Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ikarus kirjoitti:
Katso liite: 31476
Esa niittokone. Pyörivästä epäkeskolta lähtee se kuuluisa ''ramppa'', välittää voiman epäkeskolta terälle. Kuvassa tehty jostain vaaleasta puusta.
Tuollaisella niitettiin myös kotitilallani ennen lautasniittokoneiden aikakautta. Pomoja oli myös, Esa oli Wärtsilän valmistama.

En usko minäkään, että noilla niittäneet muistelee niittojaan kovin suurella kaipauksella. Saattoihan se sujuakin, toisissa oloissa sekä heinässä ei.
Aika onneksi pyrkii kultaamaan huonotkin muistot.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näyttää aivan lasikuidulta :D
 
EK kirjoitti:
Oheisen kuvan kaltaisella Elhon 320:llä niittävä kiroaa kolmionmuotoiset pellot (ja välillä jopa niiden tekijät) hyvin ikävällä tavalla. Ylikulmat on kohtuu hitaita ajaa.
Kuvan lähde.
Heina--ja-sailorehukoneet-Elho-dfae5a30cd9f2c64-large.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Molemmin puolin niittävä? Eli kierretään lohkon ympäri 5-6 kertaa ja aletaan niittämään pisintä sivua. Kone käännetään hydrauliikalla käännöksessä joko oikealle tai vasemmalle työasentoon.

On muuten äkistään hankala ajaa kone vasemmalla, mikään muu työkone ei ole työasennossa traktorin vasemmalla puolen.
Tottuu siihen ja peilistä koneen pysymistä laistilla on helpoin seurata. (On tietysti edestakas ajettaessa joka toisen niittolaistin oikeallakin, käännös ja kone vasemmalle, käännös ja kone oikealle.)
 
Ikarus kirjoitti:
Katso liite: 31476
Esa niittokone. Pyörivästä epäkeskolta lähtee se kuuluisa ''ramppa'', välittää voiman epäkeskolta terälle. Kuvassa tehty jostain vaaleasta puusta.
Tuollaisella niitettiin myös kotitilallani ennen lautasniittokoneiden aikakautta. Pomoja oli myös, Esa oli Wärtsilän valmistama.

En usko minäkään, että noilla niittäneet muistelee niittojaan kovin suurella kaipauksella. Saattoihan se sujuakin, toisissa oloissa sekä heinässä ei.
Aika onneksi pyrkii kultaamaan huonotkin muistot.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän tuo Esa oli aikalailla persiistä. Kerkesin muutaman kerran kuivat heinät tuolla niittää ennen siirtymistä lautaniittokoneeseen. Mitenkään ei ole ikävä tuota härveliä, sai sitä ”rampan kalakatusta” kuunnella tarpeeksi...ja vaihtaa terälappuja. Vaikka ei se Ylön lautaskonekaan ollut mistään kotosin, remmi oli niin veemäinen vaihtaa, että vieläkin saan ahdistuksen kun näen sellasen toosan.
 
Woodsman kirjoitti:
Kyllähän tuo Esa oli aikalailla persiistä. Kerkesin muutaman kerran kuivat heinät tuolla niittää ennen siirtymistä lautaniittokoneeseen. Mitenkään ei ole ikävä tuota härveliä, sai sitä ”rampan kalakatusta” kuunnella tarpeeksi...ja vaihtaa terälappuja. Vaikka ei se Ylön lautaskonekaan ollut mistään kotosin, remmi oli niin veemäinen vaihtaa, että vieläkin saan ahdistuksen kun näen sellasen toosan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Welger oli laatukoneen maineessa ja kotimaisissa remmivehkeissä oli ongelmansa. Welger lienee sitten maksanutkin, mutta oli se hintansa väärti.

Kanttipaalainta Welger myös teki. Ensimmäinen malli oli legendaarinen pultinkatkoja, sullojan hangoissa oli murtopultit, joita se katkoi alvariinsa.

Uusitussa versiossa oli ylikuormitussuojana jouset hangoissa. Kun hangoille meni liikaa tavaraa, jousikytkimet laukesivat ja hetken kovan paukkuen ja räminän jälkeen paalausta saattoi jatkaa. Ensimmäinen ylikuormitustilanne jäi kuljettajalle mieleen. Nyt se sitten hajosi.

