Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Liekö mennyt joku lomitukseen liittyvä asia ohi itseltäni.
Yhtiöititkö maatilasi vai miksi?

"Sijaisapua ei enää annettaisi aikuiskoulutukseen, tuottajajärjestöjen kokouksiin tai varusmiespalvelukseen osallistumista varten. Esityksen mukaan sijaisapua ei saisi myöskään perheenjäsenen kuoleman tai hautajaisten perusteella. Sairaan lapsen hoidon ja työkyvyttömyyden perusteella saatavaan sijaisapuun esitetään uusia rajoituksia"

Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126965/URN_ISBN_978-952-00-3607-2.pdf?sequence=1
Sivu 26.
 
Viimeksi muokattu:
Maataloushallinto lähestyi eilen hallintoalamaisiaan muutamalla sähköpostilla. Jotta olet oikeutettu 56 €/ha ruhtinaalliseen ympäristökorvaukseen, tee sitä tätä ja tuota siihen päivämäärään mennessä ja ilmoita siitä viranomaiselle kaavakkeella a, b ja c. Jos et, teitä tullaan rankaisemaan ankarimman jälkeen...

Parasta ympäristönsuojelua on oikea-aikaiset viljelytoimet ja hyvä sato, joka ottaa enemmän ravinteita kuin sille annetaan. Päästäänkö tähän kaivamalla kuoppa jokaiselle yli 0,5 ha lohkolle, sitä voi jokainen tykönänsä mietiskellä.

Byrokratiaa on yritetty vähentää erillaisilla tukijärjestelmäuudistuksilla moneen kertaan. Tässä on törkeästi epäonnistuttu, paperien kanssa nysvääminen lisääntyy vuosi vuodelta ja se vie paljon aikaa oikeilta ympäristöä hyödyttäviltä viljelytöiltä.

Nämä byrokratian kukkaset ovat aivan kotoista valmistetta. Tämä meillä osataan. Virkamiehet laativat ohjeita ja määräyksiä päät punaisena ja työllistävät itsensä näiden valvonnalla.


Maataloushallinnon viestejä alla:
Asia tiedoksi teille.

Ympäristökorvauksen syysilmoitusaika lähestyy


Tänä syksynä viljelijöiden tulee ilmoittaa Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutetaan lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen- tai pellon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteitä. Ilmoitusaika alkaa 19.10. ja päättyy 30.10.


Lanta- ja lannoitetoimenpiteissä ilmoitettavat tiedot


Lietelannan sijoittaminen peltoon- ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteissä ilmoitetaan peruslohkoittain


• levitetyn lannan ja/tai orgaanisen lannoitevalmisteen levityspinta-ala (ha)

• lanta- tai lannoitelajit (hyväksytyt lannoitteet sitoumusehdoissa)

• määrä (m3/ha)

• levityspäivämäärät.


Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteessä ilmoitetaan lisäksi selvitys käytetystä lannanlevityskalustosta ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä lannoitteen kuiva-ainepitoisuusprosentti.


Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä tulee ilmoittaa lannan tai lannoitteen tai muun toimenpiteessä hyväksyttävän materiaalin luovuttajan nimi ja tilatunnus.


Jos lantaa tai lannoitetta vastaanotetaan, molemmissa toimenpiteissä viljelijä toimittaa kuntaan viimeistään 30.10.2015 erillisenä paperiliitteenä luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan, josta selviää materiaalin hankinta ja määrä. Jos liitteestä ei käy ilmi lannoitemateriaalien ravinnesisältö, viljelijän tulee säilyttää tuoteseloste tilalla.

Liitteenä olevaa lomaketta 258L (ilmoitus lannan luovuttamisesta) voi tarvittaessa käyttää kuntaan jätettävissä ilmoituksissa, vaikka kyseessä on Ely:n erityistukisopimuksen pohja. Palautus kuntaan, ei Ely:lle, vaikka lomakkeen alareunassa näin lukee.

Ko. lomake löytyy myös https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/hakutulos/index.jsp?q=258Lsivulta word- pohjaisena, jolloin sen voi täyttää koneella.




