Suuri maatalouskeskustelu

Missäs ne tutkimukset nyt ovat missä kerrotaan miten kaikki on niin paljon halvempaa kuin ennen EU:ta? ...ja miten työpaikkojakin on tullut Suomeen lisää niin paljon että on suorastaan työvomapulaa että pitää hiekkamaista tuottaa "moniosaajia" ? :rolleyes:

Tilastokeskus: Ruoan hinta nousi Suomessa 41% EU-aikana – maanviljelijän tuntipalkka laski 3 euroon tunnissa

Juu, on se hurjaa, mutta kun Suomi on ollut 20 vuotta EU:ssa on syytä vilkaista mitä inflaatiolaskuri kertoo 20 vuodesta ennen EU:ta.

Rahanarvon muuto vuodesta 1979 vuoteen 1996 oli 211,36 % ja elinkustannusindeksi vuonna 1976 oli 449 ja vuonna 1996 peräti 1398! Kai se ruuankin hinta tässä ehti nousta!

Tilastot on tilastoja ja ruuan hinta on varmasti noussut myös inflaatiokorjauksen jälkeen, mutta Suomen surkea syy ei johdu EU:sta vaan omasta vähittäiskaupastamme ja lähes monopoleista. Ilman EU:ta meillä ei ilmeisesti olisi edes Lidliä. Hoidetaan ensin oma pesä!
 
Suurin tekijä Suomen ruoan hintatasossa on kuitenkin verotus. Yli 40 % ruoan hinnasta on Suomessa erilaisia veroja. Näitä veroja ovat tuloverot ja henkilöstösivukulut, tuoteverot, yhteisöverot, ympäristö- ja energiaverot sekä muut verot. Muun muassa Tilastokeskus on käsittellyt asiaa Tieto&trendit-lehdessään syksyllä 2013 (Tieto&trendit 6/2013).

Esimerkiksi ruoan arvonlisäveroprosentti (14 %) on Suomessa lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon (5,4 %) verrattuna. Poliittisten päättäjien tulisikin huomioida päätöstensä vaikutus ruoan hintaan Suomessa. Nykyisessä tilanteessa on ehdottomasti pidättäydyttävä uusista ruoan alv:n ja valmisteverojen korotuksista.
 
Tevetuloa syömään silkkaa paskaa ja kemikaaaleja, näin voisi sanoa siitä terveellisestä vegaani elämästä.
Tämä juttu saa ainakin minut vakuuttuneeksi että läski ja lotina on terveellistä:)

http://www.hs.fi/paivanlehti/30062016/a1467171837324

Kasvikset saadaan muistuttamaan lihaa lisäaineiden avulla – onko se terveellistä?
Moni ajattelee, että puhdas ja luonnollinen ruoka on prosessoimatonta ja vailla kemikaaleja. Mitä tekee kasvissyöjä, kun lihan ja maidon korviketuotteet ovat täynnä lisäaineita?
Kukka Mäenpää

SAMI KERO / HS
1467171842400

Monet kasvisvalmisteet, kuten seitanpihvit, Quorn-fileet ja soija näyttävät erehdyttävästi lihalta.
Kuuntele
KAUPPOJEN hyllyille on ilmestynyt viime vuosina useita eläintuotteita korvaavia elintarvikkeita. Vastaaviin eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna ne ovat usein kuitenkin pitemmälle prosessoituja ja sisältävät runsaasti lisäaineita. Esimerkiksi lehmänmaidosta tehdyssä luonnonjogurtissa on vain maitoa ja hapatetta, kun taas maustamattomassa soijajugurtissa on veden ja soijapapujen lisäksi trikalsiumfosfaattia, merisuolaa, aromia, pektiiniä, natriumsitraattia, sitruunahappoa, tokoferoliuutetta, askorbiinihapon rasvahappoestereitä ja niin edelleen.

Kuluttajaliiton ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemen mukaan pitkää luetteloa ei pidä pelästyä. Prosessointi ja lisäaineet eivät sinänsä ole vaarallisia, vaikkei niistä ole sanottavasti hyötyäkään – paitsi tuotteen koostumuksen ja rakenteen kannalta.

”Verrattuna lehmänmaitoon, soijajogurtin valmistuksen lähtökohta on jo ihan erilainen, sillä se tehdään kiinteistä pavuista. Jotta siitä saadaan koostumukseltaan jugurtinkaltaista, tarvitaan pitkä prosessointi ja lisäaineita. Lisäaineet eivät ole kuitenkaan mitään ihmeellisyyksiä, vaan monet niistä ovat luonnontuotteita”, Marniemi sanoo.

Myös lihankorvikkeisiin, kuten sieniproteiinista valmistettuun Quorniin, vehnäproteiinista valmistettuun seitaniin ja soijamaidosta uutettuun tofuun tarvitaan lisäaineita juuri rakenteen ja säilyvyyden parantamiseksi.

Esimerkiksi Quorn-sieniproteiinivalmiste sisältää kalsiumkloridia (E509), kalsiumasetaattia (E263) ja pektiiniä (E440).

”Pektiini on luonnontuote, joka antaa Quornille rakennetta. Kalsiumkloridi taas tehostaa pektiinin hyytymistä. Jos me haluamme lihankorvikkeita, ne pitää myös saada maistumaan lihansyöjille muokkaamalla rakennetta samanlaiseksi”, Marniemi sanoo.

RAKENTEEN lisäksi tarvitaan myös makua. Monet lihankorvikkeet ovat sellaisenaan varsin miedon makuisia, ja esimerkiksi seitaniin lisämakua on saatu suolalla.

”Sellainen suolapommi ei ole kovin terveellinen, vaikka sitä käytetäänkin yleisesti lihan korvikkeena. Korkea suolapitoisuus pitää tiedostaa.”

Vaikka seitan häviäisikin suolan osalta terveellisyysvertailussa lihalle, monet seitanista valmistetut tuotteet ovat vastaavia lihatuotteita terveellisempiä. Esimerkiksi seitanmeetvursti voittaa lihasta tehdyn meetvurstin mennen tullen.

”Rasvan laatu on siinä parempi. Monissa makkaroissa on paljon kovaa rasvaa ja suolan määrä voi olla hyvin korkea. Seitanissa rasvan määrä on murto-osan meetvurstin rasvan määrästä ja se on myös laadultaan parempaa.”

ENTÄS sitten aminohapot? Usein sanotaan, että eläinkunnasta peräisin olevat proteiinit ovat parempia kuin kasvikunnan proteiinit, koska ne sisältävät kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja.

”Aminohappojen kyttääminen tulee jossain määrin urheilupiireistä, joissa pyritään varmistamaan lihaskasvua. Se on tavalliselle ihmiselle suhteellisen epäolennainen asia. Kasvisruokavalio sisältää kaikkia niitä proteiineja, mitä lihakin, kunhan syö monipuolisesti eri kasviproteiinin lähteitä”, Marniemi vakuuttaa.

