Suuri maatalouskeskustelu

Justin Case

Luutnantti
Lahjoittaja
Virhearvioita sattuu toisinaan kokeneellekin. Tympäseehän ne. Turhaa työtä ja vitutusta.

Hakkaa ensin ajoura. Ajelet tyhjällä yhdistelmällä siihen jäljet. Jos vähänkään pakkasen puolella, jäätyvä ajettu jälki kestää kohta kuormankin kanssa.
Juu,kyllä on tuttua touhua,jäljet oli ajettu,mutta ei se vaan kestänyt,tuo kuvio on se vanha suo,se jonka aion ennallistaa,se on aina ollut märkä ja aina on ollut ongelmia.
 
Juu,kyllä on tuttua touhua,jäljet oli ajettu,mutta ei se vaan kestänyt,tuo kuvio on se vanha suo,se jonka aion ennallistaa,se on aina ollut märkä ja aina on ollut ongelmia.
Saisikohan tuohon tukia?

https://www.storaensometsa.fi/uusitut-kemera-tuet/
Metsäluonnon hoitohankkeita tuetaan kattamalla kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Hankkeita voivat olla elinympäristön hoito tai kunnostus, metsän tai suon ennallistaminen, vesistöhaittojen torjunta, kulotus ja vieraskasvilajien hävittäminen. Hankkeiden tulee ulottua monen metsätilan alueelle.
 

Justin Case

Luutnantti
Lahjoittaja
Tuo koko on ongelma,ei tuo ole kuin kolmen hehtaarin pläntti ja se on omalla puolella,soittelin instanssit läpi ja selvitin asiaa,omalla kustannuksella sen teen,ei tuolla oikein muuta tee kun suoksi vain,puu ei kasva kunnolla ja aina ongelma tuo ajaminen tuolla,jos siitä riistalle on iloa niin sehän on vain hyvä asia,tuo on sellainen kattila,joka puolelta valuu vesi siihen,kallioiden ympäröimä nääs.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuo koko on ongelma,ei tuo ole kuin kolmen hehtaarin pläntti ja se on omalla puolella,soittelin instanssit läpi ja selvitin asiaa,omalla kustannuksella sen teen,ei tuolla oikein muuta tee kun suoksi vain,puu ei kasva kunnolla ja aina ongelma tuo ajaminen tuolla,jos siitä riistalle on iloa niin sehän on vain hyvä asia,tuo on sellainen kattila,joka puolelta valuu vesi siihen,kallioiden ympäröimä nääs.
Kuule, minä olen juuri tuohon lopputulokseen soiden osalta päätynyt. Suot eivät sovi kuin hillastamiseen, riekonpyyntiin ja sota-aikoina yllättäviin koukkauksiin.:cool:
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Loukkupyynnin lopetusaseen varmasti lupa irtoaisi reukulle tai kertalaukeavalle olisi oma veikkaukseni. Ja se kannattaa kokeilla.
Tietääkseni vaatii sen 2v. harrastuneisuutta. Ja vain TT1. Mutta pienoiskiväärin luulisi saavan metsästysperusteella. Tietenkin on muotoiltava asia siten, että tulee esille että tiedät piekkarin olevan varsin rajoittunut metsästysase, joten itse olen maininnut yleensä, että harjoittelen metsästystä varten.
 
https://www.euronews.com/2018/12/20...Zj-5z3yicR29DikuC33ijY6g_0p-F2CXWtTRUBwZR1q9A

By banning pesticides and GMOs, the EU is sleepwalking into a food security crisis | View

Europe is sleepwalking into a food crisis and politicians are doing nothing to stop it. Instead of supporting new innovations which can help to feed an exploding world population, they are pandering to scientific illiteracy.

If any ban on pesticides is introduced, French and European food production will decrease. This loss of production will have to be offset by imports from other countries, where use of the pesticides and GMOs banned in Europe is allowed. Is this really in the best interests of European citizens? Through this attempt to maximise their popularity, politicians are saying that agriculture and food security are no longer state priorities.