Paljon muistettavaa lannoituksesta


Ympäristökorvauksen sitoumuskausi alkoi 1.5.2015, joten ennen 1.5.2015 levitettyä lantaa ei huomioida näissä toimenpiteissä. Lannoitteen levittäminen ilmoitetaan siis toukokuusta alkaen.


Lantatoimenpiteistä maksetaan ilmoitetun levitysalan perusteella. Koska lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä, tulee toimenpiteisiin ilmoitettua alaa vähentää peruslohkolla viiden metrin kaistan verran, jos peruslohko sijaitsee vesistön varrella.


Lannan ja lannoitevalmisteiden käyttöä koskee monia rajoituksia. Viljelijän kannattaa kerrata vaatimukset tarvittaessa täydentävien ehtojen oppaasta ja sitoumusehdoista.



Kasvipeitteisyydestä ilmoitettavat tiedot


Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä ilmoitetaan peruslohkoittain kasvipeiteala ja -muoto kohdentamisalueella ja kohdentamisalueen ulkopuolella. Kasvipeitteisyyden muotoja ovat aito kasvipeitteisyys (kasvava kasvi, kasvin sänki) tai kevennetysti muokattu ala.


Kasvipeitteiseksi alaksi voidaan ilmoittaa sitoumusehtojen 5.6. kohdassa luetellut alat. Nämä alat muodostavat tilan kasvipeitteisyysprosentin kohdentamisalueelle ja muulle alueelle. Korvaus maksetaan kasvipeitteisyysprosentin (20,40,60 tai 80) mukaan keväällä ilmoitetuille kasveille, joille se voidaan maksaa. Esimerkiksi kesannolle ei makseta ympäristökorvausta.


Vanha erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta päättyy 30.9.


Jos viljelijällä on tänä syksynä päättyvä ympäristötuen erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon, liete on levitettävä viimeistään 30.9.2015, jolloin kyseinen sopimuskausikin päättyy. Ympäristötuen erityistukea ei makseta 30.9.2015 jälkeen levitetystä lietteestä.


Viljelijällä voi olla vanhan sopimuksen lisäksi myös kevään 2015 tukihaussa valittu toimenpide lietelannan sijoittaminen peltoon. Samalle lohkolle ei kuitenkaan makseta samaan aikaan sekä vanhan että uuden ohjelmakauden mukaista korvausta lietelannan sijoittamisesta.


Jos viljelijällä on sekä 30.9. päättyvä sopimus että uuden ohjelmakauden toimenpide lietelannan sijoittamisesta, vähintään 20m3 lietettä tulee levittää ehtojen mukaisesti 1.–31.10. välisenä aikana, jotta korvaus voidaan maksaa ohjelmakauden 2014–2020 ympäristökorvauksen toimenpiteen mukaisena.



Maaseutuviraston Aitta -uutiskirjeessä on tullut tänään tarkennusta ko. asiaan, jonka lähetämme teille tiedoksi






Tarkennusta suojakaistavaatimukseen ympäristökorvauksen lantatoimenpiteissä
Ympäristökorvauksen toimenpiteistä lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen maksetaan ilmoitetun levitysalan perusteella. Aitta-uutiskirjeessä 22.9. tiedotettiin, että levitysalasta vähennettäisiin kuitenkin peruslohkolla viiden metrin kaista, jos peruslohko sijaitsee vesistön varrella. Tätä aluetta ja sen mittaamista tarkennetaan tällä tiedotteella. Tukiehdoista tulevat rajoitteet tulee ottaa huomioon, kun toimenpiteeseen ilmoitetaan pinta-alaa.

Täydentävien ehtojen mukaan lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Tämä lannoittamaton alue mitataan vesistön keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta. Jos peruslohko sijoittuu vesistön varrelle, voi vesistön ja peruslohkon välillä olla luontaisesti jo tuo vaadittu viiden metrin alue. Silloin viiden metrin kaistaa ei tarvitse vähentää peruslohkon pinta-alasta.

Ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen vaatimuksissa on kolmen metrin suojakaistavaatimus vesistöjen varrella olevalla pellolla. Suojakaista mitataan peltolohkon reunasta pellolle päin. Tätä suojakaistaa ei tarvitse jättää, jos
1) maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle tai
2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Jos peruslohko sijaitsee alle kymmenen metrin päässä vesistöstä, on kolmen metrin suojakaista vähennettävä peruslohkon pinta-alasta.
Tämä on tosiaan aivan järkyttävää.
Otetaan nyt tuosta kyykyttämisturhakekasasta yksi vaatimus umpimähkään, kas näin...
Mitä hittoa tarkoitetaan peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä?!:confused:
 
Tämä on tosiaan aivan järkyttävää.
Otetaan nyt tuosta kyykyttämisturhakekasasta yksi vaatimus umpimähkään, kas näin...
Mitä hittoa tarkoitetaan peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä?!:confused:

Suomen oloissa kyseeseen tulee lähinnä lajit: talventöröttäjät. :rolleyes:
 
Mitä hittoa tarkoitetaan peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä?!:confused:

Ympäristökorvauksen lisätoimenpide, josta maksetaan hieman ylimääräistä, n. 10 €/ha.
20 % tilan pelloista oltava talvellakin kasvipeitteisiä: Tähän käy esim. nurmi, viljan sänki kevytmuokattunakin, ei kynnettynä.
Ilmoitetaan kasvipeitteisyyttä täyttävät peltolohkot maatalouselinkeinoviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä.
Tätä tullaan myös otannoilla valvomaan, kuinkas muuten:cool: Voi olla satelliittivalvontakin, en ole varma. Satelliittivalvontaa asiassa on kumminkin jo testattu.
 
"Sijaisapua ei enää annettaisi aikuiskoulutukseen, tuottajajärjestöjen kokouksiin tai varusmiespalvelukseen osallistumista varten. Esityksen mukaan sijaisapua ei saisi myöskään perheenjäsenen kuoleman tai hautajaisten perusteella. Sairaan lapsen hoidon ja työkyvyttömyyden perusteella saatavaan sijaisapuun esitetään uusia rajoituksia"

Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126965/URN_ISBN_978-952-00-3607-2.pdf?sequence=1
Sivu 26.

Tässä lyödään jo lyötyjä.

Jos lähdet kertaamaan, et saa tuettua maksullista lomitusta eli sijaisapua, tämän esityksen mukaan.

Postilaatikkoon kolahtaa viikon kutsu kertausharjoitukseen. Aiotko käytää harjoitukseen 7 vrk vuosilomiasi?
Jotka kyllä jaksaa pitää ihan lomanakin. Kun niitä ei ihan älytöntä määrää ole muutenkaan, 26 vrk.
 
Perheenjäsenen kuolema ja hautaaminen eivät siis kohta oikeuta sijaisapuun. Rellevä rajaus. Toki loogista, hautaamisen voi hoitaa aamu- ja iltalypsyn välisessä tyvenessäkin ja omainen osaa kyllä kuolla ilman mukanaoloakin. Jokainen perheenjäsenensä menettänyt tietää kyllä, että asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Olisko rippu ihmisyyttä jotain, kun näitä sorvaillaan?

edith. perheenjäsenensä erityisesti äkillisesti menettänyt ihminen on nimittäin hyvin altis tapaturmille, sehän menee monta päivää ihan usvassa, ihminen ei taatusti ole parhaimmillaan tuolloin seikkailemaan viissataakiloisten ja isompienkin elukoiden seassa.
 
Ympäristökorvauksen lisätoimenpide, josta maksetaan hieman ylimääräistä, n. 10 €/ha.
20 % tilan pelloista oltava talvellakin kasvipeitteisiä: Tähän käy esim. nurmi, viljan sänki kevytmuokattunakin, ei kynnettynä.
Ilmoitetaan kasvipeitteisyyttä täyttävät peltolohkot maatalouselinkeinoviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä.
Tätä tullaan myös otannoilla valvomaan, kuinkas muuten:cool: Voi olla satelliittivalvontakin, en ole varma. Satelliittivalvontaa asiassa on kumminkin jo testattu.
Jaa että joku käy kaivamassa hankeen kuopan keskelle lumista peltoa? Miten se hallintoalamaisten ympäristö tällä pelastuu?
 
