Suuri maatalouskeskustelu

Olen samaa mieltä. Mikään ammattikunta ei vihaa tukia ja siihen liittyvää valtavaa byrokratiaa ja valvontaa enempää kuin maanviljelijät.
Tuottajien tuotteistaan saama hinta vain niin pieni, että ilman tukia tuottaminen ei ole lainkaan mahdollista.
Kannatan lämpimästi kaikkien maataloustukien poistamista, se tietää kuitenkin elintarvikkeiden hinnan nousua.

http://stat.luke.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat

Maidosta 50-60 senttiä/litra, naudanlihasta 6 €/kg, sianlihasta n. 3 €/kg olisi kannattavan tuotannon raja ilman tukia lähimain, arviot vedetty hihasta mutu-tuntumalla. Rehuviljat noin 250-300 €/tn, leipäviljat 300-350 €/tn.
Tässä, kuten muissakin asioissa joissa on liikkuvia osia, ei arviointi ole helppoa.

Usein maataloussektori maalailee maailmanlopun tunnelmia tyyliin "jos kaikki tuet poistetaan, maatalous loppuu Suomesta". Nyt kukaan ei ole päivässä poistamassa tukia päivässä, mutta 4-5 miljardin vuosittainen tuki on aivan järjetöntä. Tässä siis mukana kansalliset suorat tuet, EU-tuki sekä epäsuorat tuet. Tuplamäärä verrattuna puolustusbudjettiin.

Mitä tarvitaan, on että hallitus ilmoittaa, että aiomme poistaa kotimaiset maataloustuet kymmenessä (esim) vuodessa. Tämä antaa viljelijöille aikaa sopeutua ja päättää jäädäkö alalle vai ei. Samalla Suomen tulee toimia EU:ssa maataloustukien alentamisen ja asteittaisen poistamisen puolesta. EU:n maataloustuotteiden tullimuurin alentamisen ehdoksi on taas asetettava että EU:hun tuova maa harjoittaa kestävää maatalouspolitiikkaa, ts. ei ryöstöviljelyä, metsienpolttamista tms.

Tuesta luovuttaessa maatalousmaan hinta laskee sekä tilakoot kasvavat. Kotimainen ruoka kallistuu, mutta tässä sitten on kyse markinoinnista, ja onko siinä esitetyssä väitteessä "maailman puhtainta ruokaa" substanssia vai ei.

Populistiset vaatimukset että vain täyspäiväisesti maataloutta harjoittavalle maksettaisiin tukea osoittaa ettei esittäjällä ole minkäänlaatuista tajua yritystoiminnasta. Tällainen päättömyys lukitsisi tuotannon rakenteita ja johtaisi yhteiskunnan hyvinvointitappioon.
 
Nuo hinnat kelpaisi varmasti monelle viljelijälle ilman tukia koska tulotaso jopa nousisi nykyisestä. Itselleni riittää että hinnat alkaisivat jatkossa kakkosella niin tuet saa jäädä. Eräs tukien poistamisen ongelma on se että nyt kun suomalainen virkamieslauma on totutettu oikeuteen nuuskimaan maanviljelijöiden tekemisiä kissojen ja koirien kanssa niin vaikka tuet lakkautettaisiin eivät he halua luopua tästä oikeudestaan. Jatkossa vaadittaisiin samanlaisia "toimenpiteitä" kuin tähänkin asti muttei niistä enää maksettaisi korvauksia. Tästä keväällä varoittelivat tuki-infoissa kun tukikausi vaihtui ja tuli uudet ehdot ja temput seuraavalle viidelle vuodelle. Moni harkitsee ympäristötuesta luopumista koska siitä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristötuesta luopuminen ei kuitenkaan tarkoittaisi että maajussit alkaisi mättää hullunlailla liikaa apulantoja ja myrkkyjä peltoihinsa. Ne jutut maksaa, paljon. Loppuisi vain se nuuskiminen ja turhasta nillittäminen että saadaan yhtä paljon "poikkeamia" tarkastuksissa kuin mitä direktiivin laatijain mielestä pitää löytyä.

Yksi iso ongelma maanviljelyn taloudessa on osittain em. tilakoosta johtuen se että liian moni mv on sivutoiminen puuhastelija. Aivan liikaa saa lukea juttuja että joo aivokirurgi tai urakoitsija viljelee sitä muutaman kymmenen hehtaarin perintötilaa. Kun toimeentulo ei oikeasti riipuu viljelyn tuloksesta ei kiinnitetä juuri mitään huomiota siihen mitä viljellään, milloin myydään, mitä ostetaan. Ei haittaa vaikka extriimiharrastuksen talous on kuralla, paikataan se sieltä "oikeista töistä". Urakoitsijoista löytyy myös paljon näitä joiden pitää hamuta sitä peltoa vielä lisää hinnalla millä hyvänsä, koska onhan varaa maksaa koska on niitä urakointihommia. Sitten ei meinaa ehtiä kunnolla tehdä niitä viljelystöitäkään kun pitää vaan urakoida, kylvetään ja puidaan kuukausi muiden jälkeen kun oli niin kiirettä. Lyhyemmin sanottuna liian monella turvenuijalla on taskulaskimesta patterit loppu. Itse joutunut vetämään itselleni kivuliaitakin rajoja minne asti esimerkiksi vuokrapelloista voi tarjouksia tehdä vaikka olisi miten kiinnostava kohde.

Ongelma on sekin ettei täällä ole mitään kunnollista kilpailua eikä viljan myyjillä minkäänlaista pelisilmää. Käytännössä kaikki vilja ruista lukuunottamatta myydään nykyisin vientihinnalla vaikka suurin osa menee kotimaan käyttöön. Jos joku MTK yms taho tästä yrittää murmuttaa ja pohtii että pitäisikö viljelijöiden jotenkin järjestäytyä paremmin myynnin osalta niin teollisuuden ei tarvitse kuin kuiskata "kilpailuvirasto Pöö!" ja kyseisillä tahoilla menee heti hätäkakka housuun ja vaikenevat. Pelottelu on perusteeton koska mikään ei estäisi viljelijöitä perustamasta myyntirinkejä/firmoja järkeistämään myyntiä heidän kannaltaan. "Isossa maailmassa" tämä on arkipäivää. Mutta tottakai teollisuus sanoo pöö koska tietää että se tehoaa.

