Suuri maatalouskeskustelu

No eihän se kestäkkään. Meillä on psykoterapeutin käyntikortti ja puhelinnumero navetan konttorissa heti robon helpdeskin numeron alla. Sitä on suositeltu kaikille lomittajillekkin jos, alkaa liian vaikealta tuntumaan. Köyttä ostaessa pyytäävät yleensa maksamaan piikin sileäksi. Viimeksi tapahtui kun ostin 2000kg nostoliinaa sitä kaivurin telaa varten. Kerran pyysin tiskillä vapaata sovituskoppia köyttä ostaessa, kertoivat että se on tuolla oven luona, sanoin että siellä oli jo joku... :ROFLMAO:

Tää nyt on hyvin kyseenalaista huumoria, mutta tuttu maatalouskaupan myyjä jutteli että he ei sitten samalla kertaa myy piikkiin vaseliinia ja köyttä. Että erikseen ne on ostettava..
 
3918516-759x500.jpg

Ossi Lammin tilalla käytetyt traktorit kuten autotkin ovat venäläisiä.
PERIAATTEEN MIES MYY TALOAAN: ”VASEMMISTOLAISELLE MYYN, EN PORVARILLE”
SIRPA KOSKINEN23.6.2018 12.00
KOTIMAA
Ossi Lammi on periaatteen mies, joka ei myy maataan porvarille. Jos oikeanlaista ostajaa ei löydy, ei kauppojakaan synny.
Kolmisen viikkoa sitten Kansan Uutisissa julkaistiin myynti-ilmoitus, joka koski 11 hehtaarin maa- ja metsätilaa. Ilmoituksen viimeinen lause – ”Etusija vasemmistoliiton jäsenellä” – herätti uteliaisuuden. Lähdimmekin selvittämään, kuka on Ossi Lammi ja miksi hänelle on tärkeää, että ostajalla on oikean puolueen jäsenkirja.

Lammin tila sijaitsee Sastamalan Kiikassa kilometrin etäisyydellä niin muista naapureista kuin valtatiestäkin. Perillä tilan pihapiirissä kuuluu vain linnunlaulu ja hyttysten hyrinä.

Vanhan navetan ja tilan muiden rakennusten ympäröimällä pihalla odottaa Ossi Lammi, 70-vuotias eläkeläinen, joka viljeli pitkään vielä eläkkeelle jäätyäänkin kotitilansa maita apuaan Belarus-traktorit.

EU-jäsenyyden mukanaan tuomat ongelmat ja muutama muukin asia johtivat siihen, että Lammi lopetti viljelemisen.

Nyt iän karttuessa metsänhoito ja klapinteko omiin tarpeisiin alkavat nekin käydä liian raskaiksi. Siksi tilan myynti on ajankohtainen. Mutta kuten sanottu, ei kelle tahansa.

– Vasemmistolaiselle myyn, en porvarille. Velkaa minulla ei ole. Siksi ei ole hätää, vaikka ostajaa ei heti löytyisikään, hän sanoo.



Köyhät mukulat


Lammin perhe, Anni-äiti, Toivo-isä, Ossi ja kaksi velipuolta muuttivat Kiikkaan 1950-luvun puolivälissä. Vanhemmat pitivät karjaa, ja pojat – perheen tytär oli jo muuttanut pois kotoa – auttoivat tilan töissä.

Ossi kävi Kiimajärven koulua. Sillä hän sai poliittista varhaiskasvatusta.

– Silloinen opettaja oli ilkeä köyhien mukuloille, Lammi kertoo ja muistelee hiihtokilpailuja, joita varten piti tuoda sukset kouluun.

– Meillä ei semmoisiin ollut varaa. Ja kun menin ilman suksia kouluun, opettaja suuttui ja lupasi kostaa keväällä. Kosto tuli sitten laskennon ehtojen muodossa – aiheettomien, osasin kyllä laskea, Lammi kertoo.

Asia ratkesi lopulta hyvin päin Toivo-isän avulla. Ehtojen suoritteluun ei Ossi-pojalla olisikaan ollut aikaa, kun kesällä tehtiin töitä tilalla.