Jaa että joku käy kaivamassa hankeen kuopan keskelle lumista peltoa? Miten se hallintoalamaisten ympäristö tällä pelastuu?

Peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden valvonta tulee maksamaan luultavasti enemmän kuin tuo viljelijöille maksattava pieni lisäkorvaus. :oops:

Tämä maan rakennetta koskeva kuoppatesti on eri homma. Jokaiselle yli puolen hehtaarin peltolohkolle kaivetaan lapiolla/kaivurilla kuoppa, josta tutkitaan maan rakennetta.
Voi kaivaa itse tai käyttää neuvojaa apuna. Täytetään joku lomake, otetaan kuvia montusta, palautetaan johonkin määräpäivään raportit maatalouselinkeinoviranomaiselle.
Taas rätkähtää sanktoita, jos ÄÄRIMMÄISEN tärkeä monttujen kaivaminen ja paperien kanssa vellominen unohtuu.

Jokainen viljelijä tietää peltonsa ja niiden kunnon sekä mahdolliset rakenneongelmat ilman montun kaivamistakin. Tämä kuoppinen kaivattaminen on pelleilyä ja tahallista kyykyttämistä, voin todeta, että muutakin tekemistä maatiloilla kasvukauden aikana löytyy. Joku byrokraatti keksi, että tässäpä hieno homma, saadaan taas paperia, aikaa, resursseja tuhlatuksi sekä itselle töitä valvomassa toimenpiteen toteutusta sekä sanktioimassa homman unohtaneita.:confused:

Maan rakententeeseen vaikuttavia tekijöitä: Ojitus tärkein. Viljelystä ei tule yhtään mitään, jos ojitus on puutteellinen. Vältetään mahdollisuuksien mukaan märkään aikaan tapahtuvaa peltoliikennettä. Aina tämä ei ole mahdollista, kuten kuluneena kesänä ei ollut, mutta tähän pyritään. Kasvinvuorotus on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Ohra ohran perään ja tiivistymiselle altis maalaji, niin ongelmia on tulossa. Käytetään välissä vaikka rypsiä tai monivuotista nurmea jossa syväjuurinen apila nurmiseoksessa matkassa.
Tämä edellyttäen tietysti että nurmisadolle on lähellä markkinat. Huolehditaan kalkituksesta. Huolihditaan pellon pinnan muotoilusta siten, että painanteita veden seisomiseen ei jäisi. Pintatiivistymää saadaan rikottua kyntämällä. Syvällä olevaa tiivistymää jankkuroimalla. Kyntö olosuhteissa, jossa pyörää ei jouduta luistattamaan kyntövaon pohjassa. Jos näin, muodostuu vettä läpäisemätön ns. kyntöantura.
Tässä muutamia aivan perusjuttuja, mitkä viljelijät kyllä hallitsee.
 
Perheenjäsenen kuolema ja hautaaminen eivät siis kohta oikeuta sijaisapuun. Rellevä rajaus. Toki loogista, hautaamisen voi hoitaa aamu- ja iltalypsyn välisessä tyvenessäkin ja omainen osaa kyllä kuolla ilman mukanaoloakin. Jokainen perheenjäsenensä menettänyt tietää kyllä, että asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Olisko rippu ihmisyyttä jotain, kun näitä sorvaillaan?

edith. perheenjäsenensä erityisesti äkillisesti menettänyt ihminen on nimittäin hyvin altis tapaturmille, sehän menee monta päivää ihan usvassa, ihminen ei taatusti ole parhaimmillaan tuolloin seikkailemaan viissataakiloisten ja isompienkin elukoiden seassa.

Perheenjäsenen menettänyt saattaa menettää itsekin henkensä toikkaroidessaan poissa tolaltaan isojen tuotantoeläinten ja rehunjakokoneiden parissa.

