Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
krd
Ylipäällikkö
"Lihayhtiö HKScan ajaa alas suomalaisia sikatiloja, minkä seurauksena ala on vajoamassa "ennennäkemättömään kriisiin", kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus.
Yhtiö ajaa lehden mukaan ylituotannosta kärsivällä alalla tuotantoa alas vähentämällä emakoiden määrää. Vähentämistarve voi MT:n tietojen mukaan olla 4 000–5 000 emakkoa.
Sikatalouden kannattavuus oli viime vuonna historian huonoin, ja tänä vuonna tilanne heikkenee entisestään. Vienti on heikkoa ja Suomeen tuodaan edullista lihaa.
Maanantaina tuhannen emakon parikkalalainen sikalayritys Sikaco sai virallisen ilmoituksen HK Scanilta tuotantosopimuksen irtisanomisesta,Maaseudun Tulevaisuus kertoo."
http://www.talouselama.fi/uutiset/e...utta++mt+hkscan+ajaa+alas+sikatiloja/a2320666
Yhtiö ajaa lehden mukaan ylituotannosta kärsivällä alalla tuotantoa alas vähentämällä emakoiden määrää. Vähentämistarve voi MT:n tietojen mukaan olla 4 000–5 000 emakkoa.
Sikatalouden kannattavuus oli viime vuonna historian huonoin, ja tänä vuonna tilanne heikkenee entisestään. Vienti on heikkoa ja Suomeen tuodaan edullista lihaa.
Maanantaina tuhannen emakon parikkalalainen sikalayritys Sikaco sai virallisen ilmoituksen HK Scanilta tuotantosopimuksen irtisanomisesta,Maaseudun Tulevaisuus kertoo."
http://www.talouselama.fi/uutiset/e...utta++mt+hkscan+ajaa+alas+sikatiloja/a2320666
Ikarus
Respected Leader
Susikanta jatkaa tehokasta levittäytymistään.
Eteläisessä osassakin maatamme suden kohtaaminen ei ole enää mahdotonta.
Susikonflikti uhkaa kärjistyä
PÄÄKIRJOITUS 31.8.2015, 00:00
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...tukset/susikonflikti-uhkaa-kärjistyä-1.126419
Jos petopolitiikka ei tunnista paikallisia tarpeita, sen kunnioitus murenee nopeasti.
Viime keskiviikkona uutiset kertoivat Suomen eteläisimmän susireviirin syntymisestä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalle. Laumassa on kymmenen sutta – alfapari ja niiden jälkeläiset.
Tieto laumasta ei ole yllätys. Sudet ovat hyökänneet viimeksi kuluneen vuoden aikana kotieläinten kimppuun yhä useammin lähellä eteläisen Suomen väestökeskittymiä.
Uusin hyökkäys sattui viime viikolla, kun ilmeisesti kyseisen lauman jäljiltä löytyi Kiskossa Varsinais-Suomessa kuolleina 13 lammasta. Osa oli raadeltu hengiltä, osa hukkunut paetessaan hyökkäystä.
Susi ei ole enää vain erämaiden arka suurpeto. Sen käytös suhteessa ihmiseen on muuttunut aiempaa rohkeammaksi, ja se on myös tottunut kotieläinten makuun ravintonaan.
Susien asettuminen Etelä-Suomeen takaa, että ne saavat huomiota myös valtakunnan mediassa. Esimerkiksi Itä-Suomessa koetut susiongelmat ovat jääneet lähinnä paikallisten välineiden uutisoitaviksi.
Monilla alueilla itäisessä ja keskisessä Suomessa susien kanssa elämisestä on kuitenkin tullut arkipäivää.
Susipelon vuoksi lapsille joudutaan järjestämään koulukyytejä, kotieläinten laiduntaminen on muuttunut mahdottomaksi eikä esimerkiksi koiria voi jättää edes pihaan vahtimatta. Naapurit vaihtavat tietoja susien liikkeistä alueella.
Tällä hetkellä Susia on Suomessa kenties enemmän kuin koskaan sitten 1800-luvun. Luonnonvarakeskuksen arvio kannasta on 220–245 sutta, mutta susialueiden asukkaat ja metsästäjät pitävät havaintojensa perusteella määrää huomattavasti suurempana.
Paikallisten ihmisten havaintoja on useilta alueilta, joilla Luken tietojen mukaan ei susia pitäisi olla. Havainnot koskevat niin laumoja, pareja kuin pentueitakin.
Erot tutkijoiden ja paikallisten havaintojen välillä eivät ole uusi asia. Ne murentavat kuitenkin keskinäistä luottamusta ja aiheuttavat tyytymättömyyttä petopolitiikkaan.
Avuksi ei riittänyt viime vuoden kannanhoidollinen jahtikaan. Tuolloin 24 sudenkaatoluvasta viisi jäi käyttämättä, kun osa luvista jumittui valitusprosesseihin.
Näyttää ilmeiseltä, että pari vuotta hiljaiseloa elänyt susikonflikti on taas kärjistymässä. Sen asetelmat ovat tutut.
Paikallisten asukkaiden vaatimukset susikannan roimaan pienentämiseen törmäävät EU-tasolta ohjattuun tiukkaan suojeluun sekä useimmiten kaupungeissa asuvien suojeluaktivistien jyrkkään vastustukseen.
Susialueilla asuvat kokevat, että he jäävät ongelmineen yksin. Apua ei löydy laista eikä viranomaisista.
