Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pitäisköhän Suomi perustaa uudelleen, vaikka Thaimaan rannikon läheisyyteen.

http://www.tekniikkatalous.fi/innov...mavarainen-talous-ja-ilmainen-energia-3483891
Mikset muuttaisi kelluvalle saarelle? – Omavarainen talous ja ilmainen energia
blueseed_orig

Bluesee on kelluva saari.
JAA ARTIKKELI
Maatalouden heikko tuottavuus on saanut suunnittelijat visioimaan elämää meren auvossa, kertoo SeeDiscover.

Barcelonalainen arkkitehtitoimisto Forward Thinking on suunnitellut elämäntavan, joka kuluttaisi vähemmän luontoa kuin nykyinen. Se perustuu resurssien tuottamiseen meressä.

Merellä eläminen onnistuu keinotekoisella, kelluvalla maatilalla. Saarimainen maatila koostuu pienistä toisiinsa liitetyistä moduuleista, joiden käyttötarkoitusta voi vaihdella. Moduulit ohjaavat itse itseään, eikä monimutkaisia hallintajärjestelmiä vaadita.


Maatila koostuu monesta kerroksesta, joista alin kasvattaa ja pyydystää kaloja. Toinen kerros ottaa merestä vettä ja puhdistaa sitä juotavaksi tai kasteluun. Kerroksessa kasvatetaan myös kasveja. Yläkerros tuottaa sähköä auringosta.

Moduuleissa on esineiden internet, jonka ansiosta eri kerrokset voivat viestiä toisilleen. Esimerkiksi keskikerroksessa syntyvä jäte voidaan syöttää alakerroksessa kasvatettaville kaloille, kun mittarit pitävät sitä tarpeellisena. Näin kiertokulku toimii maatilalla, ja se voi olla liki omavarainen.

Lisäksi maatalouden siirtäminen merelle vapauttaa maata muuhun käyttöön.
 
Jotakin kannattavampaa työtä maantalousyrittäjien täytyisi keksiä, näin joku tässä ketjussa totesikin. Ja että maatalous on auringonlaskun ala.
Voiko näitä lukuja katsoessa tulla muunlaiseen johtopäätökseen, eipä kyllä.
Ja viime vuosi oli tähän vuoteen verrattuna hyvä.

Sikäli yhtälö on erikoinen, että ruoan kulutus/tarve lisääntyy maailmassa, maatalouden kannattavuus heikkenee.
Joku tässä nyt ei natsaa.

Lopputuloksena lienee pitkällä aikavälillä kuitenkin se, että kun ruoasta alkaa oikeasti tulla pula, paranee maataloudenkin kannattavuus.
Jäljelle jäävä ongelma sen jälkeen on, kuka niitä peltoja viljelee, lehmiä lypsää ja sikoja kasvattaa kun nykyinen viljelelijäpolvi on laittanut pillit pussiin kannattavuusongelminen takia. No, eihän maatalous toisaalta mitään ydinfysiikkaa ole. Ydinfyysikkokin oppii viljelijäksi, kun on muutaman satokauden hommaa harjoitellut. Jos hiljainen sukupolvilta toiselle siirtyvä tieto jää siirtymättä, vaikeutuu työ alkuvaiheessa varsin oleellisesti.


36 prosenttia maatiloista ei saanut viime vuonna lainkaan yrittäjätuloa

52728-jpg.jpg



Maatalouden kannattavuus heikkenee edelleen.

Työpalkkaa jäi 60 senttiä tunnilta.

Maatalousyrittäjä sai viime vuonna 38 prosenttia tavoitteena olleesta yrittäjätulosta. Tänä vuonna tulos jää sitäkin heikommaksi, Luonnonvarakeskus Luke kertoo.

Luke julkaisi tänään vuoden 2014 maatalouden kannattavuuskirjanpidon ennakkotulokset.

Maatalousyritysten liikevaihto laski edellisvuodesta kaksi prosenttia, 138 200 euroon. Tuotantokustannukset laskivat 181 500 euroon.

Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät lähes 28 100 euroa tappiolle. Näin laskien tuotoista on vähennetty myös oman työn ja oman pääoman arvo.

Näiden kahden kuluerän, oman työn jä pääoman, kattamiseen jäi yrittäjätuloa keskimäärin 17 300 euroa. Tämä tarkoittaa, että yrittäjäperhe sai 38 prosenttia 15,1 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 4,7 prosentin suuruisesta oman pääoman korkovaatimuksesta.