Kovaa elämää


Kansalaiskoulusta päästyään Lammi lähti metsätöihin. Työmaa oli Houhajärvenmaassa, jonne tuli matkaa 32 kilometriä. Sen matkan Lammi kulki polkupyörällä aamuin illoin.

Pyörän mukana kulki pokasaha, joka viilattiin yöaikaan kotona huonossa valossa, kun metsämaassa sähkövirratkin oli heikot tuohon aikaan.



”Perkele, niissähän on känsiä ja ne on ruotuneet.”​


Valtatieltä kotiin vievän metsätiematkan Lammi kantoi toisella olalla pyörää, toisella pokasahan, kun talven tuiskuissa pyöräily pikkutiellä ei onnistunut.

– Se kyllä vahvisti poliittisia näkemyksiä vuosi vuodelta, Lammi toteaa. Hän lisää, että toki isänkin antamat opit olivat syypäitä hänen vakaumukseensa. Lammi otti SKDL:n jäsenkirjan 17-vuotiaana.

– Siitä asti on jäsenasiat olleet kunnossa, hän toteaa.

Vuosien varrella Lammi on ollut useasti ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Äänet eivät ole riittäneet koskaan valtuustopaikkaan. Niinpä Lammi on antanut oman panoksensa muun muassa ahkerana vaalityöntekijänä.

– Tein vaalimainoksia autotallissani ja jaon niitä. Työväentalon lumitöitä tein monet vuodet, hän kertoo.



Vetoketjutehtaalta junamieheksi


Parikymppisenä, sotaväestä päästyään Lammi alkoi etsiä muita töitä kumitehtaalta ja vaneritehtaalta Vammalasta.

– Ei onnistunut, sillä siihen aikaan, 1960-luvun puolivälissä, oli tarkka poliittinen kontrolli.

Lopulta hän pääsi Äetsään vetoketjutehtaalle, jossa Lammi työskenteli viitisen vuotta koneenhoitajana.

– Siellä oli kyllä asialliset olosuhteet, mutta tarkkailin tätä maailmaa kaiken aikaa niin poliittisesti kuin muutenkin ja räknäsin, että tehdastyöläisen elämä on yhtä epävarmaa kuin muuttolinnun elämä. Sain vihiä, että VR:lle otetaan porukkaa hommiin.


VR:n silloinen työhönottopäällikkö Tampereella oli käskenyt Lammia lyömään kädet pöytään kämmenet ylöspäin.

– Hän katsoi niitä ja sanoi, että perkele, niissähän on känsiä ja ne on ruotuneet. Sinä pääset heti töihin.

Sille tielle Lammi jäi. Hän aloitti asemamiehenä ja jäi junamiehen hommasta eläkkeelle vuonna 2004.



Porvarit eivät ostaneet


VR-vuosien ajan Lammi hoiti iltapuhteinaan kotitilaansa Kiikassa, ja kun hänen isänsä ei enää tilan töitä jaksanut tehdä, hommat jäivät kokonaan hänelle.

– Tein siellä vuosikymmenet töitä palkatta, kunnes sitten 1985 ostin tilan perikunnalta ja aloin viljellä maita omiin nimiini, hän kertoo.

Toistakymmentä vuotta hän viljeli nyt omalla tilalla vehnää ja kauraa.

– Myin pääasiassa E-osuuskauppaliikkeelle. EU-jäsenyys muutti kaiken. Viljakauppa tehtiin hyvin monimutkaiseksi.

Käytännössä viljan myynti tyssäsi laatuvaatimuksiin ja määrin ja rahtimaksuihin.

– Systeemi muuttui niin, että viljaa piti olla kokonainen autokuorma kerrallaan. Pikkutilalla ei semmoisia määriä syntynyt eikä ollut myöskään säilytystiloja.

Viimeisinä viljelyvuosinaan Lammi sai myös huomata, etteivät porvarit ostaneet viljoja.

– Minulla oli täällä hyvää vehnää, semmoista, josta kahdenkertainen lusikkaleipäkin onnistui, kun huonosta se ei onnistu. Silti kävi niin, että kun vein viljanäytteen Keskolle, jäi viljan sakoluku juuri ja juuri sen rajan alle, mikä vaaditaan ruokaviljalta. Sama oli muualla. Aina oli alle normin. Ihan täysin huijattiin. Mutta en pysty sitä millään toteen näyttään.