Paikallisten asukkaiden näkökulmasta konfliktia kärjistää, ettei heidän todellista arkeaan muualla ymmärretä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisessa (HS 28.8.) Riistakeskus neuvoi: "Farmareiden kannattaa pystyttää petoaitoja, asentaa riistakameroita ja ottaa eläimet yöksi sisään."
Ei ihme, jos tällaiset kommentit herättävät maaseudulla kapinahenkeä.
Suurpetoja koskeva päätöksenteko kaipaa Suomessa paikallisten ihmisten nykyistä parempaa huomiointia. Jos lainsäädäntö tai päätökset eivät tunnista paikallisia tarpeita, niiden kunnioitus alkaa nopeasti murentua.
Tiukka suojelu ja kasvaneet vahingot lisäsivät takavuosina susien salametsästystä. Epäonnistunutta petopolitiikkaa korjattiin säätämällä salakaadoista ankarampia rangaistuksia.
Rangaistukset toimivat huonosti, ellei itse susiongelmiin pystytä samalla puuttumaan. Parhaiten se onnistuisi, mikäli sudet pystyttäisiin metsästyksen avulla pitämään poissa ihmisasutuksen piiristä.
Petopolitiikan kiistat yltävät Suomessa myös keskushallinnon sisälle. Vastakkain ovat perinteisesti olleet metsästysasioista vastaava maa- ja metsätalousministeriö ja suojelusta vastaava ympäristöministeriö.
Nykyhallituksessa molempia asioita hoitaa yhteinen ministeri, Kimmo Tiilikainen (kesk.). Tiilikainen on avainasemassa torjumaan uuden susikonfliktin kärjistyminen.
Eteläisessä osassakin maatamme suden kohtaaminen ei ole enää mahdotonta.
Susikonflikti uhkaa kärjistyä
PÄÄKIRJOITUS 31.8.2015, 00:00
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...tukset/susikonflikti-uhkaa-kärjistyä-1.126419
Jos petopolitiikka ei tunnista paikallisia tarpeita, sen kunnioitus murenee nopeasti.
Viime keskiviikkona uutiset kertoivat Suomen eteläisimmän susireviirin syntymisestä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalle. Laumassa on kymmenen sutta – alfapari ja niiden jälkeläiset.
Tieto laumasta ei ole yllätys. Sudet ovat hyökänneet viimeksi kuluneen vuoden aikana kotieläinten kimppuun yhä useammin lähellä eteläisen Suomen väestökeskittymiä.
Uusin hyökkäys sattui viime viikolla, kun ilmeisesti kyseisen lauman jäljiltä löytyi Kiskossa Varsinais-Suomessa kuolleina 13 lammasta. Osa oli raadeltu hengiltä, osa hukkunut paetessaan hyökkäystä.
Susi ei ole enää vain erämaiden arka suurpeto. Sen käytös suhteessa ihmiseen on muuttunut aiempaa rohkeammaksi, ja se on myös tottunut kotieläinten makuun ravintonaan.
Susien asettuminen Etelä-Suomeen takaa, että ne saavat huomiota myös valtakunnan mediassa. Esimerkiksi Itä-Suomessa koetut susiongelmat ovat jääneet lähinnä paikallisten välineiden uutisoitaviksi.
Monilla alueilla itäisessä ja keskisessä Suomessa susien kanssa elämisestä on kuitenkin tullut arkipäivää.
Susipelon vuoksi lapsille joudutaan järjestämään koulukyytejä, kotieläinten laiduntaminen on muuttunut mahdottomaksi eikä esimerkiksi koiria voi jättää edes pihaan vahtimatta. Naapurit vaihtavat tietoja susien liikkeistä alueella.
Tällä hetkellä Susia on Suomessa kenties enemmän kuin koskaan sitten 1800-luvun. Luonnonvarakeskuksen arvio kannasta on 220–245 sutta, mutta susialueiden asukkaat ja metsästäjät pitävät havaintojensa perusteella määrää huomattavasti suurempana.
Paikallisten ihmisten havaintoja on useilta alueilta, joilla Luken tietojen mukaan ei susia pitäisi olla. Havainnot koskevat niin laumoja, pareja kuin pentueitakin.
Erot tutkijoiden ja paikallisten havaintojen välillä eivät ole uusi asia. Ne murentavat kuitenkin keskinäistä luottamusta ja aiheuttavat tyytymättömyyttä petopolitiikkaan.
Avuksi ei riittänyt viime vuoden kannanhoidollinen jahtikaan. Tuolloin 24 sudenkaatoluvasta viisi jäi käyttämättä, kun osa luvista jumittui valitusprosesseihin.
Näyttää ilmeiseltä, että pari vuotta hiljaiseloa elänyt susikonflikti on taas kärjistymässä. Sen asetelmat ovat tutut.
Paikallisten asukkaiden vaatimukset susikannan roimaan pienentämiseen törmäävät EU-tasolta ohjattuun tiukkaan suojeluun sekä useimmiten kaupungeissa asuvien suojeluaktivistien jyrkkään vastustukseen.
Susialueilla asuvat kokevat, että he jäävät ongelmineen yksin. Apua ei löydy laista eikä viranomaisista.
Paikallisten asukkaiden näkökulmasta konfliktia kärjistää, ettei heidän todellista arkeaan muualla ymmärretä. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisessa (HS 28.8.) Riistakeskus neuvoi: "Farmareiden kannattaa pystyttää petoaitoja, asentaa riistakameroita ja ottaa eläimet yöksi sisään."
Ei ihme, jos tällaiset kommentit herättävät maaseudulla kapinahenkeä.
