Suomi vetäytyy Ottawan miinasopimuksesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
CCW eli Yleissopimus tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä

1996 tehtiin muutos toiseen lisäpöytäkirjaan, jossa määrättiin 8 gramman minimimetallimäärä jalkaväkimiinoihin. Tämä määrä on sopimuksen teknisessä liiteosassa, kohdassa 2:


Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin tuo 8g metallia signaalivastaavuus on mitta jolla miina tulisi löytää mutta sen sijaan kelpaa muukin tapa, materiaali tai laite löytää miina. Esim signaali, sähköjohtavuus tmv.

Lisäksi tuossa ei oteta kantaa yleisesti kehitteillä oleviin mm pariston myötä deaktivoituviin miinoihin joissa ei tarvita tuota määrää metallia.

Edelleen, mikä tahansa määrä metallia on toissijaista jos miinakenttä on alueella johon kranaatit ovat kylväneet metallia maaperään.

Hieman jää se kuva, että edellä mainituin pykälin jotain näiden lisäksi olevaa jää kertomatta. Mutta oli miten oli. Ottawasta erotessa luonnollisesti eroaa ainakin siihen liitetyistä lisäpöytäkirjoista.

Alla em mainittu tekninen liite:
 
Viimeksi muokattu:
TEKNINEN LIITE

1. Rekisteröinti

a) Muiden miinojen kuin kaukolevitteisten miinojen, miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, ansojen ja muiden taisteluvälineiden sijainti tulee rekisteröidä seuraavien määräysten mukaisesti:

i) miinoitteiden, miinoitettujen alueiden sekä ansoja ja muita taisteluvälineitä sisältävien alueiden sijainti tulee määrittää tarkasti suhteessa vähintään kahden kiinnityspisteen koordinaatteihin ja kyseisiä aseita sisältävän alueen arvioidut etäisyydet näihin kiinnityspisteisiin:

ii) kartat, kaaviot ja muut selosteet tulee tehdä siten, että niistä ilmenee miinoitteiden, miinoitettujen alueiden, ansojen ja muiden taisteluvälineiden sijainti suhteessa kiinnityspisteisiin, ja selosteista tulee myös käydä ilmi niiden ulkorajat ja laajuus;

iii) karttojen, kaavioiden ja muiden selosteiden tulee sisältää miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden löytämistä ja raivaamista varten täydelliset tiedot kaikkien näiden asennettujen aseiden tyypistä, numerosta, asentamistavasta, sytyttimen tyypistä ja eliniästä, asentamisen päivämäärästä ja ajasta, (mahdollisista) käsittelynestolaitteista samoin kuin muut asiaankuuluvat tiedot. Mikäli mahdollista miinoitteen selosteista tulee käydä ilmi jokaisen miinan tarkka sijainti, ellei kyseessä ole riviksi järjestetty miinoite, jolloin rivin sijainti riittää. Jokaisen asennetun ansan tarkka sijainti ja toimintamekanismi tulee rekisteröidä yksitellen.

b) Kaukolevitteisten miinojen arvioitu sijainti ja alue tulee määritellä kiinnityspisteiden (yleensä kulmapisteiden) koordinaateilla ja ne tulee varmistaa ja mikäli mahdollista merkitä maahan niin pian kuin mahdollista. Lisäksi tulee rekisteröidä asennettujen miinojen yhteismäärä ja tyyppi sekä asentamisen päivämäärä ja aika sekä itsetuhoutumisajat.

c) Rekisterien kopioita tulee säilyttää johtoportaassa, joka riittää takaamaan niiden turvallisuuden niin pitkälle kuin mahdollista.

d) Tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen valmistettujen miinojen käyttö on kielletty, ellei niihin ole merkitty englanniksi tai asianomaisella kansallisella kielellä tai kansallisilla kielillä seuraavia tietoja:

i) alkuperämaan nimi;

ii) valmistuskuukausi ja -vuosi; sekä

iii) sarjanumero tai eränumero.

Merkinnän tulisi olla mahdollisimman hyvin näkyvä, selvä, pysyvä ja ympäristön vaikutuksia kestävä.

