Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Justin Case kirjoitti:
Stihliin päädyin sen takia koska molemmat enoni olivat ammattimetsureita ja heillä oli vain noita sahoja,sellaisen Hussen vanhan rivinelosen haluaisin nostalgiaharraste sahaksi jos vain toimiva löytyisi,osia niihin ei tunnu löytyvän enää mistään,taisi olla aikanaan huippu saha.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vanha ammattimetsuri näytti minulle erästä hussen sahaa. Numeroa en muista, mutta painava n. 7-8 kg ja tehokas. Käyntivarma. Sanoi, että jos se luiskahti upoksiin puuterilumeen, se kävi siellä niin pitkään kunnes bensa loppui.

Tempoi sen tulille ja sanoi että tuossa on sellainen ääni kuin kunnossa olevassa 2-t:ssä pitää olla. Kiersi korkealle ja voimastakaan kuulemma ei ole pulaa.

Oli sahannut kahdella sellasella päivässä 1200 tukkirunkoa nurin, aikana kun metsuri vielä kaatoi sahalla niille evo1 motoille. Toinen oli jäähtymässä aina tankkaus välin.

Määrä kuullostaa isolta, liekö aika kullannut muistot.:)

Niin tai näin, sanoi että niinä aikoina metsuritkin pärjäsi vielä aika mukavasti.

Mutta ei tuollaista 7-8 kg:n murikkaa ihan velliranteet päivää kantele, se on varmaa se.

Saha oli siis pelkkä kaatosaha tai tukkirunkojen katkontaan. Hänen kertomansa mukaan ei ihan ykkössuosikki karsintaan. Mistäköhän syystä..
 
Vaikka kultaa olisikin muistoissa niin hattua nostan noille miehille, raskasta se on ollut työ, nykyisin on köykäset sahat ja ulistaan silti sahan painosta, katselin YLEn arkistosta filmiä -60 luvun metsureista, isoja oli sahat tuolloin, ja tärinä varmasti hillitön, kämppä elämä toi varmasti osansa työn raskauteen, ei ollut helppoa.Olen ajatellut tänä talvena koittaa päivän pokasahalla, justeerilla sekä kirveellä, ihan vain katsoa miten jaksan, pidän itseäni suht kovakuntoisena, ehkä vain liiat luulot itsellä, mutta koitan ja katson voinko nostaa itselleni sitä hattua:)
 
Justin Case kirjoitti:
Vaikka kultaa olisikin muistoissa niin hattua nostan noille miehille, raskasta se on ollut työ, nykyisin on köykäset sahat ja ulistaan silti sahan painosta, katselin YLEn arkistosta filmiä -60 luvun metsureista, isoja oli sahat tuolloin, ja tärinä varmasti hillitön, kämppä elämä toi varmasti osansa työn raskauteen, ei ollut helppoa.Olen ajatellut tänä talvena koittaa päivän pokasahalla, justeerilla sekä kirveellä, ihan vain katsoa miten jaksan, pidän itseäni suht kovakuntoisena, ehkä vain liiat luulot itsellä, mutta koitan ja katson voinko nostaa itselleni sitä hattua:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Eräskin kaveri, sodan käynyt mies, teki pokasahalla, kirveellä ja vuoluraudalla 300 kpl kakkosta puhtaaksi. Päivässä, ei viikossa.

Nehän taaplattiin kasoihin puhtaaksi vuoltuna.

2000 motin moottorisaha metsuri löytyy vielä tältäkin kylältä, ikää jo on, mutta yhä pysyy saha kädessä. Sahasi siis tuon määrän vuosi kuin vuosi.

Edit: paraat vuodet meni 5000 mottia/v. Järeistä tukkileimikoista, selvää on, ettei ensiharvennukselta yksikään ukko sahaa tuota määrää.

