Suuri maatalouskeskustelu

https://www.thelocal.se/20180717/sw...n-of-modern-times-heres-what-you-need-to-know

Sweden is battling a historic wildfire outbreak.
The worst affected regions

Though there have been wildfires across the length and breadth of the country this summer, the three worst affected regions are in central Sweden – Gävleborg, Jämtland and Dalarna.

In Älvdalen, Dalarna, efforts to extinguish a major forest fire moving through a target-practice area have been hindered by the presence of undetonated shells. In Ljusdal, Gävleborg, some residents have had to evacuate the area, as have those living in parts of Härjedalen, Jämtland.

In general the situation is less delicate further south, but national forecaster SMHI warns there is still a risk for forest fires in virtually every municipality. The map below shows where fires burned as of Monday.


What's being done

Firefighters are working tirelessly to try to contain and extinguish the fires, with the Armed Forces assisting in some instances, but weather conditions haven't made life easy for them, and personnel numbers are stretched.

In Pålgård, Jämtland, volunteers are being asked to assist with extinguishing work for the next few days, with almost 100 signing up to help after the local municipality put out the request on Tuesday.
Assistance has also come from other countries. Norway sent six helicopters to help extinguish blazes from above, and firefighting planes have also been called in from Italy to help for an eight day period.
 
Miten lehmällä arvioidaan lihavuuskuntoa?

Suomalainen kuntoluokitus:
http://www.suomenrehu.fi/fi/ruokint...an-onnistumisen-seuranta/kuntoluokitusohjeet/

Kanadalainen Body Condition Score (BCS) samalla 1-5 -asteikolla kuin suomalainenkin. Tuossa on lisäksi mukana "yleisvaikutelma" ja neuvotaan katsomaan oikealta kyljeltä, koska pötsi on vasemmalla ja kyljen erot näkyy sillä puolen huonommin.
https://www.wikihow.com/Judge-Body-Condition-Scores-in-Cattle
 
Minä olen lihottanut itseäni siinä luulossa, että nisäkäs on aina elinvoimaisempi mitä lihavampi tämä on. Taitaa päteä vain luonnonvaraisiin lajeihin, jos kerta tuotantoeläimillä on myös liikalihavuus -ongelmia. :)
 
Minä olen lihottanut itseäni siinä luulossa, että nisäkäs on aina elinvoimaisempi mitä lihavampi tämä on. Taitaa päteä vain luonnonvaraisiin lajeihin, jos kerta tuotantoeläimillä on myös liikalihavuus -ongelmia. :)

Läskiä muodostuu ruhoon jos ylensyö tai sitten syö ruokaa, joka muuntuu helposti sokeriksi. Glykeeminen indeksi on hyvä lista eri ruokien muuntumisesta kehossa.

"Glykemiaindeksi tai glykeeminen indeksi, GI, kuvaa ruoka-aineen imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamaa muutosta verensokerissa verrattuna referenssiruoka-aineeseen kuten glukoosiliuos tai valkoinen leipä.[1]Glykemiaindeksillä pyritään kuvaamaan hiilihydraattien imeytymisnopeutta. Suuri glykemiaindeksi tarkoittaa sitä, että verensokeri nousee nopeasti jolloin vereen vapautuu paljon insuliinia. Pieni glykemiaindeksi sitä vastoin kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin."

https://www.health.harvard.edu/dise...lycemic-index-and-glycemic-load-for-100-foods

https://www.webmd.com/diabetes/guide/glycemic-index-good-versus-bad-carbs#2

For a diet with a lower glycemic load, eat:
  • More whole grains, nuts, legumes, fruits, vegetables without starch, and other foods with a low glycemic index
  • Fewer foods with a high glycemic index, like potatoes, white rice, and white bread
  • Less of sugary foods, including candy, cookies, cakes, and sweet drinks
 
Läskiä muodostuu ruhoon jos ylensyö tai sitten syö ruokaa, joka muuntuu helposti sokeriksi. Glykeeminen indeksi on hyvä lista eri ruokien muuntumisesta kehossa.