2. Vaatimukset havaittavuudelle

a) 1.1.1997 jälkeen valmistettujen jalkaväkimiinojen rakenteeseen tulee sisältyä ainesosa tai laite, joka mahdollistaa miinan havaitsemisen yleisesti saatavilla olevilla teknisillä miinanpaikannusvälineillä ja josta heijastuva kaiku vastaa 8 tai useammasta grammasta yhtenäistä rautamassaa heijastuvaa kaikua.

b) Ennen 1.1.1997 valmistettujen miinojen rakenteeseen tulee sisältyä tai niihin on liitettävä ennen asentamista vaikeasti irrotettavalla tavalla ainesosa tai laite, joka mahdollistaa miinan havaitsemisen yleisesti saatavilla olevilla teknisillä miinanpaikannusvälineillä ja josta heijastuva kaiku vastaa 8 tai useammasta grammasta yhtenäistä rautamassaa heijastuvaa kaikua.

c) Tapauksessa, jossa sopimusvaltio päättää, ettei se voi välittömästi noudattaa b kohtaa, se voi ilmoittaa samalla, kun se ilmoittaa hyväksymisestään tulla sidotuksi tähän pöytäkirjaan, että se lykkää b kohdan noudattamista enintään 9 vuoden ajaksi tämän pöytäkirjan voimaantulosta. Sillä välin sen tulee mahdollisuuksien mukaan minimoida sellaisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät täytä vaatimuksia.

3. Vaatimukset itsetuhoutumiselle ja itsedeaktivoitumiselle

a) Kaikkien kaukolevitteisten jalkaväkimiinojen tulee olla siten suunniteltuja ja valmistettuja, että korkeintaan 10 % aktivoiduista miinoista jää tuhoutumatta itsekseen 30 päivän kuluessa asentamisesta. Jokaisessa miinassa tulee lisäksi olla varmistava itsedeaktivointiosa, joka on siten suunniteltu ja valmistettu, että yhteisvaikutuksesta itsetuhomekanismin kanssa korkeintaan yksi tuhannesta aktivoidusta miinasta toimii miinana 120 päivän kuluttua asentamisesta.

b) Kaikkien jalkaväkimiinojen, joita ei asenneta kaukolevitteisesti ja joita käytetään tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti merkittyjen alueiden ulkopuolella, tulee vastata a kohdassa asetettuja itsetuhoutumisen ja itsedeaktivoitumisen vaatimuksia.

c) Tapauksessa, jossa sopimuspuoli päättää, ettei se voi välittömästi noudattaa a ja/tai b kohtaa, se voi ilmoittaa samalla, kun se ilmoittaa hyväksymisestään tulla sidotuksi tähän pöytäkirjaan, että se lykkää a ja/tai b kohtien noudattamista ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa valmistettujen miinojen osalta enintään 9 vuoden ajaksi tämän pöytäkirjan voimaantulosta.

Tämän siirtymäkauden aikana sopimuspuolen tulee:

i) sitoutua minimoimaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten jalkaväkimiinojen käyttö, jotka eivät täytä vaatimuksia, ja

ii) sitoutua kaukolevitteisten jalkaväkimiinojen osalta noudattamaan joko itsetuhoutumisen tai itsedeaktivoitumisen vaatimuksia ja muiden jalkaväkimiinojen osalta vähintään itsedeaktivoitumisen vaatimuksia.

4. Kansainväliset merkinnät miinoitteita ja miinoitettuja alueita varten

Miinoitteiden ja miinoitettujen alueiden näkyvyyden varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että siviiliväestö ne huomaa, tulee miinoitteiden ja miinoitettujen alueiden merkitsemistä varten käyttää liitteenä olevan mallin ja allaolevan määritelmän mukaisia merkkejä:

a) koko ja muoto: kolmio tai neliö, kolmio vähintään 28 cm (11 tuumaa) kertaa 20 cm (7.9 tuumaa) ja neliön sivut vähintään 15 cm (6 tuumaa);

b) väri: punainen tai oranssi sekä keltainen heijastava reunus;

c) kuvio: liitteessä kuvattu kuvio tai muu kuvio, joka sillä alueella, missä merkki pannaan esiin, on helposti tunnistetavissa vaarallista aluetta tarkoittavaksi;

d) kieli: merkin tulisi sisältää sana "miinoja" yhdellä yleissopimuksen kuudesta virallisesta kielestä (arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja) sekä alueen hallitsevalla kielellä tai hallitsevilla kielillä;

e) sijoittaminen: merkit tulisi sijoittaa miinoitteen tai miinoitetun alueen ympärille etäisyydelle, joka riittää varmistamaan sen, että ne ovat joka kohdassa aluetta lähestyvän siviilihenkilön nähtävissä.

