Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Victoria's Secretin ensimmäinen suomalainen SUPER-malli..Vicktoria's secretin härmäläisversio.
Vaihtelevat säät ovat ajaneet maanviljelijät ympäri Pohjoismaiden ahtaalle. Ensi talvena erityisesti rukiista saattaa tulla pulaa.
Viime kesän loputon sade ja tämän kesän jatkuva paahde: siinä ovat ainekset katastrofiin Pohjois-Euroopan pelloilla.
Sään ääri-ilmiöt ovat tehneet viljelystä erittäin hankalaa viime vuosina. Tämän vuoden sadosta on tulossa heikko niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
– Viime vuosi oli äärimmäisen märkä. Syksyllä saatiin todella vähän kylvettyä syysviljoja, jotka olisivat tämmöisenä kuivana vuonna olleet jonkinlainen pelastus, sanoo ajatuspaja e2:n ruokaturvan asiantuntija Kaisa Karttunen.
Erityisesti rukiin viljelyala on kutistunut, ja sitä viljellään tänä vuonna melkein puolet vähemmän kuin viime vuonna.
Karttusen mukaan kotimainen ruis ei todennäköisesti riitä tänä vuonna suomalaisten tarpeisiin. Silloin täytyy turvautua tuontiviljaan esimerkiksi Saksasta ja Puolasta.
Rehutilanne piinaa karjatilallisia
Ruotsissa kuivuus on ajanut karjatilallisia teurastamaan esimerkiksi lehmiä ja hevosia, jotta rehuheinä riittäisi jäljelle jääville eläimille talven yli.
Myös rehua on kuivana kesänä kasvanut niukalti, ja sitä on kevyttä viljaa vaikeampi kuljettaa pitkän matkan päästä Pohjoismaiden markkinoille.
– Nythän Suomeen on saatu poikkeuslupa, että kesannointiohjelman piirissä olevilta pelloilta on saatu lupa korjata heinää karjalle. Se on pieni apu, mutta tietenkin kesantopellolle ei ole kasvanut kovin vahva heinä, kun sitä ei ole lannoitettu ja kuivuus on vaivannut kesantopeltoakin, Karttunen kertoo.
Kuivuudesta kärsineet maat ovat pyytäneet EU:lta ratkaisuja.
– Muuttuva ilmasto joudutaan ottamaan tosissaan. Entä jos tulee kolmas heikko vuosi ensi vuonna jonkin toisen sääilmiön takia, tai jos kuivuus jatkuu, tai jos tulee taas valtavan sateinen vuosi, Karttunen sanoo.
– On mietittävä, mitä tehdään tilanteessa, jossa Euroopan Unionin alueelle tai koko Keski- ja Pohjois-Eurooppaan osuu samantyyppinen sääilmiö. Miten tilanne silloin hoidetaan? Tai miten sitten toimitaan, jos koko Etelä-Eurooppa kuivuu kokonaan, kuten tulevaisuuden skenaariot näyttävät.
EU muotoilee parhaillaan uutta maatalouspolitiikkaa. Varsinaiset päätökset tehdään ensi vaalikaudella.
Ruoka kallistuu maailmanmarkkinoilla, mikä näkyy myös suomalaiskuluttajille. S-ryhmä vakuuttaa halpuuttamisen jatkuvan.
Tuntuuko että ruokakaupassa on kulunut viime aikoina entistä enemmän rahaa? Syy ei välttämättä ole vain omissa ostosvalinnoissa, vaan elintarvikkeiden hinnat ovat alkuvuonna nousseet Suomessa laajalti.
Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan hinta on ollut tänä vuonna nopeassa nousussa. Toukokuussa 2018 elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat 2,4 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin.
Erityisesti vihannesten, hedelmien, marjojen, voin sekä lihavalmisteiden hintoihin on tullut korotuksia.
Hintamuutosten taustalla on varsinkin ruuan maailmanmarkkinatilanne: esimerkiksi viljan hinnat ovat lähteneet nousuun, ja kuivuuden huonontama satotilanne voi nostaa hintoja edelleen.
Neljän vuoden lasku hinnoissa kääntyi nousuksi
Tuontiruuan nouseva hinta heijastuu Suomeen elintarviketeollisuuden hintakilpailun vähenemisenä, arvioi Luonnonvarakeskus.
Kun tuontiruuan hinnat nousevat, voivat kotimainen maatalous ja teollisuus siirtää kustannustensa nousua kuluttajahintoihin ilman suurta pelkoa markkinaosuuden menetyksestä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa ruuan alkutuotannon ja teollisuuden kannattavuuden olleen Suomessa erittäin heikkoa.
Niemi kuvailee hintamuutosta nopeaksi. Elintarvikkeiden hinnat ovat lähteneet Suomessa nousuun alkuvuonna, kun takana oli jo neljä vuotta jolloin elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat.
– Lisäksi kuluttajien ostovoima on kasvanut, joten kauppa käy nyt aiempaa paremmin ja hinta ei ole yhtä tärkeä ostoskriteeri, Niemi pohtii.