"Glykemiaindeksi tai glykeeminen indeksi, GI, kuvaa ruoka-aineen imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamaa muutosta verensokerissa verrattuna referenssiruoka-aineeseen kuten glukoosiliuos tai valkoinen leipä.[1]Glykemiaindeksillä pyritään kuvaamaan hiilihydraattien imeytymisnopeutta. Suuri glykemiaindeksi tarkoittaa sitä, että verensokeri nousee nopeasti jolloin vereen vapautuu paljon insuliinia. Pieni glykemiaindeksi sitä vastoin kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin."

https://www.health.harvard.edu/dise...lycemic-index-and-glycemic-load-for-100-foods

https://www.webmd.com/diabetes/guide/glycemic-index-good-versus-bad-carbs#2

For a diet with a lower glycemic load, eat:
  • More whole grains, nuts, legumes, fruits, vegetables without starch, and other foods with a low glycemic index
  • Fewer foods with a high glycemic index, like potatoes, white rice, and white bread
  • Less of sugary foods, including candy, cookies, cakes, and sweet drinks

Juu, karppausjutut on mulle tuttuja ja toimivaksi todettuja. Ruokahävikin minimoimiseksi olen kuitenkin asemoinut itseni perheen siaksi, joka syö kaiken ylijäävän ruuan. Ruokahävikkiä ei meidän perheessä ole, siitä olen pitänyt huolen.

Katsotaan mihin Kainuulainen läskinsitojageeni pystyy seuraavassa ruokakriisissä.
 
Minä olen lihottanut itseäni siinä luulossa, että nisäkäs on aina elinvoimaisempi mitä lihavampi tämä on. Taitaa päteä vain luonnonvaraisiin lajeihin, jos kerta tuotantoeläimillä on myös liikalihavuus -ongelmia. :)
Varmaan siitä sopivasta liikapainosta on hyötyä jos esim jonkunlainen kriisi iskee yhteiskuntaan, että on sitä vararavintoa matkassa. Ruumiilliseen työhönkin on paremmat mahdollisuudet jos sitä ylimääräistä. MUTTA vain kohtuudella, isomman ruhon liikuttelu vie enemmän energiaa ja tuki/ liikuntaelimet on kovemmilla. Jos vyö pitää laittaa ympärille bumerangilla niin se on ehkä jo liikaa..
 
Vararavinnolla on mahdollista selviytyä ainakin vuosi valvotuissa olosuhteissa ja lisäravinteiden avulla. Mitenkään terveellistä se ei ole se on selvää.

http://www.abc.net.au/science/articles/2012/07/24/3549931.htm

Dr KarlDr Karl's Great Moments In Science

A year without food

Extreme weightloss: treating obesity by total starvation can be dangerous
Related Stories
Back in June of 1965, a Scotsman weighing 207 kilograms, described as "grossly obese" and hereafter known only as Mr A B, turned up at the Department of Medicine at the Royal Infirmary in Dundee.

He was sick of being fat and wanted to lose weight by eating nothing and living off his body fat. He told the hospital staff he was going to fast flat out, whatever they said, so they may as well monitor him along the way.

He ended up fasting for one year and 17 days — that's right, he ate no food at all for over a year. He lived entirely off his copious body fat, in the end losing about 125 kilograms of weight.

Treating obesity by total starvation can be dangerous. There are many reports of total starvation leading to death. For example, some people have died of heart failure during the fast, while another died on the 13th day of his fast from small bowel obstruction. Some people have died during the re-feeding period after the fast — one from lactic acidosis.

But to counter this, going hungry is natural. Humans like us (that's Homo sapiens) have been around for the last 200,000 years and for most of that time, food was not always at hand. We evolved to survive with not enough food. Some studies actually show that fasting (or at least, calorie restriction) can have health benefits under certain circumstances.