Älyttömän kovia äijiä, hattua nostan.
Ei ollut herkkua eikä helppoa elämä savottoilla. Ruoka oli vissiin rasvaisen puoleista, pakkokin että energian sai riittämään. Aamupala niissä touhuissa oli pottuja ja läskisoossia.
Monilta petti pumppu jo nelikymppisenä. Mikä ei ole sinällään mikään ihme noilla pöperöillä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän sitä puuta sahaisi vaikka joka päivä, työt vaan haittaa harrastusta vielä hetken, viihdyn metsässä,välillä v..uttaa tuo sahan parkuminen, siksi vuolin pokasahan, jos olisi mukavampaa välillä tehdä työtä hiljaisuudessa, noinniinkun harrastemielessä, justeerin toiseen päähän lupautui tyttäreni:) klapeja teen kirveellä toisinaan kun alkaa ottamaan kupoliin koneen meteli, soitin tutulleni jolla on työhevonen, lupasi tulla ajamaan puuta metsästä joku päivä, joskus tällälailla:cool:
 
261 sahana, ja 490 raivurina. Kun aikanani kävelin kauppaan hakemaan uutta huskua, ja kävelin ulos tilhen kanssa, en ole katunut sekuntiakaan. Kahdeksatta vuotta on 261 toiminut ilman pienintäkään häiriötä, voimaa on, ergonominen, ei liian raskas. 490 on raivurien tavarajuna, vääntää ihan oikean puunkin läpi itsensä pysähtymättä. Traktoreissa, työkoneissa, kaivureissa jne, olen avoin eri merkeille. En sahoissa, jos ero Tilhen hyväksi pysyy nykyisellään, en harkitse merkin vaihtoa, en puoleen hintaan, en ilmaiseksi.
IMG_20181211_185636.jpg
 
Tuli noista savottajutuista mieleen tämä kuva. Kätensä menettänyt sotainvalidi sahaa puuta vaimonsa kanssa, kun Suomea jälleenrakennettiin. Tätä vasten on hankala olla sitä mieltä,että Suomalainen hyvinvointi kuuluu koko maailmalle taikasanan sanomalla.FB_IMG_1541255676321.jpg
 
Leaderwolf kirjoitti:
Luiskakauha, kallistusta? Kyllä se tarkoittaa ihan vain kauhamallia, ja puhekielessä yleiskauhaa :D Näin pienessä maassa, näin isot erot :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Sen verran otan kantaa tähän, että n 20 vuotta sitten kun kallistuvat kauhat alkoi yleistyä niin luiskakauha oli ihan oma laitteensa jossa oli siis oma kallistussylinteri. Sitten joku keksi tehdä kallistuvan liittimen ja sitten kaikki kauhat kallistuivat. Seuraava hyppy oli se "rototiltti" jolla kaikki kauhat sekä kallistuivat että pyörivät. Nykyään luiskakauha on (minun mielestäni) leveähkö kauha yleensä. Ja erikseen vanhemman väen kanssa puhuttaessa sitten sellainen omalla sylinterillä kallistuva leveähkö kauha..
 
Rotating, tilt, rototilt... pyöriä, kallistua, pyöriäkallistua.. näin minä sen olen aina ajatellut. Luiskakauha taas eroaa koukkakauhasta siinä, että jos luiskakauha on ”perusmalli”, niin kuokkakauha on peruskauha + siihen eteen kuokkamainen huulilevy.

Lisäys : PSB 5500 kerkesi ensin ja asiaa tuntuis kirjottavan.
 
Ikarus kirjoitti:
Vanha ammattimetsuri näytti minulle erästä hussen sahaa. Numeroa en muista, mutta painava n. 7-8 kg ja tehokas. Käyntivarma. Sanoi, että jos se luiskahti upoksiin puuterilumeen, se kävi siellä niin pitkään kunnes bensa loppui.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä luulen, että meidän kotona oli tuollainen. Se painoi kahdeksan kiloa ja tehoa oli hervottomasti. Todella varma ja melkein huoltovapaa kapine. Kenttäsahalla pitkällä laipalla niin kauan kuin minun muisti yltää.
 
baikal kirjoitti:
Minä luulen, että meidän kotona oli tuollainen. Se painoi kahdeksan kiloa ja tehoa oli hervottomasti. Todella varma ja melkein huoltovapaa kapine. Kenttäsahalla pitkällä laipalla niin kauan kuin minun muisti yltää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Viime keväänä kun ajatuksissani tankkasin ristiin ja huolto kutsui..kertoivat 353G:stä saatavan huipputehokkaan huskun jonkun erikoismännän vaihdolla..en ollut vielä kuitenkaan lisätehoja vailla kun vie nytkin tosi iloisesti..
 