Karmivin akuutein ongelma on se että yhä vieläkin monella maajussilla ei edes ole tarpeeksi varastotilaa koko sadon varastointiin. Heidän on siis pakko myydä syksyllä viljaa pois sitä mukaa kun sitä pellolta saadaan pois. Syksyisin suomalaisten viljaostajien välillä on lähinnä kilpailua siitä kuka kehtaa laittaa alimman hintatarjouksen ja pitää sitä pisimpään voimassa vaikka maailmanmarkkinahinnat sailaisi missä. Itsekin tosin sain tämän asian korjattua vasta viime vuoden kesällä. Nyt olisi kyllä korkea ja oikea aika korjata asia Marko Sahi Lars, merikontit ovat nimittäin hyvin halpoja.
Niin, tuo loppuodakirjoituksestasi kertoo siitä, että ammattitaitoa puuttuu ja löytyy huomattavasti viljelijöitä jotka toimivat harrastemaisesti. Mutta muista että niin se on monella muullakin alalla. Ravintola-ala on hyvä esimerkki. Jengi perustaa ravintoloita koska "se on aina ollut unelma". Sitten konkataan.

Nuo harrastelijat ja harrastemaisesti toimivat antaisivat ammattimaisille paremman aseman monella alalla. Jos alalla on vain muutama ostaja ja nämä käyttävät väärin asemaansa, mikä estää viljelijöitä ja heidäm yhtiöitään (+järjestöjä) käyttämään kilpailuoikeuden keinoja? Lähinnä ajattelen kielletyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita...kina-aseman-vaarinkaytto/vaarinkayton-muodot/ . Jos osto-ehdot pidetään keinotekoisen alhaalla, luulisi olevan keissi.
 
Voin taata sinulle, adam, että sinun keinoillasi maatalous tapetaan aivan varmasti Suomesta. Uskotko ihan oikeasti siihen, että "meidän tulee vaikuttaa EUssa blaablaa".....höpsis nyt iso mies. Tanskalaiset ja saksalaiset ökyjätit oikein vesi kielellä odottaisivat sitä hetkeä, kun Suomi poistaa tuet ja nostaa hinnat markkinatasolle. Se tarkoittaisi de facto, de jure ja de taatusti sitä, että Suomen satamat eivät muuta ehtisi tehdäkään, kun ottaa vastaan maatalousjättien ja elintarvetehtaiden "sikahalpoja" bulkkieriä.....kahdessa vuodessa suomalainen talonpoika muuttuisi uhanalaiseksi lajiksi ja ekologinen lokero täyttyisi taatusti.

Ja takaan senkin, että sukupuuttoon hävitetty talonpoikaisto on erinomaisen hankala nussia uudestaan henkiin. Katsopa vaikka naapuriamme Venäjää ja rajattomasti ihailtua Ukrainaa. Maatalousmaata on vaikka yhden mantereen verran, mutta kun puuttuu se farmari. Osaaminen, sitoutuminen, elämäntapa.....talonpoika ei ole mikään putkimies, joka koulutetaan saatanan huonosti ammattikoulussa parissa vuodessa ja pannaan solalle...

Oletko perillä, etpä tietenkään ole, siitä, miten EUssa näitä asioita funtsitaan? Tilakokojen kasvattaminen ei ole VAIN tuotannon tehokkuuden takia syntynyt teema. Tilakokojen kasvattaminen nimittäin johtaa siihen, että tilat ovat suuria. Velkaa on helvetisti ja pienellä sormen liikkeellä näitä suuria yksiköitä voidaan liikutella, omistussuhteita muuttaa ja toimintakulttuuri muuttaa tyystin. Onnea Maailma, hyvä tästä tulee. Toistan: tilakokojen kasvattaminen ei palvele vain tehokkuutta vaan siinä on myös aspektina mahdollistaa perkeleellisen mittakaavan keinottelu. Ai ei vai. Tutustuppa hitusen amerikkalaiseen maataloushistoriaan. Mikä on tapahtunut voi tapahtua uudestaan. Ja uudestaan.
 
Voin taata sinulle, adam, että sinun keinoillasi maatalous tapetaan aivan varmasti Suomesta. Uskotko ihan oikeasti siihen, että "meidän tulee vaikuttaa EUssa blaablaa".....höpsis nyt iso mies. Tanskalaiset ja saksalaiset ökyjätit oikein vesi kielellä odottaisivat sitä hetkeä, kun Suomi poistaa tuet ja nostaa hinnat markkinatasolle. Se tarkoittaisi de facto, de jure ja de taatusti sitä, että Suomen satamat eivät muuta ehtisi tehdäkään, kun ottaa vastaan maatalousjättien ja elintarvetehtaiden "sikahalpoja" bulkkieriä.....kahdessa vuodessa suomalainen talonpoika muuttuisi uhanalaiseksi lajiksi ja ekologinen lokero täyttyisi taatusti.

Ja takaan senkin, että sukupuuttoon hävitetty talonpoikaisto on erinomaisen hankala nussia uudestaan henkiin. Katsopa vaikka naapuriamme Venäjää ja rajattomasti ihailtua Ukrainaa. Maatalousmaata on vaikka yhden mantereen verran, mutta kun puuttuu se farmari. Osaaminen, sitoutuminen, elämäntapa.....talonpoika ei ole mikään putkimies, joka koulutetaan saatanan huonosti ammattikoulussa parissa vuodessa ja pannaan solalle...

Oletko perillä, etpä tietenkään ole, siitä, miten EUssa näitä asioita funtsitaan? Tilakokojen kasvattaminen ei ole VAIN tuotannon tehokkuuden takia syntynyt teema. Tilakokojen kasvattaminen nimittäin johtaa siihen, että tilat ovat suuria. Velkaa on helvetisti ja pienellä sormen liikkeellä näitä suuria yksiköitä voidaan liikutella, omistussuhteita muuttaa ja toimintakulttuuri muuttaa tyystin. Onnea Maailma, hyvä tästä tulee. Toistan: tilakokojen kasvattaminen ei palvele vain tehokkuutta vaan siinä on myös aspektina mahdollistaa perkeleellisen mittakaavan keinottelu. Ai ei vai. Tutustuppa hitusen amerikkalaiseen maataloushistoriaan. Mikä on tapahtunut voi tapahtua uudestaan. Ja uudestaan.
Tavanomaista salaliittopotaskaa. Kaiken takana on..

Et esitä mitään rakentavaa vain ainoastaan, maailmanloppua Suomessa, sekä saksalaisten ja jenkkitalouden salaliittoja. Olen pettynyt tällaiseen ulosantiin.
 
Kansainvälisen vapaakaupan olosuhteissa Suomessa äärimmäisesti suurin osa maataloudesta on kannattamatonta. Tilanteessa, jossa tuotanto sijoittuu vapaasti maapallolla, ei ole nähtävissä juurikaan rahoitustahoja joilla olisi intressiä sijoittaa tänne yhtään mitään. Moni nyt maataloustukien olosuhteissa kannattamaton tuotantoalue on vapaassa tuotannon liikkuvuudessa houkuttelevampi investointitarpeesta huolimatta.

Omatarveviljelyllä sitten. Onnea matkaan.