Marniemen mukaan lihankorvikkeiden ongelmana eivät ole prosessointi tai lisäaineet, vaan se, etteivät ihmiset osaa valmistaa niitä.

”Monien ensimmäinen kokemus tofusta voi olla epämiellyttävä, koska sitä ei osata maustaa. Silti sille kannattaisi antaa uusi mahdollisuus”, Marniemi kannustaa.
 
Tevetuloa syömään silkkaa paskaa ja kemikaaaleja, näin voisi sanoa siitä terveellisestä vegaani elämästä.
Tämä juttu saa ainakin minut vakuuttuneeksi että läski ja lotina on terveellistä:)

http://www.hs.fi/paivanlehti/30062016/a1467171837324

Kasvikset saadaan muistuttamaan lihaa lisäaineiden avulla – onko se terveellistä?
Moni ajattelee, että puhdas ja luonnollinen ruoka on prosessoimatonta ja vailla kemikaaleja. Mitä tekee kasvissyöjä, kun lihan ja maidon korviketuotteet ovat täynnä lisäaineita?
Kukka Mäenpää

SAMI KERO / HS
1467171842400

Monet kasvisvalmisteet, kuten seitanpihvit, Quorn-fileet ja soija näyttävät erehdyttävästi lihalta.
Kuuntele
KAUPPOJEN hyllyille on ilmestynyt viime vuosina useita eläintuotteita korvaavia elintarvikkeita. Vastaaviin eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna ne ovat usein kuitenkin pitemmälle prosessoituja ja sisältävät runsaasti lisäaineita. Esimerkiksi lehmänmaidosta tehdyssä luonnonjogurtissa on vain maitoa ja hapatetta, kun taas maustamattomassa soijajugurtissa on veden ja soijapapujen lisäksi trikalsiumfosfaattia, merisuolaa, aromia, pektiiniä, natriumsitraattia, sitruunahappoa, tokoferoliuutetta, askorbiinihapon rasvahappoestereitä ja niin edelleen.

Kuluttajaliiton ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemen mukaan pitkää luetteloa ei pidä pelästyä. Prosessointi ja lisäaineet eivät sinänsä ole vaarallisia, vaikkei niistä ole sanottavasti hyötyäkään – paitsi tuotteen koostumuksen ja rakenteen kannalta.

”Verrattuna lehmänmaitoon, soijajogurtin valmistuksen lähtökohta on jo ihan erilainen, sillä se tehdään kiinteistä pavuista. Jotta siitä saadaan koostumukseltaan jugurtinkaltaista, tarvitaan pitkä prosessointi ja lisäaineita. Lisäaineet eivät ole kuitenkaan mitään ihmeellisyyksiä, vaan monet niistä ovat luonnontuotteita”, Marniemi sanoo.

Myös lihankorvikkeisiin, kuten sieniproteiinista valmistettuun Quorniin, vehnäproteiinista valmistettuun seitaniin ja soijamaidosta uutettuun tofuun tarvitaan lisäaineita juuri rakenteen ja säilyvyyden parantamiseksi.

Esimerkiksi Quorn-sieniproteiinivalmiste sisältää kalsiumkloridia (E509), kalsiumasetaattia (E263) ja pektiiniä (E440).

”Pektiini on luonnontuote, joka antaa Quornille rakennetta. Kalsiumkloridi taas tehostaa pektiinin hyytymistä. Jos me haluamme lihankorvikkeita, ne pitää myös saada maistumaan lihansyöjille muokkaamalla rakennetta samanlaiseksi”, Marniemi sanoo.

RAKENTEEN lisäksi tarvitaan myös makua. Monet lihankorvikkeet ovat sellaisenaan varsin miedon makuisia, ja esimerkiksi seitaniin lisämakua on saatu suolalla.

”Sellainen suolapommi ei ole kovin terveellinen, vaikka sitä käytetäänkin yleisesti lihan korvikkeena. Korkea suolapitoisuus pitää tiedostaa.”

Vaikka seitan häviäisikin suolan osalta terveellisyysvertailussa lihalle, monet seitanista valmistetut tuotteet ovat vastaavia lihatuotteita terveellisempiä. Esimerkiksi seitanmeetvursti voittaa lihasta tehdyn meetvurstin mennen tullen.

”Rasvan laatu on siinä parempi. Monissa makkaroissa on paljon kovaa rasvaa ja suolan määrä voi olla hyvin korkea. Seitanissa rasvan määrä on murto-osan meetvurstin rasvan määrästä ja se on myös laadultaan parempaa.”

ENTÄS sitten aminohapot? Usein sanotaan, että eläinkunnasta peräisin olevat proteiinit ovat parempia kuin kasvikunnan proteiinit, koska ne sisältävät kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja.

”Aminohappojen kyttääminen tulee jossain määrin urheilupiireistä, joissa pyritään varmistamaan lihaskasvua. Se on tavalliselle ihmiselle suhteellisen epäolennainen asia. Kasvisruokavalio sisältää kaikkia niitä proteiineja, mitä lihakin, kunhan syö monipuolisesti eri kasviproteiinin lähteitä”, Marniemi vakuuttaa.

Marniemen mukaan lihankorvikkeiden ongelmana eivät ole prosessointi tai lisäaineet, vaan se, etteivät ihmiset osaa valmistaa niitä.

”Monien ensimmäinen kokemus tofusta voi olla epämiellyttävä, koska sitä ei osata maustaa. Silti sille kannattaisi antaa uusi mahdollisuus”, Marniemi kannustaa.


Ihan hyvä että syövät....Maailman ihmiset pääsevät nopeammin eroon vakavasta "ongelmajätteestä" :p
 
Eläinyksiköitä lasketaan esim. LFA-tuessa, kotieläintila täyttäessään tietyt eläintiheysvaatimukset hehtaaria kohti, saa tuen korkeampana kuin kasvinviljelytila.
Alle 6 kk:n ikäinen nauta ei vaikuita tässä laskennassa mitään, 0 eläinyksikköä.
6-23 kk:n ikäinen nauta 0,6 eläinyksikköä.
Yli 24 kk:n ikäinen nauta 1 eläinyksikkö.
Yksiköt lasketaan eläintunnisterekisterin tiedoista Laskentakeskuksen toimesta automaattisesti, kaikki ikävaatimuksen täyttävät eläimet vuotta kohti lasketaan. Laskennassa käytetään ruokintapäiviä. Jos yli 2-vuotias nauta on ollut 1.1-31.12 välisenä aikana puoli vuotta tilalla, siitä eläimestä tulee 0,5 eläinyksikköä tämän tuen laskentaan. Jos se olisi ollut koko laskentajakson, siitä olisi tullut yksi eläinyksikkö.

Laskentakeskus lähettää muutaman kuukauden välein tiloille laskelman, mikä on tilan eläinyksiköiden lukumäärä laskentahetkellä sekä viimeisten 12 kk:n aikana.