Suurpetoja koskeva päätöksenteko kaipaa Suomessa paikallisten ihmisten nykyistä parempaa huomiointia. Jos lainsäädäntö tai päätökset eivät tunnista paikallisia tarpeita, niiden kunnioitus alkaa nopeasti murentua.
Tiukka suojelu ja kasvaneet vahingot lisäsivät takavuosina susien salametsästystä. Epäonnistunutta petopolitiikkaa korjattiin säätämällä salakaadoista ankarampia rangaistuksia.
Rangaistukset toimivat huonosti, ellei itse susiongelmiin pystytä samalla puuttumaan. Parhaiten se onnistuisi, mikäli sudet pystyttäisiin metsästyksen avulla pitämään poissa ihmisasutuksen piiristä.
Petopolitiikan kiistat yltävät Suomessa myös keskushallinnon sisälle. Vastakkain ovat perinteisesti olleet metsästysasioista vastaava maa- ja metsätalousministeriö ja suojelusta vastaava ympäristöministeriö.
Nykyhallituksessa molempia asioita hoitaa yhteinen ministeri, Kimmo Tiilikainen (kesk.). Tiilikainen on avainasemassa torjumaan uuden susikonfliktin kärjistyminen.
Ikarus
Respected Leader
Nyt neuvottelemaan pankinjohtajan kanssa 3 milj. euron lainasta ja yrittäjäksi länsinaapuriin.
Ruotsin maitokriisi ajaa tiloja konkurssiin
POLITIIKKA JA TALOUS 30.8.2015, 15:43
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-maitokriisi-ajaa-tiloja-konkurssiin-1.126528
Öölannissa Ruotsissa on myynnissä 3 miljoonalla eurolla 330 lehmän konkurssiin ajautunut tila.
Ruotsalainen Södra Sandbyn maitotila Öölannissa on surullinen esimerkki siitä, mihin maidon tuottajahinnan alamäki lopulta johtaa.
Tila on ajatunut konkurssiin ja on myynnissä 3 miljoonalla eurolla, kertoo ATL. Konkurssipesään kuuluu muun muassa 330 lehmää ja 232 hehtaaria maata.
Asianajaja Erik M. Gabrielsson kuvaa Södra Sandbyn tilannetta tyypilliseksi maitokriisin uhriksi ja katastrofiksi kaikille asianosaisille.
Gabrielsson kertoo ATL:lle, että kiinnostuneet ostajat ovat ottaneet yhteyttä. Joukossa on maidontuottajia, mutta myös naudanlihankasvattajia ja sikatilallisia.
Kiinnostuneiden joukossa on myös ulkomaalaisia, joita Ruotsiin houkuttelee muita euromaita edullisemmat hinnat.
Gabrielssonin mukaan esimerkiksi vahvan euron maassa asuvat hollantilaiset näkevät, että Ruotsissa on mahdollisuus menestyä taloudellisesti.
Ruotsin maitokriisi ajaa tiloja konkurssiin
POLITIIKKA JA TALOUS 30.8.2015, 15:43
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-maitokriisi-ajaa-tiloja-konkurssiin-1.126528
Öölannissa Ruotsissa on myynnissä 3 miljoonalla eurolla 330 lehmän konkurssiin ajautunut tila.
Ruotsalainen Södra Sandbyn maitotila Öölannissa on surullinen esimerkki siitä, mihin maidon tuottajahinnan alamäki lopulta johtaa.
Tila on ajatunut konkurssiin ja on myynnissä 3 miljoonalla eurolla, kertoo ATL. Konkurssipesään kuuluu muun muassa 330 lehmää ja 232 hehtaaria maata.
Asianajaja Erik M. Gabrielsson kuvaa Södra Sandbyn tilannetta tyypilliseksi maitokriisin uhriksi ja katastrofiksi kaikille asianosaisille.
Gabrielsson kertoo ATL:lle, että kiinnostuneet ostajat ovat ottaneet yhteyttä. Joukossa on maidontuottajia, mutta myös naudanlihankasvattajia ja sikatilallisia.
Kiinnostuneiden joukossa on myös ulkomaalaisia, joita Ruotsiin houkuttelee muita euromaita edullisemmat hinnat.
Gabrielssonin mukaan esimerkiksi vahvan euron maassa asuvat hollantilaiset näkevät, että Ruotsissa on mahdollisuus menestyä taloudellisesti.
Ikarus
Respected Leader
Sudet tappavat lampaita monta kertaa aiemman verran, Tiilikainen luottaa metsästykseen
JUKKA PASONEN
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...an-tiilikainen-luottaa-metsästykseen-1.126609
Sudet tappoivat vasikan valkoisen mökin kohdalle, 30 metrin päähän talon kuistista Haapajärvellä.
Kasvanut susikanta ei ujostele pihoissa käyntiä. Lampurien toiminta vaikeutuu, kun sudet aiheuttavat ylimääräistä työtä.
Susien tappamien kotieläinten määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Tänä vuonna sudet ovat tappaneet MT:n keräämien tietojen mukaan jo 74 lammasta. Vähintään kahdeksan lampaan vahinkoja on tapahtunut ainakin viisi.
"Lammastiloja on sekä lopettanut että niiden perustaminen on estynyt yleistyneiden susivahinkojen vuoksi", kertoo yläneläinen lampuri ja MTK Varsinais-Suomen johtokunnan jäsen Tapio Rintala.
MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajan Jouni Jyringin mukaan maatiloille asennetuista riistakameroista on voitu nähdä, kuinka sudet ovat tulleet jopa navetan sisälle.
Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan susivahinkoja ei voida täysin estää.
"Tärkeintä on, että kannanhoidollisia lupia jatketaan, häiriköihin puututaan ja jos vahinkoja kaikesta huolimatta syntyy, ne korvataan."
Ministerin mukaan kannanhoidollisten kaatolupien määrä arvioidaan syksyn tilanteen mukaan.
Metsästäjäliitto esittää lupamäärän nostamista 70–80:en, kun viime vuonna lupia myönnettiin 24.
"Kaikkien suurpetojen kohdalla on tärkeää, että metsästystä olisi sen verran, että petokannassa säilyy ihmisen pelko. Ongelmayksilöihin meille on tänä kesänäkin annettu poikkeuslupia ja pyritty reagoimaan nopeasti", Tiilikainen sanoo.
TERHI PAPE-MUSTONEN
H.A
Kersantti
Anneli Jäätteenmäki on jo pyytänyt byrokratianarua brysseliin. Naru on muutettu lakanoiksi joissa on kaikki mahdolliset normiviljelijän täytettävät jonninjoutavat laput. On hyvin todennäköistä että mepit kuolevat nauruun nähdessään miten Suomessa toimitaan.
Menee hetki aikaa ja totuus valkenee kaikille. Tuo 25m on vasta hyvä alku. Totuus todellakin on tässä asiassa tarua ihmeellisempi.
Menee hetki aikaa ja totuus valkenee kaikille. Tuo 25m on vasta hyvä alku. Totuus todellakin on tässä asiassa tarua ihmeellisempi.
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Maatalouskomissaari kieltää maitokriisin
POLITIIKKA JA TALOUS 4.9.2015, 05:00
Komissaari Phil Hoganin mukaan maidon 30 sentin litrahinta on kohtuullinen.
EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan kieltää maidontuottajien kriisin. Viljelijät valmistautuvat jättimielenosoitukseen.
EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan kieltää maidontuottajien kriisin Euroopassa. Hän katsoo, että Hoganin mukaan tämänhetkiset maidon hinnan vaihtelut ovat kiintiöjärjestelmän poistumisen alkuhankaluuksia.
”Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen. Nämä ovat väliaikaisia vaikeuksia, joita osasimme odottaa.”
MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo on täysin päinvastaista mieltä.
”Kaikki mittarit näyttävät alaspäin. Tuottajahinta EU:ssa on laskenut vuodesta 2014 saakka, ja tuotanto kasvaa neljä prosentin vauhtia. Käänteen merkkejä ei ole näkyvissä.”
Euroopan tuottajia edustava Copa-Cogeca järjestää mielenosoituksen Brysselissä maanantaina samalla, kun EU-maiden maatalousministerit kokoontuvat kriisikokoukseen. Paikalle odotetaan 2 000:ta viljelijää.
Suomesta lähtee parisenkymmentä mielenosoittajaa. Maidontuottajien järjestö European Milk Board marssittaa 5 000 tuottajaa Brysseliin.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...alouskomissaari-kieltää-maitokriisin-1.126741
Ikarus
Respected Leader
Tiloilta vaadittavien täydentävien ehtojen muistilista löytyy pdf:nä
Ja nämä on vasta täydentävät ehdot, sitten varsinaiset ehdot on erikseen...
Hillittömän hauskaa.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Taydentavien ehtojen muistilista 5.6.15.pdf
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Täydentävät ehdot taulukot.pdf
Ja nämä on vasta täydentävät ehdot, sitten varsinaiset ehdot on erikseen...
Hillittömän hauskaa.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Taydentavien ehtojen muistilista 5.6.15.pdf
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Täydentävät ehdot taulukot.pdf
Ikarus
Respected Leader
Maitosodan voittaja on helppo arvata
KOLUMNIT 7.9.2015, 00:00
Jussi Martikainen: "Tappiollista meijeialan vientiä vältetään kovalla hintakisalla kotimaassa."
Lapsena hain maitoni tankista, jonka Valion auto säännöllisesti tyhjensi. Se oli vähän kuin oma auto, koska – kuten tänäänkin – suomalaiset talonpojat omistivat ja johtivat yritystä.
Olen iloinen, että Suomessa on muitakin meijeriyrityksiä. Ilman kilpailua maito myytäisiin edelleen sinisessä ja punaisessa purkissa ja voi voipaperissa.
Minulla ei ole mitään Arlaakaan vastaan. Arvostan myös tanskalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia sekä brittiläisiä talonpoikia, jotka meijerin omistavat.
Tämän lehden tekijänä puolustan suomalaista talonpoikaa. En tee eroa sille, kenelle maajussi tuotteensa myy, kunhan saisi siitä kelpo hinnan.
Pohjoisen Euroopan maidontuottajattaitavat meijeribisneksen. Tanskalaislähtöinen Arla (o.s. MD Foods) on laajentunut nopeasti naapureihinsa. Valio on ollut maltillisempi mutta jalostanut historiansa ajan omistajiensa maitoa vientituotteiksi ympäri maailmaa.
Arla oli 2000-luvulle tultaessa kiinnostunut fuusioimaan myös Valion. Suomalaiset maidontuottajat eivät vakuuttuneet, että yhteistyö olisi toteuttanut heidän yrityksensä perustehtävää eli taannut parhaan mahdollisen tuottajahinnan.
Valion markkinavoima riitti pitkään tasaveroiseen asemaan kaupan kanssa sekä kilpailuun tuontia vastaan. Asetelma auttoi myös pienempiä meijereitä.
