Suuri maatalouskeskustelu

Baltriber kirjoitti:
Vicktoria's secretin härmäläisversio.
Klikkaa laajentaaksesi...
Victoria's Secretin ensimmäinen suomalainen SUPER-malli..
Tyyne.jpg
 
Aamun uutisatoa.

Loppuuko ruis ensi talvena? Ruokaturvan asiantuntija on huolissaan Pohjoismaiden viljavarannoista
https://yle.fi/uutiset/3-10316738
Vaihtelevat säät ovat ajaneet maanviljelijät ympäri Pohjoismaiden ahtaalle. Ensi talvena erityisesti rukiista saattaa tulla pulaa.

Viime kesän loputon sade ja tämän kesän jatkuva paahde: siinä ovat ainekset katastrofiin Pohjois-Euroopan pelloilla.
Sään ääri-ilmiöt ovat tehneet viljelystä erittäin hankalaa viime vuosina. Tämän vuoden sadosta on tulossa heikko niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
– Viime vuosi oli äärimmäisen märkä. Syksyllä saatiin todella vähän kylvettyä syysviljoja, jotka olisivat tämmöisenä kuivana vuonna olleet jonkinlainen pelastus, sanoo ajatuspaja e2:n ruokaturvan asiantuntija Kaisa Karttunen.
Erityisesti rukiin viljelyala on kutistunut, ja sitä viljellään tänä vuonna melkein puolet vähemmän kuin viime vuonna.

Karttusen mukaan kotimainen ruis ei todennäköisesti riitä tänä vuonna suomalaisten tarpeisiin. Silloin täytyy turvautua tuontiviljaan esimerkiksi Saksasta ja Puolasta.

Rehutilanne piinaa karjatilallisia
Ruotsissa kuivuus on ajanut karjatilallisia teurastamaan esimerkiksi lehmiä ja hevosia, jotta rehuheinä riittäisi jäljelle jääville eläimille talven yli.

Myös rehua on kuivana kesänä kasvanut niukalti, ja sitä on kevyttä viljaa vaikeampi kuljettaa pitkän matkan päästä Pohjoismaiden markkinoille.

– Nythän Suomeen on saatu poikkeuslupa, että kesannointiohjelman piirissä olevilta pelloilta on saatu lupa korjata heinää karjalle. Se on pieni apu, mutta tietenkin kesantopellolle ei ole kasvanut kovin vahva heinä, kun sitä ei ole lannoitettu ja kuivuus on vaivannut kesantopeltoakin, Karttunen kertoo.

Kuivuudesta kärsineet maat ovat pyytäneet EU:lta ratkaisuja.

– Muuttuva ilmasto joudutaan ottamaan tosissaan. Entä jos tulee kolmas heikko vuosi ensi vuonna jonkin toisen sääilmiön takia, tai jos kuivuus jatkuu, tai jos tulee taas valtavan sateinen vuosi, Karttunen sanoo.

– On mietittävä, mitä tehdään tilanteessa, jossa Euroopan Unionin alueelle tai koko Keski- ja Pohjois-Eurooppaan osuu samantyyppinen sääilmiö. Miten tilanne silloin hoidetaan? Tai miten sitten toimitaan, jos koko Etelä-Eurooppa kuivuu kokonaan, kuten tulevaisuuden skenaariot näyttävät.

EU muotoilee parhaillaan uutta maatalouspolitiikkaa. Varsinaiset päätökset tehdään ensi vaalikaudella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko halpuutuksen aika ohi? Ruuan hinta nyt nopeassa nousussa – Katso kymmenen eniten kallistunutta elintarviketta
https://yle.fi/uutiset/3-10314999
Ruoka kallistuu maailmanmarkkinoilla, mikä näkyy myös suomalaiskuluttajille. S-ryhmä vakuuttaa halpuuttamisen jatkuvan.

Tuntuuko että ruokakaupassa on kulunut viime aikoina entistä enemmän rahaa? Syy ei välttämättä ole vain omissa ostosvalinnoissa, vaan elintarvikkeiden hinnat ovat alkuvuonna nousseet Suomessa laajalti.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan hinta on ollut tänä vuonna nopeassa nousussa. Toukokuussa 2018 elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat 2,4 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin.

