Suuri maatalouskeskustelu

Mulla ensi talvena heinää syö näillä näkymin 2 hevosta, 2 lehmää ja 5 vuohta. Niille on talven eväät jo ostettuna. Hirvittää niiden puolesta kenellä vastuulla oikeasti iso määrä heinän mutustelijoita.

Viikatteella niitän ( osan jo teinkin) ja kuivatan seipäillä lihakaneille ja linnuille talven tarpeet.
 
Tänään on pukannut paristakin lähteestä paniikkia, pitkin eurooppaa ja baltiaa meinaa tehdä nälänhätää elukoille kuivuuden takia. Hätäisimmät teurastaa karjaansa, joskin teurastamoille melkoiset jonot.

Tiedä nyt sitten kuinka paisuteltua tuo uutisointi on, mutta huolestuttavaa kyllä.

Paha kuivuus runtelee Skoonen nurmia – Facebook-ryhmä etsii ja tarjoaa rehuja ruotsalaisille kotieläimille

Skoonen lääninhallitus vetoaa yksityisiin ihmisiin, kuntiin ja yrityksiin, jotta nämä tarjoaisivat kotieläintiloille maitaan rehunkorjuuta varten.

MARKKU VUORIKARI
448751-jpg.jpg

Kuivuus on pilannut satotoiveet myös Suomessa.
Kuivuus on näivettänyt Ruotsin nurmia, pahin tilanne on Etelä-Ruotsissa Skoonessa. Kotieläintilat ovat pulassa, koska eläimille ei tahdo enää olla riittävästi rehua.

Lääninhallitus vetoaa kaikkiin maanomistajiin niin yksityisiin, kuntiin kuin yrityksiin, jotta antaisivat korjata rehua mailtaan.
Jotkut kunnat ja suuret maanomistajat ovat jo vastanneet hätähuutoon. Muun muassa Ängelholmsin kunta on ilmoittautunut mukaan.
Skoonen lääninhallitus on itsekin ryhtynyt toimeen. Se selvittää parhaillaan mahdollisuuksia kerätä rehua suojelualueiltaan, kertoo päällikkö Peter Cavalalääninhallituksen tiedotteessa. Tähän mennessä sopivia alueita on löytynyt 17.
Skoone on Ruotsin tärkeintä maataloustuotantoaluetta.

Myös maataloushallinnossa on herätty kotieläintilojen ahdinkoon. Säädöksiä on helpotettu niin, että kesannoilta voi korjata rehua tai antaa karjan laiduntaa niillä.
Höllennyksiä on tehty myös kasteluvettä koskeviin säädöksiin, kertoo yksikönpäällikkö Marie Jeppsson Skoonen lääninhallituksesta. Yleensä vedenottolupa on yritys- tai kiinteistökohtainen, mutta nyt vettä voi käyttää myös ulkopuolinen.
Sekä kesantojen että toisen omistaman vedenottopaikan käyttämiseen pitää hakea poikkeuslupa. Jeppssonin mukaan hakemus käsitellään samana päivän kuin se on jätetty.
Viranomaisten hyvästä tahdosta huolimatta vedestä on huutava pula. Kuivuus on laskenut muun muassa järvien pintaa, joten peltojen kastelu ei ole ongelmatonta.

Karjanomistajien hätää halutaan helpottaa myös Facebookissa. Yksityisten ihmisten aloitteesta perustetussa Foderhjälpen 2018 -ryhmässä voi tarjota maitaan rehunkorjuuseen tai etsiä eläimilleen rehua. Ryhmässä on jäseniä nyt noin 21 000.
Ryhmän etusivulla vedotaan kuluttajiin, jotta he valitsisivat kotimaista lihaa. Näin turvattaisiin ruotsalaisen lihan markkinat, joille on odotettavissa ruuhkaa. Rehupulan takia eläimiä joudutaan lähettämään teuraaksi tavallista enemmän.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.268458

Erittäin huolestuttavaa. Juhannuksen jälkeiset sateet edesauttoivat nurmet 1. korjuun jälkeen kasvuun, mutta vesi on loppumassa tai jo loppunut meilläkin ja 2. sadosta ei näytä tulevan sen kummempaa kuin surkea 1.sato. Kaikkien aikojen satokatastrofin ainekset on jo ilmassa suomessakin.