Markkinatalous on hyvä juttu, huoltovarmuus vielä parempi. Eikä tässä minusta ole mitään heijastumia "luottamus hyvä, valvonta paras" tai MT:n äänenkannattamisesta. Itse olen ravintoketjussa vain kuluttajapuolella. Sivumennen, todella moni muukin tehotalouden mekanismi on enenevästi haavoittuva. Kyberjuttuja viljellään ja niille naureskellaan, mutta muutama pienehkö häiriö riittää jo nyt lamauttamaan rahaliikenteen, vähittäiskaupan ja monta muuta juttua valtakunnallisesti. Jossain vaiheessa kello kääntyy ja vikasietoisuutta lisätään (vaikkei se tuokaan sijoitetulle pääomalle tuottoa). Valitettavasti tie taitaa olla sama kuin esim. sähköverkkojen kaivamisen tie - kriisien kautta. Siinä sentään päästiin todella helpolla kun toimiala on monopolistinen ja kaikki voidaan maksattaa veroluonteisesti asiakkailla sen kummemmin kyselemättä. Muutoin päätöksenteko ja toimeenpano olisi saanut odottaa paljon isompia häiriöitä.
 
Ei hyvältä näytä. Ruoantuotanto tapetaan Suomesta, ja ihan suomalaisin voimin.

Ruuantuottajat käärmeissään: "Kauppojen alekampanjat maksatettu meillä"
Ylen ruuantuottajille tekemän laajan kyselyn mukaan K- ja S-ryhmän alekampanjat ovat näkyneet nopeasti tuottajien saamassa hinnassa. Lisävaltaa hintaneuvotteluihin kauppajätit ovat saaneet Venäjän pakotteista johtuvasta ylitarjonnasta. Osa tuottajista pitää nykytilaa suorastaan epätoivoisena.
Yle kysyi viljan-, lihan- ja maidontuottajilta ovatko Keskon ja S-ryhmän ruuan alennuskampanjat vaikuttaneet kaupalle myytyjen raaka-aineiden hintoihin?




Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Lähes 70 prosenttia vastasi kyllä, mutta alennuskampanjat ovat vastausten perusteella olleet laskuun vain osasyy.

Tulojen pudotessa on kaadettu metsää, siirretty investointeja, menty lähihoitajaksi, sinnitelty, lämmitetty kauralla, luovuttu maidon tuotannosta ja harkittu pienikokoisena syntyneiden vasikoiden teurastamista saman tien.

–Tuottajahinta on laskenut siitä lähtien kun halpuuttaminen alkoi, joten tästä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen. Kaupan edustajien puheet omien katteiden tinkimisestä ovat täyttä roskaa.

– Puolet nettotulosta eli toisen osakkaan työtulo, noin 25 000 euroa vuodessa, on pudonnut maitokiintiöiden loppumisen, Venäjän kaupan tyrehtymisen ja sen jälkeen vielä ruuan halpuuttamisen seurauksena. Kilpailuviraston uhka Valiolle voi romahduttaa alan polvilleen pitkällä tähtäimellä.

– Maitotulot kolmen työntekijän navetassa ovat pudonneet vuodessa yli 120000 euroa eli kaikkien palkka sivukuluineen on leikattu pois. Syynä halpuuttaminen, Putin kanssa leikkivät herrat, kiintiöjärjestelmän poistuminen, Keski-Euroopan lisääntynyt tuotanto ja laskenut maailmanmarkkinahinta.

"Rosvoja ja varkaita"
– 50 hehtaarin viljatilasta saatava palkka vastasi 70-luvulla lääkärin palkkaa. 2015 vuonna se vastaa terveyskeskuksen siivoojan palkkaa.

– Saan enemmän lähihoitajana.

– Vaikuttaa niin paljon, että luovun maidontuotannosta. Oma palkka on romahtanut, työntekijää ei ole varaa enää palkata, yksin en pysty enkä jaksa.

– Lypsykarjalle ostettavissa puolitiivisteissä on jouduttu tinkimään ja etsimään halvempia vaihtoehtoja.

– Onneksi tämän vuoden lainojen lyhennykset sain jättää väliin. Ensi vuodesta en tiedä miten selviän.

– Kaikki lihatalot on rosvojen ja varkaitten käsissä

Kustannukset nousseet
Tuottajien mukaan litra- ja kilohinnat ovat pudonneet jopa kymmeniä prosentteja kolmen vuoden takaisesta. Sen sijaan esimerkiksi rehujen hinnassa, koneiden vuokrissa, varaosissa, eläinten lääkintäkuluissa tai lannotteissa ei ole tuottajien mielestä alennuksia näkynyt, vaan nousu on jatkunut.




Kuva: Yle Uutisgrafiikka
– Maidon hinta on pudonnut 20-25 prosenttia. Lihan hinta noin 30 prosenttia.

– Maidon hinta on tippunut 10,5 senttiä litralta ja esimerkiksi välitysvasikan hinta laskenut 20 euroa. Jos sattuu tulemaan alipainoinen vasikka, eli syntymäpaino alle 40 kiloa, on huomattavasti halvempaa lopettaa se heti.

– Viljan hinta on laskenut vuoden 2013 tasosta 30 prosenttia. Sen sijaan tuotantokustannukset kuten lannoitteet, polttoaineet, sähkö ja koneet ovat kallistuneet, joten tilan tulokseen vaikutus on suurempi.

Palkka on puolittunut
– Viljanostajien on todella helppo säännöstellä viljan saantia ja hintaa. Kun ensin tiputtaa viljanhintaa 20 euroa ja sitten nostaa 5 euroa, silloin alkaa kauppa käymään, kun viljelijät pelkää hinnan tippuvan lisää.

– Mikään muun ammattiryhmä ei hyväksyisi tällaisia palkanalennuksia, meillä ei vain ole vaihtoehtoja, eläimet on hoidettava joka päivä ja aina löytyy jostain se toivo, josko huomenna olisikin paremmin.

– Palkka on puolittunut. Monella muulla menee vielä paljon huonommin.

– En myy enää teollisuudella, vaan suoraan kuluttajalle.

– Venäjän pakotteet ovat vieneet liikevaihdostamme noin 100 000 euroa vuositasolla. Tämä näkyy suoraan investointien siirtymisenä kauas tulevaisuuteen.

Kesko muistaa tuottajia
Tuottajien mielestä heidän näkemyksiään ja olosuhteitaan ottaa parhaiten huomioon kauppiasvetoisena toimiva pörssiyhtiö Kesko.

Osuuskunnallinen S-ryhmä sen sijaan saa tuottajilta rapaa niskaansa "halpuuttamisensa" lisäksi röyhkeydestä tuottajia kohtaan.