Arla ei Suomea unohtanut. Kahdeksan vuotta sitten se osti suomalaisen Ingmanin ja aloitti myös maidontuonnin Ruotsista. Arla tuli kauppoihin hinnalla, ja hinnalla alkoi myös Valion ärhäkkä puolustus.
Sotaa ei käyty ainoastaan kaupan hyllyillä vaan myös sanallisesti. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen lähetteli tuottajakentälle viestejä, joissa aiottiin ampua viholliseen täyslaidallinen ja tähdätä vesirajaan.
Arlan rynnistys osoitti, että yhteismarkkinoiden paine ja myös todellinen tuonti koskevat tuoremaitojakin.
Hintasodan katkaisi Kilpailuvirasto. Sen mukaan Valio saalisti myymällä maitoa alle omien kustannusten. Valio kiisti, mutta Markkinaoikeus tuomitsi. Oikeusprosessi odottaa päätöstään.
Valio ei ole enää perusmaitojen markkinajohtaja. Yhtiö kärsii Venäjä-pakotteista ja luovuttaa samaan aikaan viranomaispäätöksillä osan maidostaan kilpailijoille. Ne purkittavat maidon kaupalle, jonka hyllystä Valio ei voi annettujen rajoitusten vuoksi kisata.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto näyttää jo pohtivan aikaansaannoksiaan.
Valion vaikeudet ovat saaneet osan sen tuottajista vaihtamaan paremman hinnan perässä muihin meijereihin – useimmin Arlaan. Vaihtajat ovat muistuttaneet, että kilpailu kuuluu markkinatalouteen.
Kilpailua ja markkinataloutta maitoalalle onkin luvassa. Kun kilpailusäännöt selkiytyvät, tappiollista vientiä vältetään kovalla hintakisalla kotimaassa. Kisaa toisiaan ja tuontia vastaan meijerit käyvät myös tuottajahinnalla.
Vuosituhannen vaihteen maitosota opetti, että kilpailu alalla muuttuu helposti epäterveeksi. Se siirtää markkinavallan kaupalle.
Pohjolan osuuskuntatalonpoikien maitosodan ilmeiset lopputulokset ovat tyhjä maitotili ja kauppiaan leveä hymy.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...maitosodan-voittaja-on-helppo-arvata-1.126847
@JussiMart
JUSSI MARTIKAINEN
KOLUMNIT 7.9.2015, 00:00
Jussi Martikainen: "Tappiollista meijeialan vientiä vältetään kovalla hintakisalla kotimaassa."
Lapsena hain maitoni tankista, jonka Valion auto säännöllisesti tyhjensi. Se oli vähän kuin oma auto, koska – kuten tänäänkin – suomalaiset talonpojat omistivat ja johtivat yritystä.
Olen iloinen, että Suomessa on muitakin meijeriyrityksiä. Ilman kilpailua maito myytäisiin edelleen sinisessä ja punaisessa purkissa ja voi voipaperissa.
Minulla ei ole mitään Arlaakaan vastaan. Arvostan myös tanskalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia sekä brittiläisiä talonpoikia, jotka meijerin omistavat.
Tämän lehden tekijänä puolustan suomalaista talonpoikaa. En tee eroa sille, kenelle maajussi tuotteensa myy, kunhan saisi siitä kelpo hinnan.
Pohjoisen Euroopan maidontuottajattaitavat meijeribisneksen. Tanskalaislähtöinen Arla (o.s. MD Foods) on laajentunut nopeasti naapureihinsa. Valio on ollut maltillisempi mutta jalostanut historiansa ajan omistajiensa maitoa vientituotteiksi ympäri maailmaa.
Arla oli 2000-luvulle tultaessa kiinnostunut fuusioimaan myös Valion. Suomalaiset maidontuottajat eivät vakuuttuneet, että yhteistyö olisi toteuttanut heidän yrityksensä perustehtävää eli taannut parhaan mahdollisen tuottajahinnan.
Valion markkinavoima riitti pitkään tasaveroiseen asemaan kaupan kanssa sekä kilpailuun tuontia vastaan. Asetelma auttoi myös pienempiä meijereitä.
Arla ei Suomea unohtanut. Kahdeksan vuotta sitten se osti suomalaisen Ingmanin ja aloitti myös maidontuonnin Ruotsista. Arla tuli kauppoihin hinnalla, ja hinnalla alkoi myös Valion ärhäkkä puolustus.
Sotaa ei käyty ainoastaan kaupan hyllyillä vaan myös sanallisesti. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen lähetteli tuottajakentälle viestejä, joissa aiottiin ampua viholliseen täyslaidallinen ja tähdätä vesirajaan.
Arlan rynnistys osoitti, että yhteismarkkinoiden paine ja myös todellinen tuonti koskevat tuoremaitojakin.
Hintasodan katkaisi Kilpailuvirasto. Sen mukaan Valio saalisti myymällä maitoa alle omien kustannusten. Valio kiisti, mutta Markkinaoikeus tuomitsi. Oikeusprosessi odottaa päätöstään.
Valio ei ole enää perusmaitojen markkinajohtaja. Yhtiö kärsii Venäjä-pakotteista ja luovuttaa samaan aikaan viranomaispäätöksillä osan maidostaan kilpailijoille. Ne purkittavat maidon kaupalle, jonka hyllystä Valio ei voi annettujen rajoitusten vuoksi kisata.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto näyttää jo pohtivan aikaansaannoksiaan.
Valion vaikeudet ovat saaneet osan sen tuottajista vaihtamaan paremman hinnan perässä muihin meijereihin – useimmin Arlaan. Vaihtajat ovat muistuttaneet, että kilpailu kuuluu markkinatalouteen.
