Suuri maatalouskeskustelu

PSB 5500 kirjoitti:
Alkoi varmaan moottori polttamaan öljyä kampikammiosta? Tapahtuma joka tunnetaan nimellä ryntäys eli kampikammiossa oleva öljy alkaa palamaan moottorissa ja kone käy niin pitkään kun palavaa riittää. Ja kovilla kierroksilla, eikä taida olla helppo sammuttaa millään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kerran puuterilumessa kelkalla. Tulin pois, vaihde vapaalle ja aukomaan säilytyspaikan ovia. Moottori ryntäsi. Revin tulppien hatut irti, kierrokset vain kasvoivat. Huusi siinä aikansa, sammui ja ei edes hajonnut. Onneksi oli vaihteistolla varustettu kelkka ja vaihteisto vapalla. Jos ei ollut, sehän meni varaston ovesta läpi.

Öljypaloissa yleensä tulee tuhojakin. Kuorma-auton moottorin rynnätessä mäntiä yms. moottorin toiminnalle oleellista on löydetty tosi pitkienkin matkojen päästä. Osissa enemmän massaa. Tulee lohkosta läpi kuin voipaperista ja energiaa riittää.
 
kolomaittis kirjoitti:
Tossahan vilahtaa alussa Riukuvammas jollaisella opettelin kaivuuhommia, sillä erotuksella että mulla koneena oli Nuffield 460. Siinä oli voimaa yllättävän paljon.
Mahtaisko sitä osata kaivaa vielä tollaisella, nelivipuisella.
Nykyään sentään käytössä Vammas Kersantti kaksivipuisena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan osaisit, hidasta voisi alkuun olla. Meillä vaihtui aikoinaan monivipuinen metsäkuormaaja kaksivipuiseen, niin oli kyllä VAIKEAA aluksi!
Tosta moottorin ryntäyksestä vielä niin jotkut urakkamiehet puhuivat joskus, että Ursus oli rynnännyt ja ääni oli ollut melkoinen kun mootyori olisi jonkun arvion mukaan kiertänyt 10-12000 kierrosta minuutissa ennen kuin alkoi tulla rautaa lohkon kyljestä ulos..
 
kolomaittis kirjoitti:
Tossahan vilahtaa alussa Riukuvammas jollaisella opettelin kaivuuhommia, sillä erotuksella että mulla koneena oli Nuffield 460. Siinä oli voimaa yllättävän paljon.
Mahtaisko sitä osata kaivaa vielä tollaisella, nelivipuisella.
Nykyään sentään käytössä Vammas Kersantti kaksivipuisena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Alustana Ford tai Leukku? Vammas on riski kaivuri. Noista on kokemusta itselläkin, tosin oli Valmetin alustalla Länkkärin Ukkomestari. Vaihdoin sen sitten pois johonkin muuhun romuun. Sellaiseen, jossa on vähemmän rikkoontuvia osia.

Nuo on esim. metsäojalla tehokkaita tänäkin päivänä. Telavarustuksella yllättävän hyviä kulkemaan.

Pyörivät koneet ovat nuo vastapainokoneet hyvin pitkälle jo syrjäyttäneet.
 
Ikarus kirjoitti:
Alustana Ford tai Leukku? Vammas on riski kaivuri. Noista on kokemusta itselläkin, tosin oli Valmetin alustalla Länkkärin Ukkomestari. Vaihdoin sen sitten pois johonkin muuhun romuun. Sellaiseen, jossa on vähemmän rikkoontuvia osia.

Nuo on esim. metsäojalla tehokkaita tänäkin päivänä. Telavarustuksella yllättävän hyviä kulkemaan.

Pyörivät koneet ovat nuo vastapainokoneet hyvin pitkälle jo syrjäyttäneet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Leukkuhan siinä ja on vanha metsäojia kaivanut kone, takapyörät ostettaessa liian pienet ilman teloja.
Kyyllä siinä voimaa on ja saa "paljon pahaa aikaan" vieläkin, moottori on kunnostettu hiljattain mutta tapeissa löysää niin pitää ennakoida esim. sivu käännöissä.
Onhan se kömpelö pyöriviin koneisiin joissa kaiken maailman kallistukset, ympäripyörittäjät kauhoissa.
 