Jos sekä oman että vieraan pääoman kustannukset vähennetään tuotoista täysimääräisinä, saadaan yrittäjän palkaksi jäävä työansio. Hieman vajaalle 2 000 työtunnille jäi työansiota keskimäärin 60 senttiä tunnilta.

Tänä vuonna tuottajahintojen lasku ja heikommaksi jäävä viljasato rokottavat maatalouden kannattavuutta entisestään.

Sikatalouden ja viljanviljelyn kannattavuus on mennyt alaspäin jo useamman vuoden. "Tilannetta pahentaa se, että tänä vuonna myös lypsykarjatalouden kannattavuus heikkenee selvästi. Sillä on suuri merkitys, koska maitotilat tuottavat noin puolet koko Suomen maatalouden yhteenlasketusta yrittäjätulosta", toteaa tutkija Jukka TauriainenLukesta.

Tarkemmat luvut löytyvät Taloustohtorista.

Muutettu 17.9. kello 10.25: Maatalousyrittäjän saaman yrittäjätulon osuus korjattu Taloustohtoriin tehdyn päivityksen mukaisesti 38:aan prosenttiin.

Muutettu 17.9. kello 15.15: Päivitetty Taloustohtorin uusimman päivityksen luvut.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-viime-vuonna-lainkaan-yrittäjätuloa-1.127433


SATU LEHTONEN
 
Alkutuotantoa tämäkin.

http://www.sll.fi/ajankohtaista/tie...altavien-vesialueiden-siirtoa-liiketaloudelle
Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Tiedotteet 2015 / Metsähallituksessa havitellaan valtavien vesialueiden siirtoa liiketaloudelle

Metsähallituksessa havitellaan valtavien vesialueiden siirtoa liiketaloudelle

Metsähallitusta koskevan lakiuudistuksen yhteydessä suunnitellaan Suomen luonnonsuojeluliiton saamien tietojen mukaan valtavaa kansallisen vesiomaisuuden siirtoa kansalaisten vapaasta käytöstä valtion liikelaitoskäyttöön. Kyse on yli 2 miljoonasta hehtaarista meri- ja järvialueita. Metsähallituslain uudistusta on valmisteltu poikkeuksellisen salassa.

"Kansallisvedet eivät ole kauppatavaraa. Ne tarkoitettu meille kaikille luontoelämyksien lähteeksi, virkistykseen, kalastukseen ja metsästykseen. Ajaessaan tätä siirtoa Metsähallituksen johto on ymmärtänyt tehtävänsä väärin", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.

Suomessa yleisiä vesialueita ovat aluevedet ja suurten järvien selät. Näitä hallinnoi pääosin Metsähallituksen Luontopalvelut. Uudistuksen yhteydessä vedet on suunniteltu siirrettäväksi Luontopalveluilta Metsähallituksen kaupalliseen taseeseen.

"Metsähallitus on ottanut sitä koskevan asian valmistelussa itselleen sellaista poliittista valtaa, joka ei sille kuulu. Lait tulee valmistella asianomaisissa ministeriöissä ja valtioneuvossa. Metsähallituksen rooli ministeriöiden painostuksessa ja siten itseään koskevan lain valmistelussa on hyvän hallintotavan vastainen. Ei ole oikein, jos liikelaitos pyrkii tekemään itse itselleen lakia ohittaen normaalin lainvalmistelutavan", Kuronen huomauttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman lakiesityksen esittelee maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen valtioneuvostossa ja eduskunnassa.

Lain valmistelu on tapahtunut myös täysin kansalaisten ulottumattomissa. Metsähallituksen sisällä hanke on tiettävästi julistettu salaiseksi.

"Vaadimme laajasti suomalaisia koskevan Metsähallituslain valmistelua avoimeksi siten, että lopullisia päätöksiä ei tehdä ennen kunnollista kansalaiskeskustelua", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.



Taustatiedoksi:

Laki Metsähallituksesta on määrä tuoda eduskunnalle loka-marraskuussa 2015. Valtion talousarvioesitusluonnoksen mukaan sen on määrä astua voimaan 1.4.2016.