Silloin Lammi kypsyi. Hän totesi, että tällä talous-alueella hänen viljanmyyntinsä on pystyssä.



Kampittaminen joka puolelta


Lammin mielestä nyt ollaan EU:n myötävaikutuksella siinä tilanteessa, että isot tilat ostavat halvalla pikkutilat lisämaakseen.

– Moni velkainen tila on pakkotilanteessa. Pankki hoitaa silloin maat paikalliselle isolle tilalle, Lammi sanoo.

Pankki on hänen mukaansa myynyt Kiikankin lähialueella monta pientä maapaikkaa väkisin, kun omistajat eivät ole pystyneet velkojansa hoitamaan.

– Eikä siinä ole mitään vaihtoehtoja. Pankki sopii takaajien kanssa, että sillä rahalla annetaan, minkä alueen iso maanviljelijä lupaa maksaa.

Se, että etusija on vasemmistolaiselle ostajalla, alkaa olla jo selvää. Mutta vielä Lammi lisää:

– No, kun tietäisit, kuinka kovaa täällä metsämaassa on elämä ollut ja kuinka ahtaalle porvaristo on pistänyt. Sitä ei ymmärrä kukaan, joka ei ole täällä elänyt. Se kampittaminen joka puolelta.



Ossi Lammi
70-vuotias eläkeläinen Sastamalan Tyrväänkylästä.
Lammin ideoita ostajalle: ”Pelto olisi tässä hyvää laidunmaata. Vanha navetto on käyttökelpoinen, mutta eläintenpitolupia ei nykylakien mukaan tahdo saada.”
”Poltinpuukaupasta saisi osan toimeentuloa. Sata kuutiota saisi joka vuosi ilman, että metsä vähenisi yhtään, jos hakkuun tekisi järkeä käyttäen. Kasvu on niin suuri, olen hoitanut metsät hyvin.”
”Uusimman rakennuksen yläkertaan saisi asuintilat ja alakerran tiiliseen tilaan saisi keskuslämmityksen.”
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...taloaan-vasemmistolaiselle-myyn-en-porvarille
 
Maatilojen määrä laskee kuin lehmän häntä: maataloustukea hakeneiden määrä putosi ensimmäisen kerran alle 50 000:n
Luopuvien maatilojen määrä ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä.
https://yle.fi/uutiset/3-10268482

Suomalaisten maatilojen määrä putoaa kuin se kuuluisa lehmän häntä. Maaseutuviraston ennakkotietojen mukaan viljelijätukea on hakenut tänä vuonna runsaat 49 500 tilaa, mikä on lähes 1 300 vähemmän kuin vuosi aiemmin.

Ensimmäisen kerran hakijoiden määrä on pudonnut alle 50 000. Pohjois-Savon MTK:n aluepäällikkö Sirpa Lintusen mukaan kyseessä on pitkän ajan trendi.

– Tuen hakijoita on joka vuosi vähemmän kuin aikaisemmin.

Viljelijät eivät halua lopettaa paha maku suussa?
Hakijoiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hakijoita oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3 500, mikä on vain muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuosi aiemmin.

– Olemme keskellä ohjelmakautta, jolloin ei tule suuria muutoksia. Viljelijöiden on silloin helpompi jatkaa, Sirpa Lintunen tulkitsee.

Lintusen mukaan saattaa olla myös niin, etteivät viljelijät halua lopettaa paha maku suussa.

– Viime vuosi oli katastrofaalisen huono.

Isompaa pudotusta uumoillaan uuden rahastokauden alkaessa
EU:n uutta ohjelmakautta alettiin toteuttaa uusin ehdoin vuonna 2015, mikä näkyy maaseutuviraston viljelijätukiyksikön johtajan Hannele Sankarin mukaan myös tukihakua koskevissa tilastoissa.

– Pudotus 2014–2015 on selvästi isompi kuin muiden vuosien välillä.

Sirpa Lintunen arvelee, että seuraava isompi muutos on odotettavissa silloin, kun uusi rahastokausi alkaa. Silloin muuttuvat niin tuen ehdot kuin niiden määräkin.

