Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Puuhasteltiin vähän lihakanien parissa taannoin. Päätettiin laittaa joutavat urokset pareittain kasvamaan vielä vähän kokoa nyt kun tilaa on.. hitokseen hyvin sikiävät noi urokset. Tehneet jo kolme poikuetta. Voi olla että ens kerralla en luota miehen mielipiteeseen jänisten sukupuolesta. Katso liite: 31213

Minä jotenkin arvaan mitä on päässyt tapahtumaan tuossa sukupuolen määrityksessä:

 
Jospa toiveesi kuullaan.:) Tosin mitään kohtuuttahan siinäkään ei ole, kun oikein lojokkisateet alkavat, samaan hintaan tulee kolme viikkoa.
Suomen säässä ei usein tunnu olevan mitään kohtuutta ja pieniä annoksia: se on aina äärestä toiseen ja viikkokaupalla sitä yhtä lajia mitä sattuu tulemaan. Se on niin kuin meillä (ilmasto)politiikassakin että on vain yksi totuus kerrallaan minkä nimeen vannotaan..
 
1000000l/1000kg/1ha.
Ei hääviltä näytä. Tuntuu että imeytyy jo ikeniin kaikki nämä pienet kuurot mitä tulee.
 
Viimeksi muokattu:
1000000l/1000kg/1ha.
Ei hääviltä näytä. Tuntuu että imeytyy jo ikeniin kaikki nämä pienet kuurot mitä tulee.
Nyt näytti forecan seuraavat 10 vrk tänne normaalia kesäkeliä noin 23 C, mutta ei juuri sadetta. Mutta matalapaineen reuna pyörii lähellä, saattaa sitä vettä jossakin kohtaa tulla lojakastikin. Sattuisi nyt sinne teille.

Ja kun se reuna pyörii lähellä, pitkän ennusteenkin tekeminen on aika tuurinpeliä. Joku virtaus vähän muuttuu niin tosiaan sataa sen tilaamasi viikon.

Onpa käynyt niinkin, että sitten sataa kerralla kolme viikkoa. Kerran tehtiin 1.sr-satoa noin kolme viikkoa. Tästä on jotain 12 - 15 vuotta. Satoi, satoi ja jälleen satoi. Jäi se liejussa tärsiminen hyvin mieleen. Paalin (jossa puolet vettä) kun pudotti käärimestä, vesi roiskahti. Oltiin (rehuntekijät) aika hapoilla ja kypsiä sen turnajaisen jälkeen. Muistaakseni piti ihan viinaa ottaa:)
 
Ohuempaan tavaraan mulla on Motonetin alle satasen puikkopeli,parimillistä puikkoa polttaa miten vaan,3.2 kanssa ei pitkään polttele kun pitää jäähdytellä muuntajaa,halpaa hain ja halvan sain,kyllä tolla nyt toimeen tulee.
 
Onko vinkkiä toimivasta ja halvasta hitsausinvertteristä? Alle 300€ hintaluokassa.
Käy katsomassa:

ja hakuun hitsaus.
 
Käy katsomassa:

ja hakuun hitsaus.
Ei kyllä oikein tarjonnut osumia..vai onko Timcot hyviä?
 
Ei kyllä oikein tarjonnut osumia..vai onko Timcot hyviä?
Kyllähän käytettyä kannattaa harkita. Moni saanu hyviä löytöjä.


150minarc
250e

31395

https://m.tori.fi/vi/59030986.htm

Uusi 500e
https://webshop.industriacenter.fi/product/1069/kemppi-minarc-150-puikkohitsauskone




Kannattaa myös kokeilla kepillä jäätä ja heittää tarjous.
Joskus voi osua.


Esim tämä olis jo löytö jos pistäisi tasan 300e.



Suurin piirtein 20 puikkoa hitsattu, joten uutta vastaava. Malli 151i, caddy tm A31.
Asiallisen tarjouksen voi tehdä. Hinta 420e


31394

https://m.tori.fi/vi/57254076.htm


Siinä alta 700e pyörii uuden hinta.
https://www.haka-kone.fi/kauppa/puikkohitsaus/puikkohitsauskoneet/esab-caddy-151i-a31-230v/
 
Nätisti se menee, kun on terävä. Aikoinaan kovakuntoiset miehet niitti viikatteella kilpaa, pitkän päivän kun sen kanssa viuhtoo, iltasilla ehken nukutti. Niitto on osaavan käsissä sillä tosi joutuisaa ja helpon näköistä.

Hevosella vedettävä niittokone syrjäytti viikatteella niittäjät. Se on muuten yllävän raskas vetää, nippanappa mönkkärillä sen saa liikkeelle.

