Palstan viljelijät voivat halutessaan kertoa mitä tarkoittaa vaikka heinäsadolle se, että maassa on fosfori- ja typpivaje....tai edes toinen.
Typen puutteessa kasvi tuleentuu normaalia aikaisemmin. Typpivaje, vaalea väri, mittaa kasvustolle ei kunnolla kerry suotuisissakaan olosuhteissa.
Fosforin silmällä nähtävät puutosoireet ilmaantuvat kasvustoon vasta, kun fosforin puute on jo kova. Jos pellon ravinneanalyysin fosforileima on punaisella, asia on syytä ottaa vakavasti. Fosforin niukkuus vähentää myös typen ottoa ja lisää siten typen huuhtoutumisriskiä. Karjanlannassa on hyvin fosforia, etenkin sianlannassa.
Pääravinteet: N,P ja K. Hivenravinteita lukuisa joukko. Näitähän tutkitaan viiden vuoden välein, ottamalla pelloista lohkokohtaisesti maanäytteet.
Jos puutteita ph:ssa, pääravinteissa tai hivenravinteissa on, ne korjataan lannoituksella ja/tai kalkituksella kuntoon.
Kasville välttämättömiä ravinteita on 16 eri alkuainetta, jotka eivät ole korvattavissa esimerkiksi toisella ravinteella. Ravinteiden käyttö määräytyy heikoimman kasvutekijän mukaan (minimitekijän laki).
Luomuviljelyn parhaita käytäntöjä käytetään myös tavanomaisessa viljelyssä. Nurmikasvustossa seassa pieni määrä typensitojakasvia esim. puna-apila 1.5 - 3 kg/ha, Yaran pussukoita tarvitaan ostella vähemmän.
Minimitekijä voi olla myös joku muu kasville välttämätön kasvutekijä. Vaikka pelto olisi timanttisessa kasvukunnossa kaikki muut kasvutekijät kunnossa, niin se ei kasva, koska vettä ei ole tarpeeksi kasvin käytettävissä. Tällä hetkellä minimitekijä on vesi ja nimenomaan sen puute.