– Nykyinen rahastokausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta jo nyt puhutaan siitä, että uusi rahastokausi saattaisi alkaa vasta vuonna 2023.

Kehitys haasteellinen myös etujärjestölle
Viljelijöiden määrän väheneminen ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä. Lintusen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa tilat, jotka lopettavat tuotannon, vuokraavat tai myyvät pellon toisille viljelijöille.

Lintusen mukaan tilanne asettaa haasteita myös tuottajien etujärjestölle.

– Yhä vähemmällä ihmisjoukolla on suoraa kokemusta viljelystä. Meidän pitää pystyä viestimään maataloudesta entistä tehokkaammin.
 
Maatilojen määrä laskee kuin lehmän häntä: maataloustukea hakeneiden määrä putosi ensimmäisen kerran alle 50 000:n
Luopuvien maatilojen määrä ei tarkoita automaattisesti peltoalan vähenemistä.
https://yle.fi/uutiset/3-10268482
Lopettavien pellot ovat vielä pysyneet viljelyssä. Viljelijöiden keski-ikä lienee noin 54 vuotta. Kun tämä porukka lyö kymmenen vuoden päästä hanskat tiskiin, jatkaja löytyy noin joka viidenneltä.

Löytyy lukuisia kyläkuntia, joissa viljelee enää yksi.

Peltoja tulee jäämään pois viljelystä ja tämä ei lupaa elintarvike omavaraisuudellemme mitään hyvää.
 
Ennenvahaan kepu ajoi maaseudun ja viljelijöiden etua. Nyt kun on pääministeripuolue, olisiko mahdollista ajaa asiaa. Onko sipilä tehnyt kaikkensa?
Vai ollaanko siinä uskossa, että mitään ei voida tehdä koska eu määrää rajat maatalouspolitiikalle.
 
Ennenvahaan kepu ajoi maaseudun ja viljelijöiden etua. Nyt kun on pääministeripuolue, olisiko mahdollista ajaa asiaa. Onko sipilä tehnyt kaikkensa?
Vai ollaanko siinä uskossa, että mitään ei voida tehdä koska eu määrää rajat maatalouspolitiikalle.
On tehty, katokorvaus 15 €/ha viime syksyn kylvämättömistä syysvilja aloista.

Sipilälle maaseutu ja maatalous ei merkitse yhtään mitään.
 
Älkää valittako viljelijät, kyllä maatalous lyö leiville ... siis jossain päin maailmaa? ;)

Sambialaisella viljelijäpomolla pääministeri Sipilää suurempi palkka – näin Suomen tukea käytettiin väärin
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005731423.html

34CD284D-A6C4-4687-9B8E-5C57068446FE.jpeg
Suomi ja Ruotsi tukivat miljoonilla euroilla kehitysyhteistyöhanketta, jolla oli määrä parantaa sambialaisten pienviljelijöiden tuottavuutta.

Ulkoministeriö hyväksyi sambialaisen viljelijäjärjestön pomolle yhtä suuren palkan kuin Suomen pääministerillä. Sen päälle pomo kahmi jättisummia.

SUOMEN ulkoministeriön viime vuoden tilinpäätöksen mukaan ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyön varoja.

Merkittävin perintä kohdistuu Sambian kansalliseen viljelijäliittoon ZNFU:hun, jolle ulkoministeriö teki vuoden 2016 lopussa päätöksen noin 900 000 euron takaisinperinnästä. Suomen ulkoministeriö, Ruotsin kehitysyhteistyövirasto ja ruotsalainen We Effect -järjestö tukivat ZNFU:n vuonna 2014 alkanutta hanketta miljoonilla euroilla parantaakseen sambialaisten pienviljelijöiden tuottavuutta.

Suomi ehti maksaa viisi miljoonaa euroa ja rahoitti suurimman osuuden eli yli 36 prosenttia järjestön tuloista vuosina 2014 ja 2015. Ulkoministeriö teetti KPMG-yhtiöllä erityistarkastuksen ZNFU:n toiminnasta sen jälkeen, kun väärinkäytösepäilyt nousivat.