Tämähän kampeaa suuren maarakennuskeskustelun suuntaan :rolleyes:

Siitä kun elätin itseni muutaman talven moottorisahalla on niin monta kymmentä vuotta, ettei tuohon sahakeskusteluun ole kantaa ottaa. Kaverit tuntevat tarinan siitä, mitä tapahtui kun käynnistysnaru katkesi. Ei, en yrittänyt silloin hinata sitä käyntiin, vaikka sitäkin on joskus tullut harkittua.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Näin se varmasti on :unsure: Itse tosiaan luiskakauhan ajattelen yleiskauhana, oli huulella tai ilman. Mutta alueellisten erojen lisäksi on tosiaan sukupolvien väliset erot :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
Suuri maanrakennkuskeskustelu on saatava.. Mutta sitä ennen vielä pari sanaa luiskakauha vs kuokkakauha- aiheeseen: Luiskakauha on leveämpi ja pohja lyhempi verrattuna siihen kuokkakauhaan joka siis on kapeampi ja pohjaltaan pidempi. Sellainen tuli vielä mieleeni siitä kauhanpyörittäjien kehityksessä että ennen niitä jotkut valmistajat (Lännen ainakin) teki kaivuupuomin sellaisen sivukallistusmahdolmisuuden. Ja komatsulla olen nähnyt sellaisen pyöritettävän kaivuupuomin. No, nämä eivät kuitenkaan ottaneet oikein tuulta alleen ja ne rototiltit löivät läpi. Tosin Pohjoismaissa suuremmassa määrin, kauhanpyörittäjät eivät ole kamalan yleisiä muualla maailmassa.
 
Leaderwolf kirjoitti:
261 sahana, ja 490 raivurina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sama täällä, paitsi raivuriksi vaihtui äsken 550. Tuo 261 on tosiaan hirmu kestävä, vain kaasuvipu on kerran hajonnut. Uutena ostettu 490 toimi vuoden verran hyvin, mutta sai sitten ilmeisesti ylikuumenemisesta laakerivian. Tilalle ostin vanhan, mutta lähes käyttämättömän 550:n, joka on tähän asti toiminut virheettä. Kalvojen kanssa ei ole ollut ongelmia, primerit sen sijaan ajastaan hapristuvat, mutta ovat onneksi halpoja ja helppoja vaihtaa.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Suuri maanrakennkuskeskustelu on saatava.. Mutta sitä ennen vielä pari sanaa luiskakauha vs kuokkakauha- aiheeseen: Luiskakauha on leveämpi ja pohja lyhempi verrattuna siihen kuokkakauhaan joka siis on kapeampi ja pohjaltaan pidempi. Sellainen tuli vielä mieleeni siitä kauhanpyörittäjien kehityksessä että ennen niitä jotkut valmistajat (Lännen ainakin) teki kaivuupuomin sellaisen sivukallistusmahdolmisuuden. Ja komatsulla olen nähnyt sellaisen pyöritettävän kaivuupuomin. No, nämä eivät kuitenkaan ottaneet oikein tuulta alleen ja ne rototiltit löivät läpi. Tosin Pohjoismaissa suuremmassa määrin, kauhanpyörittäjät eivät ole kamalan yleisiä muualla maailmassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt Rototiltit alkaa kelpaamaan euroopassakin. Käsittääkseni Iso-Britannia ja Saksa on aika kuumenevia markkina-alueita.
 
Leaderwolf kirjoitti:
261 sahana, ja 490 raivurina. Kun aikanani kävelin kauppaan hakemaan uutta huskua, ja kävelin ulos tilhen kanssa, en ole katunut sekuntiakaan. Kahdeksatta vuotta on 261 toiminut ilman pienintäkään häiriötä, voimaa on, ergonominen, ei liian raskas. 490 on raivurien tavarajuna, vääntää ihan oikean puunkin läpi itsensä pysähtymättä. Traktoreissa, työkoneissa, kaivureissa jne, olen avoin eri merkeille. En sahoissa, jos ero Tilhen hyväksi pysyy nykyisellään, en harkitse merkin vaihtoa, en puoleen hintaan, en ilmaiseksi.
Katso liite: 25997
Klikkaa laajentaaksesi...
Mun tilhi on ajalta jolloin vielä muurin yli kiipeäjät ammuttiin säälittä ;) Käy ja kukkuu hyvin, omiin harrastustoimiin hyvä. Ja mikä tärkeintä, lähtee nöyrästi käyntiin. Ja ehdottomasti nuo saunapuuhommat pienkonebensalla, ei katkua ja käy paremmin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top