Niemi ennakoi varsinkin maito- ja lihatuotteiden hintojen nousevan edelleen tänä vuonna.
– Satonäkymien heikkous vaikuttaa myös lihatuotteiden kustannuksiin.
Halpuuttaminen jatkuu, vakuuttaa S-ryhmä
S-ryhmän vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu sanoo, että kuluttajahinnoissa käydään edelleen kiivasta kilpailua.
– Halpuuttaminen ei ole päättymässä, nykyiset hintojen nousut liittyvät maailmanmarkkinahintoihin ja satoihin, eikä niille S-ryhmä voi mitään, Alarotu toteaa.
– Halpuuttamisessa S-ryhmä on säästänyt omista kustannuksistaan, joten kyse on eri asiasta. Nämä yleisen hintatason muutokset eivät kerro suoraan meidän hinnoistamme, Alarotu kertoo.
Alarotu kuvailee suomalaiskuluttajia erittäin hintatietoisiksi. Hinnan ohella elintarvikkeiden valintatekijänä on nostanut merkitystään vastuullisuus, johon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
Kesko ei kommentoinut kysymyksiä päivittäistavarakaupan hinnoittelusta parhaillaan käynnissä olevan hiljaisen jaksonsa aikana. Kesko julkistaa ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksensa ensi keskiviikkona.
Lidlin ostopäällikkö Riikka Nordqvist sanoo, että tulevaisuuden hintakehitystä on vaikea ennakoita, kun esimerkiksi viljat ovat vielä suurelta osin korjaamatta.
– Ruokakorin hinta on laskenut usean vuoden ajan ja nyt näyttää siltä, että raaka-ainepuolella on tekijöitä, jotka pakottavat tarkastelemaan myyntihintoja tarkemmin, Nordqvist toteaa.
Nordqvist kertoo, että raaka-aineiden hinnoilla on merkittävä vaikutus myös myyntihintaan. Lidl kertoo pyrkivänsä tarjoamaan asiakkailleen Suomen edullisimman ostoskorin.
Venäjän tuontirajoitukset laskivat hintoja
Tilastokeskus kiinnitti maaliskuussa huomiota käänteeseen elintarvikkeiden hinnoissa. Ruokajättien halpuutuksen ohella elintarvikkeiden hintoja laski yhtenä syynä Venäjän tuontirajoitusten aiheuttama ylitarjonta. Tämä laski vilja-, liha- ja maitotuotteiden tuottajahintoja koko Euroopassa.
Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi myös maaliskuussa, että ruuan hinta tulee tänä vuonna nousemaan. Yksittäisten tuotteiden välillä on suuria eroja hintakehityksessä.
Yle kertoi aiemmin, kuinka Suomen elintarviketeollisuus toipui Venäjän tuontikielloista: Voita Ranskaan, sianlihaa Kiinaan – Suomen elintarviketeollisuus nousi Venäjän tuontikieltojen tuomasta kuopasta.
Tänä vuonna elintarvikeviennin kasvu on alkuvuonna hyytynyt. Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.
Muita uutisia aiheesta
Kasvisruokien menekki pompannut moninkertaiseksi: nyt myös keski-ikäiset miehet syövät vegeä
Tässä suomalaisten suosikkipöperöt: Uunilohta, tuttuja jauheliharuokia, "vaihtelua" itse tehdystä pizzasta
Miltä näyttää ruokakauppa vuonna 2028? K-ryhmä esitteli viisi tulevaisuuden visiota
Loppuuko ruis ensi talvena? Ruokaturvan asiantuntija on huolissaan Pohjoismaiden viljavarannoista
Minusta huoli on täysin turha. Ihmiset voivat kyllä syödä yhden vuoden vaikka kokoomuslaista ideologiaa, jolla varastojen pienentämistä on perusteltu pitkin aikoja.
Antti Heikkilä
1 hr ·
Oheisena kaavio maailman ruokamafiasta. Periaatteessa kymmenen firman pääjohtajat päättävät, mikä on terveellistä ja mikä ei.
Ruoka ei Suomesta lopu se vaan tulee värikkäämmässä paketissa
https://yle.fi/uutiset/3-10318903Professorilta tyrmäys suomalaisten toiveille koko Suomen asuttuna pitämisestä: "Käytännössä mahdotonta"
Kaupunkimaantieteen professori ei pidä toiveen toteutumista realistisena. Tulevaisuudentutkijan mukaan koko Suomen asuttuna pitäminen puolestaan vaatisi esimerkiksi maahanmuuton lisäämistä ja uudenlaista yritystoimintaa.
Aluekehitys
23.7.2018 klo 18:01
![]()
Niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden.Anssi Leppänen / Yle
![]()
Matti Koivisto
Jaa artikkeli Facebookissa1039
Jaa artikkeli Twitterissä
Ylen tänään maanantaina julkistaman kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää toivetta koko Suomen asuttuna pitämisestä käytännössä mahdottomana toteuttaa.
– Valitettavasti se ei kuulosta lainkaan realistiselta. Meillä on kaupungistuminen alkanut jo 50 vuotta sitten. Se hetki, jolloin me voisimme sen pysäyttää, on kyllä valitettavan kaukana takanapäin.