Ajattelin miekin muutaman rivin viikatteella niitosta tähän pistää. Siitä ku on tullu minulle yksi kesän parhaista kuntoilu muodoista. Mulla on parin hehtaarin puuhapalsta ja siellä riittää niitettävää. Oottelen niittokauden alkua ku hiihtäjät lumien tuloa. Hyviä teriähän nykyään on saatavilla aika hyvin. Kun hommaa, tai ottaa sen taotun terän, niin sen saa normaalikonstein kyllä teräväksi. Peruskunnostus pitäisi tehdä tahkolla, mutta ku ei ole aina pyörittäjää, niin olen usein tehnyt sen ruuvinvääntimellä ja hiomalaikalla. Vaihtelen vaan santapaperin karkeutta. Normaali järjellä varustettu kansalainen kyllä hoksaa oikean pyörimissuunnan laikalle, eikä sitten myöskään polta terää, joten siitä on turha enempiä varoitella. Oikea teroituspa on minusta se, jolla terän saa teräväksi ja siksi itse käytän perinteistä kovasimen pyörittelyä viikatteen terällä. Kuten puukkoa teroittaisin. Varren pää pannaan maahan ja terän kärki tuetaan johonkin tukevaan, puuhun, ladon seinään tai vaikka kiveen ja sitten teroitetaan. Kärki teroitetaan sitten erikseen. Viikatteen terä teroitetaan vain yläpuolelta, alapuolta ei juuri hiota, vain kierre poistetaan parilla kovasimen vedolla. Kyllä määki sitten perinteistä teroitusta teen silloin ku "Ansa Ikonen" pyörii lähellä…. Niitettäessähän terää teroitetaan silloin, kun se tylsyy, tai ku pitää huilia. Terä on siis se helppo juttu. Nyky varret ovat vaan ihan täysin perseestä. Järjestään kaikki myytävät ovat liian lyhyitä. Viikatteen varsi pitää olla käyttäjää vähintään leukaan. Tarkoitus on että selkä on suurin piirtein suorana. Alimmainen kahva säädetään käyttäjän lonkkanivelen kohdalle, tai hiukka yläpuolelle ja ylempi kahva alakahvasta kyynärpäästä sormenpäiden kärkeen välisen mitan verran, tai hiukka enemmän. Tämmösiä varsia ei saa kaupasta, eikä löydy kotoakaan. Esi-isät olivat sen verran lyhyitä. Varsi pitää siis tehä ite. Varren voi tehdä puusta, tai rautaputkesta. Ite tein 2 mm huonekaluteräsputkesta. Tykkään Uukuniemeleäisestä mallista, jossa varsi tekee pienen mutkan alakädensijan jälkeen. Vartta pitää sitten hiukka taivutella terän puoleisesta päästaä, niin että löytää terälle oikean kulman. Uittokalusteesta saa terän kiinikkeitä. Kun tuo terä ja varren ergonomia ovat kunnossa, on niittäminen tosi hienoa hommaa.

Jos hommaa eurooppalaisen viikatteen, on sen kanssa touhuaminen sitten ihan erilaista hommaa. YouTubesta löytyy videoita... Esim hakusanalla "liekurs" löytyy ruotsalaisen Jan Westerisen tekemiä videoita aiheesta.
 
Samuli Paulaharjun Härmästä taltioiman tiedon mukaan tuli viikatteen olla niin terävä, että sillä pystyi ajamaan parran. Härmäläiset käyttivät hiomakiveä, kun taas joen vastarannalla niittäneet kauhavalaiset hiekkatikkua. Kun itse pääsin joskus seuraamaan erään vanhankansan niittomiehen työskentelyä, niin hän pysähtyi vähän väliä pyyhkäisemään terää hiomakivellä, ilmeisesti terän oli pysyttävä jatkuvasti tuollaisena partaveitsenterävänä.
 
Huittislainen Mikko Yli-Härkkilä kuvailee, kuinka raskaissa töissä oli vain pärjättävä ja miten vaatimattomilla ruuilla. Aamupalana saattoi olla perunaa, kovaa leipää ja silakkaa, keväisin sai kyytipojaksi piimää. Lihasta ja voista oli aina pulaa. Kun toimittaja Ihamäki kysyy, miten nykyihminen pärjäisi entisajan töissä, niin Yli-Härkkilä tuumaa: "Ei siitä tulisi mittään".

Viikate ei ollut museotavaraa vielä 1960-luvullakaan. Haastattelussa vuodelta 1966 kuullaan seppä Ilmari Kolehmaista Kivijärvellä, Keski-Suomessa. Takominen oli taitolaji, sillä oikein taottuna viikatetta ei tarvinnut uutena teroittaa, vaan se pystyi heti heinään.

 
Back
Top