Suuri maatalouskeskustelu

[Tetra]

Mitä sitten, jos joku maatalousyrittäjä tienaa kuten siivooja? Kyllä siivoojan tuloilla pärjää. Vai onko tässä joku oletus, että maataloudessa toimininen oikeuttaisi automaattisen oikeuden rikastumiseen?

 

[Ikarus]

Mitä sitten, jos joku maatalousyrittäjä tienaa kuten siivooja? Kyllä siivoojan tuloilla pärjää. Vai onko tässä joku oletus, että maataloudessa toimininen oikeuttaisi automaattisen oikeuden rikastumiseen?

No ei.
siivoojan lähtöpalkka on 9,25 euroa tunnilta, 1 489 euroa kuukaudessa. 12 kk * 1489 = 17868 €/v.
Siihen joutuu tekemään 23 työpäivää eli kk 184 h/kk n. 2000 h/v kun lomakuukausi vähennetään.

Teen itse 339 työpäivää /v, kun siivooja tekee 253 työpäivää + lomakuukausi, viikonloput ovat siivojalla vapaat.
Töitä teen karjan parissa 2500 h/v ja 1000 h/v peltotöitä. Saadakseni tuon saman vajaat 18.000 €, teen 1500 h enemmän töitä /vuosi kuin siivooja.

Onko laskimestani paristot lopussa vai päässäni paskaa..? Miksi ihmeessä en ole siivooja?

 

[Ikarus]

Tässähän se on. Puhutaan palkasta, vaikka kyseessä pitäisi olla yrittäminen.

Ja se vertaus lääkärin palkkaan on virheellinen. Pitäisi puhua vaikka sorvin omistamisesta. On selvää että 70-luvun sorvilla ei yrittäjä mahtituloja hanki. Tosin kun 50 (59?) % on julkista rahaa, pitäisi puhua maatalousvirkamiehestä.

Ja tuo lomitusapukin on veronmaksajan harteilla. Millä yritysalalla valtio tulee ja maksaa yrittäjän lomittajat ja sairausajan sijaiset?

Älä kuitenkaan käsitä tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Tämä on yksi ala joka on ylisäädelty ja ylituettu. Ylisäätelyn ja turhien tukien takia tässä maassa ei elinkeinoelämä kehity.

70-luvun sorvilla ei mahtituloja hanki vaan ei hanki 2000-luvun sorvillakaan. Näiden sorvien omistajien ero on, 70-luvun sorvin omistaja ei ajaudu tässä tilanteessa konkurssiin.

26 lomapäivää on maksutonta ja totta on, että tässä suhteessa maatalousvirkamiehillä on etu verrattuna"oikeisiin" yrittäjiin.
Sairaslomitus on maksullista ja siihen vaikuttaa myel-työtulon suuruus, maksu tuntia kohti sairaslomituksesta on tyypillisesti 10-15 €/h. Ongelmana tässä on lomittajan saanti äkillisessä tapauksessa. Yleensä ei onnistu, en ole vuosiin viitsinyt edes kysyä. Rimpuilee nyt jotenkin tehdä työt, jos nyt ei aivan kuollut ole.

Yrittäjällä on yrittäjän tai tässä tapauksessa maatalousvirkamiehen riski. Jos yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi, se lopetaan.
Niinpä kalenteriini on jo merkitty lehmilleni se viimeinen päivä.

En ole huolissani omista tulevaisuuden töistäni, niitä on tarjolla. Olen huolissani siitä, mitä tämä kansa syö pahan päivän sattuessa.

 

[adam7]

70-luvun sorvilla ei mahtituloja hanki vaan ei hanki 2000-luvun sorvillakaan. Näiden sorvien omistajien ero on, 70-luvun sorvin omistaja ei ajaudu tässä tilanteessa konkurssiin.

26 lomapäivää on maksutonta ja totta on, että tässä suhteessa maatalousvirkamiehillä on etu verrattuna"oikeisiin" yrittäjiin.
Sairaslomitus on maksullista ja siihen vaikuttaa myel-työtulon suuruus, maksu tuntia kohti sairaslomituksesta on tyypillisesti 10-15 €/h. Ongelmana tässä on lomittajan saanti äkillisessä tapauksessa. Yleensä ei onnistu, en ole vuosiin viitsinyt edes kysyä. Rimpuilee nyt jotenkin tehdä työt, jos nyt ei aivan kuollut ole.