Liite: Varoitusmerkki miinoja sisältäviä alueita varten. (Merkki on jätetty tästä pois)

b) Kaikkien jalkaväkimiinojen, joita ei asenneta kaukolevitteisesti ja joita käytetään tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti merkittyjen alueiden ulkopuolella, tulee vastata a kohdassa asetettuja itsetuhoutumisen ja itsedeaktivoitumisen vaatimuksia.

Eli ymmärtäisin. Jos miina on deaktivoituva/tuhoutuva, se voi poiketa näistä Geneven sopimuksen rajoitteista (paitsi deaktivointia määrittävistä)

Mistä pääsen siihen, että deaktivoituva (en ota kantaa miten) miina voi olla esim sellainen jossa ei ole metallia.

Mistä pääsen siihen, että kun olin kuullut kehitettävän suunniteltavan metallittomia miinoja - on ymmärrettävä kuulopuhe.
 
Viimeksi muokattu:
Löysitkö teknisen liitteen Finlexistä vai mikä on lähde? Aikaisemmasta viestistä löysin Technical Annex:in siinä olevaa linkkiä seuraamalla mutta suomenkielinen lähde kiinnostaisi.

Finlex joo linkki unohtui, mutta olikohan se tuossa



 
Viimeksi muokattu:
Mutta jos palataan realiteetteihin, niin jatkosodan jälkeenhän Neuvostoliitto vaati Suomea raivaamaan Karjalankannaksen miinoitteet, johon työhön osa siellä rintamalla olleista jäi kesään 1945.
Ei pelkästään Kannakselta, vaan koko luovutetulta alueelta aina Rukajärveä myöten. Työ tehtiin pääasiassa lokakuussa 1944 ja asialla oli useita pioneeripataljoonia. Miinoitusten lisäksi purettiin piikkilankaesteitä. Raivaus koski vain suomalaisten omia sulutteita, samaan aikaan kun venäläiset purkivat omiaan. Raivauksissa kaatui kymmenkunta suomalaispioneeria ja toistasataa haavoittui.
 
Ei, PV kyllä raporteissaan painotti sitä, että miinat tuovat merkittävän ajanvoiton puolustajalle myös mekanisoitua vihollista vastaan:
https://www.defmin.fi/files/320/252...AkimiinaselvitystyOryhmAn_vAliraportti_1_.pdf
Miinakiellolla ei ollut missään vaiheessa sotilaallisia perusteluita, vaan päätös siihen liittymisestä tehtiin täysin poliittisen päätöksenteon perustein.
Mutta kuten raportissakin todetaan, PV oli myös luopunut jalkaväkimiinojen käytöstä Prikaati 2005:n kohdalla, osittain kokeilunomaisesti ja osittain koska fokus oli siirtynyt strategisen iskun torjuntaan, jossa vihollinen tulisi päälle yllättäen ja nopeasti, jolloin mahdollisuudet suluttamiselle on huonommat.

Lindberg on ainakin pidempään toitottanut, että jalkaväkimiinojen merkitystä ei PV:ssä pidetty enää kriittisenä 2010-luvulle tultaessa, johtuen juurikin ennusteesta, että Venäjäkin siirtyy painottamaan mekanisoitua sodankäyntiä ja pyrkii taistelemaan ajoneuvoista. Todellisuudessa tuo ei sitten ole toteunut (useastakin syystä). Toki on mahdollista, että tuo on perinteistä "erityisolosuhde"puhetta tai Lindbergin pyrkimys pestä omaa mainettaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bc695bb1-861c-4d56-ab4d-3b839c266d07
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...naja-kayttaa-massamaisesti-jalkavakea/9126412
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010861180.html
 
En jaksa huolestua kritiikistä, Williams on tyylipuhdas akateeminen idealisti, jolla on nolla komemus aiheesta. Hän on järkyttynyt miinojen aiheuttamista vammoista ja järkyttynyt tästä. Se mistä hän puhuu, on erilasten sotapäälliköiden ja sissiliikeiden tavasta käyttää miinoja. No venäläiset tietysti käyttävät niitä, mutta veikkaan että tätä ei saisi sanoa ääneen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6d0c14f2-179d-4d3e-ad85-ec9c1925dc46

Rajua kritiikkiä Suomelle​

Ottawan sopimuksen syntymisen taustalla vaikuttanut ja siitä Nobelin rauhanpalkinnon saanut Jody Williams ei vakuuttunut Suomen päätöksestä.
4c5ec3d1565e24e3409523e438b70f05ad840fb1bcd8753dcefd173c9f9230b3.jpg

Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Kuvassa näkyvä telamiina ei ole kielletty Ottawan sopimuksessa. PASI LIESIMAA
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Niko Stenvall
Niko Stenvall
Tänään klo 19:04
Suomen ja neljän muun Nato-maan päätös irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta saa rankkaa kritiikkiä Nobelin rauhanpalkinnon saaneelta Jody Williamsilta.