479EEA5C-57CF-4D02-9280-F7744A530A72.jpeg

KPMG:n tarkastusraportista käy ilmi, että hankkeen valmistelun yhteydessä marraskuussa 2013 Ruotsin kehitysyhteistyövirastolle toimitettiin tieto, jonka mukaan ZNFU:n toimitusjohtajan kuukausipalkka oli 81 538 Sambian kwachaa. Summa vastasi silloisen kurssin mukaan 10 950:tä euroa, joka on hieman enemmän kuin Suomen pääministerin nykyinen kuukausipalkkio. Tieto palkasta meni myös Suomen viranomaisille.

Sambian bruttokansantuote henkeä kohden oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2016 vain 1 270 dollaria. Suomen bkt henkeä kohden oli 2016 yli 43 000 dollaria.

ILTA-SANOMAT kysyi ulkoministeriön lähetystöneuvos Harri Salliselta, eikö palkka ollut varsin suuri sambialaisen viljelijäjärjestön johtajan palkaksi.

– Sambiassa on hirveän korkea palkkataso julkisella sektorilla ja kansallisena järjestönä ZNFU:n palkat rinnastuvat julkisen sektorin palkkoihin. Vaikka johtajan palkkaa pidettiin korkeana, Suomi ja Ruotsi katsoivat, että järjestön tukeminen oli tärkeää kehityspolitiikan tavoitteiden ja järjestön saavuttamien tulosten perusteella, Sallinen sanoi.

Toimitusjohtajan ZNFU:sta saamat korvaukset olivat todellisuudessa huomattavasti suurempia. KPMG:n mukaan lisäkorvausten vuoksi toimitusjohtajan todellinen kuukausikorvauksen arvo oli noin 29 000 dollaria, eli nykyisen kurssin mukaan noin 25 000 euroa.

– Sittemmin järjestö korotti toimitusjohtajan palkkaa, eikä tätä enää saatettu Suomen ja Ruotsin viranomaisten tietoon. Korotukset eivät sinänsä olleet laittomia, mutta rahoittajien olisi tullut tästä tietää, Sallinen sanoi.

TOIMITUSJOHTAJAN kokonaispalkka oli vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 4 257 000 kwachaa, joka oli vuosien 2014 ja 2015 kurssien perusteella noin puoli miljoonaa euroa.

ZNFU:lle erityistilintarkastuksen aiemmin tehneen EMM-yhtiön mukaan järjestön johdon palkkakustannukset olivat 55 prosenttia suuremmat kuin mitä hankkeen talousarvioihin oli kirjattu.

EMM-yhtiön tekemän erityistilintarkastuksen perusteella ZNFU oli tehnyt hankintoja arviolta noin 180 000 euron edestä autojen ajoneuvoseurantapalveluita tekevältä yhtiöltä, jonka toimitusjohtaja omisti kokonaan vaimonsa kanssa. Tarkastuksen mukaan hankinnat toimitusjohtajan firmalta eivät kuuluneet hankkeen talousarvioon ja ne olivat suhteettoman suuria palveluun nähden.

F6D80528-5FE8-4527-8441-D898CC94FC51.jpeg
ZNFU oli myös nostanut yli miljoonalla eurolla varoja lainoista, jotka oli tarkoitettu pienviljelijöille

Toimitusjohtaja oli myös kuitannut vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yli 20 000 euron arvoiset lomarahat, joihin hänellä ei ollut oikeutta työsopimuksensa perusteella.

Järjestö on myös antanut toimitusjohtajalle noin 10 000 euron arvoisen lainan. KPMG:n mukaan lainasopimusta ei ollut tehty ja eikä lainaa ollut merkitty oikein kirjanpitoon, mikä viittaa siihen, ettei lainaa ollut tarkoitusta periä takaisin.

Lisäksi ZNFU oli maksanut arviolta 150 000 euron arvosta maisemointikustannuksia, jotka eivät liittyneet lainkaan hankkeeseen. Sallisen mukaan maisemointityö liittyi toimitusjohtajan henkilökohtaiseen asuntoon.