Erityisesti vihannesten, hedelmien, marjojen, voin sekä lihavalmisteiden hintoihin on tullut korotuksia.

Hintamuutosten taustalla on varsinkin ruuan maailmanmarkkinatilanne: esimerkiksi viljan hinnat ovat lähteneet nousuun, ja kuivuuden huonontama satotilanne voi nostaa hintoja edelleen.
0824210A-BBC5-4C93-9C81-98790F1FE603.png

Neljän vuoden lasku hinnoissa kääntyi nousuksi
Tuontiruuan nouseva hinta heijastuu Suomeen elintarviketeollisuuden hintakilpailun vähenemisenä, arvioi Luonnonvarakeskus.

Kun tuontiruuan hinnat nousevat, voivat kotimainen maatalous ja teollisuus siirtää kustannustensa nousua kuluttajahintoihin ilman suurta pelkoa markkinaosuuden menetyksestä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa ruuan alkutuotannon ja teollisuuden kannattavuuden olleen Suomessa erittäin heikkoa.

Niemi kuvailee hintamuutosta nopeaksi. Elintarvikkeiden hinnat ovat lähteneet Suomessa nousuun alkuvuonna, kun takana oli jo neljä vuotta jolloin elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat.

– Lisäksi kuluttajien ostovoima on kasvanut, joten kauppa käy nyt aiempaa paremmin ja hinta ei ole yhtä tärkeä ostoskriteeri, Niemi pohtii.

Niemi ennakoi varsinkin maito- ja lihatuotteiden hintojen nousevan edelleen tänä vuonna.

– Satonäkymien heikkous vaikuttaa myös lihatuotteiden kustannuksiin.

5DF097BC-4778-423A-912F-1E65C0F7D56F.png

Halpuuttaminen jatkuu, vakuuttaa S-ryhmä
S-ryhmän vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu sanoo, että kuluttajahinnoissa käydään edelleen kiivasta kilpailua.

– Halpuuttaminen ei ole päättymässä, nykyiset hintojen nousut liittyvät maailmanmarkkinahintoihin ja satoihin, eikä niille S-ryhmä voi mitään, Alarotu toteaa.

– Halpuuttamisessa S-ryhmä on säästänyt omista kustannuksistaan, joten kyse on eri asiasta. Nämä yleisen hintatason muutokset eivät kerro suoraan meidän hinnoistamme, Alarotu kertoo.

Alarotu kuvailee suomalaiskuluttajia erittäin hintatietoisiksi. Hinnan ohella elintarvikkeiden valintatekijänä on nostanut merkitystään vastuullisuus, johon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

Kesko ei kommentoinut kysymyksiä päivittäistavarakaupan hinnoittelusta parhaillaan käynnissä olevan hiljaisen jaksonsa aikana. Kesko julkistaa ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksensa ensi keskiviikkona.

Lidlin ostopäällikkö Riikka Nordqvist sanoo, että tulevaisuuden hintakehitystä on vaikea ennakoita, kun esimerkiksi viljat ovat vielä suurelta osin korjaamatta.

– Ruokakorin hinta on laskenut usean vuoden ajan ja nyt näyttää siltä, että raaka-ainepuolella on tekijöitä, jotka pakottavat tarkastelemaan myyntihintoja tarkemmin, Nordqvist toteaa.

Nordqvist kertoo, että raaka-aineiden hinnoilla on merkittävä vaikutus myös myyntihintaan. Lidl kertoo pyrkivänsä tarjoamaan asiakkailleen Suomen edullisimman ostoskorin.

Venäjän tuontirajoitukset laskivat hintoja
Tilastokeskus kiinnitti maaliskuussa huomiota käänteeseen elintarvikkeiden hinnoissa. Ruokajättien halpuutuksen ohella elintarvikkeiden hintoja laski yhtenä syynä Venäjän tuontirajoitusten aiheuttama ylitarjonta. Tämä laski vilja-, liha- ja maitotuotteiden tuottajahintoja koko Euroopassa.

Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi myös maaliskuussa, että ruuan hinta tulee tänä vuonna nousemaan. Yksittäisten tuotteiden välillä on suuria eroja hintakehityksessä.

