Savo 06.01.2019 07:00
Lehmien lietelanta Ylä-Savon uusin mahdollisuus – suunnitteilla kaksi suurta biokaasulaitosta
2Maatalousyrittäjä Matti Kauhanen seisoo Milkkivein yli 200-päisen karjan lietelantasäiliön äärellä. Kuva: Paula Pohjamo
Ylä-Savoon on suunnitteilla kaksi isoa biokaasulaitosta, jotka käyttävät raaka-aineena karjan lietelantaa. Toinen laitoksista tulisi Kiuruveden ja Pohjois-Pielaveden seudulle, toinen Vieremälle.
Kumpikin laitoksista käyttäisi vähintään 100 000 kuutiota lietelantaa. Kahden laitoksen lietetarpeen tuottaa noin 6000 nautaa. Karjatilojen tulee olla noin 30 kilometrin säteellä laitoksista, lietteen kuljetuskustannusten takia.
– Mittaluokka on vähintään tämä, jotta toiminta on kannattava. Se on edellytys, että viljelijöiden yhteenliittymä lähtee toteuttamaan hanketta. Pohjois-Savo on niin vahvaa nauta-aluetta, että potentiaalia on. Laitoksista on saavutettavissa hyödyt maatiloille, kertoo yritysasiantuntija
Juhani Paavilainen ProAgria Pohjois-Savosta, jonka johdolla suunnitelmaa on juostu kasaan KierRe-hankkeessa.
Valio Oy:llä on suunnitteilla Nivalaan biokaasulaitos, jossa uuden menetelmän avulla lietelannasta saadaan puhdasta vettä, biokaasua sekä luomukelpoisia fosfori- ja typpilannoitejakeita. Samanlaista tekniikkaa myös Ylä-Savossa on tarkoitus käyttää.
Paavilainen ei kerro investoinnin suuruutta, mutta hinta noussee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.
– Investoijaa ei ole vielä haettu. Laitosten on kuitenkin oltava viljelijöiden yhteenliittymien hallinnassa.
Maatiloilla ei Paavilaisen mukaan ole vielä hankkeeseen investointihalukkuutta, sillä yhteiskunnan kannustimet ovat liian pieniä.
– Odotettavissa on vahvempaa tukipolitiikkaa, sillä biokaasu on hyvä väylä tukea valtion ympäristötavoitteita.
Paavilaisen mukaan Ylä-Savon biokaasulaitosten investoinnit ovat ajankohtaisia vuosien 2022–23 tienoilla.
– Odotamme ensin, millaiset kokemukset Valio saa Nivalan prosessista. Myös Atrian Nurmon biokaasulaitoksen käynnistyminen on seurattava.
Lietelanta on tarkoitus ajaa rekoilla biokaasulaitokseen, missä siitä erotetaan vesi, biokaasu ja lannoitteet. Biokaasu jalostetaan metaaniksi, mikä on tankattavissa kaasuautoihin. Tiloille rekat palauttaisivat 30–40 prosenttiin tiivistyneen lannan.
Karjatilat hyötyisivät Paavilaisen mukaan lietteen jalostamisesta erottelutekniikalla monin tavoin.
– Lietteestä saadaan pois jopa 70 prosenttia vettä, mistä on suuret kustannushyödyt maatiloille. Lannan levityskustannukset pienenevät ja ravinteiden kierrätys paranee huomattavasti. Tarve ostaa keinolannoitteita vähenee. Myös ravinteiden valuma vesistöihin vähenee.
Laitosten yhteydessä voi Paavilaisen mukaan olla kaasun tankkausasema, mutta tavoitteena on kuljettaa kaasu paineistettuna Viitostien varteen liikenneasemille.
– Varteenotettava jakelija voisi olla Energiayhtiö Gasum Oy tai joku liikenneasemaketju. Ylä-Savon biolaitokset tuottaisivat kaasua noin 2000 henkilöauton vuotuisen tarpeen verran. Jos hanke toteutuu, tämä on win, win, win -tilanne.