Työvälinettä näiden yksiköiden laskentaan ei tiloilla ole ja jos eläintiheys on lähellä tuen alarajaa ja yksikin eläin kuolee, voi seuraukset olla kuten yllä.
Eli todella kohtuuttomia.

Eräs tuttavaperhe pitää lihakarjaa, tila ei ole älyttömän iso mutta kuitenkin muutaman ihmisen työllistää. Valitettavasti yksi näistä henkilöistä työllistyy pelkästään siihen että hän opettelee tukiviidakkoa ja hoitaa tilan tukiasioita. Paperityötä kertyy sen verran että mapeille pitää varata oma huoneensa. Kaikki täytyy säilöä vuosikausiksi sillä vanhojakin tukiasioita voidaan yhtäkkiä ruveta selvittelemään. On helppo kuvitella että tuon henkilön työpanokselle ja tuolle työhuoneelle olisi vähän tuottavampaakin käyttöä.

Hei, halusiko joku taas selitellä miksi tämä systeemi onkin hyvä ja sitä ei kannata muuttaa?
 
Tevetuloa syömään silkkaa paskaa ja kemikaaaleja
Kasvikset saadaan muistuttamaan lihaa lisäaineiden avulla – onko se terveellistä?
Miksi ihmeessä kasvisten pitää näyttää lihalta?! Voin minä kasviksiä syödä, ja syönkin, sellaisenaan. Mutten ikinä alkaisi syödä lihalta näyttävää kasvista. Enkä vaihda oikea liha tekolihaan.
 
Miksi ihmeessä kasvisten pitää näyttää lihalta?! Voin minä kasviksiä syödä, ja syönkin, sellaisenaan. Mutten ikinä alkaisi syödä lihalta näyttävää kasvista. Enkä vaihda oikea liha tekolihaan.


sillä yritetään huijata lihansyöjiä syömään kasviksia lihana ja kasvissyöjiä uskomaan että kasvikset ovat lihan veroista proteiinia......?

Eli stora kusetus på finska :cool:
 
Viljelijät eivät ole ihan hakoteillä kun arvostelevat EU`n toimintaa ja jälleen löytyy yhteys Neuvostoliittoon aivan samoin silloin kuin nyt Suomalaiset pakotettiin sotasyyllisyys oikeudenkäyteihin ja silloinkin käytettiin takautuvaa lainsäädäntöä tuomioiden perustana.


Eläinilmoituksen kuuden päivän myöhästyminen vei lampurin palkan

Maatalous20:55Satu Lehtonen
Syynä on EU:n taannehtivasti voimaan saattama päätös. "Suomen kansallisessa lainsäädännössä tällainen ei tulisi kysymykseen", hallinto-oikeuden professori sanoo.

JUKKA PASONEN
148216-jpg.jpg

Pohjalaisella lammastilalla odotettiin hartaasti, että yli 3 000 euron summa viimevuotisia teuraskaritsa- ja kilipalkkioita tulisi maksuun kesäkuun aikana. Pettymys oli suuri, kun Vipu-palvelu näytti, että tulossa oleva rahamäärä on kutistunut kymmenesosaan.

"Soitimme maataloustoimistoon ja kysyimme, miksi summa on aivan muuta kuin sen pitäisi olla", tilan emäntä kertoo.

Tilan pitää tehdä eläinten poistoilmoitus lammasrekisteriin seitsemän vuorokauden sisällä teuraaksilähdöstä.

"Kävi ilmi, että olimme viime vuoden maaliskuussa tehneet noin sadan teuraskaritsan ilmoitukset rekisteriin kuusi päivää myöhässä. Niistä eläimistä ei tule teuraspalkkiota ollenkaan."

Kyllähän siinä itku tuli, hän myöntää.

"Yritän muistella, miksi ilmoitus on tehty myöhässä, mutta en millään muista yli vuoden takaista tilannetta", emäntä toteaa. Pikkulapsiperheessä on yllin kyllin ajateltavaa muutenkin.

Emäntä haluaa pysytellä haastattelussa nimettömänä, koska pelkää julkisuuden aiheuttavan ongelmia, esimerkiksi tuovan tilalle lisää tarkastuksia.



Emäntä miettii nyt, olisiko hänen pitänyt viime maaliskuussa tietää, että ilmoitusviiveistä rangaistaan aiempaa selvästi tiukemmin.

MT:n selvityksessä kävi ilmi, ettei asiasta ollut siinä vaiheessa tietoa kenelläkään. Säädöstä ei edes ollut, vaan se tuli voimaan takautuvasti.

Komissio antoi asiaa koskevan asetuksensa toukokuussa 2015 ja se julkaistiin virallisessa lehdessä elokuussa 2015, Maaseutuvirastosta kerrotaan. Asetus tuli voimaan takautuvasti vuoden 2015 alusta.

Maaseutuvirasto varoitti säädösten tiukentumisesta alustavasti huhtikuussa. Varsinainen tiedote tuli Mavilta 21. syyskuuta.

Emäntä olisi siis tarvinnut kristallipallon, jotta olisi maaliskuussa voinut ennustaa säädösten tiukkenemisen.



Suomen kansallisen oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja kohtuusajattelun ja EU:n markkinasääntelyn välillä on selkeä ristiriita, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo.

"EU:n sisämarkkinoiden maatalouspolitiikassa on ollut aika vakiintunut ajattelu, että tällainen taannehtivuus on mahdollista", hän kommentoi EU:n eläinpalkkioehdoissa viime vuonna toteutettua muutosta.

"Suomen kansallisessa lainsäädännössä tällainen ei tulisi kysymykseen – ei ainakaan näin merkittävä pitkäaikainen taannehtivuus yllättävästi toteutettuna."


Sillä, milloin Maaseutuvirasto tiedotti asiasta, ei Mäenpään mukaan ole suurtakaan merkitystä juridisesti arvioiden. "Mavikaan ei todennäköisesti ole saanut asiasta tietoa ennen kuin on siitä tiedottanut. Se on joutunut yllätetyksi yhtä lailla kuin viljelijät."

Mäenpää toteaa, ettei ole tutustunut tarkemmin asetukseen ja sen valmisteluun. "Mutta suuret linjat ovat näin."
 
Suomalainen maatalous mahdollistaa tämäkin välillisesti, eli jos ei maataloutta olisi niin fabriikki lähtee varsin nopeasti.

Valtran traktorit käyvät kaupaksi ulkomaille
TeollisuusDigitalousPalvelut

2016074715767.jpg

Vauhtia. Uudet traktorit kulkevat ennen maailmalle lähtemistä testiradalla, joka sijaitsee tehtaan takana. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtra uudisti kertaheitolla traktorinsa, johon tuli Suolahden tehtaalla elektroniikkaa ja eleganssia.