Yleisiä vesialueita ovat Suomen aluevedet merellä ja suurten järvien selät, siltä osin kuin ne ovat kylien rajojen ulkopuolella. Yleisillä vesialueilla voi olla myös vähäisiä saaria. Yleiset vesialueet omistaa valtio, paitsi Ahvenanmaalla, jossa ne omistaa maakunta.

Metsähallituksen hallinnassa on vesialueita on 3,4 milj. ha. Vesialueista 2,7 milj. ha on lähinnä merialueille sijoittuvia yleisiä vesialueita (2013).



Lisätietoja:

- Ilpo Kuronen, johtava asiantuntija, puh. 0400-153 133, [email protected]

- Risto Sulkava, puheenjohtaja, puh. 050-560 2113, [email protected]

- Metsähallituslain uudistuksesta SLL:n verkkosivuilla: sll.fi/metsahallituslaki
 
Kiinalaisia saattaisi kiinnostaa edulliset ja puhtaat vedet. Salavalmistelu ei tunnu kovin järkevälle, varsinkaan tämänkaltaisessa asiassa.

Puhdasta makeaa vettä meillä riitää. Ja tulevaisuudessa siitä maailmalla on tulossa puutetta. Osittain tilanne on tämä jo tällä hetkellä.
Lähi-idässä on muistaakseni pientä sanomistakin jonkun joen veden käytöstä naapurimaiden kesken aiheutunut.
 
Jaa että maatalous on auringonlaskun ala? Meinaatteko syömättömäksi heittäytyä vai jatkossa tehdä leivän ja pekonin paineilmasta sähköllä?
 
Yhteiskunta on muutaman aterian päässä väkivallasta, ihmiskunta on muutaman satokauden päässä massiivisesta harvennuksesta.

En lähtisi leikkimään huoltovarmuudella. Kaikki muu paskamainen byrokratia joutaisi tappaa häiritsemästä itse tekemistä. Lisäksi kaikki "kivat" tuotantoalat saavat olla täysin markkinaehtoisia, tai oikeammin pitää olla täysin markkinaehtoisia. Kyllä pojat kiljua keittää vaikkei viinitiloja tuettaisikaan, mutta ilman niitä keittotarpeita pojille tulee itku.
 
Jotakin kannattavampaa työtä maantalousyrittäjien täytyisi keksiä, näin joku tässä ketjussa totesikin. Ja että maatalous on auringonlaskun ala.
Voiko näitä lukuja katsoessa tulla muunlaiseen johtopäätökseen, eipä kyllä.
Ja viime vuosi oli tähän vuoteen verrattuna hyvä.

Sikäli yhtälö on erikoinen, että ruoan kulutus/tarve lisääntyy maailmassa, maatalouden kannattavuus heikkenee.
Joku tässä nyt ei natsaa.

Lopputuloksena lienee pitkällä aikavälillä kuitenkin se, että kun ruoasta alkaa oikeasti tulla pula, paranee maataloudenkin kannattavuus.
Jäljelle jäävä ongelma sen jälkeen on, kuka niitä peltoja viljelee, lehmiä lypsää ja sikoja kasvattaa kun nykyinen viljelelijäpolvi on laittanut pillit pussiin kannattavuusongelminen takia. No, eihän maatalous toisaalta mitään ydinfysiikkaa ole. Ydinfyysikkokin oppii viljelijäksi, kun on muutaman satokauden hommaa harjoitellut. Jos hiljainen sukupolvilta toiselle siirtyvä tieto jää siirtymättä, vaikeutuu työ alkuvaiheessa varsin oleellisesti.


36 prosenttia maatiloista ei saanut viime vuonna lainkaan yrittäjätuloa

52728-jpg.jpg



Maatalouden kannattavuus heikkenee edelleen.

Työpalkkaa jäi 60 senttiä tunnilta.

Maatalousyrittäjä sai viime vuonna 38 prosenttia tavoitteena olleesta yrittäjätulosta. Tänä vuonna tulos jää sitäkin heikommaksi, Luonnonvarakeskus Luke kertoo.

Luke julkaisi tänään vuoden 2014 maatalouden kannattavuuskirjanpidon ennakkotulokset.

Maatalousyritysten liikevaihto laski edellisvuodesta kaksi prosenttia, 138 200 euroon. Tuotantokustannukset laskivat 181 500 euroon.

Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät lähes 28 100 euroa tappiolle. Näin laskien tuotoista on vähennetty myös oman työn ja oman pääoman arvo.

Näiden kahden kuluerän, oman työn jä pääoman, kattamiseen jäi yrittäjätuloa keskimäärin 17 300 euroa. Tämä tarkoittaa, että yrittäjäperhe sai 38 prosenttia 15,1 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 4,7 prosentin suuruisesta oman pääoman korkovaatimuksesta.

Jos sekä oman että vieraan pääoman kustannukset vähennetään tuotoista täysimääräisinä, saadaan yrittäjän palkaksi jäävä työansio. Hieman vajaalle 2 000 työtunnille jäi työansiota keskimäärin 60 senttiä tunnilta.

Tänä vuonna tuottajahintojen lasku ja heikommaksi jäävä viljasato rokottavat maatalouden kannattavuutta entisestään.

Sikatalouden ja viljanviljelyn kannattavuus on mennyt alaspäin jo useamman vuoden. "Tilannetta pahentaa se, että tänä vuonna myös lypsykarjatalouden kannattavuus heikkenee selvästi. Sillä on suuri merkitys, koska maitotilat tuottavat noin puolet koko Suomen maatalouden yhteenlasketusta yrittäjätulosta", toteaa tutkija Jukka TauriainenLukesta.

Tarkemmat luvut löytyvät Taloustohtorista.

Muutettu 17.9. kello 10.25: Maatalousyrittäjän saaman yrittäjätulon osuus korjattu Taloustohtoriin tehdyn päivityksen mukaisesti 38:aan prosenttiin.

Muutettu 17.9. kello 15.15: Päivitetty Taloustohtorin uusimman päivityksen luvut.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/36-prosenttia-maatiloista-ei-saanut-viime-vuonna-lainkaan-yrittäjätuloa-1.127433


SATU LEHTONEN
Tarttis tehdä jotain?
 
Yhteiskunta on muutaman aterian päässä väkivallasta, ihmiskunta on muutaman satokauden päässä massiivisesta harvennuksesta.

En lähtisi leikkimään huoltovarmuudella. Kaikki muu paskamainen byrokratia joutaisi tappaa häiritsemästä itse tekemistä. Lisäksi kaikki "kivat" tuotantoalat saavat olla täysin markkinaehtoisia, tai oikeammin pitää olla täysin markkinaehtoisia. Kyllä pojat kiljua keittää vaikkei viinitiloja tuettaisikaan, mutta ilman niitä keittotarpeita pojille tulee itku.
Eipä minulla muuta
 

"
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen."

Kun sitten yritetään valmistella salassa ja päättää ja toteuttaa merkittäviä asioita ilman täysimittaista kansallista valmistelua ja kansan kuulemista kansanäänestyksessä pitäisi sen sisäpiirin hämärissä olosuhteissa tekemä päätös voida vetää takaisin ja käsitellä uudestaan. Tässä nyt on pitkin matkaa tehty merkittäviä päätöksiä joissa on laitettu mutkia suoraksi sillä tavalla, että näitä päätöksiä pitäisi tarkastella uudestaan.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
 
Oho, en tiennyt että täällä on Maatalouden Tulevaisuuden, hups, olikin Maaseudun Tulevaisuuden ;) / MTK:n haaraosasto joka pyrkii pitämään maataloustukia korkealla.

Sellainen yritystoiminta joka tarvitsee tukia ei ole yritystoimintaa. Mataloutta harjoittavat saavat 50 % tuloistaan tukina ja valitus on kauheata. Tukien korkeus valuu myös maatalaousmaan hintaan, joka sinänsä vaikeuttaa tuotantotoimintaa harjoittavien toimintaa.

Tukiongelma ei tietenkään ole vain kansallinen, vaan euroopanlaajuinen. Vähentämällä tukia tilakoko kasvaa ja maatalousmaan hinta laskee. Suomessa on edelleen tilakoko liian pieni.

------------
Sitä ihmettelen ettei kotimainen ruokateollisuus tuo esiin tuotteissa näitä julkisessa keskustelussa esitettyjä väitteitä maailman puhtaimmasta ruokatuotannoista, joka tosin on väite joka esitetään useissa maissa. Olisiko syy siihen että tuotteisiin liitettynä väitteiden olisi pakko olla totta ja verifioitavissa, kun taas julkisuudessa esitettyinä kuluttajaviranoimainen ei voi puuttua eikä myöskään kilpailuviranomainen voi puuttua.