Kerran sattui niinkin, että kilometrin päässä tuli sadekuuro, edellisellä pellolla ei. Paalainkuski meni kopeloimatta heiniä paalaamaan ja heinät olivat kuuron kostuttamia. En enää muista, mitä niille heinille sitten tapahtui. Jos ne sullottiin latoon, varmuudella ''pikkusen'' talvella pölähtivät.

En tiedä miksi kuivaa heinää syötettiin niin paljon. Säilörehulla lehmät lypsää, kuivaa heinää ne eivät oikeasti paljon tarvitse.

Vuosien myötä kävikin, että säilörehua tehtiin koko ajan enemmän, kuivaa heinää vähemmän.

Nykyään pienten paalujen kanssa puuhastelu alkaa olla katoavaa kansanperinnettä sekin. Jos paalataan kuivaa heinää, niin pyöröpaaluihin tai isoihin kanttipaaluihin.
 
Ikarus kirjoitti:
Welger oli laatukoneen maineessa ja kotimaisissa remmivehkeissä oli ongelmansa. Welger lienee sitten maksanutkin, mutta oli se hintansa väärti.

Kanttipaalainta Welger myös teki. Ensimmäinen malli oli legendaarinen pultinkatkoja, sullojan hangoissa oli murtopultit, joita se katkoi alvariinsa.

Uusitussa versiossa oli ylikuormitussuojana jouset hangoissa. Kun hangoille meni liikaa tavaraa, jousikytkimet laukesivat ja hetken kovan paukkuen ja räminän jälkeen paalausta saattoi jatkaa. Ensimmäinen ylikuormitustilanne jäi kuljettajalle mieleen. Nyt se sitten hajosi.

Kerran sattui niinkin, että kilometrin päässä tuli sadekuuro, edellisellä pellolla ei. Paalainkuski meni kopeloimatta heiniä paalaamaan ja heinät olivat kuuron kostuttamia. En enää muista, mitä niille heinille sitten tapahtui. Jos ne sullottiin latoon, varmuudella ''pikkusen'' talvella pölähtivät.

En tiedä miksi kuivaa heinää syötettiin niin paljon. Säilörehulla lehmät lypsää, kuivaa heinää ne eivät oikeasti paljon tarvitse.

Vuosien myötä kävikin, että säilörehua tehtiin koko ajan enemmän, kuivaa heinää vähemmän.

Nykyään pienten paalujen kanssa puuhastelu alkaa olla katoavaa kansanperinnettä sekin. Jos paalataan kuivaa heinää, niin pyöröpaaluihin tai isoihin kanttipaaluihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, se kuivan heinän teko oli kyllä ihme homma. Olisko ollut sitten jokin perinne, että sitä piti tehdä niin tolkuttomasti. Muistan kun meillä tehtiin heinät vielä seipäälle, sitten kuskattiin heinähännällä kun oli ladot lähellä, oli ovien karmit lujalla kun puskettiin heinät latoon sillä pirun pitkällä puskimella, nimeä en enää laitteelle muista, tais joskus lautaisesta ladosta takaseinäkin pullahtaa kun tuikattiin 5-tonnisella oikein vauhdilla :D
Kanttipaaleihin liittyy ne parhaat lapsuusmuistot :) niistähän sai rakenneltua latoon vaikka mitä hienoja luolia ja linnoja :) ihme ettei tullut mitään pölykeuhkoa siellä heinissä resuamisesta.

Muoks: sehän oli latohanko millä puskettiin heinät latoon, onneksi emännys muisti :)

https://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/Latohanko_57781238.htm

Ja just tällänen heinähäntä meillä oli

https://www.nettikone.com/kverneland/heinahanta/1747349
 
Woodsman kirjoitti:
Juu, se kuivan heinän teko oli kyllä ihme homma. Olisko ollut sitten jokin perinne, että sitä piti tehdä niin tolkuttomasti. Muistan kun meillä tehtiin heinät vielä seipäälle, sitten kuskattiin heinähännällä kun oli ladot lähellä, oli ovien karmit lujalla kun puskettiin heinät latoon sillä pirun pitkällä puskimella, nimeä en enää laitteelle muista, tais joskus lautaisesta ladosta takaseinäkin pullahtaa kun tuikattiin 5-tonnisella oikein vauhdilla :D
Kanttipaaleihin liittyy ne parhaat lapsuusmuistot :) niistähän sai rakenneltua latoon vaikka mitä hienoja luolia ja linnoja :) ihme ettei tullut mitään pölykeuhkoa siellä heinissä resuamisesta.