Yrittäjällä on yrittäjän tai tässä tapauksessa maatalousvirkamiehen riski. Jos yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi, se lopetaan.
Niinpä kalenteriini on jo merkitty lehmilleni se viimeinen päivä.

En ole huolissani omista tulevaisuuden töistäni, niitä on tarjolla. Olen huolissani siitä, mitä tämä kansa syö pahan päivän sattuessa.

Kiitos tarkennuksistasi.

Löytyykö pelloillesi vuokraajaa? Oletus siis.

Onko muuten uuden pellon raivaaminen vielä luvanvaraista ja mikä instanssi myöntää luvan jos on? Kuullaanko muita viljelijöitä jos on?

 

[adam7]

Sairaslomitus on maksullista ja siihen vaikuttaa myel-työtulon suuruus, maksu tuntia kohti sairaslomituksesta on tyypillisesti 10-15 €/h. Ongelmana tässä on lomittajan saanti äkillisessä tapauksessa. Yleensä ei onnistu, en ole vuosiin viitsinyt edes kysyä. Rimpuilee nyt jotenkin tehdä työt, jos nyt ei aivan kuollut ole.

Niin, kun lomitus on valtion puolelta hoidettu, vaikka huonosti, ei markkinoita synny. Muutoinhan meillä olisi tuohonkin markkinat.

 

[Ikarus]

Kiitos tarkennuksistasi.

Löytyykö pelloillesi vuokraajaa? Oletus siis.

Onko muuten uuden pellon raivaaminen vielä luvanvaraista ja mikä instanssi myöntää luvan jos on? Kuullaanko muita viljelijöitä jos on?

Viljelen kyllä peltoni edelleenkin itse, myös tulevaisuudessa. Teen 2000 kotieläintaloudesta vapautuvaa työtuntia muita töitä.
Peltoja saa raivata nykyään vapaasti, jos soveliasta maapohjaa on ja käyttöä pellolle löytyy.
Lomituspalveluyrittäjiä kyllä on, mutta kalenterit usein heilläkin töitä täynnä, sairaslomitukset ovat ongelmallisia. Nimenomaan äkillliset sairastapaukset.

 

[Ikarus]

Maataloushallinto lähestyi eilen hallintoalamaisiaan muutamalla sähköpostilla. Jotta olet oikeutettu 56 €/ha ruhtinaalliseen ympäristökorvaukseen, tee sitä tätä ja tuota siihen päivämäärään mennessä ja ilmoita siitä viranomaiselle kaavakkeella a, b ja c. Jos et, teitä tullaan rankaisemaan ankarimman jälkeen...

Parasta ympäristönsuojelua on oikea-aikaiset viljelytoimet ja hyvä sato, joka ottaa enemmän ravinteita kuin sille annetaan. Päästäänkö tähän kaivamalla kuoppa jokaiselle yli 0,5 ha lohkolle, sitä voi jokainen tykönänsä mietiskellä.

Byrokratiaa on yritetty vähentää erillaisilla tukijärjestelmäuudistuksilla moneen kertaan. Tässä on törkeästi epäonnistuttu, paperien kanssa nysvääminen lisääntyy vuosi vuodelta ja se vie paljon aikaa oikeilta ympäristöä hyödyttäviltä viljelytöiltä.

Nämä byrokratian kukkaset ovat aivan kotoista valmistetta. Tämä meillä osataan. Virkamiehet laativat ohjeita ja määräyksiä päät punaisena ja työllistävät itsensä näiden valvonnalla.


Maataloushallinnon viestejä alla:
Asia tiedoksi teille.

Ympäristökorvauksen syysilmoitusaika lähestyy


Tänä syksynä viljelijöiden tulee ilmoittaa Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutetaan lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen- tai pellon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteitä. Ilmoitusaika alkaa 19.10. ja päättyy 30.10.


Lanta- ja lannoitetoimenpiteissä ilmoitettavat tiedot


Lietelannan sijoittaminen peltoon- ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteissä ilmoitetaan peruslohkoittain


• levitetyn lannan ja/tai orgaanisen lannoitevalmisteen levityspinta-ala (ha)

• lanta- tai lannoitelajit (hyväksytyt lannoitteet sitoumusehdoissa)

• määrä (m3/ha)

• levityspäivämäärät.


Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteessä ilmoitetaan lisäksi selvitys käytetystä lannanlevityskalustosta ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä lannoitteen kuiva-ainepitoisuusprosentti.


Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä tulee ilmoittaa lannan tai lannoitteen tai muun toimenpiteessä hyväksyttävän materiaalin luovuttajan nimi ja tilatunnus.