Yle kertoi aiemmin, kuinka Suomen elintarviketeollisuus toipui Venäjän tuontikielloista: Voita Ranskaan, sianlihaa Kiinaan – Suomen elintarviketeollisuus nousi Venäjän tuontikieltojen tuomasta kuopasta.

Tänä vuonna elintarvikeviennin kasvu on alkuvuonna hyytynyt. Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.

Muita uutisia aiheesta

Kasvisruokien menekki pompannut moninkertaiseksi: nyt myös keski-ikäiset miehet syövät vegeä

Tässä suomalaisten suosikkipöperöt: Uunilohta, tuttuja jauheliharuokia, "vaihtelua" itse tehdystä pizzasta

Miltä näyttää ruokakauppa vuonna 2028? K-ryhmä esitteli viisi tulevaisuuden visiota
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Ootin viikonlopun kaatosadetta saavit tanassa. Kaksi jyrähdystä kuulin ja eilen tuli muutaman minuutin sadekuuro. Tää alkaa olemaan todella kuin joku kuolemanlaakso. Puut keltasenaan ja lehdet putoaa, laitumet rutikuivia ja kuolleita.

Elukat makaa ku raadot savannilla. Paitsi kilit. Kilit keksi trampoliinin ja hyppivät siellä. Syötyään ensin pojan lempikirjasta muutaman sivun.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    1.7 MB · Luettu: 38
Ruoka kallistuu maailmanmarkkinoilla, mikä näkyy myös suomalaiskuluttajille.
Lainaus @Sarek1 :n viestistä.

Sikäli tilanne on suomalaisen tuottajan kannalta hassunhauska, ettei tuottajahintoihin tällä ole ollut mitään vaikutusta.
Pohjolan heikkojen satonäkymien johdosta on povattu ensi talvelle 200 euroa/tonni rehuviljalle hintaa. Nähtäväksi jää, itse en tähän usko, ei meillä nämä markkinat toimi. Meillähän viljan hinta on perinteisesti laahannut Itämeren rahtauksen (-50 euroa/tn) verran alempana, kuin muualla Euroopassa.

10 mm tuli muutamassa ukkoskuurossa, eipä juuri merkitystä noilla sateilla. Tyhjää parempi kuitenkin. E-P:llä oli roiskassut kuurossa tulemaan lehtitietojen mukaan ihan kivasti. Mutta nuo kovat äkilliset sateet, ei niistä ole juuri apua, valuvat pintaa pitkin ojiin. Lisäksi ilmankosteus muuttui kuivasta / kuumasta kosteaksi ja kuumaksi. Joten yleiseen olemiseen ja työtehoon fyysisissä töissä ei kohennusta tullut, päinvastoin.

Ilmalämpöpumppujen kauppa on luullakseni käynyt taas aika kivasti. Tuli jokunen vuosi sitten hankituksi, en ole katunut.
 
Tämän päiväisen uutisen innoittamana tänne...

Professorilta tyrmäys suomalaisten toiveille koko Suomen asuttuna pitämisestä: "Käytännössä mahdotonta"
Kaupunkimaantieteen professori ei pidä toiveen toteutumista realistisena. Tulevaisuudentutkijan mukaan koko Suomen asuttuna pitäminen puolestaan vaatisi esimerkiksi maahanmuuton lisäämistä ja uudenlaista yritystoimintaa.
Aluekehitys
23.7.2018 klo 18:01
13-3-7362523.jpg

Niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden.Anssi Leppänen / Yle
13-3-8926155.jpg

Matti Koivisto

Jaa artikkeli Facebookissa1039
Jaa artikkeli Twitterissä

Ylen tänään maanantaina julkistaman kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää toivetta koko Suomen asuttuna pitämisestä käytännössä mahdottomana toteuttaa.

– Valitettavasti se ei kuulosta lainkaan realistiselta. Meillä on kaupungistuminen alkanut jo 50 vuotta sitten. Se hetki, jolloin me voisimme sen pysäyttää, on kyllä valitettavan kaukana takanapäin.

Vaattovaara luettelee karuja lukuja koko Suomen asuttuna pitämistä toivoville: niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden. Lisäksi ympäri Suomea on isoja alueita, joilla syntyy vuosittain vain muutamia kymmeniä lapsia.

– Ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti asuinpaikkansa. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutama iso kaupunkiseutu ja alueet niiden ympärillä kasvavat. Sen sijaan visiot koko Suomen asuttuna pitämisestä ovat käytännössä mahdottomia.

Maahanmuuttoa ja uudenlaista yritystoimintaa
Tulevaisuudentutkija Mikko Dufva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta ei täysin tyrmää ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä. Se tosin vaatii monia muutoksia nykytilaan.

– Meidän on mietittävä uudella tavalla, miten asioita tehdään. Se tarkoittaa paikallisen toiminnan korostumista ja paikallisuutta esimerkiksi resurssivirtojen ja palveluiden tuottamisen suhteen, Dufva sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi uudenlaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkinä Dufva mainitsee Nappi Naapuri – verkkopalvelun, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat pyytää tai antaa naapuriapua.

Uudenlaisen yritystoiminnan lisäksi Suomen asuttuna pitäminen vaatii tietysti myös asukkaita. Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.

Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.

– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen.

Dufvan mukaan tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että kaupungistumisen trendi olisi hiljentymässä.

– Perinteiseen maatalouteen tai metsätalouteen ei tarvita ihmisiä niin paljon, eli ainakaan sen takia ei tarvitse asua hajallaan. Kyllähän siinä on selkeä logiikka, että palvelut saadaan tuotettua paremmin tiiviimmällä alueella.

13-3-8734288.jpg

AOP
Koko maan toivotaan pysyvän asuttuna, mutta maaseutu tyhjenee
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei pidä kysymystä koko maan asuttuna pitämisestä enää millään tavalla ajankohtaisena. Hänen mielestään Suomesta puuttuu aluepoliittinen keskustelu, joka tunnistaisi nykytilanteen.

– Nykyinen keskustelu ei lisää ymmärrystä siitä, mitä täällä tietyllä tavalla kahtia jakautuvassa maassa pitäisi aluekehityksen osalta tehdä. Pitäisi katsoa, millaisia edellytyksiä ihmisillä on asua alueilla, joilla väki vähenee. Meidän aluepolitiikkamme on ollut kasvuhakuista vielä pitkään senkin jälkeen, kun oli selvästi nähtävissä, että alueet eivät enää kasva.

Vaattovaara arvioi, että ajatus koko maan asuttuna pitämisestä tuntuu suomalaisille läheiseltä Suomen lyhyen kaupungistumishistorian takia.

– Suomi lähti kaupungistumaan kovin myöhään, ainakin 20-30 vuotta jäljessä Ruotsin kehityksestä. Sitä kautta monilla on paljon muistikuvia maaseudun elävistä kylistä ja toive siihen elämään takaisin.

Toive koko Suomen asuttuna pitämisestä ei näytä heijastuvan ihmisten asuinpaikan valintaan.

Aluetutkija Timo Aron Helsingin Sanomille tekemän selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntien väliset erot väestönkehityksessä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana revenneet ennennäkemättömiksi.

Suomen kunnista yli 80 prosenttia tekee Aron mukaan muuttotappiota, ja kasvua on lähinnä seutujen keskuskaupungeissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-10318903
 
Baltriber kirjoitti:
Varsin kelvollista päiväkahviseuraa tuo muinaismuisto. Vähän kerää kärpäsiä, vaan kukapa tässä ny täydellinen on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nehän ovat muistaakseni hyvin uteliaita eläimiä. Aitavarsien koluajia, löysivät varmasti jonkun ojanpohjan, jota myöten saattoi kumarrella kivasti ulos vilkaisemaan maailmaa ulkopuolella.

Toivottavasti alkuperäisrodut voidaan säilyttää. Nykyaikaisia tuotantoeläimiä ne eivät ole, mutta ovathan ne meikäläistä kulttuuria jos mitkä.
 
Syrjäalueiden asuttuna pitäminen - mitä kukakin sillä sitten tarkoittanee - on mahdollista jollain tasolla. Kaivostoiminnan eteneminen ratkaisee paljon. Jos osakaan hankkeista toteutuu, niin eihän näitäkään saloja tunne 20 vuoden kuluttua samaksi kuin mitä ne nyt ovat.