Muoks: sehän oli latohanko millä puskettiin heinät latoon, onneksi emännys muisti :)

https://www.tori.fi/etela-pohjanmaa/Latohanko_57781238.htm

Ja just tällänen heinähäntä meillä oli

https://www.nettikone.com/kverneland/heinahanta/1747349
Klikkaa laajentaaksesi...
Heinähäntä on tuttu peli, latohanko täysin tuntematon. Ei mahdollisesti käytetty isossa mitassa näillä kulmilla.

Olihan se paalujen kanssa resuaminen ja niiden kanssa käsipelissä härvääminen melkoista hommaa. Yleensä helle, paalit noin 10 kiloisia. Päivän kun niitä mätti niin huhhuh. Saattoi olla viikonkin show, kun niitä kerättiin naapureiden kanssa porukalla.

Kaikki ketkä hangon varteen kykeni oli paalin keräyksessä ja ajossa. Alaikäiset kuormassa asettelemassa paaluja. Ei ollut hääviä sekään, paaleja lensi päin pläsiä rehulaitojen yli nakeltuna. Kuormista tehtiin korkeita ja asettelijat jäi kuorman päälle, kun alaskaan ei ilman tikapuita päässyt. Ne kuorman päällä olijat toivoivat hartaasti, että kuskiksi ei sattunut joku vesipää, kylän paras rattorikuski, joka kaataa kärrin.

Eipä niitä kärrejä kuitenkaan kaadettu, kuskit osasi pitää varansa.
 
Ikarus kirjoitti:
Heinähäntä on tuttu peli, latohanko täysin tuntematon. Ei mahdollisesti käytetty isossa mitassa näillä kulmilla.

Olihan se paalujen kanssa resuaminen ja niiden kanssa käsipelissä härvääminen melkoista hommaa. Yleensä helle, paalit noin 10 kiloisia. Päivän kun niitä mätti niin huhhuh. Saattoi olla viikonkin show, kun niitä kerättiin naapureiden kanssa porukalla.

Kaikki ketkä hangon varteen kykeni oli paalin keräyksessä ja ajossa. Alaikäiset kuormassa asettelemassa paaluja. Ei ollut hääviä sekään, paaleja lensi päin pläsiä rehulaitojen yli nakeltuna. Kuormista tehtiin korkeita ja asettelijat jäi kuorman päälle, kun alaskaan ei ilman tikapuita päässyt. Ne kuorman päällä olijat toivoivat hartaasti, että kuskiksi ei sattunut joku vesipää, kylän paras rattorikuski, joka kaataa kärrin.

Eipä niitä kärrejä kuitenkaan kaadettu, kuskit osasi pitää varansa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Korkeita oli kuormat. Allekirjoittanut on kuulemma tippunut paalikuorman päältä pää edellä, kimmokkeella Tuhtin aisasta betonilattialle 4 vuotiaana, mitään pahempaa vikaa ei ole ilmeisesti tuostakaan aivotärähdyksestä jäänyt? ;)

Itse taisin josku 13-vuotiaana viskoa hangolla paaleja kyytiin, pakkohan se oli ettei olis jotenkin pidetty heikkona :D Jos nykyään päästettäs lapset tekemään tuommosia hommia niin lastensuojeluilmotusta pukkais, oli se sen verran rankkaa natiaiselle.
 
