YliKoo
Greatest Leader
Olisitko soittanut sähkölaitokselle, että kunta pimeäksi NYT
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Minä jotenkin arvaan mitä on päässyt tapahtumaan tuossa sukupuolen määrityksessä:
Justin Case
Eversti
Kymmenien tuhansien mehiläisten kanssa touhuaa ja ei yhtään pistoa tule,sitten kun hakee liiteristä saunapuuta niin saa ampiaiset päin naamaa,nyt on kajuutta turvoksissa.
Ikarus
Respected Leader
Niin tietysti. Kelikin lämpesi, nyt 17 C, ei tätä hellettä kestä valkoihoinen.
Ikarus
Respected Leader
Meillä on tullut kuuroja sopivasti, mutta tuurinpeliähän ne, jossain sataa, naapurissa välttämättä ei yhtään. Lämmetä kyllä voisi ja ilmeisesti lämpeneekin.
Tuo veden puute leikkaa äkkiä toista sr-satoa, sekä tietenkin muutakin satoa, jos häjyksi heittäytyy.
Jospa toiveesi kuullaan.
Tosin mitään kohtuuttahan siinäkään ei ole, kun oikein lojokkisateet alkavat, samaan hintaan tulee kolme viikkoa.Suomen säässä ei usein tunnu olevan mitään kohtuutta ja pieniä annoksia: se on aina äärestä toiseen ja viikkokaupalla sitä yhtä lajia mitä sattuu tulemaan. Se on niin kuin meillä (ilmasto)politiikassakin että on vain yksi totuus kerrallaan minkä nimeen vannotaan..Jospa toiveesi kuullaan.
Ikarus
Respected Leader
Nyt näytti forecan seuraavat 10 vrk tänne normaalia kesäkeliä noin 23 C, mutta ei juuri sadetta. Mutta matalapaineen reuna pyörii lähellä, saattaa sitä vettä jossakin kohtaa tulla lojakastikin. Sattuisi nyt sinne teille.
Ja kun se reuna pyörii lähellä, pitkän ennusteenkin tekeminen on aika tuurinpeliä. Joku virtaus vähän muuttuu niin tosiaan sataa sen tilaamasi viikon.
Onpa käynyt niinkin, että sitten sataa kerralla kolme viikkoa. Kerran tehtiin 1.sr-satoa noin kolme viikkoa. Tästä on jotain 12 - 15 vuotta. Satoi, satoi ja jälleen satoi. Jäi se liejussa tärsiminen hyvin mieleen. Paalin (jossa puolet vettä) kun pudotti käärimestä, vesi roiskahti. Oltiin (rehuntekijät) aika hapoilla ja kypsiä sen turnajaisen jälkeen. Muistaakseni piti ihan viinaa ottaa
Justin Case
Eversti
Ohuempaan tavaraan mulla on Motonetin alle satasen puikkopeli,parimillistä puikkoa polttaa miten vaan,3.2 kanssa ei pitkään polttele kun pitää jäähdytellä muuntajaa,halpaa hain ja halvan sain,kyllä tolla nyt toimeen tulee.
arix
Respected Leader
Käy katsomassa:
Huutokaupat.com | Suomen kiinnostavin kauppapaikka
Huutokaupat.com on Suomen kiinnostavin kauppapaikka. Sivustolla on jatkuvasti myynnissä monipuolinen valikoima ajoneuvoja, työkoneita, asuntoja, tontteja, työkaluja, kalusteita ja paljon muuta. Ilmoittajina toimivat tuhannet yritykset, ulosottovirastot, puolustusvoimat, kunnat ja muut julkisen...
huutokaupat.com
ja hakuun hitsaus.
Ei kyllä oikein tarjonnut osumia..vai onko Timcot hyviä?
Tori.fissä myydään kanssa kaikkea perseestä perämoottoriin, eli sinne!
Kyllähän käytettyä kannattaa harkita. Moni saanu hyviä löytöjä.
150minarc
250e
https://m.tori.fi/vi/59030986.htm
Uusi 500e
https://webshop.industriacenter.fi/product/1069/kemppi-minarc-150-puikkohitsauskone
Kannattaa myös kokeilla kepillä jäätä ja heittää tarjous.
Joskus voi osua.
Esim tämä olis jo löytö jos pistäisi tasan 300e.
Suurin piirtein 20 puikkoa hitsattu, joten uutta vastaava. Malli 151i, caddy tm A31.