Metsätalous elättää jonkun verran populaa ja maatalous vielä vähemmän. Palvelutuotanto keskittyy vauhdilla ns. kasvukeskuksiin. Matkailu voi kasvaa, jos siihen löytyy resursseja, mutta silläkin sektorilla vihoviimeiset arvovalinnat tehtiin jo -90-luvulla.
 
Ainahan on tämä nykyajan ihmerohto joka vaivaan...

Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.

Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.

– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen
Klikkaa laajentaaksesi...
 
hansai kirjoitti:
Ainahan on tämä nykyajan ihmerohto joka vaivaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos haluaa väkeä maaseudulle asumaan sitten täytyy tyytyä mamuihin. Suomalaiset haluavat pitää syrjäseutujen kyläkaupat hengissä, mutta eivät kuitenkaan asioida niissä, eivätkä ne pysy hengissä mummolassa viikonloppuina vierailevien rahoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vääränlaisia maahanmuuttajia minä pelkäänkin, sitä että ennen pitkää niitä tulee idästä. Kun historian muistaa niin sanon että se on väistämätöntä. Sen estämiseksi pitäisi tehdä koko ajan töitä.

Ehkä tänne pitäisi hankkia thaimaalaisia kun jo varsin monet heistä ovat tehneet hyvää pr-työtä oman kulttuurinsa puolesta. Miehet suomalaisissa metsissä ja naiset vanhusten hoidossa.

Teräsmies kirjoitti:
Jos haluaa väkeä maaseudulle asumaan sitten täytyy tyytyä mamuihin. Suomalaiset haluavat pitää syrjäseutujen kyläkaupat hengissä, mutta eivät kuitenkaan asioida niissä, eivätkä ne pysy hengissä mummolassa viikonloppuina vierailevien rahoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyse ei ole "kyläkaupoista" vaikkakin jotkut haluaisivat asiat esittää niin yksinkertaisina.

Kyse on siitä että nykyään Suomessa isommatkin paikkakunnat alkavat tästä kehityksestä kärsiä. Esimerkiksi Kajaani, Mikkeli ja Savonlinna. Veikkaanpa että vastaavia oirehtijoita tulee lisää etelämmäksi. Miten lienevät Hämeenlinna, Kotka, Kouvola. Jopa Lahti on periferiaa.

En oikein ymmärrä tätä intoa pakata suomalaisia koko ajan etelämmäksi. Onko ilmastomuutos siis valehtelua?

Palstan aihepiiriin liittyen: miten suomalaisten keskitys tai sano sinä vaikka "spontaani keskittyminen johon ei kukaan pakota" pk-seudulle palvelee maanpuolustusta? Helsingin seudulla ovat poliitikot, järjestöt - käsittääkseni jopa MTK:n pääpaikka, varsin monen yrityksen pääpaikat, pankkien ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpien yritysten palvelinsalit (alueella Espoo - Helsinki - Vantaa).

Kaipaisin hajautusta ja siihen minulla on nykyään oikeastaan ainoana motiivina se että "tyhjiöt tulevat täyttymään". Tokihan hajautus maksaa.

Energiantuotanto, sitä vihreät eivät ole halunneet keskittää Helsinkiin :D
Vaikka voisi olla hyvä jos alueella sijaitsisi myös ydinvoimala. Mutta on sekin aihepiiri, Mubarak Vapaavuori valittelee Trumpista ja ilmastosta, kaupunki lämpenee kivihiilellä :D
 
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo kirjoitti:
En oikein ymmärrä tätä intoa pakata suomalaisia koko ajan etelämmäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten suomalaisia "pakataan" ja kuka tätä tekee? Kysyn koska tätä väitettä esitetään paljon, mutta pakkaajina ja keskittäjinä ovat aina mystiset "ne". Valtio kuitenkin tukee maataloutta ja kuntia miljardeilla ja kuten Ylen vähän hölmösti muotoiltu galluppi todistaa, ei suomalaisten valtaosalla ole mitään intoa varta vasten autioittaa maaseutua.