Ruotsin yleisradioyhtiön mukaan toimitusjohtajan epäiltäisiin myös rakentaneen avustusrahoilla tenniskentän, klubitalon ja kalalammikon. Myös muun muassa Yleisradio on kirjoittanut aiemmin ZNFU-hankkeeseen liittyvistä väärinkäytöksistä.

Sallisen mukaan tiedot tenniskentästä, klubitalosta ja kalalammikosta pitävät mahdollisesti paikkansa.

RAPORTIN mukaan ZNFU maksoi myös ZNFU Properties -yhtiön puolesta yli miljoonan euron arvoiset rakennuskustannukset toimistorakennuksesta, vaikka kulut eivät liittyneet avustusohjelmaan. ZNFU oli myös nostanut yli miljoonalla eurolla varoja lainoista, jotka oli tarkoitettu pienviljelijöille. Järjestö on maksanut ilmeisesti lainoja takaisin suurelta osin, mutta KPMG:n mukaan ei ole täyttä varmuutta, kuinka paljon.

6C2A756D-E330-4FC2-A80F-E0EB2C7E22BE.jpeg
Sambialaisnainen kuokkii peltoaan Monzessa, Sambiassa

Ulkoministeriö perii takaisin rahoja kwachoina, jonka kurssi on laskenut huomattavasti vuosista 2014 ja 2015. Perimispäätöksen summa on nyt euroina vajaat 800 000 euroina korkoineen. Sallisen mukaan on selvää, että summasta on käytetty väärin ainakin vajaat 200 000 euroa. Järjestö on jo korvannut siitä noin 100 000 euroa.

– Sovitun maksuaikataulun mukaisesti loput takaisinmaksuerät ovat kesäkuun lopussa ja syyskuun lopussa.

Loppujen perimispäätöksen rahojen kohdalla selvitetään, miten niitä on käytetty. On mahdollista, ettei perintää suoriteta kuin noin 200 000 euron osalta.

SALLISEN mukaan ZNFU on perinteikäs järjestö, joka on saanut paljon hyvää aikaan.

– Toimitusjohtaja oli vain niin vahva persoona, ettei järjestön puheenjohtaja saanut häntä kuriin.

Sallinen kertoo, että toimitusjohtaja ei ole enää järjestössä. On mahdollista, että hän selviää syytteittä.

– Sambian viranomaiset eivät ole osanneet kertoa, tullaanko tutkintaa jatkamaan.
 
Älkää valittako viljelijät, kyllä maatalous lyö leiville ... siis jossain päin maailmaa? ;)

Sambialaisella viljelijäpomolla pääministeri Sipilää suurempi palkka – näin Suomen tukea käytettiin väärin
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005731423.html


– Sambiassa on hirveän korkea palkkataso julkisella sektorilla ja kansallisena järjestönä ZNFU:n palkat rinnastuvat julkisen sektorin palkkoihin. Vaikka johtajan palkkaa pidettiin korkeana, Suomi ja Ruotsi katsoivat, että järjestön tukeminen oli tärkeää kehityspolitiikan tavoitteiden ja järjestön saavuttamien tulosten perusteella, Sallinen sanoi.


On se kumma kun kehitysavulle ei aseteta mitään ehtoja yleisen korruption kitkemiseksi, ihan turhaa ja kallista touhua suomalaisen veronmaksajan rahoilla.
 
On se kumma kun kehitysavulle ei aseteta mitään ehtoja yleisen korruption kitkemiseksi, ihan turhaa ja kallista touhua suomalaisen veronmaksajan rahoilla.
kuten olen aiemminkin sanonut, yk sivujippoineen ja kehitysmaatukineen on täyttä korruptioa ja paskaa.. Latiakaan ei niihin kannata käyttää, ne menee vaan kumipuunoksien henkivartijakaartien kullattuihin rynkkyihin.
 
kuten olen aiemminkin sanonut, yk sivujippoineen ja kehitysmaatukineen on täyttä korruptioa ja paskaa.. Latiakaan ei niihin kannata käyttää, ne menee vaan kumipuunoksien henkivartijakaartien kullattuihin rynkkyihin.


En vain käsitä miten toiset eivät tätä ymmärrä ja haluavat heittää lisää rahaa kaivoon vaikka omassa maassa riittäisi tehtävää.
 