Markkinaosuutta kovasti kasvattanutta ja haastajaksi nousutta saksalaista Lidliä moitittiin etenkin liian vähäisestä suomalaisten tuotteiden osuudesta valikoimassaan. Rikinkatkuisia mainintoja toiminnastaan saivat kuitenkin kaikki toimijat.




Kuva: Yle Uutisgrafiikka
– Lidl on kova kilpailuttaja, mutta jättää tuottajan "rauhaan" kilpailutuksen jälkeen. S- ja K-ryhmä nostaa tuottajien oman merkin hinnan ylös ja saamallaan katteella laskee kaupan oman merkin tappiolliseksi.

– S-ryhmä kertoo röyhkeästi, että halpuutus on heidän katteesta ja toimintansa tehostamisesta johtuvaa. Tosi asiassa raaka-aineiden hinnat ovat alentuneet, jolloin on luonnollista, että lopputuotekin on edullisempi. Kesko pystyy kauppiasvetoisena suosimaan lähituottajia paremmin. Lidl käyttää "suomi" symboleita hyväkseen heppoisin perustein, luodakseen mielikuvaa suomalaisesta tuotteesta, monesti kuitenkin raaka-aineet tulevat muualta.

– S-ryhmän toiminta on lähes tuomittavaa

– Ehkä Lidl ei ota niin paljon välistä

– S-ryhmä on saalistava peto, sille on aivan sama loppuuko Suomesta ruoantuotanto.

– S-ryhmän asenne lähiruoan tuotantoon on ollut suuri pettymys. Erittäin jäykkä toimija suuruudesta johtuen.

– Lidl ei peri toimittajilta lisämaksuja siitä, että kauppa kuljettaa tavaroita terminaalistaan liikkeisiinsä, eikä jätä omien tuotemerkkiensä kehittelyä teollisuuden vastuulle. Lidl on monessakin käytännössä reilumpi, mutta suomalaisten tuotteiden osuus Lidlissä on heikko.

– Kauppa kyykyttää lihateollisuutta ja lihateollisuus tuottajaa. Teurastamot määräävät kaiken. Mistä eläinaines tulee, mihin sen saa myydä ja mihin hintaan. Mitä rehuja saa syöttää ja mitä rehut maksaa. Milloin ja minkä verran kukakin saa tuottaa ja kenelle. Tuottajat on pakotettu allekirjoittamaan tuotantosopimukset, joissa ei tuottajalla ole mitään oikeuksia. Jos haluat sopimuksiin muutoksia, se ei käy. Jos et allekirjoita, tuotantosi loppuu siihen, koska teurastamot omistavat eläinaineksesi, et sinä.

Kaupalla on liikaa valtaa
Tuottajien mielestä päivittäistavarakaupalla on liian paljon valtaa suomalaisessa ruokaketjussa.

Tuottajat haluaisivat K- ja S-ryhmän välille ja heitä vastaan lisää kilpailua. Kilpailuviraston toivotaan irrottavan otteensa Valiosta ja tarkastelevan kauppajättejä. Yhteistyötä kaupan, teollisuuden ja tuottajien välillä pitäisi myös lisätä ja tuottajien saamia hintoja turvata takuuhinnoilla.




Kuva: Yle Uutisgrafiikka
– Kesko ja S-ryhmä pitää purkaa

– Kauppiaiden pitäisi voida suosia suomalaisia tuotteita

– Reilun kaupan hintalisä suoraan kuluttajalta tuottajalle.

– Yhä useampien tilojen pitäisi alkaa myymään tuotteensa suoraan kuluttajille.

– Valio on saanut maidon suoramyynnin vaikeaksi, miltei laittomaksi. Pelottelu on asiassa turhaa. Maito pitäisi vapauttaa suoraa tilalta myytäväksi ilman turhaa byrokratiaa.

– Ilmaisia tontteja ulkomaalaisille maatalous-ja elintarvikeketjuille

"Palataan hintasäännöstelyyn"
– Kilpailuvirasto voisi Valion kiusaamisen sijasta tutkia S-ryhmän ja Keskon toimintaa tarkemmin.

– Palataan 70-luvun alkuun eli hintasäännöstelyyn

– Alkutuottajalle isompi osuus tuotteen loppuhinnasta, esimerkiksi 30-40 prosenttia. Kaupan osuus voisi olla enintään 20-30 prosenttia. Rahti tulisi aina ostajan maksettavaksi. Eli nyt jos tuottaja ostaa esim. siemenet, tulee rahtikulut päälle. Ja jos tuottaja myy viljaa, joutuu hän maksaa rahdin!

– Pienet tuottajat tapetaan markkinoilta, kun hyllytilasta täytyy maksaa erikseen ja jos pääset ketjutoimittajaksi, voluumi täytyy olla tarpeeksi isoa, ja tavaraa toimittaa isoja määriä, joka on monelle pienyritykselle iso kustannus- ja kynnyskysymys. Markkinointimaksut pois ja ketjuttaminen vapaammaksi, lähituottajaa ajatellen.

– Tuottajien ja jalostajien pitää hakea parempaa hintaa muualta. Jos on 3 ostajaa ja 50 000 tuottajaa, ostajilla on valta, mutta jos on 300 ostajaa ja 50 000 tuottajaa, ostajilla on vähennän valtaa.

Ylen tekemään verkkokyselyyn vastasi yli 2800 tuottajaa eri puolilta Suomea. Kyselyn lähetti eteenpäin tuottajille Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK. Etujärjestö ei kuitenkaan ole päässyt tutustumaan kyselyn vastauksiin tai vaikuttamaan millään tavalla kyselyn sisältöön.
 
.talonpoika ei ole mikään putkimies, joka koulutetaan saatanan huonosti ammattikoulussa parissa vuodessa ja pannaan solalle...

Juu, kelju ammatti, tai sanoisinko elämäntapa. Vaikka lukisitkin nippelitiedot nopsasti kirjoista niin menee vuosia opetella tuntemaan omat maat ja sitten säät yllättävät uudella kombinaatiolla käytännössä joka vuosi. Kun sitten sinusta alkaa tuntua siltä että nyt alkaa olla kokemusta sen verran että seuraava vuosi ei enää niin paljoa yllättä tuleekin yleensä vastaan jo eläkeikä tai viikatemies.
 
Vaikka lukisitkin nippelitiedot nopsasti kirjoista niin menee vuosia opetella tuntemaan omat maat ja sitten säät yllättävät uudella kombinaatiolla käytännössä joka vuosi.

