Suuri maatalouskeskustelu

Saatoin liiotella pellavaa kylväessäni. Melkonen tetris mahduttaa joitain kymmeniä nippuja kuivumaan. Epäilen vahvasti että ammuin itteäni polveen kun ryhdyin näihin talkoisiin

Älähän nyt, kyllä ne kutistuu kuivuessaan :cool: . Meinaatko miten pitkälle jalostaa?
 
säkkikuivaamo. Tarkkaa toimintaperiaatteita en tiedä, mutta myös kuivaus oli paljon raskasta työtä vaativa projekti. Painavia säkkejä jouduttiin kantelemaan portaita ylös yms.

Toimintaperiaate oli yksinkertainen. Säkeistä kaadettiin sihdin päälle, tasoitettiin ja sytytettiin öljypoltin, puhaltimet päälle ja vahtimaan. Lämpö säädeltiin sen mukaan miten paljon onka nousi lavalta.......ja jos oli ruuhkaa, niin öljyä paloi. Kuivat jäähdytettiin ja eikun lava kenkalleen vinssillä ja säkittämään sivuluukuista. Ainoa hyvä puoli oli se, että kuivatut säkit olivat kevyempiä kuin sinne tuodut.

Heinänsiemenen kuivaaminen olikin sitten jo oikeaa kärpän hommaa. Lämmöt eivät saaneet nousta liikaa ja sitä piti vahtia koko ajan, ainoa säätö oli polttimen horo säädin. Automatiikan huippu oli se, että kyläkauppias toi uusia pö-tynnyreitä mestoille pari kertaa viikossa. :) Heinänsiemen kuivattiin kankaiden päällä, siihen oli sellainen puuvillalakanoista tehty yhtenäinen vaate, muuten siemen olisi poistunut sihdistä kuivaamon alle. :cool:

Eräitäkin päiviä olen yläasteikäisenä ollut koulusta veks ja kuivaamossa, kyllä se tympäisi ja mehtuuhommat kärsivät siitä myös. En kaipaa hetkeäkään niistä hommista, helvetin pölyistä ja stressaavaa ja säkkivaiheet keskenkasvuiselle ihan järjettömän raskaita.

Kutakuinkin nelimottinen se oli tämäkin kuivaamo, kun ottaa huomioon, ettei sitä ääriään myöten koskaan täytetty, puhaltimien teho taisi riittää noin maksimi 40-senttiseen kerrokseen, märkää sitten vielä vähemmän. Oli se näpertelyä, kun vertaa nykytouhuun.
 
Täytyy kattoa ny kuin akan käy. Mulla on sitä lampaanvillaaki vielä oottamassa syksyä ja rukille pääsyä. Ois se kyllä aika mageeta jos aika riittäis työstään ihan maaliin asti. No, siemeniä ainaki piisaa talveksi.
 
Katso liite: 32454
Edessä 50-luvun puintitekniikkaa, ruosteen jo nykyisin raiskaama Massey Harris, joka vielä 70-luvulla pui ollessani kaljapullon kokoinen kotitilallani rahtipuintia.

Takana 90-lukulainen Sampo. On tekniikka kehittynyt. Jos Sampon takana olisi se Belgian kokoinen nykypuimuri, niin huomattaisiin, että teknologian kehitys ei tuohon 2000-sarjaan pysähtynyt. (En ole varma, onneksi vai valitettavasti, Sampossa ei ole yhtään tietokonetta sekoilemassa.)

Katso liite: 32455
Siinä se Volkkarin mylly.
Isä meinasi ostaa tuollaisen joskus 80-luvun alussa. Olisi käsistään kätevänä sen varmaan saanutkin puintikuntoon. Ajatuksella, että halvempaa puida itse kuin maksaa naapureille. Onneksi ei ostanut, sitä sepittämisen määrää. Ja meilläkin pelloissa sellaisia kohtia, että kapeat renkaat olisivat lipsuneet.
 