Kilpailua ja markkinataloutta maitoalalle onkin luvassa. Kun kilpailusäännöt selkiytyvät, tappiollista vientiä vältetään kovalla hintakisalla kotimaassa. Kisaa toisiaan ja tuontia vastaan meijerit käyvät myös tuottajahinnalla.
Vuosituhannen vaihteen maitosota opetti, että kilpailu alalla muuttuu helposti epäterveeksi. Se siirtää markkinavallan kaupalle.
Pohjolan osuuskuntatalonpoikien maitosodan ilmeiset lopputulokset ovat tyhjä maitotili ja kauppiaan leveä hymy.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...maitosodan-voittaja-on-helppo-arvata-1.126847
@JussiMart
JUSSI MARTIKAINEN
Ikarus
Respected Leader
Tiloilla menee tosi huonosti
– Meillä Suomessa kauppaketjut eivät vielä ole ymmärtäneet, miten oikeasti vaikea tilanne maatiloilla on, ja kaikkialla Euroopassa on sama tilanne, Kati Partanen sanoo Manteli seuranaan. (Kuva: Annamaija Herola)
7.9.2015Pirjo NenolaUutiset
– Kyllä minä pelkään maatilojen konkurssiaaltoa. Sellaisia viestejä on tullut, että varmasti tulee tilojen konkursseja, mutta tiloja myös lopettaa paljon enemmän kuin on ennakoitu. Tosi monet nuoretkin ja nuorehkot viljelijät, joilla on nyt taloudellisesti vaikea tilanne, ovat kertoneet aikeissa lopettaa, koska näkymät ovat niin synkeät.
Näin toteaa MTK:n johtokunnan jäsen iisalmelainen Kati Partanen.
Hän tietää, että tiloilla on nyt tosi suuria vaikeuksia.
Brysselissä maanantaina järjestetty viljelijöiden mielenosoitus kertoo Partasen havaintojen mukaan siitä, että viljelijöillä ympäri Eurooppaa on oikeasti hätä.
– Meillä Suomessa kauppaketjut eivät vielä ole ihan ymmärtäneet, miten oikeasti vaikea tilanne maatiloilla on, ja kaikkialla Euroopassa on sama tilanne.
– Hirveän paljon viestejä tulee, että tilat hakevat maksuaikalykkäyksiä sekä lainojen lyhennyksiin että laskuille. Lokakuussa, kun tukien maksu alkaa, niin meillä kuin monilla muillakin tiloilla on iso nippu laskuja odottamassa, Partanen tietää.
Viimeksi maanantaina hän oli puhelinyhteydessä Melan toimitusjohtajan kanssa, joka kertoi, että MYEL-maksuissa lisämaksuaika pyyntöjen määrät ovat kasvaneet dramaattisesti.
Ongelmat myös kertautuvat, kun esimerkiksi monet urakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä.
– Ongelmat heijastuvat maatiloille palveluja tuottaviin yrityksiin.
Tilojen lopettamiset tarkoittavat Partasen mukaan sitä, että alueen autioituminen jatkuu.
– Ylä-Savon tyyppisillä maaseutualueilla monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maatilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa. Tilojen lopettaminen tulisi näkymään maaseudun elinvoimaisuudessa ja asutuksessa, Kati Partanen ennakoi.
Hän sanoo, että jos maidontuotannolla ei Ylä-Savossa pärjää, vaihtoehdot ovat vähissä ja toimeentuloa on lähdettävä etsimään muualta Suomesta, koska tällä seudulla vaihtoehtoisia työpaikkoja ei hirveän paljon ole.
Mistä sitten ruoka tuotaisiin Suomeen, jos merkittävä määrä tiloja lopettaa elintarviketuotantonsa?
– Uskon, että ruoka tuotaisiin ensisijaisesti Keski-Euroopasta, koska tuotantokustannukset ovat siellä paljon alhaisemmat, mutta myös Etelä-Amerikasta, koska siellä ruoan vienti on kasvanut huomattavasi ja siellä on potentiaalia vielä lisätä tuotantoa. Yhdysvalloista myös.
Partanen huomauttaa, että kuluttajien on tiedostettava, minkälaisilla tuotantotavoilla elintarvikkeet on tuotettu, koska erot ovat suuret.
– Suomessa on vielä toistaiseksi pärjätty niin, ettei täällä ole ollut paljon sairaalabakteeriepidemioita. Jos tuontielintarvikkeissa alkaa tulla antibiootteja mukana, kyllä se alkaa vaikuttaa meidän kansanterveyteemmekin.
– Tutkimusten mukaan suomalainen ruoka on puhtaampaa ja turvallisempaa kuin missään muualla maailmassa. Ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa hävittää kotimaista ruokatuotantoa.
– Paletti on kauhean monimutkainen. Maito- ja lihamarkkinoilla asiat eivät ole yksinkertaisia, eikä ole olemassa yhtä ainoaa syytä, miksi maatiloilla menee tällä hetkellä niin huonosti, Kati Partanenkommentoi.
Tuhannet eri maista tulevat viljelijät osoittivat maanantaina mieltään Brysselissä vaatien EU:lta kuria tuottajahintoja polkeville kauppaketjuille ja korvauksia Venäjä-pakotteiden vaikutuksista.
Partasen mukaan Venäjän asettama tuontikielto, ns. kauppasota, on yksi syy maatilojen hankalaan tilanteeseen.