– Haluan huutaa. Se on todella järjetöntä. Maamiinat eivät pysäytä maahan tunkeutumista. Maamiinat eivät vaikuta sodan lopputulokseen. Ne vain silpovat tai tappavat omaa kansaa. Se on niin typerää, Williams kertoo brittilehti The Guardianille.

Yhdysvaltalaisella Williamsilla oli itsellään merkittävä rooli Ottawan sopimuksen syntymisessä.

e23c8db3f978554031de2919c6e1b1209b95f3a1c8fa884851bc59e6f1213189.jpg

Jody Williams sai maamiinojen poistoon tähtäävästä työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997. AOP
Williamsin perustama Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL) toimi vuosia sopimuksen taustalla ja lopputuloksena oli yksi maailman laajimmin hyväksytyistä kansainvälisistä sopimuksista vuonna 1997.

Williams ja ICBL saivat ponnistuksistaan Nobelin rauhanpalkinnon samana vuonna ja tällä hetkellä Ottawan sopimuksen piirissä on jo yli 160 valtiota. Suomi on ollut virallisesti osana sopimusta vuodesta 2012.

Ymmärrystäkin löytyy​

Ukrainan sodan myötä Puola, Viro, Liettua ja Latvia ilmoittivat maaliskuun puoliväissä irtautuvansa sopimuksesta.

Iltalehti sai tiedon Suomen irtautumissuunnitelmista vain hetki sen jälkeen ja pääministeri Petteri Orpo teki aikeesta virallisen huhtikuun alussa.

– Haluan korostaa, ettei Suomella ja suomalaisilla ole hätää. Näillä varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina, Orpo sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.


Suomen pääministeri Petteri Orpo ilmoitti huhtikuun alussa Suomen pyrkivän irti Ottawan sopimuksesta. Jenni Gästgivar
Williamsin mielestä koko sopimukseen kirjattu mahdollisuus siitä vetäytymisestä on epälooginen.

– Sen ei pitäisi olla siellä. Jos ymmärtää [maamiinojen kieltämisen] logiikan, ei pitäisi myöhemmin päättää lähteä ja mennä sotkemaan ja tappamaan omaa kansaansa, Williams sanoo.

Suomen upseeristosta suuri osa vastusti vuonna 2011 Ottawan sopimukseen liittymistä ja muun muassa majuri (evp.) ja kokoomuksen nykyinen kansanedustaja Jarno Limnéll luonnehtikin päätöstä viime kesänä ”poliittiseksi virheeksi”.



– Miinat ovat edelleen pelotteena ja puolustuksessa tehokkaita. Vaikka korvaavia järjestelmiä jo on, olisi sopimuksesta irtaantuminen otettava nyt uudelleen poliittiseen harkintaa, Limnéll kirjoitti kesäkuussa 2024.

Perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan tilaaman kyselytutkimuksen mukaan myös 53 prosenttia kansalaisista kannattaa sopimuksesta irtaantumista.


Williams kertoo kritiikistään huolimatta myös ymmärtävänsä sopimuksesta irtautuvia maita. Hän kertoo pelon olevan loogista.

– Täydellisessä maailmassa, tai sen tapaisessa, maamiinojen muuri saattaisi käydä järkeen, mutta se ei käy. Se ei pysäytä päättäväisiä sotilaita osallistumasta taisteluun. Jälkeenpäin syntyy vain sotku, joka uhkaa omaa väestöäsi.

The Guardian huomauttaa, että huomattava enemmistö, eli noin 70–85 prosenttia, maamiinojen uhreista on siviilejä. Liki 40 prosenttia maamiinojen uhreista on lapsia.

Williams ei myöskään ole ainoa taho, joka Suomen ja muiden Nato-maiden päätöstä on kritisoinut. Myös Nato-maa Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide kertoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa Suomen päätöksen olleen valitettava.

– Jos alamme heikentää sitoutumistamme, sotaa käyvien ryhmittymien on helpompi käyttää näitä aseita uudelleen kaikkialla maailmassa, koska se vähentää leimautumista, Eide sanoi.
 