Foreca ei lupaillut kuin joitakin ukkoskuuroja seuraavalle kymmenelle vuorokaudelle. Jos rehu ei riitä karjatiloilla talveksi, niin eläimiä on vähennettävä sellaiseen määrään, että riittää. Ennestäänkin surkealle kannattavuudelle ei ole kohennusta tulossa vaan lisää lunta tupaan.
 
Mä fetan himoissani telkesin vuohirouvat kilien uloittumattomiin. Tuli siinä siirtymävaiheessa näkemysero suunnasta ja vauhdista, yrittivät perkeleet lanata pihatien meikäläisellä. Kaaduin just passelisti että vääntyi tuo koipi sekä siitä mistä titaani alkaa että siitä mihin se päättyy. Lapsi ystävällisesti kiikutti kepit turmapaikalle ja muutaman korostavan kirosanan siivittämänä sain vuohet talliin.

Yt:t alkoi välittömästi. Kerroin vuohille jotta mistä suunnasta meillä aloitetaan heinänsyöjien vähennys jos korret on kortilla talvella.

Harmittavan hyviä maidontuottajia nuo ovat, muussa toiminnassa olisi pientä hiomisen varaa.
 
Tässä sitä karjan nälänhätää ny on. Muinaismansikki laiduntamassa ruusupuskan maallisia jäännöksiä. Vuohet aloitti, hulina-heluna viimeisteli.
Se olisi kätevää, jos ne saisi syömään pihanurmikotkin. Lammas ja hevonen käsittääkseni syö tarkkaan, nauta vaan parhaimmat ja maittavimmat kohdat. Jätöksien suhteen lammas saattaisi olla kivempi. Mites ne vuohet ruohonleikkureina?
 
Meillä on vuohet enimmäkseen irrallaan tässä pihalla, leikkaa nurmikot ja kaiken muunkin (kasvimaat on aidattu). Tuo vasikka on mulla kanssa usein pihalehmänä kun se tykkää olla noiden lasten kanssa. Miinuksena ne viihtyy terassilla makaamassa ja kerää kärpäsiä.

Parhaat ruohonleikkurit on linnut. Päivisin vapaana on hanhet, kalkkunat ja osa ankoista. Linnuissa on paras ruohonleikkuu-kakka-suhde.
 
Pahnoilla-620x411.jpg

http://www.maaseutumedia.fi/sikojen-ulkokasvatus-sikamaisia-kokemuksia/

Mitenkähän sika ruohonleikkurina? Pelkään, että enempi vahinkoa kuin hyötyä.:D Kukkapenkit ja kasvimaa nurin ja muuta pientä tonkimista.. Syö se kai heinääkin jossakin määrin, vaikka ei märehtiä olekaan.
Keväällä possu, kesä pihanurmikon hoitotöissä + kotitalouden ruoantähteiden loppusijoitus paikkana, syksyllä pakkaseen ja jouluna pöytään.

Lammas tietenkin ruohonleikkurina parempi, mutta possunliha uppoaa fantastisesti. Vissiin lampaastakin saa hyvää, kun vaan osaa laittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Me oltais kesäsika otettu vaan niiden pitäminen on tehty niin vaikeeksi. Tarttee tupla-aidat ja tsernobyl-tyyppisen suojakuvun tontinpäälle. Sikarutto tais olla ongelma. Meinasin panostaa villisikaan. Lupaavaa röhkintää on havaittu lähimaastossa.