Jos lantaa tai lannoitetta vastaanotetaan, molemmissa toimenpiteissä viljelijä toimittaa kuntaan viimeistään 30.10.2015 erillisenä paperiliitteenä luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan, josta selviää materiaalin hankinta ja määrä. Jos liitteestä ei käy ilmi lannoitemateriaalien ravinnesisältö, viljelijän tulee säilyttää tuoteseloste tilalla.

Liitteenä olevaa lomaketta 258L (ilmoitus lannan luovuttamisesta) voi tarvittaessa käyttää kuntaan jätettävissä ilmoituksissa, vaikka kyseessä on Ely:n erityistukisopimuksen pohja. Palautus kuntaan, ei Ely:lle, vaikka lomakkeen alareunassa näin lukee.

Ko. lomake löytyy myös https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/hakutulos/index.jsp?q=258Lsivulta word- pohjaisena, jolloin sen voi täyttää koneella.




Paljon muistettavaa lannoituksesta


Ympäristökorvauksen sitoumuskausi alkoi 1.5.2015, joten ennen 1.5.2015 levitettyä lantaa ei huomioida näissä toimenpiteissä. Lannoitteen levittäminen ilmoitetaan siis toukokuusta alkaen.


Lantatoimenpiteistä maksetaan ilmoitetun levitysalan perusteella. Koska lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä, tulee toimenpiteisiin ilmoitettua alaa vähentää peruslohkolla viiden metrin kaistan verran, jos peruslohko sijaitsee vesistön varrella.


Lannan ja lannoitevalmisteiden käyttöä koskee monia rajoituksia. Viljelijän kannattaa kerrata vaatimukset tarvittaessa täydentävien ehtojen oppaasta ja sitoumusehdoista.



Kasvipeitteisyydestä ilmoitettavat tiedot


Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä ilmoitetaan peruslohkoittain kasvipeiteala ja -muoto kohdentamisalueella ja kohdentamisalueen ulkopuolella. Kasvipeitteisyyden muotoja ovat aito kasvipeitteisyys (kasvava kasvi, kasvin sänki) tai kevennetysti muokattu ala.


Kasvipeitteiseksi alaksi voidaan ilmoittaa sitoumusehtojen 5.6. kohdassa luetellut alat. Nämä alat muodostavat tilan kasvipeitteisyysprosentin kohdentamisalueelle ja muulle alueelle. Korvaus maksetaan kasvipeitteisyysprosentin (20,40,60 tai 80) mukaan keväällä ilmoitetuille kasveille, joille se voidaan maksaa. Esimerkiksi kesannolle ei makseta ympäristökorvausta.


Vanha erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta päättyy 30.9.


Jos viljelijällä on tänä syksynä päättyvä ympäristötuen erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon, liete on levitettävä viimeistään 30.9.2015, jolloin kyseinen sopimuskausikin päättyy. Ympäristötuen erityistukea ei makseta 30.9.2015 jälkeen levitetystä lietteestä.


Viljelijällä voi olla vanhan sopimuksen lisäksi myös kevään 2015 tukihaussa valittu toimenpide lietelannan sijoittaminen peltoon. Samalle lohkolle ei kuitenkaan makseta samaan aikaan sekä vanhan että uuden ohjelmakauden mukaista korvausta lietelannan sijoittamisesta.


Jos viljelijällä on sekä 30.9. päättyvä sopimus että uuden ohjelmakauden toimenpide lietelannan sijoittamisesta, vähintään 20m3 lietettä tulee levittää ehtojen mukaisesti 1.–31.10. välisenä aikana, jotta korvaus voidaan maksaa ohjelmakauden 2014–2020 ympäristökorvauksen toimenpiteen mukaisena.



Maaseutuviraston Aitta -uutiskirjeessä on tullut tänään tarkennusta ko. asiaan, jonka lähetämme teille tiedoksi






Tarkennusta suojakaistavaatimukseen ympäristökorvauksen lantatoimenpiteissä
Ympäristökorvauksen toimenpiteistä lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen maksetaan ilmoitetun levitysalan perusteella. Aitta-uutiskirjeessä 22.9. tiedotettiin, että levitysalasta vähennettäisiin kuitenkin peruslohkolla viiden metrin kaista, jos peruslohko sijaitsee vesistön varrella. Tätä aluetta ja sen mittaamista tarkennetaan tällä tiedotteella. Tukiehdoista tulevat rajoitteet tulee ottaa huomioon, kun toimenpiteeseen ilmoitetaan pinta-alaa.