Kyllä näin on. Tähän vielä kotieläintiloilla eläinten kanssa painiskelu niihin liittyvine ongelmineen..
Esim. 10000 kg/v tuottavan lypsylehmän kantavaksi saattaminen on todella haasteellista. Puhutaan hoitajan karjasilmästä. Joillakin (harvoilla) se on syntymälahjana, toisille se vuosien myötä kehityy ja osa ei opi koskaan. Lisäksi lypsylehmän korkea tuotos ei lähde vasemmalla kädellä. Käytössä on oltava huippulaatuinen säilörehu, hehtolitrapainoltaan korkea rehuvilja ja muu rehustus juuri optimoituna lehmän syöntikykyyn ja tuotokseen. Joka ikinen päivä vuodessa aamu- ja iltalypsy samalla kellonlyömällä, lypsylehmä rakastaa toistuvia rutiineita. Hoitaja ei välttämättä, mutta sopeuduttava on.
Jos tämä peltoviljelyn ja karjanhoidon osaaminen joudutaan hankkimaan kantapään kautta, kalliiksi tulee.
 
Oletetaan, että maatilan omistaja hankkii uuden Super De Luxe V Max 2200 leikkuupuimurin kiihtyy suoralla nollasta sataan viidessä sekunnissa.

Tilallinen saa rahaa viljapeltojensa tuotosta. Kuinka paljon viljaa sillä uudella leikkuupuimurilla pitäisi voida korjata ja toimittaa myllylle, että leikkuupuimurin hankkimiseen pankista otettu laina tulee maksetuksi. Tässä kohtaa siis tullaan siihen, että se leikkuupuimuri on aika tehokas vempele, mutta sillä ajetaan postimerkin kokoisella pellolla, jonka tuotolla ei sitä leikkuupuimuria pysty maksamaan eli pitää mennä sinne veronmaksajan taskulle.

Peltojen rakenteen pitäisi olla laaja ja yhtenäinen, että sen leikkuupuimurin tuotot olisivat suurempia kuin kustannukset.

Kun me ajamme tuolla maaseudulla peltoja halkovilla teillä niin pellot ovat pieniä tilkkuja. Matkustaa junalla Suomen halki niin pellot on sellaisia ojien reunustamia pieniä tilkkuja. Koneista ei saa tehoja irti, jos peltojen rakenne on tämä. Kalliit koneet ovat tehottomassa käytössä, kun niitä käytetään tilkkutäkkien puimisessa.

Viljalla on maailmanmarkkinahinta, jos tilan sadot on pieniä tilan kyky pärjätä hinnanlaskutilanteissa on heikompi. Suuria satoja tuottava tila pärjää vaikka viljan markkinahinta vaihtelisi suurestikin. Suomen pientilavaltainen tuotanto yhdistettynä kylmempään ilmastoon ei varmaan ole niitä tehokkaimpia yhdistelmiä. Miten pienet tilakoot ja kylmä ilmasto pystyisivät kilpailemaan suuria tilakokoja ja lämmintä ilmastoa vastaan. Suomen pitäisi varmaan edes suurentaa tilakokoa, jotta ne peltokoneet olisivat kustannuksiinsa nähden tehokkaammassa käytössä.

Se on selvää, että Suomessa pitää olla valmiudet tarvittaessa vaikka omavaraisuuteen asti tuottaa ainakin peruselintarvikkeet. Sen ei pidä tarkoittaa, että se tehtäisiin pientiloilla Lapissa vaan kyllä sen pitää tapahtua suurtiloilla Etelä-Suomessa.

Lihakarja ja maitotilat ovat kannattavampia kuin viljatilat. Viljatilojen kannattavuuteen vaikuttaa tilakoko ja sadon määrä ja etenkin ilmastovyöhyke.

Lähteenä käytetty Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 tutkimusta

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/486005/luke-luobio25_2015.pdf?sequence=1
 
Viimeksi muokattu:
Niin, mikä tuotannonala Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyistä ilman voimakasta veroilla rahoitettua tukemista?

Maatalous - ei, teollinen valmistus - ei, palvelut - ei, jne. Esimerkiksi tämä korkean koulutustason loisteessa tapahtuva ajatus, jossa joudutaan hyväksytään se, että itse valmistus tapahtuu palkkariiston maissa, mutta suunnittelu Suomessa, on mitä voimakkaimmin valtion verovaroin tuettua touhua. Mitä maksaa maanviljelijöille ynnä muille alemman koulutustason veronmaksajille kustantaa loppututkinnot näille huippuosaajille.

Lista on loputon, mutta pääasiassa vaikeammin kohdennettavissa kuin nämä maataloustukiaiset. Mutta olkaa huoleti, tuolta ylempää JR49:n postauksesta löytyi se olennainen joka hoitaa asian. 50 ha viljatila 70-luvulla lääkärinpalkka, nyt siivoojan palkka. Kuka laittaa lapsensa tälle kehitysuralle. Uusia viljelijöitä on tulossa vähän eli kysyntä pellosta vähenee jos tukiaiset ja tämä kysyntä kulkevat samalla käyrällä. Metsä-Suomi tulee metsittämään peltonsa hyvin nopeasti heti kun tukiaisohjauksella niin päätetään. Se osa Suomea on sitten tyhjä vakituisen asutuksesta, sen osalta mitä maatiloihin tulee. Tätähän tässä nyt osaltaan yritetään hillitä melko kalliilla menetelmällä.

Muut eu maat vertautuvat aika huonosti Suomeen koska meillä reilun sadan vuoden sisään kolme hallinollista pientilojen muodostus rysäystä alueille joille ei missään normaali nykyolosuhteissa maanviljelysmaata tehtäisi. Jos oikeasti ollaan liberaaleja niin eu-suojatullit pois vaan. Samalla lopetetaan kehitysapu ja annetaan kolmansille maille mahdollisuus. Ei siinä voi sademetsiä suojella millään muulla kuin kulutuskäyttäytymisellään. Siis jos ollaan oikeasti liberaaleja. Itse en luota kuluttajaiin tässä asiassa ja suo-malaisiin kaikista vähiten. Ei siinä mitään salaliittoja tarvi pelätä. Kyllä tällä toimialalla rajoittamaton tehokkuus tulee olemaan lievästi sanottuna vauhdikasta puuhaa. Juurikin siitä syystä että maapallon parhaat ilmasto-olosuhteet, halvin työvoima ja raivaamattomat resurssit sijaitsevat samoilla alueilla.Vain pääomat puuttuu ja jos/kun kysyntää löytyy niin ne kyllä saapuvat paikalle. Tämä ei ole salafistinen salaliitto vaan ihan talousliberaalinen "de faktum".

No juu. Valitettavasti tämä tukiaisten vyyhti on jo niin olennainen osa yhteiskuntaamme ja koko Eu:ta että vaikea on käsittää minkä toimialan tukeminen eniten auttaisi hyvinvointiamme ja minkä vähiten. Globaalisti ajatellen ei minkään. Eurooppa, oma kultapossu-kerhomme. Sitähän me tässä suojellaan. Kalliisti. Se alkuperäinen idea, ei enää ikinä nälänhätää on unohtunut jo aikapäiviä sitten.
 