Suolahden tehdas tuottaa päivässä 33 ja vuodessa lähes 7 000 traktoria. Voimansiirto, moottorit ja hytit liikkuvat eteenpäin yli 200 metriä pitkällä tuotantolinjalla. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi sanoo, että Valtra menee valtavirtaa vastaan. Uudet mallit, muotoilu ja teknologia ovat vauhdittaneet vientiä. Euroopan traktorimarkkinat ovat pudonneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin, mutta ei Valtran.

”Valtra käynnisti vajaat kymmenen vuotta sitten kehitysohjelman, joka on uudistanut ja tehostanut tehdasta. Samalla traktoreiden teknologia on mennyt kertaheitolla uusiksi. Vanhasta mallista on jäänyt jäljelle vain ratti. Investoinnit loivat samalla uuden muotoilun perinteiseen työkoneeseen.”

Leveät ovet aukeavat tuotantolinjan päädyssä. Uutuuttaan hohtava kullanvärinen neliveto etenee testiajoon kurvikkaalle ja mäkiselle radalle. Kauempana pihalla pitkät rivistöt traktoreita odottavat lastausta rekkoihin, junaan ja samalla vientiin.

Tehdas ei valmista yhtään konetta varastoon. Tuulilasiin kiinnitetyssä saatelapussa lukee muun muassa Ranska, Ruotsi ja Norja. Suomen tilausrivistö jää paljon lyhyemmäksi verrattuna vientikoneisiin, jotka tuovat jo noin 85 prosenttia Valtran liikevaihdosta

Valtran liikevaihdoksi voi arvioida noin puoli miljardia euroa vuosittain. Laskelma perustuu tuotantomääriin ja amerikkalaisemo Agconvuosikertomuksiin Euroopan myynnistä. Traktorijätti ei julkista merkkikohtaisia myyntilukuja.

2016074715755.jpg

Eteenpäin. Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi kertoo, että Suolahden tehdas tekee itsenäisesti linjaukset investoinneistaan, jotka ovat nostaneet tuottavuutta ja tuoneet uusia malleja.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen kertoo kullanvärisen traktorin ohjaamossa, että Valtra räätälöi miltei jokaisen traktorinsa. Ostajan toivelista toteutuu viimeistä piirtoa myöten.

Ohjaamon hallintalaitekyynärnojan avulla kuljettaja pystyy napin painalluksella säätelemään hydrauliikkaa traktorissa, joka vetää esimerkiksi kyntöauraa perässään. Kyntömiehen ei tarvitse hyppiä edestakaisin työkoneiden asennuksissa.

”Hydrauliikan paineet voi samalla lukea digitaalisesta mittarista. Vaihdelaatikko on portaaton ja omaa kehitystyötä”, Wihinen kertoo.

Traktori kiipeää nelivedossa jyrkkään ylämäkeen. Wihinen kertoo, että tuotekehitys toi ohjaamoon jääkaapinkin, mikä on investointina maksanut nopeasti itsensä takaisin.

”Ratin voi nostaa ylös, kun siirtyy istuimelle, ja kulkutie ohjaamoon on esteetön. Askelmatkaan eivät kerää rapaa pelloilta.”

Testin jälkeen traktori kaartaa jyrkällä käännöksellä pihan rivistöön. Kaskujen mukaan vanhan Valtran käännöskurveihin ei riittänyt edes hehtaarin peltoaukea. Sitten tehtaan insinöörit ja muotoilijat vetivät hieman moottoria taaksepäin ja tuppasivat etuakselia eteenpäin, mikä leikkasi paljon käännön pituutta.

”Ketteryydestä on tullut Valtran yksi myyntivaltti, tuotekehitysjohtaja Arto Hietanen toteaa.

Markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen kertoo Wihisen vieressä, että Suolahti myy yksittäisistä maista eniten traktoreitaan Ranskaan. Ranskalaisviljelijä arvostaa ”eleganssia”, kuten esimerkiksi kullanväristä maalausta.

”Erään ranskalaisen uuteen Valtraan tuli bentleymäisesti nahalla varustettu ohjaamon sisusta ja huippuluokan äänentoistolaitteet. Traktorin ostajien vaateet ovat nousseet samaan tapaan kuin henkilöautoissa. Tehdas on onnistuneesti vastannut haasteisiin omalla kehitystyöllään.”

2016074715769.jpg

Uutta muotoilua. Valtra on uusinut ulkonäköään aina lamppujaan myöten. Verkkomainen konepelti suojaa jäähdyttäjää roskilta. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Agco-konserni
Yksi maailman suurimmista traktoreiden valmistajista. Laajentunut etenkin yritysostoilla. Osti Koneelta vuonna 2004 Valtran ja silloisen Sisu Dieselin. Merkit: Valtra, Massey Ferguson, Challenger ja Fendt.

Liikevaihto viime vuonna 6,6 miljardia euroa. Liikevoitto 236 miljoonaa euroa. Osakekurssi noin 50 dollaria New Yorkin pörssissä.

Suolahden tehtaan eli Valtra Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 85 miljoonaa euroa ja liikevoitto 13,5 miljoonaa euroa. Valtra Oy:n liikevaihto kuvaa vain Suolahden tehtaan alihankinnan myyntiä Agcolle.

Punakylkinen Valmet vuodelta 1951 seisoo paraatipaikalla tehtaan sisääntuloaulassa. Tehdas viritti ”piikkilangan kiristäjän” prototyypin kranaatinheittimen putkesta. Rautjärvi viittaa sitten aulassa uuteen valkoiseen T4-traktorimallin, joka on voittanut kansainvälisiä muotoilupalkintoja.

”Investoinnit ja tuotekehitys ovat kohdistuneet esimerkiksi ohjaamon muotoon ja kattaneet jopa pakoputken loivine kaarineen. Jarruvalojen muotokin on saanut valtramaisen tunnistettavan ilmeen. Uudet mallit ovat vauhdittaneet myyntiä, Rautjärvi jatkaa.

”Tehdas onnistui porukan yhteisvoimin uudistushankkeessaan, johon liittyi myös paikallisen sopimisen pitkät perinteet ja käytäntö.”

Tehdas käynnisti kymmenen vuotta sitten hankkeen myös uudesta voimansiirtoperheestä. Insinöörit loivat uutta teknologiaa, jossa voimansiirto ja moottori kommunikoivat älykkäästi keskenään. Työkone sai digivääntöä, jossa kuormitus ohjaa automaattisesti voimansiirtoa ja moottoria.

Rautjärvi jatkaa, että Valtran ”tehoremontti” palautti Suolahden nelivedon takaisin paraatipaikalle.

Uusi traktorimalli on saanut verkkomaisen ”konepellinkin”, jossa on viisikulmaiset pienet reiät. Verkko estää roskien menemisen jäähdyttäjään.

”Verkko toimii esisuodattimena eikä hidasta ilmavirtausta. Viisikulmaisuus tuo energian säästöjä ja alentaa melutasoa”, Wihinen kertoo.