– Onko oikein, että yksi ammattiryhmä maksaa sen, että maailmanpolitiikassa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen, jolloin yksi maataloustuotteiden tärkeä vientikanava on siksi ollut jo toista vuotta ollut tukossa aiheuttaen ison markkinahäiriön EU:ssa? Partanen kysyy.
Yksi ratkaisu ongelmaan on hakea vaihtoehtoisia vientikohteita, mutta Partasen mukaan se ei ole kauhean nopea keino.
– Esimerkiksi sianlihan vientiponnisteluja Kiinaan on tehty jo pitkästi toista vuotta eivätkä vientikanavat edelleenkään ole auki. Prosessi on tosi hidas.
Tähän samaan kasautuu se, että maitokiintiöt poistuivat viime keväänä, jolloin monissa Euroopan maissa lisättiin voimakkaasti maidon tuotantoa.
– Ymmärrän erittäin hyvin, että yksittäiset tilat ovat tehneet ratkaisun lisätä lehmämääräänsä, jolloin tulovirtaa saadaan omalle tilalle, mutta se pahentaa kokonaisuutena markkinahäiriötilannetta, Partanen sanoo.
Maatalouspolitiikan muutokset taas vaikuttavat esimerkiksi tukien maksupolitiikkaan muuallakin EU:ssa kuin Suomessa.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/tiloilla-menee-tosi-huonosti/
– Meillä Suomessa kauppaketjut eivät vielä ole ymmärtäneet, miten oikeasti vaikea tilanne maatiloilla on, ja kaikkialla Euroopassa on sama tilanne, Kati Partanen sanoo Manteli seuranaan. (Kuva: Annamaija Herola)
7.9.2015Pirjo NenolaUutiset
– Kyllä minä pelkään maatilojen konkurssiaaltoa. Sellaisia viestejä on tullut, että varmasti tulee tilojen konkursseja, mutta tiloja myös lopettaa paljon enemmän kuin on ennakoitu. Tosi monet nuoretkin ja nuorehkot viljelijät, joilla on nyt taloudellisesti vaikea tilanne, ovat kertoneet aikeissa lopettaa, koska näkymät ovat niin synkeät.
Näin toteaa MTK:n johtokunnan jäsen iisalmelainen Kati Partanen.
Hän tietää, että tiloilla on nyt tosi suuria vaikeuksia.
Brysselissä maanantaina järjestetty viljelijöiden mielenosoitus kertoo Partasen havaintojen mukaan siitä, että viljelijöillä ympäri Eurooppaa on oikeasti hätä.
– Meillä Suomessa kauppaketjut eivät vielä ole ihan ymmärtäneet, miten oikeasti vaikea tilanne maatiloilla on, ja kaikkialla Euroopassa on sama tilanne.
– Hirveän paljon viestejä tulee, että tilat hakevat maksuaikalykkäyksiä sekä lainojen lyhennyksiin että laskuille. Lokakuussa, kun tukien maksu alkaa, niin meillä kuin monilla muillakin tiloilla on iso nippu laskuja odottamassa, Partanen tietää.
Viimeksi maanantaina hän oli puhelinyhteydessä Melan toimitusjohtajan kanssa, joka kertoi, että MYEL-maksuissa lisämaksuaika pyyntöjen määrät ovat kasvaneet dramaattisesti.
Ongelmat myös kertautuvat, kun esimerkiksi monet urakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä.
– Ongelmat heijastuvat maatiloille palveluja tuottaviin yrityksiin.
Tilojen lopettamiset tarkoittavat Partasen mukaan sitä, että alueen autioituminen jatkuu.
– Ylä-Savon tyyppisillä maaseutualueilla monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maatilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa. Tilojen lopettaminen tulisi näkymään maaseudun elinvoimaisuudessa ja asutuksessa, Kati Partanen ennakoi.
Hän sanoo, että jos maidontuotannolla ei Ylä-Savossa pärjää, vaihtoehdot ovat vähissä ja toimeentuloa on lähdettävä etsimään muualta Suomesta, koska tällä seudulla vaihtoehtoisia työpaikkoja ei hirveän paljon ole.
Mistä sitten ruoka tuotaisiin Suomeen, jos merkittävä määrä tiloja lopettaa elintarviketuotantonsa?
– Uskon, että ruoka tuotaisiin ensisijaisesti Keski-Euroopasta, koska tuotantokustannukset ovat siellä paljon alhaisemmat, mutta myös Etelä-Amerikasta, koska siellä ruoan vienti on kasvanut huomattavasi ja siellä on potentiaalia vielä lisätä tuotantoa. Yhdysvalloista myös.
Partanen huomauttaa, että kuluttajien on tiedostettava, minkälaisilla tuotantotavoilla elintarvikkeet on tuotettu, koska erot ovat suuret.
– Suomessa on vielä toistaiseksi pärjätty niin, ettei täällä ole ollut paljon sairaalabakteeriepidemioita. Jos tuontielintarvikkeissa alkaa tulla antibiootteja mukana, kyllä se alkaa vaikuttaa meidän kansanterveyteemmekin.
– Tutkimusten mukaan suomalainen ruoka on puhtaampaa ja turvallisempaa kuin missään muualla maailmassa. Ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa hävittää kotimaista ruokatuotantoa.
– Paletti on kauhean monimutkainen. Maito- ja lihamarkkinoilla asiat eivät ole yksinkertaisia, eikä ole olemassa yhtä ainoaa syytä, miksi maatiloilla menee tällä hetkellä niin huonosti, Kati Partanenkommentoi.