Once you stop eating, your body gets its energy from the glucose in your bloodstream and liver, thanks to your last meal. You carry a semipermanent 0.5 to 1 kilogram of solids in your gut. The glucose from this runs out after about eight hours.

Then you start burning up a chemical called glycogen. Glycogen is simply a whole bunch of glucose molecules loosely stuck together. It's stored in your liver and muscles. Glycogen is really easy to break down into the individual glucose molecules from which it was made. You can burn glycogen to get the glucose you need for about another 36 to 48 hours.

After two or three days of fasting, you get your energy from two different sources simultaneously. A very small part of your energy comes from breaking down your muscles — but you can avoid this by doing some resistance training, otherwise known as pumping iron. The majority of your energy comes from breaking down fat.

But very soon, you move into getting all your energy from the breakdown of fat. The fat molecules break down into two separate chemicals — glycerol (which can be converted into glucose) and free fatty acids (which can be converted into other chemicals called ketones). Your body, including your brain, can run on this glucose and ketones until you finally run out of fat.

The average non-obese 70-kilogram male carries about 8,000 kilojoules of energy in glycogen, and about 400,000 kilojoules in his body fat.

In the case of our big Scotsman, Mr A B, the staff in the medical school at the University of Dundee kept a close eye on him. He did not eat any food, but the staff gave him yeast for the first 10 months and multi-vitamins every day. Potassium is essential for the proper working of the heart, and when his potassium levels got a little low around the 100-day mark, he was given potassium tablets for about 70 days. He defaecated infrequently, roughly every 40 to 50 days.

Blood samples were taken every fortnight, and his carbohydrate metabolism was checked on nine occasions during the 382 days of his fast. Surprisingly, for the last eight months of his fast, his blood glucose levels were consistently very low. They were around two millimoles, which is about half of the bottom end of the normal range. Even so, he did not suffer clinically from this abnormally low blood glucose level.

His weight dropped from 207 kilograms to 82 kilograms. Some five years later, he had regained only 7 kilograms.

In humans, fasting seems to have health benefits for high blood pressure, diabetes, asthma and epilepsy in children. In animals, fasting seems to reduce the cognitive decline that happens in conditions such as Parkinson's disease and Alzheimer's disease.

One problem with fasting is that you can get cranky and irritable (and sometimes hungry). Another is the lack of companionship with your fellow humans. After all, the word 'companion' comes from the roots 'com' meaning 'with' and 'panis' meaning 'bread'. If you spend lots of time not sharing meals with your kith and kin, you run the risk of becoming an outsider.

So to keep your friends, continue breaking bread — just don't eat it.

Tags: obesity, anatomy
 
En tiedä, mutta karuja arvioita on -täkäläisillä- viljelijöillä korsirehun riittävyydestä seur. ruokintakaudelle. Karuin arvio oli, että noin 60 prosenttia tarpeesta tulee saatua kasaan. Jos pistää ohrat paaliin, hiven yli 70 prosenttia.

Ne on noi karjat niin pirun isoja, että millään takaniittyjen ylivuotisilla heinillä ei ole mitään virkaa ei tekoa.
 
Sepä siinä, ison karjan kanssa se korsirehun tarve on ihan valtava. Näille muutamalle onnettomalle (2 lehmää, 2 hevosta, lihakanit ja 5 kpl vuohia) vielä piisaa se takaniitty tarvittaessa.

Vedenkin viittii ämpärillä nostaa vanhasta kaivosta jos hanasta lakkaa tulemasta.

Sitten kun aletaan puhua oikeista määristä niin hirvittää kyllä ajatuskin.

Kohtahan myö saahaan tirkistellä tyhjiä lautasia kynttilän valossa kun kuukahti ne olkiluodotkin. Ellei sitten maastopalot leviä ja kyrvähtää koko pirtti kivijalkaa myöden. Olen tänään poikkeuksellisen positiivisella asenteella. Koipi kuvattiin, pohjeluun päät melkeen tapaavat toisensa, sääriluu luutuu tuskasen hitaasti ja pätkä puuttuu edelleen välistä. Saikkua 6kk lisää.
 