Nostetaan Ukrainalangasta vähän toisenlainen näkemys:
Ukrainan käynnissä olevan sodan aikana miinat ovat nousseet keskeiseen asemaan vihollisen hyökkäystoimien torjunnassa, erityisesti niin sanotulla “harmaalla vyöhykkeellä” – asemien välisellä alueella, jossa kummallakaan osapuolella ei ole vakaata hallintaa.

Miinojen toiminnallinen tarkoitus:

Liikkuvuuden estäminen
Miinat – sekä jalkaväki- että panssarintorjuntamiinat – vaikeuttavat merkittävästi hyökkäysyrityksiä ja salaista etenemistä neutraalilla alueella. Ne hidastavat hyökkäysten tempoa, pakottavat vihollisen paljastamaan taktiikkansa, käyttämään pioneerikalustoa ja paljastamaan asemansa.

“Pelon kentän” luominen
Tiheästi miinoitettu harmaa vyöhyke vaikuttaa vihollisen moraaliin. Sotilaat epäröivät edetä ilman kunnollista tiedustelua ja pioneeritukea, mikä hidastaa jopa paikallisia hyökkäyksiä.

Rintamalinjan vakauttaminen
Laaja miinoitus mahdollistaa vallattujen asemien pitämisen ilman suurta joukkojen määrää. Tämä on erityisen tärkeää pitkillä rintamaosuuksilla, joilla molemmilla puolilla on puutetta resursseista jatkuvaan aluevalvontaan.

Kevyiden liikkuvien ryhmien toiminnan rajoittaminen
Viime kuukausina Venäjän joukot ovat aktiivisesti käyttäneet moottoroituja hyökkäysryhmiä ja tiedustelu-sabotaasitoimintaa pienryhmien ja droonien avulla. Miinakentät ovat yksi harvoista tehokkaista keinoista näiden toimien estämiseen, erityisesti huonossa näkyvyydessä ja öisin.

Nykypiirteet:
🔹 Improvisoidut miinakentät (mukaan lukien ohjattujen ammusten ja ansojen käyttö) ovat yleistyneet.
🔹 Etämiinoitusta käytetään aktiivisesti molemmin puolin: tykistöllä, raketinheittimillä, droneilla ja kranaatinheittimillä.
🔹 Insinöörisota nousee yhä merkittävämmäksi taistelujen osa-alueeksi: pioneerit ja raivausjärjestelmät ovat usein ensimmäisinä tulitaistelussa.

📍 Miinat eivät ole vain puolustuskeino, vaan täysimittainen strategisen tilanhallinnan väline.
Aktiivisen “harmaan vyöhykkeen” aikakaudella asemavaiheisessa sodankäynnissä miinat täyttävät tehtäviä, joiden merkitys on verrattavissa tykistöön ja droneihin: ne riistävät viholliselta aloitteen, kuluttavat, hidastavat ja ohjaavat sen toimintaa ennalta-arvattaviin uomiin.

Williams puhuu paskaa: tottakai maamiinat vaikuttavat sodan lopputulokseen! Orpo puhuu paskaa: tottakai Suomen puolustusta pitää parantaa. Limnéll puhuu paskaa: mitään miinoja korvaavia asejärjestelmiä ei ole, on vain toisiaan täydentäviä! Eidekin puhuu paskaa: jos neekeripäällikkö päättää räjäyttää kansansa jalkaväkimiinoilla, niin se tekee sen ihan riippumatta siitä onko Suomi mallioppilas vai ei. Näin Iltapaska tuuttaa taas aivosyöpää eetteriin!
 
No joopa joo taas näitä "uutisia": "Rajua kritiikkiä Suomelle." Ihan itsestään selvää, että Ottawan sopimuksen äiti ja kummitäti Williams ei hyväksy ja tykkää, että Suomi kääntää selkänsä hänen elämäntyölleen. Mitäpä muuta olisi voinut edes odottaa?
 
Suomalainen suluttamisdoktriini edellyttää kuitenkin miinoitteiden huolellista suunnittelua, asentamista ja dokumentointia. Puolustusvoimat ei asenna miinoja normaalioloissa vaan kaikki miinat on varastoitu. Jokaisesta toimeenpannusta sulutteesta (miinoitteesta) laaditaan sulutteen seloste, jossa on eritelty sulutteessa olevat miinatyypit, niiden lukumäärä, mahdolliset ansoitteet sekä sulutteen tarkka sijainti.
 
Back
Top