Täydentävien ehtojen mukaan lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Tämä lannoittamaton alue mitataan vesistön keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta. Jos peruslohko sijoittuu vesistön varrelle, voi vesistön ja peruslohkon välillä olla luontaisesti jo tuo vaadittu viiden metrin alue. Silloin viiden metrin kaistaa ei tarvitse vähentää peruslohkon pinta-alasta.

Ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen vaatimuksissa on kolmen metrin suojakaistavaatimus vesistöjen varrella olevalla pellolla. Suojakaista mitataan peltolohkon reunasta pellolle päin. Tätä suojakaistaa ei tarvitse jättää, jos
1) maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle tai
2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Jos peruslohko sijaitsee alle kymmenen metrin päässä vesistöstä, on kolmen metrin suojakaista vähennettävä peruslohkon pinta-alasta.

 

[FinnNSF]

Saahan sitä peltoa raivata mutta raivatun pellon saaminen tukien piiriin onkin sitten ihan toinen juttu. Eikös edellisellä kaudella uudet raiviot joutuneet johonkin jonoon jossa saattoi kököttää vuosia että sille sitten osoitettiin varannosta tukioikeudet jos niitä jostain muualta vapautui. Näin ainakin tilatuen osalta.

 

[miheikki]

VILJELYTUET 20150
Mietintö: viljelytarkastukset yksinkertaistetaan
Hannu Koivisto · 24.9.2015 http://www.maaseutumedia.fi/mietinto-viljelytarkastukset-yksinkertaistetaan/

Viljelytarkastukset maksavat Euroopan Unionille neljä miljardia euroa vuodessa. Järjestelmä on monimutkainen ja epäoikeudenmukainen tunnollisia viljelijöitä kohtaan.

”Tähän on tulossa muutos”, MEP Petri Sarvamaa (kok.) sanoo. ”Tein oma-aloitemietinnön, joka meni täysi-istunnossa jo läpi 8.9. Valiokunnassa se meni läpi jo heinäkuussa. Seuraavaksi Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajat ja komissaarit käsittelevät asiaa 6.10.”

Sarvamaan mietinnössä on keskeistä se, että komission on luotava järjestelmä, jossa hyvin suoritujia maita palkitaan vähentämällä tarkastuksia. Huonosti suoriutujia maita, joissa tarkastuksissa on puutteita, rangaistaan lisäämällä tarkastuksia.

”Tavoite on, että viljelytarkastukset tehdään tilalla vain kerran vuodessa, eikä 22 kertaa, niin kuin jossain on tapahtunut.”

Lue artikkeli tarkastuksista tästä.

Petri Sarvamaa uskoo mietintönsä johtavan syynäämisen vähenemiseen.

Viljelytarkastukset sinne missä on epäselvyyksiä
Haaste on iso. Kiistanalainen kysymys Sarvamaan mukaan on, voidaanko hyvin ja huonosti suorituneet jäsenmaat erotella.

Toinen yksinkertaistamisen kohde on sähköisten toimintojen lisääminen.

”Komission pitää voida luottaa dataan. Suomen dataan se voi luottaa”, Sarvamaa sanoo.

Konkretiaa jo ensi vuonna
Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola oli kertomassa parlamentissa oman tilansa tarinan, kun Sarvamaan mietinnöstä järjestettiin kuulemistilaisuus. Hänellä on tarkastuksia tehty 10 vuoden ajan joka vuosi. Huolimatta siitä, että yhtään huomautettavaa asia ei ole ollut, 11. tarkastuskin tehtiin peräkkäin. Paikalla oli komission puolesta itse maatalouskomissaari Phil Hogan.

Uudistuksia olisi jo ensi vuonna nähtävissä. 2017 on välitarkastusvuosi ja CAP uudistetaan.

”Odotan konkretiaa jo ensi vuonna ja 2017 sitä on odotettavissa lisää”, Sarvamaa sanoo innostuneesti.

Toimittajalta
Merkittävä askel
Sarvamaan raportti on saanut komission herroiltakin yksipuolisesti kehuja. Sitä on sanottu merkittäväksi askeleeksi. Aloite on hyvä uutinen.

Kysymykseksi nousee, miten asioita tulkitaan.

Joissain maissa tarkastajan taskuun laitettu seteli vaikuttaa viljelytarkastuksen pöytäkirjamerkintöihin. Suomessa tilanne on toisinpäin: sanktioita tulee liian kanssa ja Suomi saa huonomman maineen kuin se ansaitsee.