Täsmennän vielä, että tuo 26 vrk vuodessa on karjatilallisen vuosiloma ja siinä on vuoden kaikki vapaapäivät, muita ei ole. Tuotanto pyörii 24/7 eikä koskaan lakkaa, ei jouluna, juhannuksena eikä viikonloppuna. Oli mikä oli, aamulla aikaisin hoitamaan eläimet ja samat työt odottavat illalla.
 
Peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden valvonta tulee maksamaan luultavasti enemmän kuin tuo viljelijöille maksattava pieni lisäkorvaus. :oops:

Tämä maan rakennetta koskeva kuoppatesti on eri homma. Jokaiselle yli puolen hehtaarin peltolohkolle kaivetaan lapiolla/kaivurilla kuoppa, josta tutkitaan maan rakennetta.
Voi kaivaa itse tai käyttää neuvojaa apuna. Täytetään joku lomake, otetaan kuvia montusta, palautetaan johonkin määräpäivään raportit maatalouselinkeinoviranomaiselle.
Taas rätkähtää sanktoita, jos ÄÄRIMMÄISEN tärkeä monttujen kaivaminen ja paperien kanssa vellominen unohtuu.

Jokainen viljelijä tietää peltonsa ja niiden kunnon sekä mahdolliset rakenneongelmat ilman montun kaivamistakin. Tämä kuoppinen kaivattaminen on pelleilyä ja tahallista kyykyttämistä, voin todeta, että muutakin tekemistä maatiloilla kasvukauden aikana löytyy. Joku byrokraatti keksi, että tässäpä hieno homma, saadaan taas paperia, aikaa, resursseja tuhlatuksi sekä itselle töitä valvomassa toimenpiteen toteutusta sekä sanktioimassa homman unohtaneita.:confused:

Onko tämä kuoppapelleily muuten kansallista vai ylikansallista alkuperää?
 
"Sijaisapua ei enää annettaisi aikuiskoulutukseen, tuottajajärjestöjen kokouksiin tai varusmiespalvelukseen osallistumista varten. Esityksen mukaan sijaisapua ei saisi myöskään perheenjäsenen kuoleman tai hautajaisten perusteella. Sairaan lapsen hoidon ja työkyvyttömyyden perusteella saatavaan sijaisapuun esitetään uusia rajoituksia"
Seuraavaksi kielletään viljeliää kuolemasta ilman byrokraatin lupaa ja ennen poismenoa on täytettävä lomake ja odotettava kokotilantarkastusta jottei ennen poismenoa jää joku sanktio antamatta
 
Onko tämä kuoppapelleily muuten kansallista vai ylikansallista alkuperää?

Valistunut arvaukseni on, että kotimaista suunnittelua. Kävi tietysti ympäristöministeriössä uusi ympäristökorvaus lausuntokierroksella, painasivat siihen sormenjälkensä.
Aikaisemmin ympäristökorvaus oli ympäristotuen nimellä, tämä uusi tuli käyttöön nyt vuoden 2015 keväällä uusine ehtoineen. Entisissäkin oli tarpeeksi tekemistä.
Viljelijälle maksettavan korvauksen määrä puolittui, tehtävät toimenpiteet suunnilleen kaksinkertaistuivat. Moni äänesti systeemistä keväällä jaloillaan.
Ei näitä pakko ole hakea. Toisaalta nitraattidirektiivi, johon kaikeksi onneksi laittettiin koko Suomi, vaatii ilman minkäänlaista korvausta lähes samaa.

Nitraattiherkkä alue on pohjavesialue. Meillä koko Suomi. Käväisi tämäkin lausunnolla ympäristöministeriön kautta.
 
Perheenjäsenen menettänyt saattaa menettää itsekin henkensä toikkaroidessaan poissa tolaltaan isojen tuotantoeläinten ja rehunjakokoneiden parissa.

Täsmennän vielä, että tuo 26 vrk vuodessa on karjatilallisen vuosiloma ja siinä on vuoden kaikki vapaapäivät, muita ei ole. Tuotanto pyörii 24/7 eikä koskaan lakkaa, ei jouluna, juhannuksena eikä viikonloppuna. Oli mikä oli, aamulla aikaisin hoitamaan eläimet ja samat työt odottavat illalla.

