Suorakylvössä glyfosaatti on välttämätön. Korvaavaa ainetta ei ole. Ongelmana juolavehnä ja ainakin yhtä iso ongelma luontaiset nurmikasvit. Peltomaassa on mm. kylänurmikan siemenpankkia ehtymätön varasto. Ne tukahduttaa viljan oraan, turha siihen on kylvää, jos glyfosaatti jäi laittamatta.
Glyfosaatin normaali käyttömäärä on 3 l /ha. Suorakylvössä syksyllä sadon korjuun jälkeen tai keväällä ennen kylvöä puolikas annos 1,5 l/ha riittää.
On maalajeja, joilla kyntöön palaaminen ei ole realistinen vaihtoehto. Hietamoreeni, erittäin viljelyvarma, kesä kuin kesä, aina onnistuu. Suorakylvönä homma pelaa, mutta pelkkä ajatuskin moreenin kyntämisestä aiheuttaa huonovointisuutta.
Noitakin muutoin työläästi ja suurin kustannuksin viljeltäviä maalajeja voi suorakylvömenelmällä glyfosaatin ansiosta viljellä kilpailukykyisesti.
Perinteisen viljelyn kylvöön tähtäävät työt: kyntö, äestys, jyräys, ruiskutus 2*, kylvö yht. 3,6 h/ha. Hietamoreenilla työnmenekin voi kivisyyden takia kertoa lähes kahdella. Suorakylvö 0,7 h/ha oli maapohja kivistä tai kivetöntä. Kummalla menetelmällä tehdään parempaa tulosta pienemmällä hiilijalanjäljellä? Analyysiin ei laskinta tarvita.
Suorakylvö on kilpailukykyisin vaihtoehto millä maalajilla tahansa ja ero vain korostuu mentäessä näihin hankalampiin maalajeihin.
Voidaanhan se glyfosaatti kieltääkin. Kiellosta johtuen 30 % kun laskette nousua ruoan hintaan, niin ei mene kovin paljon metsään.
Tappiolla ei ruokaa eikä mitään muutakaan kukaan pysty kovin pitkään tuottamaan.