Politicians across the continent need a wakeup call. Most of us have never known true hunger and starvation. If our leaders do not take action to protect and advance modern agriculture, our children may not be so lucky.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Useimmat meistä eivät ole koskaan tunteneet todellista nälkää
Pitää paikkansa. Nykypolitiikka kuitenkin on tätä tunnelia suurenmoisella innolla kaivamassa. Voin vakuuttaa, että esim. puheet glyfosaatin täyskiellosta loppuu sillä sekuntilla, kun ensimmäinen päivä jää vähemmille eväille ruoan puutteen takia. Kieltohan käytännössä tarkoittaisi paluuta 70-luvun satotasoihin.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kuinka paljon muuten suomessa tuotetaan ruokaa? Maitotuotteita nyt varmaan omiin tarpeisiin mutta muuten? Leipäviljaa, pottua, porkkanaa, sipulia, lihaa. Kuinka omavaraisia sitä ihan rehellisesti edes ollaan enää? Täs meijän puolella tätä kylää näin pikaisella mietinnällä, ei tuoteta ruokaa edes tämän kylän tarpeiksi. Yksi kasvattaa ihan ajatuksen kanssa eri viljoja ihmisravinnoksi, naapurissa on vielä maitotila. Me taidetaan olla ainoot ku kasvattaa jotain kotitarpeiksi. Loppu on hehtaaritolkulla rehukauraa mikä vedetään syksyllä silppurilla peltoon.

15vuotta sitten täälläkin oli ihan eri meininki, lehmiä jokaisessa pihassa, kanoja, kasvimaita ja ne kaikki on kadonnu hämmästyttävää vauhtia.

Eiköhän nää kaikki omavaraisuuspohdinnat löytys tilastoina netistä ku jaksais kaivaa. Mä en laiskuuttani viitti, vaan mänen kähmimään Sinikan ja Rauhan tissejä.
 
Kuinka paljon muuten suomessa tuotetaan ruokaa? .
Kyllähän näistä tilastoja löytyy.


Suomen viljasato vuonna 2018 oli ennakkotilaston mukaan noin 2,7 miljardia kiloa.

Suomen vehnäsato vuonna 2018 jäi noin 500 miljoonaan kiloon.

Rukiin sato Suomessa vuonna 2018 jäi 41 miljoonaan kiloon.

Ohraa tuotetaan Suomessa viljoista eniten. Vuonna 2018 sato oli 1,3 miljardia kiloa

Kauran sato Suomessa vuonna 2018 oli noin 820 miljoonaa kiloa

Perunasato Suomessa vuonna 2018 oli 607 miljoonaa kiloa (siemenperunaa 22miljoonaa kiloa)

Rypsiä ja rapsia tuotettiin Suomessa vuonna 2018 yhteensä vain 71 miljoonaa kiloa.

https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/viljan-tuotanto/

Eihän nää vielä paljoa kerro omavarsuudesta.


Ohrasta muuten viidesosa menee panimoteollisuudelle eli yli 250miljoonaa kiloa. Suurin osa rehuksi ja vain vähän ihmisravinnoksi.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme
Nälkä. Se on tuolla jossain kaukana muualla, ei meillä Suomessa. Vai voiko sittenkin olla?

Asiantuntijoiden mukaan voi, jos emme pidä huolta tämän hetkisestä maatalouden kapasiteetista. Luonnonvarakeskuksen (Luken) asiantuntijan Kalle Hoppulan mukaan on ehdottoman tärkeää, ettei suomalaista ruuantuotantoa ajeta nyt alas.
– Jos ruuantuotanto, puutarhatuotanto ja maatalous ajetaan alas, niin meille tulee ongelmia. Ruokaa ei ehkä enää 10–30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.

https://yle.fi/uutiset/3-9720894

Kiinnostava juttu, pari vuotta vanha, mutta edelleen paikkansa pitävä. Ohessa lyhyt poiminta pitkästä jutusta.
Omavaraisuus on suhteellisen hyvä, noin 80 %, mutta tilanne heikkenee nopeasti jos sen annetaan heikentyä.
Valitettavasti kehitys on juuri tämän suuntainen.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10589436

Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve"

Glyfosaatista on väännetty vuosien mittaan runsaasti, mutta se on edelleen paras vaihtoehto kemialliseen torjuntaan.

Rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua.

Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tekemästä tutkimuksesta.
Siinä tarkasteltiin glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPAn pitoisuuksia peltomailla ja metsätaimitarhalla.

Uudessa tutkimuksessa selvisi, että glyfosaattia ja AMPAa jää käsittelyn jälkeen eniten muokkaamattomaan pintamaahan.

Suurimmat glyfosaattipitoisuudet mitattiin vuorokausi ruiskutuksen jälkeen 2,5 senttimetrin paksuisesta maan pintakerroksesta, mutta syvemmissä kerroksissa pitoisuudet laskivat jyrkästi.
Toisaalta pinnan pitoisuudet säilyivät suurina pitkälle syksyyn.