Fremen kirjoitti:
Pahkina! Kohdassa 8:55 esiintyvän tyyppistä pärekonetta on meikäläinenkin päässyt kerran kokeilemaan... hieno video oli, ja todistus siitä että rauta muuten kestää ikää!
Olisi mielenkiintoista tietää miten paljon noita tehtiin kattoihin ja kuinka paljon valaistukseen, ennen kuin tiili ja parafiini tai sähkö ne syrjäyttivät, ja todennäköisesti melko nopeastikin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Päreiden pääasiallinen käyttö olivat pärekatot, yksi katto nieli jo melkoiset määrät päreitä. Niitä tehtiin vielä 1960-luvullakin, ainakin vanhoja kattoja uusittiin vielä silloin, kunnes pelti ja huopa syrjäyttivät sen lopullisesti. Valaistuksessa pärettä käytettiin kai viimeksi sota-aikana, kun muusta poltettavasta oli puutetta, ja jonkinlainen hätäratkaisu se oli jo silloinkin.
 
Erkki kirjoitti:
Päreiden pääasiallinen käyttö olivat pärekatot, yksi katto nieli jo melkoiset määrät päreitä. Niitä tehtiin vielä 1960-luvullakin, ainakin vanhoja kattoja uusittiin vielä silloin, kunnes pelti ja huopa syrjäyttivät sen lopullisesti. Valaistuksessa pärettä käytettiin kai viimeksi sota-aikana, kun muusta poltettavasta oli puutetta, ja jonkinlainen hätäratkaisu se oli jo silloinkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jahah! Itse näin kaupunkilaishiirenä oletin että kaikilla on kattotiilet :) . On meinaan Helsingin kattojen (uudelleen-)pellitys kallista puuhaa nykyään, ja osaajat pitää hakeaa Virosta tai Puolasta tai Saksasta, ei hinnan, vaan sen osaamisen takia. Tiilet tuli halvemmaksi, kerran 50-60 vuodessa heitellään alas, mutta pelti lähtee talvimyrskyssä kerran vuosikymmenessä, jos on talo väärässä kulmassa Kaivopuistoa tahi Eiraa.
Ainoastaan rikkailla on varaa peltikattoon pääkaupungin niemellä!
 
Fremen kirjoitti:
Pahkina! Kohdassa 8:55 esiintyvän tyyppistä pärekonetta on meikäläinenkin päässyt kerran kokeilemaan... hieno video oli, ja todistus siitä että rauta muuten kestää ikää!
Olisi mielenkiintoista tietää miten paljon noita tehtiin kattoihin ja kuinka paljon valaistukseen, ennen kuin tiili ja parafiini tai sähkö ne syrjäyttivät, ja todennäköisesti melko nopeastikin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Naiset käytti päreitä aikanaan pefletteinä saunassa. Isosta puusta sai kuulemma tuhannen pillun päreet, ja sanonta elää vielä tänäkin päivänä!

Sen pituinen se, vaikkei satu ollutkaan :rolleyes:
 
Fremen kirjoitti:
Jahah! Itse näin kaupunkilaishiirenä oletin että kaikilla on kattotiilet :) . On meinaan Helsingin kattojen (uudelleen-)pellitys kallista puuhaa nykyään, ja osaajat pitää hakeaa Virosta tai Puolasta tai Saksasta, ei hinnan, vaan sen osaamisen takia. Tiilet tuli halvemmaksi, kerran 50-60 vuodessa heitellään alas, mutta pelti lähtee talvimyrskyssä kerran vuosikymmenessä, jos on talo väärässä kulmassa Kaivopuistoa tahi Eiraa.
Ainoastaan rikkailla on varaa peltikattoon pääkaupungin niemellä!
Klikkaa laajentaaksesi...
Viimeksi pärekattoja laitettiin latoihin ja muihin ulkorakennuksiin, joihin ei kallista peltiä tai huopaa raatsittu hankkia. Pärekatto oli melko lyhytikäinen, kuulemma olkikattokin oli pitkäikäisempi. Yksi päreiden käyttökohde olivat myös astiat, yleensä korit. Minullakin on niitä käytössä useita erilaisia, isosta pyykkivasusta pieneen perunakoppaan.
 
YliKoo kirjoitti:
Naiset käytti päreitä aikanaan pefletteinä saunassa. Isosta puusta sai kuulemma tuhannen pillun päreet, ja sanonta elää vielä tänäkin päivänä!

Sen pituinen se, vaikkei satu ollutkaan :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuota en itse asiassa tiennyt, enkä olisi ikinä keksinyt yhdistää...
 