Ruuan, juoman ja suojan tuottaminen kotimaisin voimin saa olla tuettua, jos se ei muuten onnistu.
 
50 ha viljatila 70-luvulla lääkärinpalkka, nyt siivoojan palkka. Kuka laittaa lapsensa tälle kehitysuralle.

Tämä on olennainen kysymys. Viljelijän työ, etenkin kotieläintilalla vaatii sitoutumista, jonka kaltaista ei monessakaan työssä / ammatissa ei kohdata. Vuodessa on lomapäiviä 26 vrk, viikonloput, joulu, juhannus jne. eivät ole vapaat. (Tässä 26 vrk:ssa voi olla 2 viikonloppua) Jos olet kipeä, eläimet on hoidettava joka tapauksessa. Kotieläinsuojiin sairaana tuupertuneita viljelijöitä kannetaan hoitoon joka vuosi. Olen itsekin lähes 40 asteen kuumeessa lehmäni lypsänyt, normihomma, vaan tiukille on joskus otattanut. Lomitusapua sairaana saa jos saa, äkillisessä tilanteessa yleensä ei.

Siivoojan palkka ja työn sitovuus, joka on uskomaton. En lainkaan ihmettele, että tiloille ei jatkajia löydy.
Tämä on tilanne myös minulla. Viljelijä, sukuni viimeinen.
 
Jaa että maatalous on auringonlaskun ala? Meinaatteko syömättömäksi heittäytyä vai jatkossa tehdä leivän ja pekonin paineilmasta sähköllä?
Jaaha. Tuolla logiikalla vedenpuhdistamon ylläpito se vasta kannattavaa touhua olisikin. Ilman puhdasta vettä ei tule toimeen sitäkään aikaa kuin ilman ruokaa. Tai miten olisi hapen tuotanto? Ilman happea ihminen kuolee muutamassa minuutissa.

Se, onko jokin asia taloudellisesti kannattavaa, ei todellakaan riipu suoraan siitä, miten välttämättömästä asiasta ihmiselle on kyse.

Ai niin ja vielä tuohon viimeiseen heittoosi, synteettinen ruoka on ihan oikeasti tulossa. Toki siinä ollaan vielä aika alkuvaiheessa, mutta on täysin mahdollista, että tämän vuosisadan loppupuolella teknologia on kehittynyt niin pitkälle, ettei ruokaa tuoteta perinteisellä viljelyllä muuten kuin harrastusmielessä.
 
1. Tuolla logiikalla vedenpuhdistamon ylläpito se vasta kannattavaa touhua olisikin. Ilman puhdasta vettä ei tule toimeen sitäkään aikaa kuin ilman ruokaa.
2. Tai miten olisi hapen tuotanto? Ilman happea ihminen kuolee muutamassa minuutissa.
3. Se, onko jokin asia taloudellisesti kannattavaa, ei todellakaan riipu suoraan siitä, miten välttämättömästä asiasta ihmiselle on kyse.
4. Ai niin ja vielä tuohon viimeiseen heittoosi, synteettinen ruoka on ihan oikeasti tulossa. Toki siinä ollaan vielä aika alkuvaiheessa, mutta on täysin mahdollista, että tämän vuosisadan loppupuolella teknologia on kehittynyt niin pitkälle, ettei ruokaa tuoteta perinteisellä viljelyllä muuten kuin harrastusmielessä.

1. En ota kantaa vedenpuhdistamon kannattavuuteen mutta olet oikeassa juomakelpoisen veden tarve on jopa ruoan tarpeen yläpuolella.
2. Hapea ei tarvitse tuottaa, kerätä ja kuljettaa ihmisille hengitettäväksi (poislukien erikoissairaanhoito), luonto tekee sen puolestamme joten sitä ei kannata alkaa keinotekoisesti tehdä.
3. Välttämätön asia tehdään, vaikutti se numeroiden perusteella taloudellisesti kannattavalta tahi ei. Joku tulee viljelemään ruokamme jatkossakin, keskustelua voi käydä missä määrin teemme sen kotimaassa vai ulkoistammeko kuinka paljon.
4. Onnea yritykseen. Rohkenen epäillä skenaariotasi, etenkin mitä kalliimmaksi energia jatkossa tulee ja mitä suurempi paine tulee kestäviin, vihreisin ratkaisuihin. Veikkaan että pitkällä tähtäimellä mennään siihen että pellosta otetaan irti kaikki biomassa mitä sieltä lähtee, se mikä käy ruoaksi käytetään ruoaksi, loppu ajetaan biokaasuksi tai -etanoliksi, ja lopuksi myös se syöty ja kertaalleen kakittu ruoakin ajetaan energiaksi. Se takametsän varjoisa hehtaarin perssilmäkin missä nyt ei koskaan oikein kunnon viljasatoa tulee nousee arvoonsa kun sieltä saa edes heinänä vuoden biopolttoaineet biofarmarivolvoon. Reaktoreita alkaa löytyä joka tilalta, massoja ei kannata kiikutella pitkiä matkoja mihinkään keskitettyihin megalaitoksiin ja tulee olemaan entistä tärkeämpää saada ravinteet (erityisesti kali, FOSFORI, rikki ja hivenet) takaisin peltoon. Fosforista tulee jossain vaiheessa kriittinen tekijä, ei sitä loppumattomiin voi louhia nykytahdilla muutamasta kaivoksesta maailmassa. Typpeä voi aina repäistä ilmasta.
 
Onko näitä Dual Fuel traktoreita käytössä laajemmalti?

Biokaasutraktorin uusi sukupolvi
04.06.2015 http://www.valtra.fi/1386.aspx
BIOkaasukaavio_FI.jpg

Valtra on valmistanut biokaasutraktoreita piensarjatuotantona jo usean vuoden ajan. Traktorit ovat kehittyneet ajan saatossa ja nyt tarjolla ovat Dual Fuel -mallit N103.4, N113 sekä N123. Kaikki traktorit ovat saatavilla joko HiTech 3- tai HiTech 5 -vaihteistolla.
Valtran biokaasutraktorin kehittämisen lähtökohtana on ollut käyttäjien tarve. Traktorin pitää toi-mia täysin samoin sekä dieselillä että biokaasulla kaikissa töissä, kaikissa olosuhteissa ja kaikilla lisävarusteilla. Kuljettajan ei pitäisi huomata ajaako hän dieselillä vai kaasulla. Muita tärkeitä pe-riaatteita ovat hyötysuhteen pitäminen korkeana, kaasun osuuden optimoiminen ja päästöjen hallinta. Traktorin omistajalle kaasun käyttö polttoaineena voi tarkoittaa myös huomattavia säästö-jä polttoainekuluissa.
Dual Fuel -traktoreita voi ajaa joko puhtaalla dieselillä tai dieselin ja kaasun seoksella. Dieseliä tarvitaan aina vähän, että polttoaine syttyisi puristuksesta. Pelkällä kaasulla toimivassa traktorissa pitäisi olla sytytystulpat eikä sillä voisi enää ajaa pelkällä dieselillä.