2016074715763.jpg

Ulkomaille. Uudet traktotit lähtevät Suolahdesta vientiin, kuten Ranskaan. Osa jää kotimaahan.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Metsän keskellä sijaitsevan Äänekosken Suolahden tehtaan päärakennuksessa erottuu kaksi kylttiä, Agco ja Valtra. Amerikkalainen traktorijätti Agco osti hissiyhtiö Koneelta Valtran ja Linnavuoren Sisu Dieselin moottoritehtaan, nykyisen Agco Powerin, yli vuosikymmen sitten noin 600 miljoonalla eurolla. Linnavuori toimittaa moottoreita Valtralle sekä konsernin muihin traktorimerkkeihin.

Valtran myynti Amerikkaan nosti kovaa vastarintaa, joka kärjistyi hätähuudoksi Suolahden ja Linnavuoren tehtaan ulosliputuksen tai lopetuksen uhasta. Kävi tismalleen päinvastoin. Agco on turvannut moottoreissa ja traktoreissa yhteensä parin sadan miljoonan euron investoinnit Suomen tehtaisiinsa. Tuotekehitys vie yli viisi prosenttia liikevaihdosta.

Rautjärvi nostaa yhdeksi menestymisen valtiksi konsernin matalan hierarkian ja sanoo, että Agcon pääjohtaja Martin Richenhagen vastaa nopeasti yhteydenottoihin Valtran tehtaalta.

”Agcon eri traktorimerkit kilpailevat myös keskenään. Paikallinen johto luo itsenäisesti investointien ja liiketoiminnan strategiansa.”

”En voisi kuvitella parempaa emoyhtiötä Suolahden tehtaalle. Olisiko Agcon kanssa kilpaileva suomalainen ryhmä pystynyt investointien rahoitukseen? Se jää vaille vastausta”, Rautjärvi pohtii.

2016074715757.jpg

Digiaikaa. Linjalla traktoriin tulee hydrauliikkaa ja elektorniikkaa. Moottori ja vaihdelaatikko keskustelevat "älykkäästi" keskenään. KUVA: PEKKA KARHUNEN
2016074715759.jpg

Kehitystä. Suolahden tehdas on kirinyt jatkuvasti trakttoreiden kokoamista, jossa komponenttien siirtoo työpisteisiin käy automaattisesti. KUVA: PEKKA KARHUNEN
2016074715765.jpg

Ammattilainen. Seppo Kuokkanen työskentelee Suolahden tehtaan kokoamislinjalla.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Tehdasalue jakaantuu kokoonpanoon, voimansiirtoyksikköön ja tuotekehityskeskukseen. Jälkimmäinen työllistää yli sata tuotekehityksen ammattilaista.

Tehtaan kokoamislinja etenee suoraviivaisesti. Vaihdelaatikot tulevat ensin, sitten moottorit ja viimeiseksi ohjaamot. Juho Heimonen asentaa vaihdelaatikkoa, jonka on rakentanut Suolahden tehtaan voimasiirtoyksikkö.Ville Viinikainen tallentaa tiedot näyttöpäätteellään linjan loppupäässä.

”Tehtaalla on vierähtänyt 28 vuotta. Paljon on tullut muutoksia. En tuntisi samaksi tehtaaksi, kun vertaa aikaa taaksepäin”, Viinikainen sanoo.

Kokoaminen etenee 30 eri pisteessä tuotantolinjalla, jossa yksi vaihe kestää tasan 13,5 minuuttia. Rautajärvi sanoo, että kokoonpano yhtä pistettä kohden on nopeutunut useilla minuuteilla. Traktorin valmistus kestää 40-100 tuntia. Aika riippuu traktorin koosta ja varustelun tasosta.

Osat kokoonpanoon tulevat liikkuvien pöytien päällä. Tietokone syöttää ruudulle listan komponenteista. Linjan asentajat eivät enää juokse hakemaan osia hyllyistä.

”Kustannussäästöt tuotannossa ovat mittavat tietokoneiden ansiosta”, Rautjärvi kertoo.

Sitten traktori voi jatkaa kulkuaan Unlimited-studioon. Siellä tehdään erikoisasennuksia, kuten muun muassa huippuluokan äänentoistoa ja nahkaverhoiluja. Unlimited tarkoittaa rajoittamatonta.

Mutta ei digikään ole poistanut perinteistä konepajaa Suolahden tehtaalta. Kokoonpanon tuotantojohtaja Pasi Pelkonen kertoo, että voimansiirron kokoamisen voi vielä luokitella perinteiseksi konepajaksi työstökoneineen.

”Tehtaan konepaja vastaa vielä useista avainkomponenteista omalla tuotannollaan. Komponenttien kestävyydessä Valtra ei ota pienintäkään riskiä.

Suolahden tehdas työllistää nyt noin 850 henkilöä ja antaa töitä noin neljälle tuhannelle alihankintaportaassa. Ohjaamoja saapuu MSK Cabinsin tehtaalta Ylihärmästä.

Toimitusjohtaja Markus Näsi kertoo, että Valtra on ostanut ohjaamoja jo yli 50 vuotta Kauhavalta. ”Olemme investoineet useita miljoonia euroja ohjaamojen tuotantoon.”

Agco Powerin toimitusjohtaja Eero Tomi toteaa, että Linnavuoren tehtaan moottoreista siirtyy merkittävä osa Suolahteen. ”Linnavuoren moottoreille on Agco oikea paikka. Rakensimme uuden moottoritehtaankin.”

2016074715761.jpg

Tiimi. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi (vas.), markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen, muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen ja tuotantojohtaja Pasi Pelkonen esittelevät uutta traktorimallia.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtran tuotekehityskeskuksessa insinöörikaksikko Juha Vauhkonen ja Pasi Jakonen syventyvät uusiin päästövaateisiin. Vauhkosen mukaan gco auttaa konsernitasolla eteenpäin teknologiassa.

”Hankkeet ovat erittäin vaativia. Suolahti, kuten muutkin tehtaat, joutuvat melko koville päästöleikkausten toteuttamisessa. Konsernin osaaminen tuo etua.”

Kivenheiton päässä sijaitsee testauslaitos, jonka takapihalla seisoo kymmenittäin vanhoja traktoreita valmiina romutukseen.

Testaustoiminnan päällikkö Kimmo Kurkinen on työskennellyt Valtralla 16 vuotta ja käynyt testeissään läpi kymmeniä malleja, jotka ovat jo siirtyneet historiaan.

Suolahden tehdas käyttää testauksessa protomalleja, joita testataan eri puolilla maailmaa vaikeissa olosuhteissa kuten kovassa pölyssä tai helteessä sekä tulipalopakkasissa. Sitten traktorit palaavat takaisin analysoitavaksi tuotekehitykseen.

Testausrakennus jakaantuu useisiin eri tiloihin, joissa yhdessä moottorit ja akselit pyörivät yhtä soittoa kuukausikaupalla dynometrissä. Koneet syöttävät samalla hukkatehon sähkönä tehtaaseen. Traktorin runkorakenteetkin joutuvat kovan väännön ja vedon kohteeksi niin sanotussa pulsaattoripenkissä, joka kuormittaa terästä tuhansien tonnien painolla.