Itse olen siirtynyt kotimaiseen luomumaiton koska se on homogenisoimatonta, ts. pitkiä molekyylejä ei ole hakattu rikki. Minusta maku on parempaa ja sopii vatsallekin paremmin, vaikkei mulla ole mitään laktoosi-intoleranssia ole. Lähinnä näistä syistä maksan siis enemmän jokaisesta litrasta. Ei tietenkään haittaa, että tuote on luomua, eli kemikaaleja ei ole käytetty tuotannossa. Lidlin luomomaitoa en osta, koska se on homogenisoitua.

Jos tuote on parempaa laatua, siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän, mutta silloin myyntiketjun on kyllä tuotava tämä esille tuotekohtaisesti, ei yleisinä väitteinä julkisessa keskustelussa.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Sellainen yritystoiminta joka tarvitsee tukia ei ole yritystoimintaa. Mataloutta harjoittavat saavat 50 % tuloistaan tukina ja valitus on kauheata.

Olen samaa mieltä. Mikään ammattikunta ei vihaa tukia ja siihen liittyvää valtavaa byrokratiaa ja valvontaa enempää kuin maanviljelijät.
Tuottajien tuotteistaan saama hinta vain niin pieni, että ilman tukia tuottaminen ei ole lainkaan mahdollista.
Kannatan lämpimästi kaikkien maataloustukien poistamista, se tietää kuitenkin elintarvikkeiden hinnan nousua.

http://stat.luke.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat

Maidosta 50-60 senttiä/litra, naudanlihasta 6 €/kg, sianlihasta n. 3 €/kg olisi kannattavan tuotannon raja ilman tukia lähimain, arviot vedetty hihasta mutu-tuntumalla. Rehuviljat noin 250-300 €/tn, leipäviljat 300-350 €/tn.
 
Syyrian kriisin vuoksi varastolle:
"Pohjoisella napaseudulla sijaitsevasta “Tuomiopäivän siemenvarastosta” on haettu ensimmäistä kertaa siemeniä Syyrian sisällissodan tähden, kertooNpr.
Siemenvarasto sijaitsee norjalaisella saarella, noin 1 290 kilometriä Pohjoisnavasta. Varasto rakennettiin vuonna 2008 ja siellä on yli 850 000 siemennäytettä kaikkialta maailmasta.
Varaston tarkoitus on varmistaa maailman ruokatarjonta ja biodiversiteetti katastrofitapauksissa, kuten ydinsodan alettua, tai jos maailmaan iskisi tauti, joka pyyhkäisisi suuren osan maailman kasveista pois.
Varasto on niin sanottu viimeinen vaihtoehto katastrofin sattuessa.
Nyt, alle kymmenen vuotta varaston perustamisen jälkeen viranomaiset aikovat hakea sieltä siemeniä ensimmäistä kertaa ikinä.
Katastrofi, joka johti tähän, on Syyrian sisällissota.
“Emme odottaneet, että (sieltä) haettaisiin (siemeniä) näin aikaisin”, sanoo varastoa ylläpitävän Crop Trust -yrityksen tiedottaja Brian Lainoff.
“Tiesimme jo vuonna 2008, että Syyrialla oli edessään mielenkiintoiset pari vuotta. Tämän tähden kehotimme heitä varastoimaan aikaisessa vaiheessa.”"
http://www.talouselama.fi/uutiset/t...haettiin+siemenia+ensimmaista+kertaa/a2325577
 
Toisaalta lihaa riittää ihan poltettavaksi:
"Sikaruuhka vaivaa HK Scania - MT: Syömäkelpoiset siat päätyvät suoraan polttettaviksi
Lihayhtiö HK Scan on vienyt teuraaksi saapuneita sikakuormia suoraan poltettavaksi kierrätyslaitos Honkajoelle, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Tuotantoketju on ruuhkautunut palkansaajien työtaisteluiden vuoksi, eikä tehdas ole ehtinyt valmistaa kaikkia sikoja ruuaksi.
Aiemmin HK on ilmoittanut teurastettujen sikojen hävittämisen olevan viimeinen keino sikaruuhkan selvittämiseksi. Suomalaistiloilta lähetettyjä sikoja on kuljetettu myös Ruotsiin, Viroon ja Puolaan tehtaille.
Normaalioloissa Honkajoen kierrätyslaitos tekee teurastoimoiden sivutuotteista valkuaisrehuja, lannoitteita ja rasvaa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/s...siat+paatyvat+suoraan+polttettaviksi/a2325588
 
Rehuviljat noin 250-300 €/tn, leipäviljat 300-350 €/tn.