Mies teurasti tuotantoeläimiä raa’asti halal-menetelmällä – sai neljä kuukautta ehdollista

Halal-teurastaja sai neljä kuukautta ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksesta, eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta sekä ympäristön turmelemisesta. (KUVA: Timo Aalto)
Julkaistu: 25.6. 6:37

Kauhajoella asuva mies teurasti tuotantoeläimiä raa’asti halal-menetelmällä ja hautasi teurasjätettä säännösten vastaisesti maahan.
KAUHAJOELLA asuva entinen pizzeriayrittäjä tuomittiin keskiviikkona Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta, eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta sekä ympäristön turmelemisesta. Lisäksi hänet määrättiin eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi.

Maalis-huhtikuun taitteessa 2017 mies oli ostanut Kauhajoelta maatilan tarkoituksenaan aloittaa tuotantoeläinten pito tilalla. Hän aikoi harjoittaa siellä lihantuotantoa eli kasvattaa ja teurastaa eläimiä.

Käräjäoikeudessa mies kertoi, että hän oli tilaa perustaessaan ollut yhteydessä elintarviketurvallisuusvirastoon ja matkustanut sitten Romaniaan selvittääkseen mahdollisuutta tuoda sieltä lampaita Suomeen. Romaniassa ollessaan miehelle oli selvinnyt, ettei lampaiden tuonti Suomeen onnistu.

Hän alkoi kuitenkin hankkia eläimiä pikkuhiljaa Suomesta sieltä täältä. Osa eläimistä lahjoitettiin hänelle. Mies muun muassa osti noin neljänkymmenen vuohen erän Ilomantsista vanhalta pariskunnalta.

Kaikkiaan tilalle hankittiin yhteensä kymmeniä kanoja ja vuohia, yli sata kalkkunaa, noin sata lammasta sekä muutama nauta ja kani.

Noin neljän kuukauden aikana mies teurasti halal-menetelmää käyttäen kahdeksan vuohta, kaksi lammasta ja kaksi sonnia. Halal-teurastuksessa eläimen kaulavaltimo leikataan auki terävällä veitsellä, kun eläin on tajuissaan.

Kaikki alkoi karanneesta vuohesta
KESÄLLÄ 2017 poliisit olivat ajaneet miehen maatilan ohi vievää tietä ja huomanneet, että vuohi oli karkuteillä. Poliisit olivat käyneet tilalla ja kutsuneet paikalle eläinlääkärin.

Vyyhti alkoi purkautua, kun aluehallintovirasto teki tilalla tarkastuksen karanneen vuohen jälkiseurauksena viime heinäkuussa. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin suoritetut halal-teurastukset sekä se, että mies oli haudannut teurasjätettä säännösten vastaisesti peltoon. Lisäksi paljastui, ettei tilalta löytynyt asianmukaista tainnutusvälineistöä, tilalla pidetyiltä vuohilta puuttuivat korvamerkit eikä mies ollut toimittanut eläinrekisteriin tarvittavia tietoja.

Miehen kertomuksen mukaan hän oli syönyt halal-teurastetun lihan yhdessä ystäviensä kanssa. Käräjäoikeudessa mies kuvaili, että teurastukset olivat tapahtuneet asianmukaisesti ilman, että eläimet olisivat esimerkiksi huutaneet. Ennen kaulan viiltämistä mies oli sitonut eläinten raajat ja pitänyt niitä maassa.

Halal-teurastustapaa on Suomessa mahdollista käyttää uskonnollisista syistä tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa, mutta siinäkin tapauksessa eläin on tainnutettava. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi, että mies oli teurastustavallaan, jossa eläimiä ei ollut tainnutettu, tahallaan aiheuttanut niille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa.

Käräjäoikeuden mukaan teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Mies oli teurastanut eläimet lopettamistarkoituksessa, ja vaikka hän oli menettelyllään aiheuttanut eläimille tarpeetonta kärsimystä, niin käräjäoikeus katsoi, ettei tämä ollut teon tarkoitus.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet kirjanpitorikoksesta, lievästä veropetoksesta ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta.

Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005731551.html
 
Back
Top