Kyllä se vaan tahtoo kaikissa näissä omatoimileikkureissa olemaan se sama vika. Paska nimittäin, joistain enempi ja toisista vähempi. Mä välillä tuppaan väsymään siihen paskaan ja sählinkiin ja telkeen elukat aitauksiinsa. Sitten taas vapautan kun unohdan sotkun, onhan niistä tavallaan seuraakin.

Lampaita on jokunen joskus ollut. Muutamana vuonna ne karitsoi ja syksyllä pistettiin karitsat pataan. Olivat vaan vähän huonoja hoitamaan karitsoja ja mä vähän huono syömään sellasia mitä oon tuttipullolla syöttäny hirveen vaivan kanssa. Emot jäi sitten puutarhureiksi. Niitä ei kyllä syöty kun nuorin oli lopetussyksynä 14v.
 
Tässähän alkaa hieman viiksi väristä. Baltiassa ja Ruotsissa on kaikki päin helvettiä kuten Suomessakin. Eikä Euroopastakaan erikoista kuulu. Yllättävän iso osa jyvistä on sateiden jälkeen itänyt, nyt siellä on melkoinen sekasotku pelloissa, on tähkää ja oraata samalla neliöllä voi perkele pui siitä leipää... Mutta tilannehan on se ettei ostajat (kaupat) saakaan laivattua ihan polkuhintaan rehuviljaa naapureista. Jos rehuviljan hinta nousee noin, tai yli 200 euroon tonni (ohra, vehnä), niin tässähän saattaa jopa päästä nollatulokseen! Laatuja ei kannata enään unelmoidakaan kuin harvoista syysmaista. Kunhan kerkeää myöhäisetkin valmistumaan, niin sillä vihatulla bulkilla ajetaan nyt konkurssia karkuun vielä hetken.
 
Mikäs se on suunnilleen lehmän (muinaislehmän, ei oikean teholypsikin) päivittäinen heinämäärä kiloissa. Esikuivattua siis. Hevosilla menee 10-20kg/vrk, mutta noista lehmistä mulla ei ole mitään käryä. Kärrään eteen sekä paalista että niitän tuoretta niille niin on vaikea yhtään arvioida.

Näille on kyllä heinät talveksi. Varmaan seuraavaksikin. Jäi naapurilta kymmenittäin paaleja yli kun karjasta luopui, lupasi hevosillekin riittävän mun heinäntoimittaja, että sillai mulla ei ole hätäpäivää mutta jäin miettimään tota lehmien korsirehuntarvetta.
 
Tässähän alkaa hieman viiksi väristä. Baltiassa ja Ruotsissa on kaikki päin helvettiä kuten Suomessakin. Eikä Euroopastakaan erikoista kuulu. Yllättävän iso osa jyvistä on sateiden jälkeen itänyt, nyt siellä on melkoinen sekasotku pelloissa, on tähkää ja oraata samalla neliöllä voi perkele pui siitä leipää... Mutta tilannehan on se ettei ostajat (kaupat) saakaan laivattua ihan polkuhintaan rehuviljaa naapureista. Jos rehuviljan hinta nousee noin, tai yli 200 euroon tonni (ohra, vehnä), niin tässähän saattaa jopa päästä nollatulokseen! Laatuja ei kannata enään unelmoidakaan kuin harvoista syysmaista. Kunhan kerkeää myöhäisetkin valmistumaan, niin sillä vihatulla bulkilla ajetaan nyt konkurssia karkuun vielä hetken.
Ensinnäkin epäilen ettei nouse yli 200e/t (ohra) ja toisekseen jos nousee niin sitten karjatilalliset huutaa hoosiannaa kun ei saa katetta lihalle.
 
Ensinnäkin epäilen ettei nouse yli 200e/t (ohra) ja toisekseen jos nousee niin sitten karjatilalliset huutaa hoosiannaa kun ei saa katetta lihalle.
En halua mitään pahaa eläintiloille, toistakymmentä kaveria on kotieläintilallisia maidosta possuun, mutta kyllä viljatilallisillakin on oikeus elää :geek: Huonoin kannattavuus viljalla on ollut vuodesta toiseen, eikä sivuansioilla tilan investointeja tehdä. Mutta MaidonTuottajienKeskusjärjestö unohtaa aina meidät.
 
