Suuri maatalouskeskustelu

Yle: Sveitsissä äänestetään lehmien sarvista

Sveitsiläinen maanviljelijä pani alulle "karjan itsekunnioitusta" koskevan kansanäänestyksen.
Katso liite: 25641
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.337065

No just. Sarvet ovat hoitajalle työturvallisuusriski. Lisäksi lehmillä on taipumus kokeilla laidunkauden alussa, kuka se olikaan kukkulan kuningas, joten sarvet ovat riski myös niille itselleen. Yllättävän hienoja ruhjeita ne saa niillä toisillensa koukittua. Pahimmillaan toisen lehmän utareeseen ja viikkokin verisen maidon viemäriin lypsyä ei tuottajan tilipussia kohenna.

Pikkuvasikan nupotus on (sarven alkujen poltto) nukutuksessa ja kipu lievitettynä vasikalle kivuton. Lehmä on helppo ja turvallinen käsitellä ilman sarvia ja rauhallisempi sarvettomana koko elämänsä. Sarvet on sille voimankäyttö ja -näyttö väline. Jos ne puuttuu, turha hilluminen jää vähemmäksi.

Onneks nää perinnelehmät tulee tehtaalta sarvettomina. On niin silmä tottunu noihin että sarvipäät näyttää hassuilta, vähän sama ku sarveton vuohi on epävuohi.
 
Mielelläni söisin enemmän kalaa muta nykyisillä hinnoilla en syö juuri ollenkaan. Ja pitää olla helppokäyttöisessä muodossa eli valmiit fileet.
 
Rinne on selvää pääministeriainesta: Pääministeri Harri Holkeri otti radion Pääministerin haastattelutunti -ohjelmassa kantaa elokuussa vuonna 1990 suomalaisten vaikerointiin elinkustannusten noususta, jota eivät palkat ja eläkkeet seuranneet samassa tahdissa.

Pääministeri väitti, että suomalaisten ruokakori oli kallis, koska he ostivat liian kalliita elintarvikkeita. Holkeri kysyikin, miksi suomalaiset ovat mitoittaneet ruokatottumukset sellaisiksi, että puhutaan kalliista elintarvikkeista. Olisi siis parempi siirtyä huokeampiin eineksiin. Esimerkkinä pääministeri mainitsi silakan, joka hänen huomionsa mukaan oli haastatteluaamua edeltäneenä päivänä maksanut vain 8 markkaa kilo Kauppatorilla Helsingissä.

"Silakan käyttöä tulisikin lisätä ja sisäfileen käyttöä vähentää", Holkeri opasti.
 
No ei se ole mikään ongelma, vähän pidempi piste vain.. Laskinko oikein että 20 siipiparia olis? Melkoinen Aura, silti mietin että mihin tossa tarvitaan 2 kpl challencheria vetämään, että mikä järki? Luulen sitäpaitsi että tuo määrä siipiä menee yhdelläkin
Kaksi kuskia samassa kammessa, kyllä sen tietää ettei tuo baletti ihan joutsenlampea ole ensimmäiseen sataan päisteeseen :D Ellei toinen ole orja-ohjattu, mutta epäilen.
 
Sitä hitautta mä en kyllä siedä tippaakaan. Ihme haaveilijoita töllit pullollaan. Mä en ole hämäläinen, suku karjalasta, vantaalla asuin kunnes tänne vahingossa eksyttiin. Oikeasti vahingossa.

Me tahottais johonki missä olis enempi luontoa tarjolla, täällä ei ole savipeltoa kummosempaa vesistöä missään, kaikki on pelkkää peltoa ja hakkuuaukkoa. Mä tahdon koivikon, järven, eläimille metsälaitumet. Mies tahtoo järven, joen tai meren, isot ja hyvät metästysmaat. Molemmat tahtoo vanhan hirsitalon (mulle riittäis pikkumökki kyökillä ja leivinuunilla), tilavan navetan, maakellarin ja päättyvän tien. Yhtään ohi kaahaavaa prätkäkuskia tai pikkukikkeliä isin transportteria polkemassa en taho nähä enää ikinä. Mistä tuo paikka sitte löytyy se jää nähtäväksi. Kavereita löytyy karjalasta (mun ykkösehdotus), tornion suunnilta (miehen ehdotus, ihan ookoo idea rantaruotsalaiselta), sekä savosta (kompromissi). Mihinkään nuorgamiin mä en kyllä lähe palelemaan. Että ota tästä ny selvää.