Sepä siinä, ison karjan kanssa se korsirehun tarve on ihan valtava. Näille muutamalle onnettomalle (2 lehmää, 2 hevosta, lihakanit ja 5 kpl vuohia) vielä piisaa se takaniitty tarvittaessa.

Vedenkin viittii ämpärillä nostaa vanhasta kaivosta jos hanasta lakkaa tulemasta.

Sitten kun aletaan puhua oikeista määristä niin hirvittää kyllä ajatuskin.

Kohtahan myö saahaan tirkistellä tyhjiä lautasia kynttilän valossa kun kuukahti ne olkiluodotkin. Ellei sitten maastopalot leviä ja kyrvähtää koko pirtti kivijalkaa myöden. Olen tänään poikkeuksellisen positiivisella asenteella. Koipi kuvattiin, pohjeluun päät melkeen tapaavat toisensa, sääriluu luutuu tuskasen hitaasti ja pätkä puuttuu edelleen välistä. Saikkua 6kk lisää.


Voimia parenemiseen!

Miten tuo kanien lihotus ruuaksi luonnaa ja miten hyvän lihan saa oikealla racvinnolla?
 
Voimia parenemiseen!

Miten tuo kanien lihotus ruuaksi luonnaa ja miten hyvän lihan saa oikealla racvinnolla?

Kanihomma on ihan naurettavan helppoa (verrattuna siis näihin muihin eläimiin). Kanit asuu vanhoissa kettuhäkeissä, monet kasvattaa ulkona kesät talvet, meillä ne on tallissa. Taudit pysyy hallinassa kun lämpötila ja kosteus on suht tasaista ja mä olen just niin mukavuuden haluinen etten halua hoitaa niitä pihalla napakassa räntäsateessa otsalampun valossa.

Jänöt syö heinää ja viljaa (näille en laske edes hintaa koska määrät on suunnilleen sellaiset että kani elää vuoden ja tekee sivussa pari poikuetta sillä määrällä minkä hevonen vetää päivässä). Lisänä imettävälle emolle ja poikasille olen antanut hevosten valkuaislisänappuloita (20kg säkki 20€, menekki 1dl/pvä). Kesällä tietysti sitten vihreetä ja talvella hevi-jämiä.

On varsin kustannustehokasta. Teurastusikä on 4-6kk, riippuen vähän rodusta, painoa silloin on 2.5 kilosta ylöspäin.

Maultaan ehkä lähimpänä kanaa mutta selkeästi enempi lihamaisempi. Musta ihan tosi hyvää ja helppoa tehdä.

Suomessa vaan on vähän kumma asenne monesti tohon kanin syöntiin. Joku hehkuttaa syöneensä milanossa täydellistä kaniraguuta ja on silti sitä mieltä et me syödään lasten lemmikkimarsuja.

Kanien taljat mä oon ruukannu käyttää kaikkiin kasviparkkikokeiluihin.
 
https://www.theguardian.com/environ...gs-farm-families-battling-drought-photo-essay

'It's dire': farmers battle their worst drought in 100 years – photo essay

In central-western New South Wales some families on the land are facing ruin as the rain stays away

It’s a pretty tough old time,” says Coonabarabran farmer Ambrose Doolan. “But if you’re working with your family and everyone is looking out for each other, you count your blessings.” In the central-west region of New South Wales, farmers continue to battle a crippling drought that many locals are calling the worst since 1902. In Warrumbungle shire, where sharp peaks fall away to once fertile farmland, the small town of Coonabarabran is running out of water. The town dam has fallen to 23% of its capacity and residents are living with level-six water restrictions. There are real fears the town will run dry.