Isä meinasi ostaa tuollaisen joskus 80-luvun alussa. Olisi käsistään kätevänä sen varmaan saanutkin puintikuntoon. Ajatuksella, että halvempaa puida itse kuin maksaa naapureille. Onneksi ei ostanut, sitä sepittämisen määrää. Ja meilläkin pelloissa sellaisia kohtia, että kapeat renkaat olisivat lipsuneet.
Ne 60-70-80-lukujen puimurit oli käytännössä varustettu kottikärry-ja moponrenkaiden tasoisella rengastuksella. Myöskään voimansiirto ei ollut hirvittävän vahvalla tasolla, eikä painonjakaumastakaan kannettu paljoa huolta. Ulkomaisilla suunnitteluinsseillä oli käsittääkseni hirvittävän suuria vaikeuksia ymmärtää suomalaisia puintiolosuhteita kuten pehmeitä peltoja ja puitavan viljan kosteutta. Vähitellen ne koneiden renkaat ja muut ominaisuudet paranivat nykyiselle tasolle..
 
Ne 60-70-80-lukujen puimurit oli käytännössä varustettu kottikärry-ja moponrenkaiden tasoisella rengastuksella. Myöskään voimansiirto ei ollut hirvittävän vahvalla tasolla, eikä painonjakaumastakaan kannettu paljoa huolta. Ulkomaisilla suunnitteluinsseillä oli käsittääkseni hirvittävän suuria vaikeuksia ymmärtää suomalaisia puintiolosuhteita kuten pehmeitä peltoja ja puitavan viljan kosteutta. Vähitellen ne koneiden renkaat ja muut ominaisuudet paranivat nykyiselle tasolle..
Tämä näkyy selkeästi saksalaisessa Fahrissa. Vielä 80-luvun Fahr on selkeästi hyvän kelin puimuri. Toimii auttavasti kuivissa olosuhteissa, mutta ongelmat alkavat sekä etenemisessä sekä puinnissa, kun laitetaan kosteutta kasvustoon yli 30 % ja vähän kosteutta myös maaperään. Raiteiden auraus alkaa välittömästi.

Mitenkään kummemmin Sampoa kehumatta se on Suomessa paikallisiin puintiolosuhteisiin (usein märkää syksyllä) suunniteltu puimuri.

Kerran olin Fahr-kuskille rahtia puimassa. Se oli auraillut Fahrilla rumia raiteita ja varotteli, että siinä on pehmeää. Ajaa lipsautin Sampolla siitä, eikä edes pientä painumaa peltoon Sampon rengas jättänyt. Sampo on kokoluokkaa isompi ja painavampi kuin se Fahr, millä kaveri siinä puintia oli yrittänyt.

Luullakseni Porissa on mietitty painonjakaumaa ja puimurin rengastustakin, saksalaisen insinöörin ei ole tarvinnut.

Ohrat laarissa. Kauraseulan vaihto sekä hivenen muutkin säädöt muuttuu. Puintikelan ja puhaltimen nopeus, seuloille tulevan ilmavirran suunta, puintivälikin muuttuu. Nuo säädöt muutetaan minuuteissa, ei ole hankala operaatio. Jokaiselle puitavalle kasville löytyy valmis perussäätö. Noista hienosäätämällä sitten hifistely.
 
Komppaan kyllä tuota Fahrin aurausominaisuutta. Vielä kun kotomarkilla viljeltiin niin eräs vuosi tuli paikallinen kyläläinen puimaan pystyyn ohrat. Fahrissa selkeesti leveämpi rengastus ja muutenkin varusteet kohdillaan, mutta kovasti kyllä upotti. 580 ja 680 sampo ei ollut samoista pelloista moksiskaan.
 
Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin
Itävalta kielsi heinäkuussa glyfosaatin käytön ensimmäisenä EU-maana.
Ei käsitetä, mihin tämä johtaa. Viljelykustannusten ja ruoan hinnan nousuun. Paluu 70-luvun satotasoihin. Kiellon päälle pistävien maiden maatalouden kilpailukyky on saman tien mennyttä.

Maaperää ja polttoainetta säästävä viljelytapa suorakylvö jää unholaan.