Nuo hinnat kelpaisi varmasti monelle viljelijälle ilman tukia koska tulotaso jopa nousisi nykyisestä. Itselleni riittää että hinnat alkaisivat jatkossa kakkosella niin tuet saa jäädä. Eräs tukien poistamisen ongelma on se että nyt kun suomalainen virkamieslauma on totutettu oikeuteen nuuskimaan maanviljelijöiden tekemisiä kissojen ja koirien kanssa niin vaikka tuet lakkautettaisiin eivät he halua luopua tästä oikeudestaan. Jatkossa vaadittaisiin samanlaisia "toimenpiteitä" kuin tähänkin asti muttei niistä enää maksettaisi korvauksia. Tästä keväällä varoittelivat tuki-infoissa kun tukikausi vaihtui ja tuli uudet ehdot ja temput seuraavalle viidelle vuodelle. Moni harkitsee ympäristötuesta luopumista koska siitä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristötuesta luopuminen ei kuitenkaan tarkoittaisi että maajussit alkaisi mättää hullunlailla liikaa apulantoja ja myrkkyjä peltoihinsa. Ne jutut maksaa, paljon. Loppuisi vain se nuuskiminen ja turhasta nillittäminen että saadaan yhtä paljon "poikkeamia" tarkastuksissa kuin mitä direktiivin laatijain mielestä pitää löytyä.

Yksi iso ongelma maanviljelyn taloudessa on osittain em. tilakoosta johtuen se että liian moni mv on sivutoiminen puuhastelija. Aivan liikaa saa lukea juttuja että joo aivokirurgi tai urakoitsija viljelee sitä muutaman kymmenen hehtaarin perintötilaa. Kun toimeentulo ei oikeasti riipuu viljelyn tuloksesta ei kiinnitetä juuri mitään huomiota siihen mitä viljellään, milloin myydään, mitä ostetaan. Ei haittaa vaikka extriimiharrastuksen talous on kuralla, paikataan se sieltä "oikeista töistä". Urakoitsijoista löytyy myös paljon näitä joiden pitää hamuta sitä peltoa vielä lisää hinnalla millä hyvänsä, koska onhan varaa maksaa koska on niitä urakointihommia. Sitten ei meinaa ehtiä kunnolla tehdä niitä viljelystöitäkään kun pitää vaan urakoida, kylvetään ja puidaan kuukausi muiden jälkeen kun oli niin kiirettä. Lyhyemmin sanottuna liian monella turvenuijalla on taskulaskimesta patterit loppu. Itse joutunut vetämään itselleni kivuliaitakin rajoja minne asti esimerkiksi vuokrapelloista voi tarjouksia tehdä vaikka olisi miten kiinnostava kohde.

Ongelma on sekin ettei täällä ole mitään kunnollista kilpailua eikä viljan myyjillä minkäänlaista pelisilmää. Käytännössä kaikki vilja ruista lukuunottamatta myydään nykyisin vientihinnalla vaikka suurin osa menee kotimaan käyttöön. Jos joku MTK yms taho tästä yrittää murmuttaa ja pohtii että pitäisikö viljelijöiden jotenkin järjestäytyä paremmin myynnin osalta niin teollisuuden ei tarvitse kuin kuiskata "kilpailuvirasto Pöö!" ja kyseisillä tahoilla menee heti hätäkakka housuun ja vaikenevat. Pelottelu on perusteeton koska mikään ei estäisi viljelijöitä perustamasta myyntirinkejä/firmoja järkeistämään myyntiä heidän kannaltaan. "Isossa maailmassa" tämä on arkipäivää. Mutta tottakai teollisuus sanoo pöö koska tietää että se tehoaa.