Doolan and his wife, Lisa, run 9,000 acres with Angus cattle outside of the town on their property, Toorawandi. Their son Mick has followed them into the farming business and has his own property, and their daughter Emily, a town planner, returned home this year to work on the family farm. “What a year to do it,” Doolan says. “My dad didn’t want me to be a farmer and I think this is why. We were a bit the same with our son, we didn’t want him to be a farmer. But you are what you are.”

Last year the Doolans recorded their fourth-lowest average rainfall and it has been followed by even drier conditions. They have sold whatever stock they can and spend their entire days at the moment feeding the cattle that remains because the pastures have dried up.

Farmers in this part of NSW are importing almost all food for their livestock from as far away as South Australia as prices rise with demand. The continued cost of buying feed is causing many to question their future on the land. The NSW government recently approved an emergency drought relief package of $600m, at least $250m of which will cover low-interest loans to assist eligible farm businesses to recover. The package has been welcomed but, in the words of a local farmer, “it barely touches the sides”. With the prospect of a dry El Niño weather pattern hitting the state in spring, the longer-term outlook is dire.

Jess Taylor and her husband, Robert, are fourth-generation farmers, running a mixed sheep and cattle farm 25km north-west of Coonabarabran. They are raising four children, two not yet in school, while dealing with the stress of nearly two years without substantial rain. Bills from trucking in food for their sheep and cattle are running as high as $20,000 a month.

Robert left the property recently to take up shearing work to bring in much-needed cash, leaving Jess to manage the farm and care for their children on her own. “There’s just no income. Whatever the farm is making is going back into feed for whatever we have left,” she says. “It’s hard, it’s hard to know what to do.”
 
Kanihomma on ihan naurettavan helppoa (verrattuna siis näihin muihin eläimiin). Kanit asuu vanhoissa kettuhäkeissä, monet kasvattaa ulkona kesät talvet, meillä ne on tallissa. Taudit pysyy hallinassa kun lämpötila ja kosteus on suht tasaista ja mä olen just niin mukavuuden haluinen etten halua hoitaa niitä pihalla napakassa räntäsateessa otsalampun valossa.

Jänöt syö heinää ja viljaa (näille en laske edes hintaa koska määrät on suunnilleen sellaiset että kani elää vuoden ja tekee sivussa pari poikuetta sillä määrällä minkä hevonen vetää päivässä). Lisänä imettävälle emolle ja poikasille olen antanut hevosten valkuaislisänappuloita (20kg säkki 20€, menekki 1dl/pvä). Kesällä tietysti sitten vihreetä ja talvella hevi-jämiä.

On varsin kustannustehokasta. Teurastusikä on 4-6kk, riippuen vähän rodusta, painoa silloin on 2.5 kilosta ylöspäin.

Maultaan ehkä lähimpänä kanaa mutta selkeästi enempi lihamaisempi. Musta ihan tosi hyvää ja helppoa tehdä.

Suomessa vaan on vähän kumma asenne monesti tohon kanin syöntiin. Joku hehkuttaa syöneensä milanossa täydellistä kaniraguuta ja on silti sitä mieltä et me syödään lasten lemmikkimarsuja.

Kanien taljat mä oon ruukannu käyttää kaikkiin kasviparkkikokeiluihin.
Oletko syönyt metsäjänistä tai rusakkoa? Maku on luultavasti lähellä, ''riistan maku'' ts. puun kuoren aromi saattaa kanin lihasta puuttua. Itse laitan jänispaistiin vähän sianlihaa höysteeksi ja kylläpä on aika namia.

Tosiaan vaatimattomat tilat riittää kanille ja vähäinen evään määrä, eipä varmasti huono eläin lihantuotantoon

Nahkalla ei juuri mitään tee, ei kestä kulutusta.
 
Oletko syönyt metsäjänistä tai rusakkoa? Maku on luultavasti lähellä, ''riistan maku'' ts. puun kuoren aromi saattaa kanin lihasta puuttua. Itse laitan jänispaistiin vähän sianlihaa höysteeksi ja kylläpä on aika namia.