Kiuruvetisellä viiden osakkaan Milkkivei Oy:llä on 210-päinen lypsykarja, jota varten on rakennettu noin 7000 kuution lietesäiliöt. Yhtiön osakkaat
Matti Kauhanen ja
Antti-Lassi Tikka pitävät suunnitelmaa biokaasulaitoksista hyvänä, mikäli toiminnasta saadaan kannattavaa, eikä tiloille aiheudu lisäkuluja.
– Maatiloille on tultava hankkeesta reaalihyöty, jotta se kiinnostaisi. Hyvä olisi, jos löytyisi ulkopuolinen investoija, sanoo Tikka.
– Kuulostaa hyvälle, jos lietelannan pellolle ajamiskulut halpenisivat. Kun lietteen vesi vähenisi, ei peltoakaan tarvitsisi välttämättä niin paljon, miettii Kauhanen.
Milkkivei on ulkoistanut lietteen ajon urakoitsijalle. Karjamäärän kasvaessa, monilla tiloilla lietteen sijoittaminen on ongelmallista, jos peltoa ei ole tarpeeksi.
– Meillä ongelmaa ei ole, sillä karjan koko mitoitettiin alunperin peltoalan mukaiseksi, huomauttaa Kauhanen.
Hankkeet
Biokaasua pukkaa
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi joulun alla Nurmon Bioenergia Oy:lle reilut 9,3 miljoonaa tukea biokaasulaitoksen rakentamiseen Atrian elintarviketehtaan läheisyyteen. Siitä tulee Suomen suurin liikenteen käyttöön biokaasua tuottava laitos. Hankkeen kustannukset ovat 33 miljoonaa euroa. Raaka-aineina laitos käyttää muun muassa karjan lantaa ja teurastamon biojätteitä. Laitoksen tuotantoteho vastaa 6 000 henkilöauton energiankulutusta.
Valio Oy aikoo rakentaa Nivalaan biolaitoksen, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Se hyödyntää Valion patentoimaa lannan käsittelymenetelmää. Laitoksen lietelannan tarve on 50 000 kuutiota, jonka tuottaa 2000 lehmää. Valio sai laitosta varten viime keväänä ministeriöltä energiatukea vajaat kolme miljoonaa euroa.
Maan nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on ollut, että vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia karjan lannasta prosessoitaisiin.
KierRe-hanke edistää kiertotaloutta ja resurssiviisautta Pohjois-Savossa. Mukana ovat Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, Joroinen sekä ProAgria Pohjois-Savo ry. Päätoteuttaja on Navitas Kehitys Oy.
Hankkeeseen liittyy muun muassa energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Biokaasun jakeluverkoston kehittäminen Viitostien varrella, sekä biokaasumarkkinoiden selvittäminen liittyy hankkeen vähähiilisen liikkumisen teemaan.
https://www.savonsanomat.fi/savo/Le...tteilla-kaksi-suurta-biokaasulaitosta/1307128
Näyttää siltä, että Ylä-Savossa ajetaan kohta ei sähköllä vaan nautojen jätöksillä. Sitä tavaraahan meillä ja Pohjois-Pohjanmaalla riittää.
Järkevää paikallisten resurssien hyödyntämistä. Asia kiinnostaa myös naapureita. Juttu alla:
Itse olen sitä mieltä, että kotimaisten yritysten pitäisi jakeluun pistää pelimerkkejä, jos ei pistä, jakelun ja bisneksen hoitaa näköjään muut.
Valtionyhtiö Gasum kiinnostunut investoimaan – Ylä-Savossa riittävästi karjan lantaa isolle biokaasulaitokselle
Energiayhtiö Gasum Oy ei ole ollut mukana ProAgrian Ylä-Savon biokaasulaitos -selvityksessä, mutta yhtiö on kartoittanut itse tilannetta ja sen perusteella Pohjois-Savon lantapotentiaali kiinnostaa.