Tuhannet eri maista tulevat viljelijät osoittivat maanantaina mieltään Brysselissä vaatien EU:lta kuria tuottajahintoja polkeville kauppaketjuille ja korvauksia Venäjä-pakotteiden vaikutuksista.
Partasen mukaan Venäjän asettama tuontikielto, ns. kauppasota, on yksi syy maatilojen hankalaan tilanteeseen.
– Onko oikein, että yksi ammattiryhmä maksaa sen, että maailmanpolitiikassa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen, jolloin yksi maataloustuotteiden tärkeä vientikanava on siksi ollut jo toista vuotta ollut tukossa aiheuttaen ison markkinahäiriön EU:ssa? Partanen kysyy.
Yksi ratkaisu ongelmaan on hakea vaihtoehtoisia vientikohteita, mutta Partasen mukaan se ei ole kauhean nopea keino.
– Esimerkiksi sianlihan vientiponnisteluja Kiinaan on tehty jo pitkästi toista vuotta eivätkä vientikanavat edelleenkään ole auki. Prosessi on tosi hidas.
Tähän samaan kasautuu se, että maitokiintiöt poistuivat viime keväänä, jolloin monissa Euroopan maissa lisättiin voimakkaasti maidon tuotantoa.
– Ymmärrän erittäin hyvin, että yksittäiset tilat ovat tehneet ratkaisun lisätä lehmämääräänsä, jolloin tulovirtaa saadaan omalle tilalle, mutta se pahentaa kokonaisuutena markkinahäiriötilannetta, Partanen sanoo.
Maatalouspolitiikan muutokset taas vaikuttavat esimerkiksi tukien maksupolitiikkaan muuallakin EU:ssa kuin Suomessa.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/tiloilla-menee-tosi-huonosti/
Geronimo
Ylipäällikkö
Kun ei tiedä/osaa tehdä asialle mitään niin kielletään se, tämä on kyllä huippu.
Bushmaster
Greatest Leader
EU:n virallisen totuuden komissaarit tietävät kertoa miten asiat ovat.....jos ajattelet väärin ja vielä ääneen ..niin...?
FinnNSF
Ylipäällikkö
Voiko vihapuhetta tuon selkeämmin määritellä? Kirjataan lakiin ja kriminalisoidaan että päästään tästä vitsauksesta!
Bushmaster
Greatest Leader
jokainen joka on EU kriittinen on ... no eiköhän EU:ssa ole jokin virasto ja komissaari tätäkin asiaa pohtimassa ja direktiiviä väsäämässä..ellei jo ole valmiiksi mietitty ja kirjattu EU:n perustamispumaskan sääntöihin...
Ikarus
Respected Leader
https://www.flickr.com/photos/135147662@N03/sets/72157657875890289/
Kantrin latokisa, idyllisiä maalaismaisemia.
Kantrin latokisa, idyllisiä maalaismaisemia.
Bushmaster
Greatest Leader
EU on arvoyhteisö ...?
Ikarus
Respected Leader
Jep jep
Maatalouskomissaari Paul Hogan kertoi, että paketista 80 prosenttia jaetaan jäsenmaiden maidontuotannon suhteessa ja 20 prosenttia muilla perusteilla.
Suomen ja baltian maidontuotanto kärsi pahiten venäjän vastapakotteista.
Hogan on pihalla kuin lumiukko..
Koko euroopan maidontuotantoa koskeva markkinahäiriö on aivan Eu:n omaa valmistetta. Maitokiintiöiden maa- ja tilakohtainen poisto, joka tapahtui 1.4.2015. Tämäkin meni Hoganin mielestä putkeen.
Nyt näiden kahden markkinahäiriön takia erityisesti meidän sekä balttien maidontuotanto on kriisissä, syvemmässä kuin muualla, koska vienti Venäjälle näistä maista oli erittäin merkittävää ja sinne vietiin tuotteita, kuten juusto, joiden myyntikate on maitotuotteista parhaimmassa luokassa.
Tuossa @miheikki n viestissä on maininta, että valitettavasti kannattavuus on olematonta muillakin tuotannonaloilla maataloustuotteissa.
Totta joka sana.
Bushmaster
Greatest Leader
Jep jep
Maatalouskomissaari Paul Hogan kertoi, että paketista 80 prosenttia jaetaan jäsenmaiden maidontuotannon suhteessa ja 20 prosenttia muilla perusteilla.
Suomen ja baltian maidontuotanto kärsi pahiten venäjän vastapakotteista.
Hogan on pihalla kuin lumiukko..
Koko euroopan maidontuotantoa koskeva markkinahäiriö on aivan Eu:n omaa valmistetta. Maitokiintiöiden maa- ja tilakohtainen poisto, joka tapahtui 1.4.2015. Tämäkin meni Hoganin mielestä putkeen.
Nyt näiden kahden markkinahäiriön takia erityisesti meidän sekä balttien maidontuotanto on kriisissä, syvemmässä kuin muualla, koska vienti Venäjälle näistä maista oli erittäin merkittävää ja sinne vietiin tuotteita, kuten juusto, joiden myyntikate on maitotuotteista parhaimmassa luokassa.
Tuossa @miheikki n viestissä on maininta, että valitettavasti kannattavuus on olematonta muillakin tuotannonaloilla maataloustuotteissa.
Totta joka sana.
Siellähän suomen pitäsi olla "ytimissä" ajamassa omia etujaan ...mutta mutta...päätökset tehdään eri porukoissa kuin missä suomi on (jokainen ajaa vain omia kansallisia/yksityisiä etujaan)