Eiköhän taustalla vaikuta suuremmat voimat kuin suomalainen aluepolitiikka. Nykyään taloudellinen lisäarvo syntyy pääasiassa työntekijöiden korvien välissä, jonka vuoksi taloudellinen toimeliaisuus keskittyy sinne missä on muitakin ihmisiä. Informaatioteknologian ansiosta erilaiset paikalliskonttorit ja pienet toimipisteet on voitu lakkauttaa ja työt keskittää tehokkaampiin yksiköihin.

---

Mitä itse maatalouteen tulee, niin ilmaston muuttuessa ei kotimaista maataloutta tule missään tapauksessa lakkauttaa. Kuten on havaittavissa, ei ilmastonmuutos tarkoita tasaista siirtymistä leppeämpään keskieurooppalaiseen ilmastoon, vaan äärisäitä ja ennustettavuuden vaikeutumista. Tämä heikentää sato-odotuksia ja maatilojen kannattavuutta ja nostaa elintarvikkeiden hintoja. Samaan aikaan marginaalisen tuottavuuden maita olisi järkevä metsittää ja/tai muuttaa luonnonvaraisiksi, koska myös metsät ja biodiversiteetti ovat paineen alla. Ylipäätään ilmastonmuutokseen pitäisi alkaa enemmän varautua ja maatalous sekä ruoan tuotanto ovat tässä olennaisia.
 
scip10 kirjoitti:
pakkaajina ja keskittäjinä ovat aina mystiset "ne".
Klikkaa laajentaaksesi...

"Ne" tarkoittaa rahaa. Syy ei ole yhtään sen yksinkertaisempi taikka monimutkaisempi kuin fyrkendaahli. Olipa kerra suo, kuokka, Jussi ja fyrkka... Fyrkka kehitettiin sen myötä, kun kullankaivajat halusivat jonkin sertifikaatin kanittamalleen kullalle, koska kullan raahaaminen ympäriinsä on raskasta hommaa ja muutenkin erinäiset bandiidot mielellään haluavat riisua ihmisiä ylimääräisestä omaisuudesta joten kehitettiin kanittajat kehittivät pankin. Sertifikaateilla oli myös paljon helpompi ostaa viskiä ja bisseä baarista kuin kullalla joten kaupankäynnin välineelle kehitettiin oma nimi, raha. Raha on täten alkujaan perustunut kallisarvoisten mineraalien hintaan ja valtiot ovat perustanut varantonsa eli valuuttansa näihin esim. Fort Knoxin avulla. Mutta sitten jossain vaiheessa tulivat juutal... eiku pankkiirit täysillä mukaan tähän meininkiin ja päättivät kehittää huiman edistysaskeleen pankkitoimintaan eli koron. Eli kun olet alunperin ottanut lainaa pankista X juuron verran niin joudut maksamaan Y juuron määrän koron muodossa. Mutta heti siinä vaiheessa kun olet laittanut nimmarin tälläiseen lainaan niin paholainen on ottanut sinusta tuntuvan otteen palleista, koska ainoa tapa millä pystytyt maksamaan tämän lainan kokonaisuudessaan takaisin on ottamalla uusi laina.

Noh, mites tämä kaikki liittyy keskittämiseen? Se liittyy siten, että koko maailma joutuu niiamaan tämän realiteetin edessä sillä tavalla, että uusia investointeja on pakko keksiä lisää jotta aiemmat investoinnit voidaan maksaa takaisin ja loputon keskittäminen on eräs tapa millä uusia investointeja voidaan hyväksyä. Ja tätä jatketaan niin kauan kunnes koko maapallo on yksi maailmanvaltio täynnä jonkinlainen sekoitus kaikkista kansoista ja maata on kuin Ilmestyskirjan neljä hevosmiestä olisi tallannut maapalloa ikuisuuden verran. Miksi tämä prosessi jatketaan finaaliin saakka eikä lopeta heti? Koska valtiot ovat rikkaiden (selvyyden vuoksi mkl. pankkiirien) taskussa, jotka eivät ole valmiita luovuttamaan vallastaan mistään hinnasta. Kannattaa katsoa narsistisen persoonallisuushäiriön määritelmä niin tiedät vähän vihollisen psykologiasta. Homma kiteytyy loppuenlopuksi siihen, että jos he eivät ole vallassa niin sitten he pitävät huolen ettei kukaan muukaan ole.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top