Muuttaminen ei kyllä oo ihan nyt akuutisti prosessissa. Meillä kun on yli 100 eläintä, pienin tenava vasta 2vee (eli pahinta mahdollista muuttoseuraa) ja ajatuskin tän paikan myyntiin laittamisesta ahistaa. Ei siksi ettenkö tästä lähtis nauraen rytmissä, vaan siksi koska tämmönen paikka vetää puoleensa niitä asuntonäyttöturisteja ihan riesaksi asti, ostajia ei niinkään kun ei pankit lainota syrjäkylillä olevia vanhoja perheasuntoja. Ei tänne sen puoleen kukaan tahokkaan. Eli kaikkinensa ajatuskin muuttamisesta, kaiken tän eläin ja tavaramäärän siirtäminen johonkin jossain järjestyksessä saa aikaan rytmihäiriöitä.

Mulla on vahvasti eurojackpottiin pohjaava suunnitelma.

Toi hitaus on kyllä vähän semmosta tuskastuttavaa välillä. Itekkin syntyperäisenä hämäläisenä mutta parikymmentä vuotta Pohjois- Karjalassa asuneena ja nyttemmin paluumuuttaneena tuppaan siihen ominaisuuteen välillä kyllästymään. Tosin on sanottava, että eivät itäsuomalaiset välttämättä sen aikaansaavampia ole. Ne vain näyttää siltä kun ne häslää niin hirveesti koko ajan. No joka tapauksessa on tarkoitus vielä itään siirtyä takaisin kunhan vaan löytyy sopiva työ ja toimi sieltä. Kyllä siitä tietyllä tavalla ehti koti muodostua vuosien varrella.

Mut Etelä- Karjala varmaan sun sielunmaisemaan parhaiten sopis. Sikäläiset on semmosia veikeitä tapauksia. Hommaat sieltä halvalla tilan ja sit vaikka ylämaannautoja metsälaitumelle. Vai onko ne liian helppoja ja rauhallisia eläimiä? Vähän niinkun hämäläiset.

Missä päin hämettä muuten on vesistövapaata vyöhykettä?
 
Rinne on selvää pääministeriainesta: Pääministeri Harri Holkeri otti radion Pääministerin haastattelutunti -ohjelmassa kantaa elokuussa vuonna 1990 suomalaisten vaikerointiin elinkustannusten noususta, jota eivät palkat ja eläkkeet seuranneet samassa tahdissa.

Pääministeri väitti, että suomalaisten ruokakori oli kallis, koska he ostivat liian kalliita elintarvikkeita. Holkeri kysyikin, miksi suomalaiset ovat mitoittaneet ruokatottumukset sellaisiksi, että puhutaan kalliista elintarvikkeista. Olisi siis parempi siirtyä huokeampiin eineksiin. Esimerkkinä pääministeri mainitsi silakan, joka hänen huomionsa mukaan oli haastatteluaamua edeltäneenä päivänä maksanut vain 8 markkaa kilo Kauppatorilla Helsingissä.

"Silakan käyttöä tulisikin lisätä ja sisäfileen käyttöä vähentää", Holkeri opasti.

Antilta kyllä irtoo noita kommentteja. Sinällään toi lanta-asia on ihan totta vaikka otsikointi antaa asiasta hassun kuvan. Biokaasun tuottaminen olisi fiksua ja se mädätysjäännös on raakaa lantaa parempaa ja hajuttomampaa lannoitetta. Se on sitten eri asia saadaanko tuotantoa taloudellisesti mielekkääksi. Miksei tietysti, onhan niitä tilatason biokaasulaitoksiakin olemassa.
 
Kaksi kuskia samassa kammessa, kyllä sen tietää ettei tuo baletti ihan joutsenlampea ole ensimmäiseen sataan päisteeseen :D Ellei toinen ole orja-ohjattu, mutta epäilen.
Joku koneohjaus tuossa varmaan olisi, luulen. Se mitä hyvää tässä ehkä olisi että kahdesta vetävästä koneesta tulee vähemmän maata tiivistävää painoa kuin yhdestä isosta.
 
Biokaasun tuottaminen olisi fiksua ja se mädätysjäännös on raakaa lantaa parempaa ja hajuttomampaa lannoitetta. Se on sitten eri asia saadaanko tuotantoa taloudellisesti mielekkääksi. Miksei tietysti, onhan niitä tilatason biokaasulaitoksiakin olemassa.
Soilfoodin kamaa oon ollut levittämässä parina vuotena jo. Ei ole tilakoon laitoksia pelkästään enään. Siihen kun lisää melassia tai vinassia niin on vielä tehokkaampi lannoite sijoitettuna.
 
Joku koneohjaus tuossa varmaan olisi, luulen. Se mitä hyvää tässä ehkä olisi että kahdesta vetävästä koneesta tulee vähemmän maata tiivistävää painoa kuin yhdestä isosta.
Telat vähentävät mukavasti luistoa paremman pinta-paineen lisäksi, painonkin kanssa elää vielä, mutta kun rengas luistaa niin tiivistyminen kasvaa huomattavasti.
 