Erkki kirjoitti:
Viimeksi pärekattoja laitettiin latoihin ja muihin ulkorakennuksiin, joihin ei kallista peltiä tai huopaa raatsittu hankkia. Pärekatto oli melko lyhytikäinen, kuulemma olkikattokin oli pitkäikäisempi. Yksi päreiden käyttökohde olivat myös astiat, yleensä korit. Minullakin on niitä käytössä useita erilaisia, isosta pyykkivasusta pieneen perunakoppaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep, Englannissa on Cornwallista Norfolkiin asti rannikoilla vanhoja kaisloista tehtyjä kattoja (thatched roof), ovat yleensä yli 50-60cm paksuja mutta yllättävän pitkäikäisiä... uusiminen maksaa maltaita nykyään kun keräysluvat korrelle ovat vähän tiukassa, ja pitää vielä löytää ainakin yksi Mestari joka tietää mitä tekee. Ovat todella makean näköisiä, hitto että nykyään on vaikea pölliä kuvia joten laitan linkkiä:

www.historic-uk.com

Holiday Cottages with Thatched Roofs - Historic UK

As you might imagine from a site like Historic UK, thatched cottages are our proverbial bread and butter! At the time of writing we currently...
www.historic-uk.com www.historic-uk.com
 
YliKoo kirjoitti:
Olisiko lähtenyt käymään takaperin? Luulisi kyllä, että ei täristäisi sen enempää kuin normaalillakaan käynnillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja kone näyttäisi lähtevän pyörimään juuri pussihousumiehen veivaamaan suuntaan, ellei tuo suunta sitten ole se väärä. En kyllä tiedä, selittäisikö se tuota tärinää, kierroksetkin tuntuisivat olevan ihan normaalitasoa tuollaiselle koneelle. Itsellä oli joskus B.M.W- hehkukuulamoottori (ei ole baijerilainen), ja se kävi juuri tuolla lailla, se ei tosin tärissyt palasiksi. Joka tapauksessa jämäkkä esitys noilta pussihousumiehiltä, pikkuisen tuppasi naurattamaan.
 
Erkki kirjoitti:
Viimeksi pärekattoja laitettiin latoihin ja muihin ulkorakennuksiin, joihin ei kallista peltiä tai huopaa raatsittu hankkia. Pärekatto oli melko lyhytikäinen, kuulemma olkikattokin oli pitkäikäisempi. Yksi päreiden käyttökohde olivat myös astiat, yleensä korit. Minullakin on niitä käytössä useita erilaisia, isosta pyykkivasusta pieneen perunakoppaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olkikattoja oli ennen täälläkin heinälatojen katteena. Katot oli luultavasti tehty joskus 50-luvulla ja vettä pitivät vielä 70-luvulla. Olki oli luultavasti rukiin.

Nykyisin ei enää pelloilla latoja juuri tapaa, hankala niitä on koneilla kierrellä ja niinpä ne on purkaa ritosteltu pääosin pois. Nekin vähät, mitkä on jäljellä, on siirretty pellon keskeltä pellon reunoihin.

Kuivaa heinää niihin säilöttiin ja kun menetelmät sen korjuussa ovat muuttuneet, ladot ovat käyneet tarpeettomiksi. Olen minäkin heinälatoa irtoheinällä ollut polkemassa. Välillä roilaus heinäsuolaa hikiseen nahkaan teki eetvarttia. Latoa täytettäessä sekaan viskeltiin heinäsuolaa .
 
PSB 5500 kirjoitti:
Alkoi varmaan moottori polttamaan öljyä kampikammiosta? Tapahtuma joka tunnetaan nimellä ryntäys eli kampikammiossa oleva öljy alkaa palamaan moottorissa ja kone käy niin pitkään kun palavaa riittää. Ja kovilla kierroksilla, eikä taida olla helppo sammuttaa millään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Isä oli joskus onnistunut saamaan jotain tuollaista aikaiseksi lyömällä pari litraa öljyä liikaa VW 1,6 vaparidieseliin. Aamun työmatkalla oli hyökännyt yhtä-äkkiä suoralla vauhdin 170km/h ja ja taustapeilistä ei ollut näkynyt kuin mustaa. Ei ollut sammunut kuin isoimmalla vaihteella paikaltaan jarruja vastaan, onneksi edes siten ennen konerikkoa :LOL:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top