Woodsman kirjoitti:
Korkeita oli kuormat. Allekirjoittanut on kuulemma tippunut paalikuorman päältä pää edellä, kimmokkeella Tuhtin aisasta betonilattialle 4 vuotiaana, mitään pahempaa vikaa ei ole ilmeisesti tuostakaan aivotärähdyksestä jäänyt? ;)

Itse taisin josku 13-vuotiaana viskoa hangolla paaleja kyytiin, pakkohan se oli ettei olis jotenkin pidetty heikkona :D Jos nykyään päästettäs lapset tekemään tuommosia hommia niin lastensuojeluilmotusta pukkais, oli se sen verran rankkaa natiaiselle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Käytännössä kaikki, jotka sen paalin sai heivattua kuormaan, niitä oli nakkelemassa.
Joiden voimat eivät kunnolla siihen riittäneet ne oli kuormassa. Heh, mutta oli voimaakin ranteessa jo 15-vuotiaana niin, että äkkinäisiä hirvitti:)
 
Sorminiittokoneesta jäänyt lähtemättömät muistot.Kosteaa juuriheinää timoteissa jos oli niin muutama metri eteen ja pakilla nykien pari metriä taakse.Kaksoisormien päihin tuli tupot jotka aina ei lähtenyt peruuttamallakaan vaan piti käsin vejellä pois.Ei ollut hydraulista suunnanvaihtoa eikä riippumatonta nostolaitetta Forson majorissa.Kuivaa tienvarsiheinää voisi huviksi niitellä sillä vieläkin.Kun nosti käsin terän kuljetusasentoon oli sormet pidettävä pois kaksoissormien välistä kun terä loksahti alas kuin giljotiini.Moni oli kuulemma katkonut sormiaan siinä huolimattomuuttaan.
 
Ikarus kirjoitti:
Molemmin puolin niittävä? Eli kierretään lohkon ympäri 5-6 kertaa ja aletaan niittämään pisintä sivua. Kone käännetään hydrauliikalla käännöksessä joko oikealle tai vasemmalle työasentoon.

On muuten äkistään hankala ajaa kone vasemmalla, mikään muu työkone ei ole työasennossa traktorin vasemmalla puolen.
Tottuu siihen ja peilistä koneen pysymistä laistilla on helpoin seurata. (On tietysti edestakas ajettaessa joka toisen niittolaistin oikeallakin, käännös ja kone vasemmalle, käännös ja kone oikealle.)
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos vinkistä. On muuten tosi vittumainen niittää vasemmalle puolelle, kun hallintalaitteet (kaksi hydrauliikan keppiä) ovat oikealla puolella lattialla.

Tänään oli hidasta, kun heinä oli niin paksua, että pakko oli pienentää vaihdetta. Ja lakoontuneen heinän seasta ojakin löytyi joskus vähän hassusta paikasta. Onneksi tuo nousee yleensä aika nätisti ylös...
 
Mulla on mielikuva jostain Keskon konekuvastosta 90-luvun vaihteesta, että tuo SM4 olis maksanut reilun 20 tmk. Näitä remmivetoisia sai sitten reilulla kympillä, että olihan siinä hintaa kerrakseen.
Jos tuommoisen meinaa käytettynä vielä hommata johonkin pieneen nurkkien siistimiseen, niin teräpalkkiin ei kaiketi ole saanut enää 10 vuoteen mistään osia. Laakereita ja teriä nyt tietty, mutta loput on otettava jostain varaosakoneesta.

Mulla on tienvarsivehkeenä vanha MCcorminkin sormikone. Resuinen kun mikä, mutta kyllä se vielä asiansa ajaa kun pyörittää maltillisilla kierroksilla ja etenee etanan vauhdilla. Työteho ei nyt huimaa, mutta mulla tulee kokoajan kellosta lisää aikaa. Rampan tein viimeksi 50 mm liimapuusta. Se tuntuu kestävän sen mitä tarviikin.
 
STURM.AUSF.G kirjoitti:
Sorminiittokoneesta jäänyt lähtemättömät muistot.Kosteaa juuriheinää timoteissa jos oli niin muutama metri eteen ja pakilla nykien pari metriä taakse.Kaksoisormien päihin tuli tupot jotka aina ei lähtenyt peruuttamallakaan vaan piti käsin vejellä pois.Ei ollut hydraulista suunnanvaihtoa eikä riippumatonta nostolaitetta Forson majorissa.Kuivaa tienvarsiheinää voisi huviksi niitellä sillä vieläkin.Kun nosti käsin terän kuljetusasentoon oli sormet pidettävä pois kaksoissormien välistä kun terä loksahti alas kuin giljotiini.Moni oli kuulemma katkonut sormiaan siinä huolimattomuuttaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo sormien katkominen tuolla on kuulemma ollut hyvinkin yleistä aikoinaan.
 