Kun ensimmäisissä Valtran biokaasutraktoreissa polttoaineesta oli kiinteästi 83 prosenttia kaasua ja 17 prosenttia dieseliä, niin nykyisin suhde muuttuu dynaamisesti erilaisten ajotilanteiden mu-kaan. Esimerkiksi kylmäkäynnistyksen jälkeen moottori voi käydä täysin dieselillä ja kovassa käy-tössä kaasun osuus voi olla jopa 90 prosenttia.

Kehitystyötä Ruotsissa ja Saksassa
Valtran biokaasutraktoria on kehitetty yhteistyössä Ruotsin valtion rahoittaman Meka-projektin kanssa ja Saksassa Baijerin osavaltion projektissa. Ruotsin projektin yhtenä tavoitteena on hank-kia mittausdataa Ruotsin ja mahdollisesti myös EU-tason lainsäädäntöä varten, sillä toistaiseksi biokaasutraktorit joudutaan rekisteröimään poikkeusluvalla lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Biokaasutraktori on saanut hyvän vastaanoton myös Venäjällä, jossa se voitti hopeamitalin Ag-roSalon-näyttelyssä Moskovassa. Venäjällä traktorin polttoaineena ei tosin ole biokaasu vaan maakaasu. Biokaasutraktorin kehitystyössä on viime aikoina keskitytty sarjatuotannon tehostami-seen ja päästöjen hallintaan. Biokaasulla toimiva traktori on lähtökohtaisesti ympäristöystävälli-nen, koska sen polttoaine on uusiutuvaa. Kuitenkin myös biokaasulla toimivan traktorin typ-pioksidi-, pienhiukkas- ja etenkin metaanipäästöjä halutaan vähentää. Kaasumoottorissa me-taania kulkee hieman moottorin läpi palamattomana ja tätä vastaan kamppaillaan muun muassa palotapahtuman älykkäällä hallinnalla sekä erillisellä katalysaattorilla.

Biokaasutraktorin sarjatuotannon ja varaosahuollon helpottamiseksi komponentit on vakioitu ja dokumentoitu. Esimerkiksi polttoainetankit kehyksineen toimitetaan asennuspaikkaan yhtenä pakettina, pakoputki on suunniteltu uusiksi vain kaasutraktoria varten ja metaanikatalysaattori on sovitettu perinteisen doc-katalysaattorin kuoriin.
 
Yksi iso ongelma maanviljelyn taloudessa on osittain em. tilakoosta johtuen se että liian moni mv on sivutoiminen puuhastelija. Aivan liikaa saa lukea juttuja että joo aivokirurgi tai urakoitsija viljelee sitä muutaman kymmenen hehtaarin perintötilaa. Kun toimeentulo ei oikeasti riipuu viljelyn tuloksesta ei kiinnitetä juuri mitään huomiota siihen mitä viljellään, milloin myydään, mitä ostetaan. Ei haittaa vaikka extriimiharrastuksen talous on kuralla, paikataan se sieltä "oikeista töistä". Urakoitsijoista löytyy myös paljon näitä joiden pitää hamuta sitä peltoa vielä lisää hinnalla millä hyvänsä, koska onhan varaa maksaa koska on niitä urakointihommia. Sitten ei meinaa ehtiä kunnolla tehdä niitä viljelystöitäkään kun pitää vaan urakoida, kylvetään ja puidaan kuukausi muiden jälkeen kun oli niin kiirettä. Lyhyemmin sanottuna liian monella turvenuijalla on taskulaskimesta patterit loppu. Itse joutunut vetämään itselleni kivuliaitakin rajoja minne asti esimerkiksi vuokrapelloista voi tarjouksia tehdä vaikka olisi miten kiinnostava kohde.

Toisaalta tämän voin nähdä myös niin, että yhteiskunta ja neuvontajärjestöt aktiivisesti ajavat maahan investointitukipolitiikallaan jättimäisiä kolhooseja, jotka ovat haavoittuvaisia toimintaympäristön muutoksille. Suuri tilakoko ei valitettavasti tuo tuottajalle neuvotteluvoimaa, vaan tolkuttomat lainat lähinnä pakottavat jatkamaan toimintaa kannattamattomanakin. Pääomarakenteeltaan terveemmät tilat pystyvät säätämään tuotantosuuntaa politiikan ja markkinoiden ehdoilla.
 
Lista on loputon, mutta pääasiassa vaikeammin kohdennettavissa kuin nämä maataloustukiaiset. Mutta olkaa huoleti, tuolta ylempää JR49:n postauksesta löytyi se olennainen joka hoitaa asian. 50 ha viljatila 70-luvulla lääkärinpalkka, nyt siivoojan palkka.

Tässä ajassa lääkäreiden määrä on viisinkertaistunut (5000 -> 25000), kun taas maataloudesta toimeentulonsa saavien määrä on laskenut kolmasosaan (429 000 -> 144 000)!
 
Hyvä, että S-ryhmä ja Kesko ovat halpuuttaneet hintojaan. Vieläkään nuo ei taida pärjätä Lidlille hinnoissa, joten ei tarvitse silti niissä asioida, vaikka suunta onkin oikea. Ehkä joskus tulevaisuudessa S-ryhmässä voi asioida, mikäli hintataso on kilpailukykyinen Lidliä vastaan. Toisaalta eipä viljelijöillä liene syytä huoleen, eiköhän keskustapuolue pidä huolen että nämä leikkaukset eivät heitä kosketa.
 
1. En ota kantaa vedenpuhdistamon kannattavuuteen mutta olet oikeassa juomakelpoisen veden tarve on jopa ruoan tarpeen yläpuolella.

Niin minun pointtini oli se, että asian välttämättömyydestä ihmiselämälle ei voi päätellä sitä, miten kannattavaa taloudellisesti sen tuottaminen on. Klassinen esimerkki tästä on timantit ja vesi. Ihminen ei tarvtise elääkseen jalokiviksi meneviä timantteja. Sen sijaan juomavesi on ehdottoman välttämätöntä. Siitä huolimatta timantit maksavat moninkertaisesti veteen verrattuna. Timanttien tuottaja voi siis elää huomattavasti yltäkyltäisempää elämää kuin veden tuottaja.

2. Hapea ei tarvitse tuottaa, kerätä ja kuljettaa ihmisille hengitettäväksi (poislukien erikoissairaanhoito), luonto tekee sen puolestamme joten sitä ei kannata alkaa keinotekoisesti tehdä.