Telat vähentävät mukavasti luistoa paremman pinta-paineen lisäksi, painonkin kanssa elää vielä, mutta kun rengas luistaa niin tiivistyminen kasvaa huomattavasti.
Joskus takavuosina muistelen sanotun että 400hv on yläraja mitä traktorissa voisi olla, että tuota isompaa tehoa ei pysty pyörätraktori vetotehoksi muuttamaan koska pito loppuisi kun painoa ei voida kasvattaa.. No, taitaa se raja olla rikottu monellakin merkillä jo ja ihan peruskonseptilla eli isot takapyörätja pienemmät etupyörät. 600hv löytyy jostain koneesta, onko suurimmat nyt jotain 800 heppoisia? Ne isot taitaa olla niitä linkku-preeriavetureita tai telakoneita, kahdella tai neljällä telalla. Jotain muitakin kehittämiä olen nähnyt, kuten Fendtiltä 6- pyöräinen tai Deutz-Fahrilta 8-pyöräinen. Nämä taitaa tosin olla vielä suunnittelupöydän laatikoissa odottelemassa suurempaa esiinmarssia..
 
Soilfoodin kamaa oon ollut levittämässä parina vuotena jo. Ei ole tilakoon laitoksia pelkästään enään. Siihen kun lisää melassia tai vinassia niin on vielä tehokkaampi lannoite sijoitettuna.

Juu kyllä isoja laitoksia on jo olemassa. Mutta noi karjanlantaa käyttävät taitaa olla tilatason laitoksia vielä. Nää isothan käyttää yleensä biojätteitä sun muuta. Jotkut käyttää puhdistamolietettä mutta siinä on se raskasmetallipitoisuus joskus haasteena. Mut hyvää tavaraa on Soilfoodin liete. Tähän kotimökin viereen ajettiin syksyllä ja haju oli kyllä miellyttävän mieto.
 
Joskus takavuosina muistelen sanotun että 400hv on yläraja mitä traktorissa voisi olla, että tuota isompaa tehoa ei pysty pyörätraktori vetotehoksi muuttamaan koska pito loppuisi kun painoa ei voida kasvattaa.. No, taitaa se raja olla rikottu monellakin merkillä jo ja ihan peruskonseptilla eli isot takapyörätja pienemmät etupyörät. 600hv löytyy jostain koneesta, onko suurimmat nyt jotain 800 heppoisia? Ne isot taitaa olla niitä linkku-preeriavetureita tai telakoneita, kahdella tai neljällä telalla. Jotain muitakin kehittämiä olen nähnyt, kuten Fendtiltä 6- pyöräinen tai Deutz-Fahrilta 8-pyöräinen. Nämä taitaa tosin olla vielä suunnittelupöydän laatikoissa odottelemassa suurempaa esiinmarssia..
Trisix ainakin taisi jäädä konseptiksi. Ns. Normaalitraktoritkin taisivat rikkoa jo 500hp fentin tonniviiskympin kanssa :unsure: Paljon on renkaat kehittyneet, ja vetoa ohjaavat tietokoneet. Ja alkavat isännätkin viimeinkin ymmärtää eron kun rengas on läskinä maata vasten, vs karvan vajaa räjähdyspaine. Nykyään kun alkaa olla renkaita jotka kestävät sen 0.5 bar ajamisen.

Vaan olihan valmetilla kuusipyöräinen jo 1975 :sneaky:
 
Trisix ainakin taisi jäädä konseptiksi. Ns. Normaalitraktoritkin taisivat rikkoa jo 500hp fentin tonniviiskympin kanssa :unsure: Paljon on renkaat kehittyneet, ja vetoa ohjaavat tietokoneet. Ja alkavat isännätkin viimeinkin ymmärtää eron kun rengas on läskinä maata vasten, vs karvan vajaa räjähdyspaine. Nykyään kun alkaa olla renkaita jotka kestävät sen 0.5 bar ajamisen.

Vaan olihan valmetilla kuusipyöräinen jo 1975 :sneaky:
Joo renkaat on kehittyneet huimasti, samoin kaikenlainen koneiden hallinta yms. Ne Fendt inssit onkin kuulemma käyneet usein sielä Suolahdessa ihmettelemässä sitä vanhaa 1502sta. Taitaa vain olla sekin trisix nyt naftaliinissa odottelemassa parempia aikoja
 
Antilta kyllä irtoo noita kommentteja. Sinällään toi lanta-asia on ihan totta vaikka otsikointi antaa asiasta hassun kuvan. Biokaasun tuottaminen olisi fiksua ja se mädätysjäännös on raakaa lantaa parempaa ja hajuttomampaa lannoitetta. Se on sitten eri asia saadaanko tuotantoa taloudellisesti mielekkääksi. Miksei tietysti, onhan niitä tilatason biokaasulaitoksiakin olemassa.