Tosiaan vaatimattomat tilat riittää kanille ja vähäinen evään määrä, eipä varmasti huono eläin lihantuotantoon

Nahkalla ei juuri mitään tee, ei kestä kulutusta.

On niitä oikeita jäniksiä tullut syötyä, aktiivisesti ei jänismettällä käydä mutta jokunen jänö vuodessa päätyy pataan. Kanista tosiaan puuttuu se riistan maku ja liha on enempi sellasta pehmeempää, toki rusakko pinkoo menemään ihan erimittasia matkoja kuin vähemmän treenaava lihakani.

Hyviä ovat molemmat

Kyllä nahkallakin tekee jotain, nimittäin harjoittelee parkkausta, muokkausta jne.
 
Oletko syönyt metsäjänistä tai rusakkoa? Maku on luultavasti lähellä, ''riistan maku'' ts. puun kuoren aromi saattaa kanin lihasta puuttua. Itse laitan jänispaistiin vähän sianlihaa höysteeksi ja kylläpä on aika namia.

Tosiaan vaatimattomat tilat riittää kanille ja vähäinen evään määrä, eipä varmasti huono eläin lihantuotantoon

Nahkalla ei juuri mitään tee, ei kestä kulutusta.
mä olen syönyt marsuja aamiaisella ja on hyvää, mutta just tuo riistan maku puuttuu. Pekonia pari siivua päälle, niin hyvä tulee, paitsi se oli haram sielläpäin possua laittaa lisukkeeksi...
Kani on herkullista.
 
Lammas on etelässä parasta ;)

Baa baa the black sheep :D
 
Jos kani lykkää kaksi kiloa syötävää hangollisella heiniä, niin onhan se ainakin ekologinen tapa tuottaa eläinproteiinia. Lieköhän se hyönteisravinto sen ekologisempaa, tokko.

Apila-herneseos voisi olla aika kähäkkä kanituotannossa?
 
Kampalassa elellessä tuli kaneja jonkun verran syötyä. Siinä Bugolobin mäellä kun oli pitkään maassa ollut italopariskunta jonka takapihalla oli vemmelsääriä sun muita hanhia vuolaana kymenä. Kanien kanssa piti vaan olla tarkkana kun pikku sinipalliapinatkin niitä aina väijyivät eli häkitetyllä alalla olivat.

Kanin kasvatus oli siellä ottamassa muutenkin tuulta alleen yllä mainituista syistä johtuen. Kampalassahan ei proteiinin puutteen vuoksi juuri esiinny esim kulkukissoja. Kerran esim meidän Waragin noutajat eli kadulta pelastetut pikku koirulaiset saivat kasvimaalta kiinni sellaisen puolitoista kiloisen rotan. Oli aika mörkö. No, meidän vartija tuli sitä Bwanalle näyttämään ja annoin ohjeeksi jotta jos hän heittäisi sen tontilta ulos.

Valehtelematta tunti tästä ja meidän porttiin kolkutettiin. Erinomaisen kohteliaasti käyttäytynyt paikallinen kyseli portin ulkopuolella makaavan lihan tuoreudesta ja että josko hän voisi sen saada dinneriksi? En nähnyt tälle mitään estettä.
 
Kampalassahan ei proteiinin puutteen vuoksi juuri esiinny esim kulkukissoja

Olen itsekin kerran pohjois-afrikassa syönyt lihaa, jonka tosiolemus on herättänyt arvailuja. Se meni aivan ilman nikotteluja ja santsasin vielä pikkasen. Vasta kun hoksasin elikon hyväksi putsatun pään alkoi mietityttää. Kippasin tyynesti päälle paikallista vahvaa kahvia kaiketi 90-asteisena ja aloin miettiä onko paloauto punainen ja edelleen uskon siihen, etteivät muslimit syöttäisi edes vääräuskoisille mitään kovin arveluttavaa. :cool:

Pliis, bwana, älä ryhdy arvailemaan mitään, minä olen jo päässyt sinuiksi kokemuksen kanssa.
 
Back
Top