Aivan, tunnen kyllä taustani puolesta karjatilan arkea. Ja nuo eläimet eivät suinkaan ole koneita, joita käydään huoltamassa aamuin illoin...eihän ne ole, ne sairastavat, loukkaantuvat, poikivat, ovat kiimassa....vahdittavaa ja huolehtimista riittää ohi monen jaksamisen. Yksikkömäärien kasvaminen lisää sitä muuta askaretta ja vahdittavaa, lypsyrobotti ei sentään kaikkea hoida. Varsin monet kansalaiset eivät ole juurikaan hajulla maatalouden arjesta a.d. 2015. Punainen tupa ja perunamaa...niihin on varaa kaupunkilaisilla. Toinen asia on metsänomistaminen. Moni kuvittelee, että kun sitä huojuvata on jolla kulla, niin kyllä sen kelpaa elellä. Ei taaskaan ole tajua niistä velvoitteista ja reunaehdoista, jotka metsänomistamiseen liittyvät.
 
Tänään muuten Sonta Siioni (Maaseudun Tulevaisuus) tiesi siteerata puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rätyä, että " Suomi on käytännössä saari" ja "Pitkäkestoisia kriisejä on vaikea ennakoida" sekä toteaa, että nimellisesti Suomi tuottaa 3/4 ruuastaa, mutta polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet ja koneet sekä osa rehuista tuodaan ulkomailta. Huoltovarmuuskeskuksen valmiuspäällikkö muistuttaa, että "Suomessa --- on vain puskurivarastoja" ja työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Tomi Lounema sanoo, että "Luotetaan siihen, että kumppaneiden kanssa voidaan sopia ruooan, öljyn ja materiaalien toimituksista" johon lisätään, että pahimmissa kriiseissä ihmiset varaudutaan siirtämään maaseudulle.

Ketjun aloituksen ajatusta siteeraten, mihinkäs sitä omavaraisuutta tarvitaan?
 
Valio myrskyn takia sähköt poikki 16 h. Useimmat karjatilat ovat varautuneet varavoimalla, niin myös minä.
Työt tuli tehdyksi varavoiman avulla normaalissa järjestyksessä.

Sähkölaskusta yli puolet on siirtomaksua. Sähköyhtiö perustelee kallista siirtomaksua maakaapeloinnin kalleudella.
Niin varmaan, mutta yhtään maakaapelin pätkää, edes lyhyttä, ei täällä periferiassa koskaan tulla näkemään.
 
Tänään muuten Sonta Siioni (Maaseudun Tulevaisuus) tiesi siteerata puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rätyä, että " Suomi on käytännössä saari" ja "Pitkäkestoisia kriisejä on vaikea ennakoida" sekä toteaa, että nimellisesti Suomi tuottaa 3/4 ruuastaa, mutta polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet ja koneet sekä osa rehuista tuodaan ulkomailta. Huoltovarmuuskeskuksen valmiuspäällikkö muistuttaa, että "Suomessa --- on vain puskurivarastoja" ja työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Tomi Lounema sanoo, että "Luotetaan siihen, että kumppaneiden kanssa voidaan sopia ruooan, öljyn ja materiaalien toimituksista" johon lisätään, että pahimmissa kriiseissä ihmiset varaudutaan siirtämään maaseudulle.

Ketjun aloituksen ajatusta siteeraten, mihinkäs sitä omavaraisuutta tarvitaan?

Ei kasvu pellossa nyt sentään kokonaan pysähdy, vaikka keinolannoitteita tai torjunta-aineita ei olisikaan aina saatavilla. Ja nykyään polttoaineitakin valmistetaan kotimaisista raaka-aineista.
 
Tänään muuten Sonta Siioni (Maaseudun Tulevaisuus) tiesi siteerata puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rätyä, että " Suomi on käytännössä saari" ja "Pitkäkestoisia kriisejä on vaikea ennakoida" sekä toteaa, että nimellisesti Suomi tuottaa 3/4 ruuastaa, mutta polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet ja koneet sekä osa rehuista tuodaan ulkomailta. Huoltovarmuuskeskuksen valmiuspäällikkö muistuttaa, että "Suomessa --- on vain puskurivarastoja" ja työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Tomi Lounema sanoo, että "Luotetaan siihen, että kumppaneiden kanssa voidaan sopia ruooan, öljyn ja materiaalien toimituksista" johon lisätään, että pahimmissa kriiseissä ihmiset varaudutaan siirtämään maaseudulle.