Niinpä. Pointti oli jälleen se, että siitä, miten välttämätöntä asia on ihmiselämälle, ei voi päätellä sitä, miten kannattavaa sen tuotanto on taloudellisesti. Sinä epäilit sitä, ettei maanviljelys ole auringonlaskun ala ja perusteluksi tälle annoit:"Meinaatteko syömättömäksi heittäytyä vai jatkossa tehdä leivän ja pekonin paineilmasta sähköllä?" Olemmeko nyt samaa mieltä siitä, että siitä, että siitä, etteivät ihmiset ryhdy syömättömäksi (tai hengittämättömäksi) voi päätellä sitä, miten kannattavaa ruuan (tai hapen) tuotanto tulee olemaan?

3. Välttämätön asia tehdään, vaikutti se numeroiden perusteella taloudellisesti kannattavalta tahi ei. Joku tulee viljelemään ruokamme jatkossakin, keskustelua voi käydä missä määrin teemme sen kotimaassa vai ulkoistammeko kuinka paljon.

Mihin viittaat nyt tuolla "numeroiden perusteella"? Koitatko jotenkin implikoida, että on muitakin tapoja tarkastella tuotannon kannattavuutta kuin laskea sen tuottama lisäarvo (=paljonko tuotteen myynnistä saadaan vähennettynä tuotannon kulut)? On ihan totta, että joku tulee viljelemään jatkossakin ruokamme ihan niin kuin joku tulee jatkossa ompelemaan t-paitammekin ja toppatakkimme. Mistä tuli muuten mieleen, että lämpimät vaatteet ovat myös asia, joita ilman ei Suomessa pysy hengissä. Kuitenkin meille on käynyt ihan hyvin se, että kiinalaiset ompelevat toppatakkimme ja me myymme sitten heille niitä asioita, joissa me olemme hyviä.

4. Onnea yritykseen. Rohkenen epäillä skenaariotasi, etenkin mitä kalliimmaksi energia jatkossa tulee ja mitä suurempi paine tulee kestäviin, vihreisin ratkaisuihin. Veikkaan että pitkällä tähtäimellä mennään siihen että pellosta otetaan irti kaikki biomassa mitä sieltä lähtee, se mikä käy ruoaksi käytetään ruoaksi, loppu ajetaan biokaasuksi tai -etanoliksi, ja lopuksi myös se syöty ja kertaalleen kakittu ruoakin ajetaan energiaksi.

Minun pointtini oli se, ettei sen biomassan tarvitse olla pellossa tuotettua. Peltoviljely ei ole mitenkään välttämättä tehokkain tapa käyttää edes aurinkoenergiaa, vaan vaikkapa joku tälläinen ratkaisu vpi toimia sekä tehokkaammin että vielä kaiken lisäksi auttaa CO2-päästöjen kurissa pitämisessä. Ja en todellakaan väitä, että minä tietäisin, mitä tapahtuu seuraavan sadan vuoden aikana. Tietäen vain sen, miten nerokkaita ihmiset ovat menneisyydessä olleet kehittämään uusia teknologioita, en menisi sanomaan mitään varmaa siitä, miten ihmisruoka tällä mainitsemallani aikaskaalalla tullaan tuottamaan.

Se takametsän varjoisa hehtaarin perssilmäkin missä nyt ei koskaan oikein kunnon viljasatoa tulee nousee arvoonsa kun sieltä saa edes heinänä vuoden biopolttoaineet biofarmarivolvoon.

On mahdollista. Juuri tätä oikeastaan ajoinnkin, eli teknologian kehitys voi muuttaa hyvinkin paljon sitä, miten suhtaudumme esim. maanviljelykseen.

Reaktoreita alkaa löytyä joka tilalta, massoja ei kannata kiikutella pitkiä matkoja mihinkään keskitettyihin megalaitoksiin ja tulee olemaan entistä tärkeämpää saada ravinteet (erityisesti kali, FOSFORI, rikki ja hivenet) takaisin peltoon. Fosforista tulee jossain vaiheessa kriittinen tekijä, ei sitä loppumattomiin voi louhia nykytahdilla muutamasta kaivoksesta maailmassa. Typpeä voi aina repäistä ilmasta.

Niin, juurikin tästä syystä voi käydä niin, että täysin synteettiset systeemit ohittavat kokonaan fotosynteesiin perustuvan ihmisruuan tuotannon. Energiana puhutaan kuitenkin varsin pienestä asiasta. Suomen kokonaisenergiankulutus on n. 1500 PJ (= 1.5 x 10^18 J). Ihminen tarvitsee päivässä n. 10MJ energiaa. 5 miljoonan kansa kuluttaa vuodessa syömällä siis 2 x 10^16 J, eli luokkaa prosentin tuosta koko energiankulutuksesta. Jos siis suomalaisten ruoka tuotettaisiin puhtaasti synteettisesti vaikkapa 10%:n hyötysuhteella, niin siltikin puhutaan vain 10%:n lisäykseen koko energiankulutukseen.
 
Tämä on olennainen kysymys. Viljelijän työ, etenkin kotieläintilalla vaatii sitoutumista, jonka kaltaista ei monessakaan työssä / ammatissa ei kohdata. Vuodessa on lomapäiviä 26 vrk, viikonloput, joulu, juhannus jne. eivät ole vapaat. (Tässä 26 vrk:ssa voi olla 2 viikonloppua) Jos olet kipeä, eläimet on hoidettava joka tapauksessa. Kotieläinsuojiin sairaana tuupertuneita viljelijöitä kannetaan hoitoon joka vuosi. Olen itsekin lähes 40 asteen kuumeessa lehmäni lypsänyt, normihomma, vaan tiukille on joskus otattanut. Lomitusapua sairaana saa jos saa, äkillisessä tilanteessa yleensä ei.

Siivoojan palkka ja työn sitovuus, joka on uskomaton. En lainkaan ihmettele, että tiloille ei jatkajia löydy.
Tämä on tilanne myös minulla. Viljelijä, sukuni viimeinen.
Tässähän se on. Puhutaan palkasta, vaikka kyseessä pitäisi olla yrittäminen.

Ja se vertaus lääkärin palkkaan on virheellinen. Pitäisi puhua vaikka sorvin omistamisesta. On selvää että 70-luvun sorvilla ei yrittäjä mahtituloja hanki. Tosin kun 50 (59?) % on julkista rahaa, pitäisi puhua maatalousvirkamiehestä.

Ja tuo lomitusapukin on veronmaksajan harteilla. Millä yritysalalla valtio tulee ja maksaa yrittäjän lomittajat ja sairausajan sijaiset?

Älä kuitenkaan käsitä tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Tämä on yksi ala joka on ylisäädelty ja ylituettu. Ylisäätelyn ja turhien tukien takia tässä maassa ei elinkeinoelämä kehity.
 
Back
Top