Asiallisen tarjouksen voi tehdä. Hinta 420e
https://m.tori.fi/vi/57254076.htm
Siinä alta 700e pyörii uuden hinta.
https://www.haka-kone.fi/kauppa/puikkohitsaus/puikkohitsauskoneet/esab-caddy-151i-a31-230v/
Ajattelin miekin muutaman rivin viikatteella niitosta tähän pistää. Siitä ku on tullu minulle yksi kesän parhaista kuntoilu muodoista. Mulla on parin hehtaarin puuhapalsta ja siellä riittää niitettävää. Oottelen niittokauden alkua ku hiihtäjät lumien tuloa. Hyviä teriähän nykyään on saatavilla aika hyvin. Kun hommaa, tai ottaa sen taotun terän, niin sen saa normaalikonstein kyllä teräväksi. Peruskunnostus pitäisi tehdä tahkolla, mutta ku ei ole aina pyörittäjää, niin olen usein tehnyt sen ruuvinvääntimellä ja hiomalaikalla. Vaihtelen vaan santapaperin karkeutta. Normaali järjellä varustettu kansalainen kyllä hoksaa oikean pyörimissuunnan laikalle, eikä sitten myöskään polta terää, joten siitä on turha enempiä varoitella. Oikea teroituspa on minusta se, jolla terän saa teräväksi ja siksi itse käytän perinteistä kovasimen pyörittelyä viikatteen terällä. Kuten puukkoa teroittaisin. Varren pää pannaan maahan ja terän kärki tuetaan johonkin tukevaan, puuhun, ladon seinään tai vaikka kiveen ja sitten teroitetaan. Kärki teroitetaan sitten erikseen. Viikatteen terä teroitetaan vain yläpuolelta, alapuolta ei juuri hiota, vain kierre poistetaan parilla kovasimen vedolla. Kyllä määki sitten perinteistä teroitusta teen silloin ku "Ansa Ikonen" pyörii lähellä…. Niitettäessähän terää teroitetaan silloin, kun se tylsyy, tai ku pitää huilia. Terä on siis se helppo juttu. Nyky varret ovat vaan ihan täysin perseestä. Järjestään kaikki myytävät ovat liian lyhyitä. Viikatteen varsi pitää olla käyttäjää vähintään leukaan. Tarkoitus on että selkä on suurin piirtein suorana. Alimmainen kahva säädetään käyttäjän lonkkanivelen kohdalle, tai hiukka yläpuolelle ja ylempi kahva alakahvasta kyynärpäästä sormenpäiden kärkeen välisen mitan verran, tai hiukka enemmän. Tämmösiä varsia ei saa kaupasta, eikä löydy kotoakaan. Esi-isät olivat sen verran lyhyitä. Varsi pitää siis tehä ite. Varren voi tehdä puusta, tai rautaputkesta. Ite tein 2 mm huonekaluteräsputkesta. Tykkään Uukuniemeleäisestä mallista, jossa varsi tekee pienen mutkan alakädensijan jälkeen. Vartta pitää sitten hiukka taivutella terän puoleisesta päästaä, niin että löytää terälle oikean kulman. Uittokalusteesta saa terän kiinikkeitä. Kun tuo terä ja varren ergonomia ovat kunnossa, on niittäminen tosi hienoa hommaa.
Jos hommaa eurooppalaisen viikatteen, on sen kanssa touhuaminen sitten ihan erilaista hommaa. YouTubesta löytyy videoita... Esim hakusanalla "liekurs" löytyy ruotsalaisen Jan Westerisen tekemiä videoita aiheesta.
Erkki
Ylipäällikkö
Samuli Paulaharjun Härmästä taltioiman tiedon mukaan tuli viikatteen olla niin terävä, että sillä pystyi ajamaan parran. Härmäläiset käyttivät hiomakiveä, kun taas joen vastarannalla niittäneet kauhavalaiset hiekkatikkua. Kun itse pääsin joskus seuraamaan erään vanhankansan niittomiehen työskentelyä, niin hän pysähtyi vähän väliä pyyhkäisemään terää hiomakivellä, ilmeisesti terän oli pysyttävä jatkuvasti tuollaisena partaveitsenterävänä.
Huittislainen Mikko Yli-Härkkilä kuvailee, kuinka raskaissa töissä oli vain pärjättävä ja miten vaatimattomilla ruuilla. Aamupalana saattoi olla perunaa, kovaa leipää ja silakkaa, keväisin sai kyytipojaksi piimää. Lihasta ja voista oli aina pulaa. Kun toimittaja Ihamäki kysyy, miten nykyihminen pärjäisi entisajan töissä, niin Yli-Härkkilä tuumaa: "Ei siitä tulisi mittään".
Viikate ei ollut museotavaraa vielä 1960-luvullakaan. Haastattelussa vuodelta 1966 kuullaan seppä Ilmari Kolehmaista Kivijärvellä, Keski-Suomessa. Takominen oli taitolaji, sillä oikein taottuna viikatetta ei tarvinnut uutena teroittaa, vaan se pystyi heti heinään.
yle.fi
Viikate ei ollut museotavaraa vielä 1960-luvullakaan. Haastattelussa vuodelta 1966 kuullaan seppä Ilmari Kolehmaista Kivijärvellä, Keski-Suomessa. Takominen oli taitolaji, sillä oikein taottuna viikatetta ei tarvinnut uutena teroittaa, vaan se pystyi heti heinään.
Maaseudulla sirpin ja viikatteen aikaan
Niilo Ihamäen toimittamissa radiohaastatteluissa maaseudun asukkaat muistelevat 1800- ja 1900-luvun vaihdetta, aikaa ennen puimakoneita ja traktoreita, kun työkaluina olivat sirppi ja viikate. Harjavaltalainen 85-vuotias Otto Setälä muistelee miten vähin konein maataloustöissä tultiin...
yle.fi