Karmivin akuutein ongelma on se että yhä vieläkin monella maajussilla ei edes ole tarpeeksi varastotilaa koko sadon varastointiin. Heidän on siis pakko myydä syksyllä viljaa pois sitä mukaa kun sitä pellolta saadaan pois. Syksyisin suomalaisten viljaostajien välillä on lähinnä kilpailua siitä kuka kehtaa laittaa alimman hintatarjouksen ja pitää sitä pisimpään voimassa vaikka maailmanmarkkinahinnat sailaisi missä. Itsekin tosin sain tämän asian korjattua vasta viime vuoden kesällä. Nyt olisi kyllä korkea ja oikea aika korjata asia maanlaajuisesti, merikontit ovat nimittäin hyvin halpoja.
 
merikontit ovat nimittäin hyvin halpoja.

Paljonko merikontti maksaa?
Miten laitot ne kontit? Nehän voisi virittellä pystyyn jaloille ja tyhjennyskartio, jossa ruuvi alle. Tai ajaa rekan suoraan alle, jos tila riittää.

Eräs kaveri laittoi kontteja pystyyn, kuivurin koneisto keskelle ja nostivat katon päälle autonosturilla.



kontit-muu-merkki-1256563_b_a6e5b6ec04ba073e.jpg
 
Moni harkitsee ympäristötuesta luopumista koska siitä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ympäristötuki on nykyään ympäristökorvaus, tosi pieni korvaus vaadittavista toimenpiteistä, tällä alueella 56 €/ha. Siihen liityy paljon vaatimuksia, esim. maanäytteiden otto viiden vuoden välein. Kairailin keväällä uudet näytteet ja laboratorio analysoi, siihenpä se tämän vuoden korvaus taisikin sitten huveta..
Moni jätti kokonaan ympäristökorvauksen hakematta, lannoitus ei ole niin rajoitettua ja säänneltyä, kun ei hae. Ympäristökorvauksen typpi ja fosforirajat ovat niin tiukat, että se rajoittaa nykyisellään satotasoa. Nitraattidirekriivi koskee kumminkin kaikkia, ja ilman minkäänlaisia rajoituksia ei voi yksikään maatila toimia, oli ympäristökorvausta sitten hakenut tai jättänyt hakematta.
 
Paljonko merikontti maksaa?
Miten laitot ne kontit? Nehän voisi virittellä pystyyn jaloille ja tyhjennyskartio, jossa ruuvi alle. Tai ajaa rekan suoraan alle, jos tila riittää.

Eräs kaveri laittoi kontteja pystyyn, kuivurin koneisto keskelle ja nostivat katon päälle autonosturilla.

kontit-muu-merkki-1256563_b_a6e5b6ec04ba073e.jpg

Viimeisin hinta mitä olen kuullut on tonni normaalista 40 jalkaisesta. En ole varma sisältääkö rahtia. Itse ostin viime vuoden kesällä läjän korkeampi HC (high cube) 40 jalkaisia (n. 76 m3 tilaa per kontti) hinta oli 1500-1800e/kpl pihassa. Oli kahta eri laatua toiset rahtikuntoisia toisissa pientä fiksausta.

Karkealle murskepedille ne ladoin sillä periaatteella että en halunnut tehdä niihin mitään muutoksia, silloin kun ne on tyhjillään voi varastoida niissä muuta ja jos ei ole enää tarvetta voi ne helposti myydä pois. Kuivurilta kulkee ilmastointiputkesta tehty linja konttien luo, lietso painaa sen kautta ilmavirralla viljan konttiin. Menee kattoon asti täyteen, täyttöaste luokkaa >95% kun oven taakse saa lankutettua seinän melkein kattoon asti. Kairalla vilja kontista ulos muttei ole vielä ollut isommin tyhjennystarpeita näillä hinnoilla. Kärvistelen säästöjä poltellen ja oottelen jotain raamatullisia vitsauksia maailman päätuotantoalueille ;)

Tuo konttikuivuri on näppärä ja harkitsisin vakavasti juuri tuon tyylistä jos pitäisi kuivurikin rakentaa uusiksi. Käsittääkseni pystyyn nostettu 20 jalkainenkin kontti tarvitsee sisäänsä ristitukia ettei seinät pullahda. Haaveilin kyllä 40 jalkaisista pystyssä, olisi ollut komea näky ja katolle tietysti terassi, grilli ja lipputanko. Mut en alkanu jaksaa säätää ja kontteja olisi pitänyt alkaa modailla minun tarpeisiin liikaa.
 
Back
Top