Luken erikoistutkija Jaana Uusi-Kämpän mukaan glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.

– Sitä käytetään lähinnä juolavehnän torjuntaan. Siihen ei paljon muuta vaihtoehtoa ole, ellei muokata maata.

Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maahan hyvin, joten valumavesiin niitä kulkeutuu vain vähän.

Uusi-Kämppä neuvoo kotipuutarhureita pärjäämään ilman glyfosaattia.
Ammattiviljelijöitä hän kehottaa pohtimaan, voisiko ainetta hyödyntää nykyistä vähemmän.

– Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve – ei vain varmuuden vuoksi, että kun näin on tavattu tehdä.

Glyfosaattia saa käyttää EU:ssa ainakin vuoteen 2022

Glyfosaatti on Euroopan eniten käytetty kasvinsuojeluaine, josta on myös kiistelty paljon.

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen tutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi vuonna 2015.
Toisaalta Euroopan kemikaalivirasto arvioi 2017, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää.

Tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki kirjoitti samana syksynä Helsingin Sanomissa, ettei arvioissa ole ristiriitaa:
WHO ei ota kantaa siihen, millaisella annoksella terveys voi vaarantua.
Ruukin mukaan glyfosaatin syöpävaarallisuus on käytännössä olematon.

Glyfosaatin myyntilupa oli umpeutumassa Euroopan unionissa vuoden 2017 lopussa, mutta EU päätti viime metreillä antaa aineelle jatkoluvan ainakin vuoteen 2022.
Suomi on tukenut pitkää jatkolupaa, koska sen mielestä tieteellinen näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle.

Jaana Uusi-Kämpän mukaan tarjolla ei ole glyfosaattia parempaa torjunta-ainetta.

– Jos halutaan kemiallista torjuntaa käyttää, muilla aineilla on paljon suurempia haittavaikutuksia.
Niitä ei myöskään voi käyttää kaikilla viljelykasveilla, Uusi-Kämppä sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
– Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve – ei vain varmuuden vuoksi, että kun näin on tavattu tehdä.
Suorakylvössä glyfosaatti on välttämätön. Korvaavaa ainetta ei ole. Ongelmana juolavehnä ja ainakin yhtä iso ongelma luontaiset nurmikasvit. Peltomaassa on mm. kylänurmikan siemenpankkia ehtymätön varasto. Ne tukahduttaa viljan oraan, turha siihen on kylvää, jos glyfosaatti jäi laittamatta.

Glyfosaatin normaali käyttömäärä on 3 l /ha. Suorakylvössä syksyllä sadon korjuun jälkeen tai keväällä ennen kylvöä puolikas annos 1,5 l/ha riittää.

On maalajeja, joilla kyntöön palaaminen ei ole realistinen vaihtoehto. Hietamoreeni, erittäin viljelyvarma, kesä kuin kesä, aina onnistuu. Suorakylvönä homma pelaa, mutta pelkkä ajatuskin moreenin kyntämisestä aiheuttaa huonovointisuutta.

Noitakin muutoin työläästi ja suurin kustannuksin viljeltäviä maalajeja voi suorakylvömenelmällä glyfosaatin ansiosta viljellä kilpailukykyisesti.
Perinteisen viljelyn kylvöön tähtäävät työt: kyntö, äestys, jyräys, ruiskutus 2*, kylvö yht. 3,6 h/ha. Hietamoreenilla työnmenekin voi kivisyyden takia kertoa lähes kahdella. Suorakylvö 0,7 h/ha oli maapohja kivistä tai kivetöntä. Kummalla menetelmällä tehdään parempaa tulosta pienemmällä hiilijalanjäljellä? Analyysiin ei laskinta tarvita.

Suorakylvö on kilpailukykyisin vaihtoehto millä maalajilla tahansa ja ero vain korostuu mentäessä näihin hankalampiin maalajeihin.

Voidaanhan se glyfosaatti kieltääkin. Kiellosta johtuen 30 % kun laskette nousua ruoan hintaan, niin ei mene kovin paljon metsään.
Tappiolla ei ruokaa eikä mitään muutakaan kukaan pysty kovin pitkään tuottamaan.

Edit: luultavasti Eu kieltää aineen tiputtaen kerralla koko maanosan maatalouden kilpailukyvyn aivan polvelle. No, mitäpä tekee saamaan aikaan USA, Kanada, Brasilia, Australia, Venäjä, Ukraina jne. senkin voi jokainen jo arvata.
 
Viimeksi muokattu:
Top