En jaksa huolestua kritiikistä, Williams on tyylipuhdas akateeminen idealisti, jolla on nolla komemus aiheesta. Hän on järkyttynyt miinojen aiheuttamista vammoista ja järkyttynyt tästä. Se mistä hän puhuu, on erilasten sotapäälliköiden ja sissiliikeiden tavasta käyttää miinoja. No venäläiset tietysti käyttävät niitä, mutta veikkaan että tätä ei saisi sanoa ääneen.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6d0c14f2-179d-4d3e-ad85-ec9c1925dc46
Rajua kritiikkiä Suomelle
Ottawan sopimuksen syntymisen taustalla vaikuttanut ja siitä Nobelin rauhanpalkinnon saanut Jody Williams ei vakuuttunut Suomen päätöksestä.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Kuvassa näkyvä telamiina ei ole kielletty Ottawan sopimuksessa. PASI LIESIMAA
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Niko Stenvall
Niko Stenvall
Tänään klo 19:04
Suomen ja neljän muun Nato-maan päätös irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta saa rankkaa kritiikkiä Nobelin rauhanpalkinnon saaneelta
Jody Williamsilta.
– Haluan huutaa. Se on todella järjetöntä. Maamiinat eivät pysäytä maahan tunkeutumista. Maamiinat eivät vaikuta sodan lopputulokseen. Ne vain silpovat tai tappavat omaa kansaa. Se on niin typerää, Williams kertoo brittilehti
The Guardianille.
Yhdysvaltalaisella Williamsilla oli itsellään merkittävä rooli Ottawan sopimuksen syntymisessä.
Jody Williams sai maamiinojen poistoon tähtäävästä työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997. AOP
Williamsin perustama Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL) toimi vuosia sopimuksen taustalla ja lopputuloksena oli yksi maailman laajimmin hyväksytyistä kansainvälisistä sopimuksista vuonna 1997.
Williams ja ICBL saivat ponnistuksistaan Nobelin rauhanpalkinnon samana vuonna ja tällä hetkellä Ottawan sopimuksen piirissä on jo yli 160 valtiota. Suomi on ollut virallisesti osana sopimusta vuodesta 2012.
Ymmärrystäkin löytyy
Ukrainan sodan myötä Puola, Viro, Liettua ja Latvia ilmoittivat maaliskuun puoliväissä
irtautuvansa sopimuksesta.
Iltalehti sai tiedon Suomen irtautumissuunnitelmista
vain hetki sen jälkeen ja pääministeri
Petteri Orpo teki aikeesta virallisen huhtikuun alussa.
– Haluan korostaa, ettei Suomella ja suomalaisilla ole hätää. Näillä varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina, Orpo sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Suomen pääministeri Petteri Orpo ilmoitti huhtikuun alussa Suomen pyrkivän irti Ottawan sopimuksesta. Jenni Gästgivar
Williamsin mielestä koko sopimukseen kirjattu mahdollisuus siitä vetäytymisestä on epälooginen.
– Sen ei pitäisi olla siellä. Jos ymmärtää [maamiinojen kieltämisen] logiikan, ei pitäisi myöhemmin päättää lähteä ja mennä sotkemaan ja tappamaan omaa kansaansa, Williams sanoo.
Suomen upseeristosta suuri osa vastusti vuonna 2011 Ottawan sopimukseen liittymistä ja muun muassa majuri (evp.) ja kokoomuksen nykyinen kansanedustaja
Jarno Limnéll luonnehtikin päätöstä viime kesänä ”poliittiseksi virheeksi”.
– Miinat ovat edelleen pelotteena ja puolustuksessa tehokkaita. Vaikka korvaavia järjestelmiä jo on, olisi sopimuksesta irtaantuminen otettava nyt uudelleen poliittiseen harkintaa, Limnéll kirjoitti kesäkuussa 2024.
Perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan tilaaman kyselytutkimuksen mukaan myös 53 prosenttia kansalaisista kannattaa sopimuksesta irtaantumista.
Williams kertoo kritiikistään huolimatta myös ymmärtävänsä sopimuksesta irtautuvia maita. Hän kertoo pelon olevan loogista.
– Täydellisessä maailmassa, tai sen tapaisessa, maamiinojen muuri saattaisi käydä järkeen, mutta se ei käy. Se ei pysäytä päättäväisiä sotilaita osallistumasta taisteluun. Jälkeenpäin syntyy vain sotku, joka uhkaa omaa väestöäsi.
The Guardian huomauttaa, että huomattava enemmistö, eli noin 70–85 prosenttia, maamiinojen uhreista on siviilejä. Liki 40 prosenttia maamiinojen uhreista on lapsia.
Williams ei myöskään ole ainoa taho, joka Suomen ja muiden Nato-maiden päätöstä on kritisoinut. Myös Nato-maa Norjan ulkoministeri
Espen Barth Eide kertoi uutistoimisto
Reutersin haastattelussa Suomen päätöksen olleen valitettava.
– Jos alamme heikentää sitoutumistamme, sotaa käyvien ryhmittymien on helpompi käyttää näitä aseita uudelleen kaikkialla maailmassa, koska se vähentää leimautumista, Eide sanoi.