Tämä muuten vastaa yhteen kysymykseen mikä minulla olisi ollut, eli mitä siitä lannasta tulee kun sitä on aikansa käytetty biokaasun tuottamiseen? Siis eihän se loputtomiin sitä metaania tuota. Eli kai siitä jotakin jätettä jää, niin voiko sen levittää pellolle? Ja olettaisin maatalouksista irtoavan muutakin biojätettä sinne pyttyyn mätänemään.

Eli ei tarvitse vastailla esittämiini kysymyksiin, ellei ole jotakin kiinnostavaa täydentävää tietoa.
 
Tämä muuten vastaa yhteen kysymykseen mikä minulla olisi ollut, eli mitä siitä lannasta tulee kun sitä on aikansa käytetty biokaasun tuottamiseen? Siis eihän se loputtomiin sitä metaania tuota. Eli kai siitä jotakin jätettä jää, niin voiko sen levittää pellolle? Ja olettaisin maatalouksista irtoavan muutakin biojätettä sinne pyttyyn mätänemään.

Eli ei tarvitse vastailla esittämiini kysymyksiin, ellei ole jotakin kiinnostavaa täydentävää tietoa.

Elikkäs se kaasuntuotannosta jäävä mädäte sisältää sen alkuperäisen biomassan eli vaikkapa naudan lietteen sisältämät ravinteet. Sitä mädätettä on sitten käsitelty mm. kuumentamalla jolloin taudinaiheuttajat ja rikkasiemenet ovat tuhoutuneet. Myös typpi on kasveille raakaa lantaa käyttökelpoisemmassa muodossa. Tätä lannoitetta on saatavissa lietteenä ja kiinteänä versiona ja siihen voi olla lisättynä joitakin ainesosia jotka parantavat sen käytettävyyttä. Haju on tässä lannoitteessa huomattavasti karjanlantaa miedompi. Mädätteestä voidaan tehdä myös väkevämpää typpiliuosta, jota voidaan levittää ruiskulla lisätypen tapaan.

Edellä oleva koskee Soilfoodin ja muiden vastaavien toimittajien lantoja. Tilakohtaisten laitosten osalta en tiedä käytäntöjä. Siellä sitä mädätettä varmaan käsitellään kuten normaalia lietelantaa. Onhan sitten olemassa lietteen separointikin, joka erottaa nestefraktion ja kiinteän fraktion toisistaan. Näitä ravinnesisällöltään toisistaan poikkeavia osasia voidaan sitten käyttää optimaalisesti ravinnetarpeen ja logistiikan pohjalta.
 
Elikkäs se kaasuntuotannosta jäävä mädäte sisältää sen alkuperäisen biomassan eli vaikkapa naudan lietteen sisältämät ravinteet. Sitä mädätettä on sitten käsitelty mm. kuumentamalla jolloin taudinaiheuttajat ja rikkasiemenet ovat tuhoutuneet. Myös typpi on kasveille raakaa lantaa käyttökelpoisemmassa muodossa. Tätä lannoitetta on saatavissa lietteenä ja kiinteänä versiona ja siihen voi olla lisättynä joitakin ainesosia jotka parantavat sen käytettävyyttä. Haju on tässä lannoitteessa huomattavasti karjanlantaa miedompi. Mädätteestä voidaan tehdä myös väkevämpää typpiliuosta, jota voidaan levittää ruiskulla lisätypen tapaan.

Edellä oleva koskee Soilfoodin ja muiden vastaavien toimittajien lantoja. Tilakohtaisten laitosten osalta en tiedä käytäntöjä. Siellä sitä mädätettä varmaan käsitellään kuten normaalia lietelantaa. Onhan sitten olemassa lietteen separointikin, joka erottaa nestefraktion ja kiinteän fraktion toisistaan. Näitä ravinnesisällöltään toisistaan poikkeavia osasia voidaan sitten käyttää optimaalisesti ravinnetarpeen ja logistiikan pohjalta.

Tuo kuumentaminen lienee välttämätöntä noissa kaupallisissa tuotteissa, voin vain kuvitella sitä tilannetta kun joku tauti tai rikkakasvi leviää tuota kautta. Mikähän olisi EU:n vastaus siihen, jos vaikka suu-ja-sorkkatauti saastuttaisi prosessin ja tuotetta päätyisi asiakkaille?
 
Back
Top