Iltalehti uutisoi, että nyt tulee Käristyskupoli ja Hiki-inferno. Se muuten tarkoittaa sitä, että aloitan voimakkaan lomalötköilyn ja katson vaahteran alta käsin, miten inferno etenee käristyskupolissa. :cool:
 

Liitteet

  • 1563774003205.png
    1563774003205.png
    458.9 KB · Luettu: 13
Telaketju kirjoitti:
Mulla on mielikuva jostain Keskon konekuvastosta 90-luvun vaihteesta, että tuo SM4 olis maksanut reilun 20 tmk. Näitä remmivetoisia sai sitten reilulla kympillä, että olihan siinä hintaa kerrakseen.
Jos tuommoisen meinaa käytettynä vielä hommata johonkin pieneen nurkkien siistimiseen, niin teräpalkkiin ei kaiketi ole saanut enää 10 vuoteen mistään osia. Laakereita ja teriä nyt tietty, mutta loput on otettava jostain varaosakoneesta.

Mulla on tienvarsivehkeenä vanha MCcorminkin sormikone. Resuinen kun mikä, mutta kyllä se vielä asiansa ajaa kun pyörittää maltillisilla kierroksilla ja etenee etanan vauhdilla. Työteho ei nyt huimaa, mutta mulla tulee kokoajan kellosta lisää aikaa. Rampan tein viimeksi 50 mm liimapuusta. Se tuntuu kestävän sen mitä tarviikin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä kotipaikassa oli aikoinaan Fergusonin sormipalkkiniittokone, tullut ilmeisesti Hiirenharmaan mukana. Olihan siinä aina kaikenlaista pientä laittoa kuten terälappujen niittausta ym. Ja meni siinäkin joskus se puinen kiertokanki poikkikin, sen taisi isä jostain hyvästä puusta tehdä uuden tilalle. Sehän varmaan toimikin siinä jonkunlaisena sulakkeenakin. Itse en sillä niittänyt koskaan, mutta hyvin tarkkaa puuhaa sillä niitto oli. Sopivaa lakoheinää vain toiseensuuntaan ajaen, tai jossain 2 metriä eteen ja yksi taakse tyyliin. Sen jälkeen tuli Ylö 185 lautaskone, sehän se vasta peli olikin uutena. Sillä tuli ajettua paljonkin, niin kovaa pystyi niittämään kuin mf kulki ja pystyi ajamaan pellolla. Mutta vanhemmiten kun vetohihna kului alkoi luistamisongelmat. Ja valitettavaan suomalaistyyliin siinäkin oli materiaalissa tingitty joka alkoi näkyä kaikenlaisina vikoina. Sitten on ollut kaikenlaisia ulkolaisia niittomurskaimia tilalla, nostolaitteessa ja hinattavina. Kestää nekin aikansa, mutta kuluvia vehkeitä ja käytettynä hankittuja niin on niissäkin murheita. Nykyisin on uusimpana niittokoneena 5 metrinen ilman murskainta. Ja voi niittää menopaluunakin.
 
Erkki kirjoitti:
Katso liite: 31508 Minäkin iskin näppini Nuffieldiin, nimittäin kunnostamaan latoon aikoinaan säilöttyä kolmos-nuhvia. Syksyllä pitäisi olla jo ajossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
(y) laitahan kuva, kun saat ajokuntoon. Kolmosta ei ollut, mutta nelonen aikoinaan oli, sekä se viimeinen pyöreänokkainen.

Aika lujia ne oli, eikä lohkon kyljet noista koskaan ruostuneet:)

Edit: alkoi vieläkin polveen jomottaa, kun muistelin poikasena rehusiilossa Nuhvilla tehtyä säilörehun tiivistämistä sekä levitystä. Ei ollut se kytkinpoljin sieltä keveimmästä päästä polkea.

Nuffield 3DL

Nuffield ja Leyland traktoreiden suomalaisen merkkikerhon sivut.
www.nuhvi.fi www.nuhvi.fi

Harrastajille on jopa foorumi. Sieltä löytyy tietoa noista englannin kruununjalokivistä :)
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top