”Testaus eliminoi mahdolliset viat tulevista malleista. Joskus testit vaativat muutoksia avainkomponentteihin, jotka eivät kestä rasitusta yhtälailla käytännössä kuin tietokoneella simuloituna, Kurkinen kertoo.

Testauksen ansiosta esimerkiksi alihankintaketju ei ryhdy turhaan tuottamaan komponentteja sellaisiin uuden traktorimallin avainosiin, jotka vaativat vielä korjaamista tai laadun nostamista.

Teollisuus on siirtynyt yhä enemmän tietokoneisiin, jotka laskevat kaiken mahdollisen. Kurkinen korostaa, että tietokoneiden simulaatiot vaativat aina vastineeksi käytännön testauksen. ”Silloin linkki reaalimaailmaan ei katkea,mutta kyllä tietokoneetkin kehittyvät vuosi vuodelta yhä enemmän todellisuutta vastaaviksi.”

”Koneissa on yhä enemmän anturoita, jotka mittaavat esimerkiksi reaaliaikaisia päästöjä. Jos arvot nousevat hetkellisesti liian korkeiksi, kone voi pysähtyä vaikka kesken työn pellolla.”

”Kysyä voi, että pitääkö laitevalmistajien pystyä ratkaisemaan liian monta muuttujaa samanaikaisesti ja liian kovalla kiireellä”, Kurkinen aprikoi.

Rautjärven mukaan Suolahden tehdas on tehnyt päästörajojen eteen valtavasti työtä. Tehtaan väki pystyy kyllä selviytymään seuraavastakin etapista. Iltapäivällä eriväriset Valtrat nousevat junaan, joka lähtee kohti Helsingin Vuosaaren satamaa. Kullanvärinen nelivetokin aloittaa pitkän taipaleensa kohti Ranskaa.
 
Suomalainen maatalous mahdollistaa tämäkin välillisesti, eli jos ei maataloutta olisi niin fabriikki lähtee varsin nopeasti.

Valtran traktorit käyvät kaupaksi ulkomaille
TeollisuusDigitalousPalvelut

2016074715767.jpg

Vauhtia. Uudet traktorit kulkevat ennen maailmalle lähtemistä testiradalla, joka sijaitsee tehtaan takana. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtra uudisti kertaheitolla traktorinsa, johon tuli Suolahden tehtaalla elektroniikkaa ja eleganssia.


Suolahden tehdas tuottaa päivässä 33 ja vuodessa lähes 7 000 traktoria. Voimansiirto, moottorit ja hytit liikkuvat eteenpäin yli 200 metriä pitkällä tuotantolinjalla. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi sanoo, että Valtra menee valtavirtaa vastaan. Uudet mallit, muotoilu ja teknologia ovat vauhdittaneet vientiä. Euroopan traktorimarkkinat ovat pudonneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin, mutta ei Valtran.

”Valtra käynnisti vajaat kymmenen vuotta sitten kehitysohjelman, joka on uudistanut ja tehostanut tehdasta. Samalla traktoreiden teknologia on mennyt kertaheitolla uusiksi. Vanhasta mallista on jäänyt jäljelle vain ratti. Investoinnit loivat samalla uuden muotoilun perinteiseen työkoneeseen.”

Leveät ovet aukeavat tuotantolinjan päädyssä. Uutuuttaan hohtava kullanvärinen neliveto etenee testiajoon kurvikkaalle ja mäkiselle radalle. Kauempana pihalla pitkät rivistöt traktoreita odottavat lastausta rekkoihin, junaan ja samalla vientiin.

Tehdas ei valmista yhtään konetta varastoon. Tuulilasiin kiinnitetyssä saatelapussa lukee muun muassa Ranska, Ruotsi ja Norja. Suomen tilausrivistö jää paljon lyhyemmäksi verrattuna vientikoneisiin, jotka tuovat jo noin 85 prosenttia Valtran liikevaihdosta

Valtran liikevaihdoksi voi arvioida noin puoli miljardia euroa vuosittain. Laskelma perustuu tuotantomääriin ja amerikkalaisemo Agconvuosikertomuksiin Euroopan myynnistä. Traktorijätti ei julkista merkkikohtaisia myyntilukuja.

2016074715755.jpg

Eteenpäin. Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi kertoo, että Suolahden tehdas tekee itsenäisesti linjaukset investoinneistaan, jotka ovat nostaneet tuottavuutta ja tuoneet uusia malleja.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen kertoo kullanvärisen traktorin ohjaamossa, että Valtra räätälöi miltei jokaisen traktorinsa. Ostajan toivelista toteutuu viimeistä piirtoa myöten.

Ohjaamon hallintalaitekyynärnojan avulla kuljettaja pystyy napin painalluksella säätelemään hydrauliikkaa traktorissa, joka vetää esimerkiksi kyntöauraa perässään. Kyntömiehen ei tarvitse hyppiä edestakaisin työkoneiden asennuksissa.

”Hydrauliikan paineet voi samalla lukea digitaalisesta mittarista. Vaihdelaatikko on portaaton ja omaa kehitystyötä”, Wihinen kertoo.

Traktori kiipeää nelivedossa jyrkkään ylämäkeen. Wihinen kertoo, että tuotekehitys toi ohjaamoon jääkaapinkin, mikä on investointina maksanut nopeasti itsensä takaisin.

”Ratin voi nostaa ylös, kun siirtyy istuimelle, ja kulkutie ohjaamoon on esteetön. Askelmatkaan eivät kerää rapaa pelloilta.”

Testin jälkeen traktori kaartaa jyrkällä käännöksellä pihan rivistöön. Kaskujen mukaan vanhan Valtran käännöskurveihin ei riittänyt edes hehtaarin peltoaukea. Sitten tehtaan insinöörit ja muotoilijat vetivät hieman moottoria taaksepäin ja tuppasivat etuakselia eteenpäin, mikä leikkasi paljon käännön pituutta.

”Ketteryydestä on tullut Valtran yksi myyntivaltti, tuotekehitysjohtaja Arto Hietanen toteaa.

Markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen kertoo Wihisen vieressä, että Suolahti myy yksittäisistä maista eniten traktoreitaan Ranskaan. Ranskalaisviljelijä arvostaa ”eleganssia”, kuten esimerkiksi kullanväristä maalausta.

”Erään ranskalaisen uuteen Valtraan tuli bentleymäisesti nahalla varustettu ohjaamon sisusta ja huippuluokan äänentoistolaitteet. Traktorin ostajien vaateet ovat nousseet samaan tapaan kuin henkilöautoissa. Tehdas on onnistuneesti vastannut haasteisiin omalla kehitystyöllään.”