Lainaten erästä metallialan yrityksen johtajaa:
"Teidän etujärjestö on täysi vitsi."

Toiset laittaa satamat kiinni kun joku vittuilee

Tuossa postissa on esillä SE valuvika. MTK on ajasta ikään halunnut luoda vastakkain asettelun kuviota tuottaja - loppuasiakas välille. Markkinataloudessa....haloo, missä lähin sairaala? Miksi. Koska etujärjestö on kytketty niin tiukasti kaupan ja teollisuuden etujen ajeluun piste.

Jos MTK oikeasti ajaisi farmarin asiaa se ottaisi luupin alle suhteen farmari-loppukuluttaja eli asiakas. Jos tuo suhde olisi markkinatalouden lait kestävä olisi myös farmarin Asia paremmin hanskassa. Mutta teollisuus ja kauppa eivät sitä salli.

Ja jotta paketti soi hyvin, niin kuluttajapuolen etujärjestöt alkaen SAKsta päätyen mihin vaan ovat kytköksissä teollisuuteen ja kauppaan.

Himmeli ei palvele farmaria, eikä se palvele kuluttajaakaan. Se palvelee -tarkoituksenmukaisuutta- tai sitten puhtaasti teollisuutta ja kauppaa. Touhu on edelleen ajalta kun Kekkosella vielä tukka kasvoi.
 
Jotain 8 kiloa kuivaheinää per vrk, riippuu paljonko työnnät väkirehua. Muinaisihmeen terveys ei horju, vaikka se joutuisi paastollekin. Paljonko on noin elopaino lehmällä, siitä voi laskea aika hyvin. Luulen, että noin kolmesataa kiloa.
Ruokinta on pitkälti riippuvainen siitä, paljonko se lypsää. Nykylehmät voi pistää 30kg säilörehua, 8-10 kg viljaa, ja toisen mokoman puolitiivistettä sekä kivennäiset päivässä menemään. Mutta maitoakin lähtee 50 kg/vrk.

Sen muinaislehmän saa pilattua syöttämällä liikaa ja liian hyviä rehuja.
Geeniperimässä on ilmiömäinen kyky kerätä vararavintoa pahan päivän varalle. Ts. se käytännössä syö itsensä hengiltä, jos sen antaa syödä.

Jos se ei talvella paljon lypsä niin hyvin vaatimattomat eväät riittää. Etenkin umpikaudella korsiintumaan päässyt karkea heinä olisi lihomisen välttämiseksi sille hyväksi. Viljan pehkuja voi syöttää myös, jos säilörehu on liian hyvää. Kivennäisen ja suolan saannista pitää muistaa myös huolehtia.

Jos se pääsee lihomaan talvella, keväällä poikimiset yhteydessä se halvaantuu ja pakastimeen tuli kerralla runsaasti täytettä. Poikimahalvauksen lääkintä auttaa toisinaan, usein ei, etukäteen on vaikea tietää. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä varmemmin eläin selviää. Mielellään vielä seisovalle eläimelle ne kalsiumit suoneen. ( Oireita: viileitä länttejä takapäässä, kylmät korvat, apaattinen ja ruokahaluton.)
 
Voisiko olla hyvä vuosi lisätä kokoviljasäilörehun tekoa? En tunne tuota tarkemmin joten tämä kysymyksenä.

Epätasainen orastuvuus, vaatimaton ensimmäinen säilörehusato ja paikoin heinäsatokin. Säästöt rehuviljan kuivauksessa, ei ole halpaa kun on juuri maitotuleentunutta joukossa.

Riittääkö valkuaiset vai meneekö tiivisteitä tolkuttomasti, entäs tukipolitiikka?
 
Back
Top