Vaikka hallinto-oikeudessa vääryydet oiotaankin, kestää pari vuotta sanktiosta, kun virheellisten sanktioiden dataa korjataan komissiossa.

Suomalaiseen tarkastuskäytäntöön pitää istuttaa sallivampaa maalaisjärjen käyttöä. Muuten mallioppilas Suomi nähdään huonona suoriutujana ja saamme vain lisää syynäystä osaksemme.

Sarvamaan aie on erinomainen, mutta EU-aika on opettanut pieneen skeptisyyteen. Toivottavasti siihen ei ole aihetta, vaan uutinen tarkastuksien vähenemisestä toteutuisi.

Se olisi oikeudenmukaista.

Toimittajalta -osiota muutettu 17:03

17:24 täsmennetty: Kyse on eri maiden suoriutumisista, ei viljelijöiden.

 

[Ikarus]

Aikomus on hyvä. Tätä on yritetty moneen kertaan, Agenda 2000 jne. onnistumatta.
Suhtaudun tähänkin skeptisesti, paperisota ja valvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta, ei keventynyt.
Näin tämä tulee menemään nytkin.

 

[Ikarus]

Saahan sitä peltoa raivata mutta raivatun pellon saaminen tukien piiriin onkin sitten ihan toinen juttu. Eikös edellisellä kaudella uudet raiviot joutuneet johonkin jonoon jossa saattoi kököttää vuosia että sille sitten osoitettiin varannosta tukioikeudet jos niitä jostain muualta vapautui. Näin ainakin tilatuen osalta.

Tukioikeusjonoon ne raiviot joutuvat. Saavat tukioikeuden yleensä ennemmin tai myöhemmin, yleensä myöhemmin. Tilatukioikeutta voi nykyisin myös ostaa. Eikä raivaaminen ole halpaa, kustannus noin 8500 euroa/ha. Kustannus ei ole verotuksessa vähennyskelpoista menoa muuten kuin arvonlisäveron osalta. Joten jos tuon alle saa salaojittua peltoa läheltä valmiina, ei kannata raivata. Eikä kaikilla ole peltokäyttöön sopivaa metsäpohjaa, ei ainakaan tällä kulmalla Suomea. Täällä on kivet ehtymätön luonnonvara.. ne eivät lopu koskaan, vaikka kuinka niitä keräisi joka kevät. Ratkaisin ongelman, VM 300 ASK.

 

[Victor Charlie]

Aikomus on hyvä. Tätä on yritetty moneen kertaan, Agenda 2000 jne. onnistumatta.
Suhtaudun tähänkin skeptisesti, paperisota ja valvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta, ei keventynyt.
Näin tämä tulee menemään nytkin.

Yleensä, kun byrokratiaa on "yksinkertaistettu", niin tuloksena on ollut entistä kamalampi soppa, koska joka ikisen virkamiehen on pitänyt päästä peukaloimaan uudistuksia...

Pitäisivät nyt vaan näppinsä erossa niin ei ainakaan pahempaan suuntaan menisi.

 

[Ikarus]

Pitäisivät nyt vaan näppinsä erossa niin ei ainakaan pahempaan suuntaan menisi.

Ei tämä paljon pahemmaksi voi mennä, teki ne sitten mitä tahansa

 

[Geronimo]

Yleensä, kun byrokratiaa on "yksinkertaistettu", niin tuloksena on ollut entistä kamalampi soppa, koska joka ikisen virkamiehen on pitänyt päästä peukaloimaan uudistuksia...

Pitäisivät nyt vaan näppinsä erossa niin ei ainakaan pahempaan suuntaan menisi.

Olenkin tätä byrogratiaa ihmetellyt EU`n suurin yksittäinen menoerä tulee maataloudesta ja siellä on myös suurin byrogratia, mutta EU`n suurimmat petokset tapahtuvat yritystukien puolella jossa taas on vähiten valvontaa, hieman erikoinen yhtälö.

 

[baikal]

Mutta kaikella on puolensa. Pitäjän lehdessä oli taannoin haastattelu sika-viljatilallisesta. Kuten tiedämme, ohra on sitä perushuttua, jolla tuo mainio ruokaeläin saatellaan syöntikuntoiseksi. Noh. Viljelijä valitti kuinka sianlihan hinta on kuopissaan ja niin on ohrakin, jota hän myy reilunlaisesti joka vuosi. Ja valittaa sitä, että ohran tuottajahinta on kolmanneksen alempi kuin muutama vuosi sitten. Onhan pirullinen yhtälö. Tuntuisi, että kun ohran hinta on huippumatala, niin silloin sikojen ruokintakustannus olisi samassa suhteessa pienempi. Toisaalta sianlihan hinta kyntää.