Ketjun aloituksen ajatusta siteeraten, mihinkäs sitä omavaraisuutta tarvitaan?

Ei näköjään mihinkään, meillä on "luottamus" siihen, että ruokaa ja tarvikkeita saadaan ulkomailta.
Ruokaa on kaupassa, mutta näillä ehdoilla: A. Sitä tuotetaan kotimaassa. B. Sitä tuodaan ulkomailta.
Jos jompikumpi häiriintyy vakavasti, vyön kiristys on edessä.

Kotimainen tuotanto on tuon mainitsemasi lehden (sen nettisivuilta löytyy) artikkelin mukaan nyt tuossa tilassa. Juuri tehdyn kyselyn tiedoilla puolet maidontuottajista on lopettamassa tuotannon. Maitotaloustuotteissa omavaraisuus on sen jälkeen kaukainen haave, toivon hartaasti, että mitään isompaa mullistusta ei maailmalla tule ja tuonti toimii häiriöittä. Toisaalta kaurapuurollakin hengissä pysyy ja pieni dieetti olisi muutenkin suurelle osalle kansasta ajoittain paikallaan.

Ihmiset siirretään kriisin sattuessa maaseudulle?
Ei täällä ole kohta enää vakituista asutusta, on haasteelista yrittää pysyä hengissä ilman sähköjä olevassa kymmenen vuotta tyhjillään olleessa talossa.
 
Viimeksi muokattu:
Savolaiset sai Valiolta runtua oikein isän kädestä:

Valio-myrsky runteli - Sähköjä odotettava jopa päiviä osassa Savoa






07:58 (18:05)
Kymmenet tuhannet kotitaloudet ovat yhä ilman sähköä perjantai-illan ja lauantaiyön aikana Savoa runnelleen Valio-myrskyn jäljiltä.

Savon Voiman verkkoalueella sähköttömiä asiakkaita oli lauantaina kello 14 aikaan noin 24 000. Vielä puoli kahdeksan aikaan aamulla vailla sähköjä oli noin 38 000 kotitaloutta. Enimmillään sähköttä oli yhtäaikaa yli 47 000 asiakasta perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Savon Voiman henkilöstö- ja viestintäjohtajanMinna Vierimaan mukaan Ylä-Savon länsiosissa, Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen suunnalla sähköjen palautuminen voi kestää jopa päiviä. Hankalimmat viat sijaitsevat näillä alueilla.

Samalla alueella ja muualla maakunnan länsiosissa, kuten Tervossa on oltu sähköttä pisimpään, koska myrsky eteni Keski-Suomesta kohti Pohjois-Savoa ja osui ensimmäisenä juuri Pohjois-Savon maakunnan länsiosiin.

- Tarkkaa tilannearviota korjausten kestosta ei ole, sillä tilanne päivittyy koko ajan. Korjaus keskittyy nyt keskijänniteverkkoon ja etenee taajamien sähköasemilta haja-asutusalueille ja pienjänniteverkkoon, Vierimaa kertoo.

Tämän työjärjestyksen tavoitteena on saada palautettua sähköt samanaikaisesti suurelle määrälle kotitalouksia.

Korjausten eteneminen haja-asutusalueille kestää, sillä taajamissakin on yhä pahoja sähkövikoja.

Vaikeita vikapaikkoja on lukuisia.

- On tiedossa, että paikoin on sellaisia vikapaikkoja, joissa muun muassa puita kaatunut muuntamoiden päälle, sähköpylväitä on poikki ja sähköjohdot ovat katkenneet pitkältä matkalta, Vierimaa kuvailee.

Savon Voima ei päässyt korjaamaan sähkövikoja täydellä teholla yön aikana, sillä myrskytuulet olivat yhä voimakkaita ja liikkuminen pimeällä maastossa oli vaarallista. Aamulla korjaustöissä oli 130 henkilöä. Mukana on myös metsureita ja helikoptereita.