2016074715769.jpg

Uutta muotoilua. Valtra on uusinut ulkonäköään aina lamppujaan myöten. Verkkomainen konepelti suojaa jäähdyttäjää roskilta. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Agco-konserni
Yksi maailman suurimmista traktoreiden valmistajista. Laajentunut etenkin yritysostoilla. Osti Koneelta vuonna 2004 Valtran ja silloisen Sisu Dieselin. Merkit: Valtra, Massey Ferguson, Challenger ja Fendt.

Liikevaihto viime vuonna 6,6 miljardia euroa. Liikevoitto 236 miljoonaa euroa. Osakekurssi noin 50 dollaria New Yorkin pörssissä.

Suolahden tehtaan eli Valtra Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 85 miljoonaa euroa ja liikevoitto 13,5 miljoonaa euroa. Valtra Oy:n liikevaihto kuvaa vain Suolahden tehtaan alihankinnan myyntiä Agcolle.

Punakylkinen Valmet vuodelta 1951 seisoo paraatipaikalla tehtaan sisääntuloaulassa. Tehdas viritti ”piikkilangan kiristäjän” prototyypin kranaatinheittimen putkesta. Rautjärvi viittaa sitten aulassa uuteen valkoiseen T4-traktorimallin, joka on voittanut kansainvälisiä muotoilupalkintoja.

”Investoinnit ja tuotekehitys ovat kohdistuneet esimerkiksi ohjaamon muotoon ja kattaneet jopa pakoputken loivine kaarineen. Jarruvalojen muotokin on saanut valtramaisen tunnistettavan ilmeen. Uudet mallit ovat vauhdittaneet myyntiä, Rautjärvi jatkaa.

”Tehdas onnistui porukan yhteisvoimin uudistushankkeessaan, johon liittyi myös paikallisen sopimisen pitkät perinteet ja käytäntö.”

Tehdas käynnisti kymmenen vuotta sitten hankkeen myös uudesta voimansiirtoperheestä. Insinöörit loivat uutta teknologiaa, jossa voimansiirto ja moottori kommunikoivat älykkäästi keskenään. Työkone sai digivääntöä, jossa kuormitus ohjaa automaattisesti voimansiirtoa ja moottoria.

Rautjärvi jatkaa, että Valtran ”tehoremontti” palautti Suolahden nelivedon takaisin paraatipaikalle.

Uusi traktorimalli on saanut verkkomaisen ”konepellinkin”, jossa on viisikulmaiset pienet reiät. Verkko estää roskien menemisen jäähdyttäjään.

”Verkko toimii esisuodattimena eikä hidasta ilmavirtausta. Viisikulmaisuus tuo energian säästöjä ja alentaa melutasoa”, Wihinen kertoo.

2016074715763.jpg

Ulkomaille. Uudet traktotit lähtevät Suolahdesta vientiin, kuten Ranskaan. Osa jää kotimaahan.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Metsän keskellä sijaitsevan Äänekosken Suolahden tehtaan päärakennuksessa erottuu kaksi kylttiä, Agco ja Valtra. Amerikkalainen traktorijätti Agco osti hissiyhtiö Koneelta Valtran ja Linnavuoren Sisu Dieselin moottoritehtaan, nykyisen Agco Powerin, yli vuosikymmen sitten noin 600 miljoonalla eurolla. Linnavuori toimittaa moottoreita Valtralle sekä konsernin muihin traktorimerkkeihin.

Valtran myynti Amerikkaan nosti kovaa vastarintaa, joka kärjistyi hätähuudoksi Suolahden ja Linnavuoren tehtaan ulosliputuksen tai lopetuksen uhasta. Kävi tismalleen päinvastoin. Agco on turvannut moottoreissa ja traktoreissa yhteensä parin sadan miljoonan euron investoinnit Suomen tehtaisiinsa. Tuotekehitys vie yli viisi prosenttia liikevaihdosta.

Rautjärvi nostaa yhdeksi menestymisen valtiksi konsernin matalan hierarkian ja sanoo, että Agcon pääjohtaja Martin Richenhagen vastaa nopeasti yhteydenottoihin Valtran tehtaalta.

”Agcon eri traktorimerkit kilpailevat myös keskenään. Paikallinen johto luo itsenäisesti investointien ja liiketoiminnan strategiansa.”

”En voisi kuvitella parempaa emoyhtiötä Suolahden tehtaalle. Olisiko Agcon kanssa kilpaileva suomalainen ryhmä pystynyt investointien rahoitukseen? Se jää vaille vastausta”, Rautjärvi pohtii.

2016074715757.jpg

Digiaikaa. Linjalla traktoriin tulee hydrauliikkaa ja elektorniikkaa. Moottori ja vaihdelaatikko keskustelevat "älykkäästi" keskenään. KUVA: PEKKA KARHUNEN
2016074715759.jpg

Kehitystä. Suolahden tehdas on kirinyt jatkuvasti trakttoreiden kokoamista, jossa komponenttien siirtoo työpisteisiin käy automaattisesti. KUVA: PEKKA KARHUNEN
2016074715765.jpg

Ammattilainen. Seppo Kuokkanen työskentelee Suolahden tehtaan kokoamislinjalla.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Tehdasalue jakaantuu kokoonpanoon, voimansiirtoyksikköön ja tuotekehityskeskukseen. Jälkimmäinen työllistää yli sata tuotekehityksen ammattilaista.

Tehtaan kokoamislinja etenee suoraviivaisesti. Vaihdelaatikot tulevat ensin, sitten moottorit ja viimeiseksi ohjaamot. Juho Heimonen asentaa vaihdelaatikkoa, jonka on rakentanut Suolahden tehtaan voimasiirtoyksikkö.Ville Viinikainen tallentaa tiedot näyttöpäätteellään linjan loppupäässä.

”Tehtaalla on vierähtänyt 28 vuotta. Paljon on tullut muutoksia. En tuntisi samaksi tehtaaksi, kun vertaa aikaa taaksepäin”, Viinikainen sanoo.

Kokoaminen etenee 30 eri pisteessä tuotantolinjalla, jossa yksi vaihe kestää tasan 13,5 minuuttia. Rautajärvi sanoo, että kokoonpano yhtä pistettä kohden on nopeutunut useilla minuuteilla. Traktorin valmistus kestää 40-100 tuntia. Aika riippuu traktorin koosta ja varustelun tasosta.

Osat kokoonpanoon tulevat liikkuvien pöytien päällä. Tietokone syöttää ruudulle listan komponenteista. Linjan asentajat eivät enää juokse hakemaan osia hyllyistä.

”Kustannussäästöt tuotannossa ovat mittavat tietokoneiden ansiosta”, Rautjärvi kertoo.

Sitten traktori voi jatkaa kulkuaan Unlimited-studioon. Siellä tehdään erikoisasennuksia, kuten muun muassa huippuluokan äänentoistoa ja nahkaverhoiluja. Unlimited tarkoittaa rajoittamatonta.