Vaattovaara luettelee karuja lukuja koko Suomen asuttuna pitämistä toivoville: niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden. Lisäksi ympäri Suomea on isoja alueita, joilla syntyy vuosittain vain muutamia kymmeniä lapsia.
– Ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti asuinpaikkansa. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutama iso kaupunkiseutu ja alueet niiden ympärillä kasvavat. Sen sijaan visiot koko Suomen asuttuna pitämisestä ovat käytännössä mahdottomia.
Maahanmuuttoa ja uudenlaista yritystoimintaa
Tulevaisuudentutkija Mikko Dufva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta ei täysin tyrmää ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä. Se tosin vaatii monia muutoksia nykytilaan.
– Meidän on mietittävä uudella tavalla, miten asioita tehdään. Se tarkoittaa paikallisen toiminnan korostumista ja paikallisuutta esimerkiksi resurssivirtojen ja palveluiden tuottamisen suhteen, Dufva sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi uudenlaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkinä Dufva mainitsee Nappi Naapuri – verkkopalvelun, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat pyytää tai antaa naapuriapua.
Uudenlaisen yritystoiminnan lisäksi Suomen asuttuna pitäminen vaatii tietysti myös asukkaita. Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.
Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.
– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen.
Dufvan mukaan tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että kaupungistumisen trendi olisi hiljentymässä.
– Perinteiseen maatalouteen tai metsätalouteen ei tarvita ihmisiä niin paljon, eli ainakaan sen takia ei tarvitse asua hajallaan. Kyllähän siinä on selkeä logiikka, että palvelut saadaan tuotettua paremmin tiiviimmällä alueella.
![]()
AOP
Koko maan toivotaan pysyvän asuttuna, mutta maaseutu tyhjenee
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei pidä kysymystä koko maan asuttuna pitämisestä enää millään tavalla ajankohtaisena. Hänen mielestään Suomesta puuttuu aluepoliittinen keskustelu, joka tunnistaisi nykytilanteen.
– Nykyinen keskustelu ei lisää ymmärrystä siitä, mitä täällä tietyllä tavalla kahtia jakautuvassa maassa pitäisi aluekehityksen osalta tehdä. Pitäisi katsoa, millaisia edellytyksiä ihmisillä on asua alueilla, joilla väki vähenee. Meidän aluepolitiikkamme on ollut kasvuhakuista vielä pitkään senkin jälkeen, kun oli selvästi nähtävissä, että alueet eivät enää kasva.
Vaattovaara arvioi, että ajatus koko maan asuttuna pitämisestä tuntuu suomalaisille läheiseltä Suomen lyhyen kaupungistumishistorian takia.
– Suomi lähti kaupungistumaan kovin myöhään, ainakin 20-30 vuotta jäljessä Ruotsin kehityksestä. Sitä kautta monilla on paljon muistikuvia maaseudun elävistä kylistä ja toive siihen elämään takaisin.
Toive koko Suomen asuttuna pitämisestä ei näytä heijastuvan ihmisten asuinpaikan valintaan.
Aluetutkija Timo Aron Helsingin Sanomille tekemän selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntien väliset erot väestönkehityksessä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana revenneet ennennäkemättömiksi.
Suomen kunnista yli 80 prosenttia tekee Aron mukaan muuttotappiota, ja kasvua on lähinnä seutujen keskuskaupungeissa.
Varsin kelvollista päiväkahviseuraa tuo muinaismuisto. Vähän kerää kärpäsiä, vaan kukapa tässä ny täydellinen on.
Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.
Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.
– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen
Ainahan on tämä nykyajan ihmerohto joka vaivaan...
Jos haluaa väkeä maaseudulle asumaan sitten täytyy tyytyä mamuihin. Suomalaiset haluavat pitää syrjäseutujen kyläkaupat hengissä, mutta eivät kuitenkaan asioida niissä, eivätkä ne pysy hengissä mummolassa viikonloppuina vierailevien rahoilla.
Miten suomalaisia "pakataan" ja kuka tätä tekee? Kysyn koska tätä väitettä esitetään paljon, mutta pakkaajina ja keskittäjinä ovat aina mystiset "ne". Valtio kuitenkin tukee maataloutta ja kuntia miljardeilla ja kuten Ylen vähän hölmösti muotoiltu galluppi todistaa, ei suomalaisten valtaosalla ole mitään intoa varta vasten autioittaa maaseutua.En oikein ymmärrä tätä intoa pakata suomalaisia koko ajan etelämmäksi.
pakkaajina ja keskittäjinä ovat aina mystiset "ne".
Antti Heikkilä
Yesterday at 09:29 ·
Kolmannes maailman viljellystä maasta on tuhoutunut, kiitos ryöstöviljelyn.
https://www.theguardian.com/…/third-of-earths-soil-acutely-…
Third of Earth's soil is acutely degraded due to agriculture
Fertile soil is being lost at rate of 24bn tonnes a year through intensive farming as demand for food increases, says UN-backed study
THEGUARDIAN.COM