Jenkkilässä on alueita, missä muu kylvötapa ei eroosion takia enää ole mahdollinen. Tosin eipä ne ole glyfosaattia kieltämässäkään. Pohjois-Amerikan viljelijät eivät takuulla ole Euroopan glyfosaatti kiellosta pahoillaan.

IMG_20190904_115130.jpg
Edit: suorakylvettyä kauraa. Kuva muutaman tunnin vanha. 1.5-2 l glyfosaattia edellisenä syksynä sadon korjuun jälkeen, keväällä suorakylvö, kesällä rikat pois. Näillä moreeneilla viljely menee ilman glyfosaattia niin reikäpäiseksi työksi, että minä pistän hanskat naulaan ihan suosiolla. Viljelkööt ne, jotka paremmin osaa.
 
Viimeksi muokattu:
reikäpäiseksi työksi, että minä pistän hanskat naulaan ihan suosiolla. Viljelkööt ne, jotka paremmin osaa.
Kävin katsomassa metsäopetusta tänään ja kyllähän opettajan viesti puunkorjuun taloudellisesta kannattavuudesta(korjuuyrittäjille) oli karua kuultavaa. Jotenkin kuulosti ravintoketjun alkupäässä olevan tuottajan puheelta..

Hienoja laitteita oli motosimulaattorit VR-laseineen. Ponssen Scorpionin puikoissa oli toinen pojista..ei ole helppoo ;)

Ei liikkunut motopää kun Seppäsen Jannella..
 
Samaan kasaan ku lykkää valion parsinavettojen vastaisen kamppanjan niin lystiä piisaa.

Mulla lehmät (2kpl, kolmas lähti pohjoseen) asuu hevoskarsinoissa ja ulkoilee päivät joko laitumella tai tarhassa. Myrskyssä ja tulipalopakkasella eivät ulkoile. Silti mä ymmärrän täysin lehmän pitoa parressa. Paskaa nuo tuottavat painonsa verran päivässä. Paskaa minkä ne tuuttaavat just siihen mihin pyrstö osoittaa. Ei sillai hevosmaisen siististi vaan ihan kaikkialle. Tarhaan vienti on kanssa yhtä lystiä, mannerlaatakin liikkuu rivakammin kun noi. Sama vetääkö narusta vai työntääkö persiistä, maisema ei vaihdu. Tänään melkeen myöhästyin spinningistä kantturoiden hidastelun takia. Sisään ne kyllä tulee. Portin ku avaa ni lähtee ku talkkari jäiseltä peltikatolta.

Ei kellään kellä on oikea karja, riitä vuorokaudessa tunnit tämmöseen. Siinä menis koko päivä karsinoita siivotessa ja lehmiä taluttaessa.
 
Tarhaan vienti on kanssa yhtä lystiä, mannerlaatakin liikkuu rivakammin kun noi. Sama vetääkö narusta vai työntääkö persiistä, maisema ei vaihdu.
Tänään tuli ohimennen nähtyä parin nuorikon siirtymää sisälle, niin tuli kyllä mieleen uhmaikäinen lapsi..välillä polvillaa, välillä taka-askel..etenemä nolla..
 
Samaan kasaan ku lykkää valion parsinavettojen vastaisen kamppanjan niin lystiä piisaa.

Nyt menee liikaa mutkia suoriksi. Ei vastusteta. Kerätään edelleen parsinavetoista. Missä kohtaa vastustetaan?
 
Nyt menee liikaa mutkia suoriksi. Ei vastusteta. Kerätään edelleen parsinavetoista. Missä kohtaa vastustetaan?

Eiku vastustetaan kaikkea. Parsia, peltihallipihattoja, häkkejä.. ihan kaikkea mitä vaan keksitään vastustaa. Kaikki kutka saa maataloustukia on saatanasta. Tai jotain muita tukia kurkunkasvatukseen. Boikotoidaan kaikkea. Syödään soijaa ja kohta huomataan et seuraavaksi syyään toisiamme ku muuta syötävää ei oo.
 
Back
Top