Pohjois-Karjalan Sähkön verkkoalueella sähköttömiä asiakkaita oli lauantaina iltapäivällä vajaat 11 000. Näistä noin 2 000 kotitaloutta sijaitsee Juankoskella, Tuusniemellä, Riistavedellä, Kaavilla ja Heinävedellä.

Vielä aamulla sähköä vailla oli lähes 19 000 Pohjois-Karjalan Sähkön asiakasta.

Järvi-Suomen Energian verkkoalueella sähköttömiä kotitalouksia oli lauantaina kello 18 aikaan noin 6000. Vielä aamulla ennen yhdeksää sähköttömiä asiakkaita oli noin 26 000.

Pahimmat vika-alueet sijaitsevat Mäntyharjun eteläosissa.

Yhtiö on saanut palautettua sähköt noin 30000 asiakkaalle. Selkeä ja poutainen sää ovat jouduttaneet korjausten edistymistä, yhtiö tiedottaa.

Järvi-Suomen Energia arvioi, että se saa korjattua suurjänniteverkon viat sunnuntaiaamupäivän aikana. Vaikeimmissa paikoissa korjaustyöt jatkuvat jopa viikonlopun yli.

Korjaustöissä on 160 asentajaa ja seitsemän metsuria.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/sahkoja-odotettava-jopa-paivia-osassa-savoa/2141824
 
1. nimellisesti Suomi tuottaa 3/4 ruuastaa,
2. mutta polttoaineet,
3. lannoitteet,
4. torjunta-aineet
5. koneet sekä
6. osa rehuista tuodaan ulkomailta
7. Ketjun aloituksen ajatusta siteeraten, mihinkäs sitä omavaraisuutta tarvitaan?

1. Millä metriikalla? Epäilen että 1/4osaan kuuluu viinirypäleet, ananakset, banaanit ja muu epäolennainen joka nyt rahdataan lentokoneella tänne koska noita ei täällä kasva. Kaloreina en usko koska normivuonna vehnää riittää vientiinkin. Kriisin pitkittyessä ruoka menisi varmaan jonkinlaiseen säännöstelyyn eikä kaloreita enää voisi ahmia rauhanajan tahtiin. All-you-can-eat-bufferit pannaan, maailmanloppu.

2. Yhtään pidemmässä kriisissä polttoaineet menisivät varmasti säännöstelyyn ja kaikenlainen yhtään turhempi tavaroiden ja ihmisten kuljettelu ynnä teollisuus seis. Polttoaineita on myös yleensä aina jonkin verran varastossa tiloillakin.

3. Lannoitteita tuodaan nykyisin muttei niitä ole pakko tuoda, meillä on lannoitetehdas kotomaassakin. Ulkomainen tavara on vain jonkin verran halvempaa nyt. Lannoitusta joutuisi varmaan vähentämään. Eläimistä ja ihmisistä paskaa tulisi entiseen tahtiin ja sen käyttöä pellolla tehostettaisiin. Yhdyskuntajätteitä saisi alkaa käyttää lannoitukseen ilman että viherpiiperö on näpelöimässä taskulaskintaan meneekö nitraattidirektiivit rikki.

4. Käytetään sen mukaan kuin on käytettävissä, varastot loppuun ja mitä maahan saadaan. Suurin hifistely laon- ja taudintorjuntoineen jäisi pois. Rikkaäkeen omistaville tulisi paljon urakkahommia.

5. Eipä niitä joka kevät ole pakko tuoda, traktorilla voi ajaa useammankin vuoden :)

6. Tarkoittanee lähinnä soijaa, jos soijaa ei saa niin korvataan esmes härkäpavulla minkä pystytään ja sitten Ikarus rukkaa valkuaisruokintamäärää pienemmäksi ja lypsää minkä sillä saa lypsettyä.

7. Ei tietystikään mihinkään, heti kun jossain joku esittää jonkun huolenaiheen niin maatalous kannattaa ajaa ensimmäisenä alas.
 
Back
Top