– Meitä kiinnostavat kaikki isomman kokoluokan biokaasun tuotantomahdollisuudet. Olemme kiinnostuneita investoimaan uuteen tuotantoon Pohjois-Savossa. Siellä on karjataloutta sen verran paljon, että on mahdollista saada riittävä määrä syötettä isolle biokaasulaitokselle, sanoo Gasumin liiketoiminnan kehitysjohtaja
Matti Oksanen.
Kansainvälistä uraa energia-alalla tehnyt Oksanen on syntyisin Siilinjärveltä, joten hän tuntee hyvin maakunnan mahdollisuudet.
Gasumilla on Ruotsissa useita laitoksia, jotka toimivat karjanlannalla.
– Vastaavia investointeja ollaan suunnittelemassa myös Suomeen. Pohjois-Savossa on karjanlantaa niin paljon, että mahdollisuudet isomman laitoksen investoinnille on.
Oksanen viittaa riittävän ison kokoluokan konseptilla Nurmon Atrian yhteyteen tulevaan biokaasulaitokseen.
– Tämän kokoluokan laitokset ovat meidänkin investointiajatuksissa.
Gasumilla on Oksasen mukaan mahdollisuus toteuttaa pari isoa investointia vuosittain. Parhaillaan on käynnissä Turussa ja Lohjalla laitoshankkeet, kumpikin kokoluokkaa 20–30 miljoonaa euroa.
– Olemme valmiita liikkumaan hyvinkin nopeasti, kun on uskottava konsepti kasassa, vakuuttaa Oksanen.
Yhtiön strategiana on määrätietoinen biokaasukapasiteetin kasvattaminen.
– Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa meillä on Oulussa ja Kuopiossa biokaasulaitokset. Tarkoitus on saada tälle alueelle lisää kapasiteettia nykyisen tuotannon verran, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, kertoo Oksanen.
Yhtiön Kuopion nykyinen laitos tuottaa biokaasua kolme kertaa niin paljon kuin ProAgrian Ylä-Savoon suunnittelema yksi laitos. Kuopion Energia tekee Kuopion biokaasusta lämpöä ja sähköä. Tavoitteena on, että laitoksessa alkaa myös liikennebiokaasun jalostaminen.
– Me siis haemme isompia konsepteja, mutta ihan mahdollista ja kiinnostavaa meille on osallistua Ylä-Savossa ProAgriankin hankkeisiin.
Suomessa Gasumin kaikki laitokset ovat yhtiön omia. Ruotsissa yhtiö on mukana myös osakkuusyhtiöissä.
– Se voisi olla mahdollista Suomessakin nimenomaan karjan lantaan ja maatalousmassoihin perustuvassa biokaasutuotannossa, missä tärkeää on, että raaka-ainetta saadaan laitokselle turvatusti. Ruotsissa on esimerkkejä, missä tuottajien yhteenliittymä on mukana laitosinvestoinnissa osakkaanakin.
Gasum avaa Pohjois-Savon ensimmäisen kaasutankkausaseman Kuopion Matkukseen tänä vuonna. Tankkausasemalle tulee nesteytetyn kaasun jakelu raskaalle liikenteelle ja paineistettua kaasua henkilöautoille ja busseille. Gasum aikoo perustaa kymmeniä kaasun tankkausasemia lähivuosina eri puolille maata.
Gasum
Pohjoismaiden johtava biokaasuyhtiö
Energiayhtiö Gasum Oy on sataprosenttisesti Suomen valtion omistama yhtiö.
Gasum-konsernissa on noin 450 työntekijää, Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2017 925 miljoonaa euroa.
Gasum on pohjoismaiden johtava biokaasun tarjoaja, sekä kaasualan ja energiamarkkinoiden asiantuntija.
Yhtiö tuo maakaasua, edistää kiertotaloutta, käsittelee jätteitä, tuottaa biokaasua sekä kierrätysravinteita.
Gasum tarjoaa energiaa sähkön ja lämmöntuotantoon, teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle.
Yhtiöllä on kaasutankkausasemaverkosto, joka palvelee myös raskasta kalustoa. Gasum on johtava toimija nesteytetyn maakaasun Pohjoismaiden markkinoilla.