Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Toi hitaus on kyllä vähän semmosta tuskastuttavaa välillä. Itekkin syntyperäisenä hämäläisenä mutta parikymmentä vuotta Pohjois- Karjalassa asuneena ja nyttemmin paluumuuttaneena tuppaan siihen ominaisuuteen välillä kyllästymään. Tosin on sanottava, että eivät itäsuomalaiset välttämättä sen aikaansaavampia ole. Ne vain näyttää siltä kun ne häslää niin hirveesti koko ajan. No joka tapauksessa on tarkoitus vielä itään siirtyä takaisin kunhan vaan löytyy sopiva työ ja toimi sieltä. Kyllä siitä tietyllä tavalla ehti koti muodostua vuosien varrella.

Mut Etelä- Karjala varmaan sun sielunmaisemaan parhaiten sopis. Sikäläiset on semmosia veikeitä tapauksia. Hommaat sieltä halvalla tilan ja sit vaikka ylämaannautoja metsälaitumelle. Vai onko ne liian helppoja ja rauhallisia eläimiä? Vähän niinkun hämäläiset.

Missä päin hämettä muuten on vesistövapaata vyöhykettä?

Nää hämäläiset on yhtä joutusia ku siirappi pakkasella.. Meinaa välillä kyllä ajaa mut sellaseen primitiiviseen raivoon. Alkaa itellä syke nousee ku oottaa että vastapuoli saa asiansa sanottua.. Ei tietysti pidä yleistää mutta kyllä nää monesti on vähän hämäläisiä..

Siinä uudenkylän räjähtäneen ammusvarikon kupeessa on oikeen vesistönpuutteen mukaan nimensä saanut kyläpahanen. Oikeastaan toi varikko ei kyllä oo uudessakylässä vaan tän kylän puolella.

Ylämaankarjaa, ei ikinä. naapurissa oli ja mä pelkäsin niitä aivan kuollakseni. Sellasia junavaunun kokoisia puolivillejä sarvipäitä, eikä mitään leikkisarvia.. Kyllä niitä sieltä välillä karkaili. Mä vähän pelkään lehmiä, siis niitä oikeita lehmiä. Nää mun kun on pikkasen yli metrin korkuisia, sarvettomia eikä palaakaan villejä, semmosia kitulehmiä vaan.

Ei se kuulkaa etelä-karjalakaan huono vaihtoehto ole.
 
Nää hämäläiset on yhtä joutusia ku siirappi pakkasella.. Meinaa välillä kyllä ajaa mut sellaseen primitiiviseen raivoon. Alkaa itellä syke nousee ku oottaa että vastapuoli saa asiansa sanottua.. Ei tietysti pidä yleistää mutta kyllä nää monesti on vähän hämäläisiä..

Siinä uudenkylän räjähtäneen ammusvarikon kupeessa on oikeen vesistönpuutteen mukaan nimensä saanut kyläpahanen. Oikeastaan toi varikko ei kyllä oo uudessakylässä vaan tän kylän puolella.

Ylämaankarjaa, ei ikinä. naapurissa oli ja mä pelkäsin niitä aivan kuollakseni. Sellasia junavaunun kokoisia puolivillejä sarvipäitä, eikä mitään leikkisarvia.. Kyllä niitä sieltä välillä karkaili. Mä vähän pelkään lehmiä, siis niitä oikeita lehmiä. Nää mun kun on pikkasen yli metrin korkuisia, sarvettomia eikä palaakaan villejä, semmosia kitulehmiä vaan.

Ei se kuulkaa etelä-karjalakaan huono vaihtoehto ole.


Kuivanto, lienee vesistön puutteen kylä.
 
Kuivanto nyt vaan tuli mieleeni, koska tutullani on siellä peltoa ja siihen "sattumalta" voi laskeutua ja nousta kelluke-Ikaruksella,,,, enkä muuten ole kotoisin sieltä päinkään ;) .
 
Ei se kuulkaa etelä-karjalakaan huono vaihtoehto ole.

Savo karjalaismentaliteeliteetin omaavalle ehkä ei ole sen viihtyisämpi kuin Häme. Savolainen jahkailu lisättynä selitysten moniuloittuksellisuuteen lähentelee hämäläistä hitautta.

Kysyn esimerkiksi jotain tuttua tekemään homman x tiettyä korvausta vastaan. Vastaus: ''Pittää kahtoo'' . Vastaus ei tarkoita, että saattaisi ehkä onnistua sopivana ajankohtana, kuten tuosta voisi äkkinäinen johdatella vaan tarkoittaa sitä, että ikikuunapäivänä eikä koskaan mistään hinnasta tule tapahtumaan.

Montakaan hämäläistä en tunne. Yksi heistä, jotka tunnen, on (ehkä sattumalta?) totisin ja huumorintajuttomin ihminen, jonka kanssa olen koskaan ollut juttusilla. Meillä päin sanotaan -totinen torven soittaja-. (Tai yrityksesi se keskustelu jäi, kun ei siitä saanut irti kuin yksitavuisia vastauksia.) Yleistää ei tuosta otannasta voi, mutta jos sellaista oikeasti on Hämeessä, katkeaisi savolaiseltakin verisuoni päästä jo ensimmäisenä päivänä. Jenkkihenkinen small-talk ei sujunut ei sitten vähäänkään.

En nyt sitä sano, että smalltalk muutenkaan olisi suomalaisuuden syvintä sielunmaisemaa, minusta se on kanssa ihan jees, että puhutaan silloin kun on asiaa, väliajat voidaan ihan hyvin olla vähän vähemmällä puhumisella tai kokonaan hiljaa.
 
Radio-Ohjattavia voi lennättää pieneltäkin paikalta, mutta mistä ihminenkin lentää, tarvii hieman enemmän tasaista peltoa.
 
Onneks nää perinnelehmät tulee tehtaalta sarvettomina. On niin silmä tottunu noihin että sarvipäät näyttää hassuilta, vähän sama ku sarveton vuohi on epävuohi.
Tämä pisti silmään, veittiläiset kun ovat joviaalia sakkia.
Ja kovia laskemaan mäkeä.
 
Back
Top