Mutta ei digikään ole poistanut perinteistä konepajaa Suolahden tehtaalta. Kokoonpanon tuotantojohtaja Pasi Pelkonen kertoo, että voimansiirron kokoamisen voi vielä luokitella perinteiseksi konepajaksi työstökoneineen.

”Tehtaan konepaja vastaa vielä useista avainkomponenteista omalla tuotannollaan. Komponenttien kestävyydessä Valtra ei ota pienintäkään riskiä.

Suolahden tehdas työllistää nyt noin 850 henkilöä ja antaa töitä noin neljälle tuhannelle alihankintaportaassa. Ohjaamoja saapuu MSK Cabinsin tehtaalta Ylihärmästä.

Toimitusjohtaja Markus Näsi kertoo, että Valtra on ostanut ohjaamoja jo yli 50 vuotta Kauhavalta. ”Olemme investoineet useita miljoonia euroja ohjaamojen tuotantoon.”

Agco Powerin toimitusjohtaja Eero Tomi toteaa, että Linnavuoren tehtaan moottoreista siirtyy merkittävä osa Suolahteen. ”Linnavuoren moottoreille on Agco oikea paikka. Rakensimme uuden moottoritehtaankin.”

2016074715761.jpg

Tiimi. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi (vas.), markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen, muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen ja tuotantojohtaja Pasi Pelkonen esittelevät uutta traktorimallia.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtran tuotekehityskeskuksessa insinöörikaksikko Juha Vauhkonen ja Pasi Jakonen syventyvät uusiin päästövaateisiin. Vauhkosen mukaan gco auttaa konsernitasolla eteenpäin teknologiassa.

”Hankkeet ovat erittäin vaativia. Suolahti, kuten muutkin tehtaat, joutuvat melko koville päästöleikkausten toteuttamisessa. Konsernin osaaminen tuo etua.”

Kivenheiton päässä sijaitsee testauslaitos, jonka takapihalla seisoo kymmenittäin vanhoja traktoreita valmiina romutukseen.

Testaustoiminnan päällikkö Kimmo Kurkinen on työskennellyt Valtralla 16 vuotta ja käynyt testeissään läpi kymmeniä malleja, jotka ovat jo siirtyneet historiaan.

Suolahden tehdas käyttää testauksessa protomalleja, joita testataan eri puolilla maailmaa vaikeissa olosuhteissa kuten kovassa pölyssä tai helteessä sekä tulipalopakkasissa. Sitten traktorit palaavat takaisin analysoitavaksi tuotekehitykseen.

Testausrakennus jakaantuu useisiin eri tiloihin, joissa yhdessä moottorit ja akselit pyörivät yhtä soittoa kuukausikaupalla dynometrissä. Koneet syöttävät samalla hukkatehon sähkönä tehtaaseen. Traktorin runkorakenteetkin joutuvat kovan väännön ja vedon kohteeksi niin sanotussa pulsaattoripenkissä, joka kuormittaa terästä tuhansien tonnien painolla.

”Testaus eliminoi mahdolliset viat tulevista malleista. Joskus testit vaativat muutoksia avainkomponentteihin, jotka eivät kestä rasitusta yhtälailla käytännössä kuin tietokoneella simuloituna, Kurkinen kertoo.

Testauksen ansiosta esimerkiksi alihankintaketju ei ryhdy turhaan tuottamaan komponentteja sellaisiin uuden traktorimallin avainosiin, jotka vaativat vielä korjaamista tai laadun nostamista.

Teollisuus on siirtynyt yhä enemmän tietokoneisiin, jotka laskevat kaiken mahdollisen. Kurkinen korostaa, että tietokoneiden simulaatiot vaativat aina vastineeksi käytännön testauksen. ”Silloin linkki reaalimaailmaan ei katkea,mutta kyllä tietokoneetkin kehittyvät vuosi vuodelta yhä enemmän todellisuutta vastaaviksi.”

”Koneissa on yhä enemmän anturoita, jotka mittaavat esimerkiksi reaaliaikaisia päästöjä. Jos arvot nousevat hetkellisesti liian korkeiksi, kone voi pysähtyä vaikka kesken työn pellolla.”

”Kysyä voi, että pitääkö laitevalmistajien pystyä ratkaisemaan liian monta muuttujaa samanaikaisesti ja liian kovalla kiireellä”, Kurkinen aprikoi.

Rautjärven mukaan Suolahden tehdas on tehnyt päästörajojen eteen valtavasti työtä. Tehtaan väki pystyy kyllä selviytymään seuraavastakin etapista. Iltapäivällä eriväriset Valtrat nousevat junaan, joka lähtee kohti Helsingin Vuosaaren satamaa. Kullanvärinen nelivetokin aloittaa pitkän taipaleensa kohti Ranskaa.

Tottakai vihervasemmitolaisen maailman ilmastonpelastamisagendalla on suomen lopettavan ilmastoa saastuttavien rattoreiden valmistaminen suomessa....o_O
 
Viimeksi muokattu:
Kun tuossa oli taannoin tämä tukiaistenmaksatusmyöhästelykeissi, niin miten suuresta kokonaissummasta mahtoi olla kyse?
 
Ja jotku (EU-kuuro-sokeat) väittävät rintarottingilla että EU vastustuksen takana on "Putinistit" ja Venäjä..... ...:facepalm:
 
Yhden robotin maitotilalla (n.70 lehmää) 20-30k€.

Mitähän se tekee Valtakunnan tasolla? Mikähän kokonaissumma tästä kertyy?

muoks: ja nyt kaikesta huolimatta foliota hattuun. Kuulin nimittäin väitteen, että valtio olisi ottanut kylmästi lyhytaikaisen lainan näistä rahoista ja siitä koituivat itseasiassa nämä "vaikeudet". Väite on mielenkiintoinen ja siksi olisi mielevää tietää, mikä tuo kokonaissumma oli? Selittäisi nimittäin aika hyvin Tiilikaisen ja Sipilän hyvin vaikeat ilmeet, kun nämä olivat framilla.
 
Mitähän se tekee Valtakunnan tasolla? Mikähän kokonaissumma tästä kertyy?

muoks: ja nyt kaikesta huolimatta foliota hattuun. Kuulin nimittäin väitteen, että valtio olisi ottanut kylmästi lyhytaikaisen lainan näistä rahoista ja siitä koituivat itseasiassa nämä "vaikeudet". Väite on mielenkiintoinen ja siksi olisi mielevää tietää, mikä tuo kokonaissumma oli? Selittäisi nimittäin aika hyvin Tiilikaisen ja Sipilän hyvin vaikeat ilmeet, kun nämä olivat framilla.

Summa on 400 miljoonaa euroa.
 
Velaksi Suomi koko ajan elää, että nyt sitten piti ottaa vaan myöhemmin velkaa. En tiedä, mitä sillä voitettiin? Joku luottoluokitusjuttu, vai muuten vain haluttiin kurittaa maaseutua?
 
Back
Top