tuossa arvelussasi ja minua ainakin häiritsee, että NATO:n pääsihteeriä myöten käydään hokemassa, että "Suomen olisi syytä liittyä". Ei sekään mitään altruistista hommaa ole vaan siellä haetaan nyt jotain hyötyä ja Suomesta maksumiestä. Eräs tapa maksella on kansalaisten veri.
Meidän kannattaa ihan kylmän viileästi katsoa näitä asioita, hyötyjä ja haittoja, ja tehdä omat kylmät reaalipolittiset ratkaisut. Meidän etua ei kukaan muu aja kuin me itse, se on varma asia.
Naton jäsenyys toisi markkinointi kielessä lisäarvoa maanpuolustuksen brändiin.
Se toisi lisää poliittista selkärankaa parin nikaman verran, ehkä mahdollisuuden saada kalustoa lainaan sotaan kuten AWACS. Toki taas tuollainen kalustonsaanti riippuu siitä missä soditaan ja missä tarve on.
Tuollaiset brändi-höpinät saa ainakin minun peukalon kääntymään välittömästi alas. Kuulostaa siltä, että kun asia-argumenteilla ei onnistuta jotain myymään, niin ruvetaan puhumaan ympäripyöreitä jostain "brandeista" ja "core valuesta", corporate bullshit bingoa tommoinen pyörittely sanon mä.
Mutta asiaan: ei me oikeastaan NATOn AWACSeja tarvita (toki voidaan käyttää, jos tarjotaan). Meillä on paljon fiksumpi kuvio tuohon mietittynä ja se on, että Ruotsin "AWACS"-koneet eli Eri-Eye:t skannaa ilmatilaa ja me saadaan siitä ilmatilannekuva! Eikös ole fiksu järjestely ja ollut toimintakuntoinen jo kymmenkunta vuotta. Tuossa on sekin etu, että jos Ruotsi on virallisesti sodan ulkopuolinen maa, noi koneet lentää Ruotsin ilmatilassa eikä niihin ole ryssällä ilman seuraamuksia ampuminen. Silti ne näkee koko Suomen ilmatilan ja pitkälle Ryssänmaahan...
Joku kerrankin miettinyt jotain fiksusti, eikö.