Mietin vaan tätä viljelijäpoloista: millaisen litskun hän onkaan rakentanut. Jos ohran hinta nousee, niin myös sikojen ruokinta kallistuu. Silloin voi valittaa, että tuottamansa ohra on perhanan kallista, ja sianlihantuotanto on kannattamatonta.....toisaalta hän saa silloin myymästään ohrasta paremman hinnan. Jos sianlihan hinta nousee, niin taatusti nousee myös ruokintakustannukset...eli ei hyvä niinkään.

 

[H.A]

Tällä päivämäärällä taisi mennä mahdollisuus lomitukseen edes pakollisten kertausharjoitusten yhteydessä?
Pitänee opettaa lehmät huoltamaan lypsyrobottia.

 

[koponen]

Olen huolissani siitä, mitä tämä kansa syö pahan päivän sattuessa.

Jä tästä - ensisijaisesti ja syvällisesti tästä - soisi maanpuolustusfoorumilla oltavan erityisen kiinnostuneita.

Maatalouden sääntely ja subventioympäristö on perseestä, mutta se on syvän rauhan ajan ja ruuan ylituotantomegajakson ongelma. Aina ei tule olemaan tällainen autuus miettiä rauhassa yksityiskohtia.

 

[baikal]

Jä tästä - ensisijaisesti ja syvällisesti tästä - soisi maanpuolustusfoorumilla oltavan erityisen kiinnostuneita.

Maatalouden sääntely ja subventioympäristö on perseestä, mutta se on syvän rauhan ajan ja ruuan ylituotantomegajakson ongelma. Aina ei tule olemaan tällainen autuus miettiä rauhassa yksityiskohtia.

Eikähän tämä ole vain maanpuolustusasiaa. Jokin pirullinen säähän liittyvä seikka voi pistää ruoantuotannon vaikeuksiin. Ja jos tuo ilmiö osuu esim. Usaan tai Intiaan tai Kiinaan, niin sillä on heti globaali vaikutuksensa. Miksei Eurooppaankin, mutta eiköhän siihenkin kohtaan löytyne direktiivi, jonka avuin asia hoituu.

 

[Ikarus]

Tällä päivämäärällä taisi mennä mahdollisuus lomitukseen edes pakollisten kertausharjoitusten yhteydessä?
Pitänee opettaa lehmät huoltamaan lypsyrobottia.

Liekö mennyt joku lomitukseen liittyvä asia ohi itseltäni.
Yhtiöititkö maatilasi vai miksi?

 

[FinnNSF]

Mutta kaikella on puolensa. Pitäjän lehdessä oli taannoin haastattelu sika-viljatilallisesta. Kuten tiedämme, ohra on sitä perushuttua, jolla tuo mainio ruokaeläin saatellaan syöntikuntoiseksi. Noh. Viljelijä valitti kuinka sianlihan hinta on kuopissaan ja niin on ohrakin, jota hän myy reilunlaisesti joka vuosi. Ja valittaa sitä, että ohran tuottajahinta on kolmanneksen alempi kuin muutama vuosi sitten. Onhan pirullinen yhtälö. Tuntuisi, että kun ohran hinta on huippumatala, niin silloin sikojen ruokintakustannus olisi samassa suhteessa pienempi. Toisaalta sianlihan hinta kyntää.

Mietin vaan tätä viljelijäpoloista: millaisen litskun hän onkaan rakentanut. Jos ohran hinta nousee, niin myös sikojen ruokinta kallistuu. Silloin voi valittaa, että tuottamansa ohra on perhanan kallista, ja sianlihantuotanto on kannattamatonta.....toisaalta hän saa silloin myymästään ohrasta paremman hinnan. Jos sianlihan hinta nousee, niin taatusti nousee myös ruokintakustannukset...eli ei hyvä niinkään.

Ja jos ohran hinta nousee kovasti kielii se pulasta ts. heikosta satovuodesta jolloin sikaviljatilallinen saattaa jopa joutua ostamaan sitä oman viljelyn lisäksi.

Siitä ei niin kauaa ole kun viljan hinta oli niin alhainen että yhtään epikurantimpi erä kannatti polttaa kellä oli siihen soveltuvat vehkeet koska lämpöarvo ylitti myyntiarvon.