Suomalainen maatalous mahdollistaa tämäkin välillisesti, eli jos ei maataloutta olisi niin fabriikki lähtee varsin nopeasti.
Valtran traktorit käyvät kaupaksi ulkomaille
TeollisuusDigitalousPalvelut
Vauhtia. Uudet traktorit kulkevat ennen maailmalle lähtemistä testiradalla, joka sijaitsee tehtaan takana. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtra uudisti kertaheitolla traktorinsa, johon tuli Suolahden tehtaalla elektroniikkaa ja eleganssia.
Suolahden tehdas tuottaa päivässä 33 ja vuodessa lähes 7 000 traktoria. Voimansiirto, moottorit ja hytit liikkuvat eteenpäin yli 200 metriä pitkällä tuotantolinjalla. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi sanoo, että Valtra menee valtavirtaa vastaan. Uudet mallit, muotoilu ja teknologia ovat vauhdittaneet vientiä. Euroopan traktorimarkkinat ovat pudonneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin, mutta ei Valtran.
”Valtra käynnisti vajaat kymmenen vuotta sitten kehitysohjelman, joka on uudistanut ja tehostanut tehdasta. Samalla traktoreiden teknologia on mennyt kertaheitolla uusiksi. Vanhasta mallista on jäänyt jäljelle vain ratti. Investoinnit loivat samalla uuden muotoilun perinteiseen työkoneeseen.”
Leveät ovet aukeavat tuotantolinjan päädyssä. Uutuuttaan hohtava kullanvärinen neliveto etenee testiajoon kurvikkaalle ja mäkiselle radalle. Kauempana pihalla pitkät rivistöt traktoreita odottavat lastausta rekkoihin, junaan ja samalla vientiin.
Tehdas ei valmista yhtään konetta varastoon. Tuulilasiin kiinnitetyssä saatelapussa lukee muun muassa Ranska, Ruotsi ja Norja. Suomen tilausrivistö jää paljon lyhyemmäksi verrattuna vientikoneisiin, jotka tuovat jo noin 85 prosenttia Valtran liikevaihdosta
Valtran liikevaihdoksi voi arvioida noin puoli miljardia euroa vuosittain. Laskelma perustuu tuotantomääriin ja amerikkalaisemo Agconvuosikertomuksiin Euroopan myynnistä. Traktorijätti ei julkista merkkikohtaisia myyntilukuja.
Eteenpäin. Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi kertoo, että Suolahden tehdas tekee itsenäisesti linjaukset investoinneistaan, jotka ovat nostaneet tuottavuutta ja tuoneet uusia malleja.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen kertoo kullanvärisen traktorin ohjaamossa, että Valtra räätälöi miltei jokaisen traktorinsa. Ostajan toivelista toteutuu viimeistä piirtoa myöten.
Ohjaamon hallintalaitekyynärnojan avulla kuljettaja pystyy napin painalluksella säätelemään hydrauliikkaa traktorissa, joka vetää esimerkiksi kyntöauraa perässään. Kyntömiehen ei tarvitse hyppiä edestakaisin työkoneiden asennuksissa.
”Hydrauliikan paineet voi samalla lukea digitaalisesta mittarista. Vaihdelaatikko on portaaton ja omaa kehitystyötä”, Wihinen kertoo.
Traktori kiipeää nelivedossa jyrkkään ylämäkeen. Wihinen kertoo, että tuotekehitys toi ohjaamoon jääkaapinkin, mikä on investointina maksanut nopeasti itsensä takaisin.
”Ratin voi nostaa ylös, kun siirtyy istuimelle, ja kulkutie ohjaamoon on esteetön. Askelmatkaan eivät kerää rapaa pelloilta.”
Testin jälkeen traktori kaartaa jyrkällä käännöksellä pihan rivistöön. Kaskujen mukaan vanhan Valtran käännöskurveihin ei riittänyt edes hehtaarin peltoaukea. Sitten tehtaan insinöörit ja muotoilijat vetivät hieman moottoria taaksepäin ja tuppasivat etuakselia eteenpäin, mikä leikkasi paljon käännön pituutta.
”Ketteryydestä on tullut Valtran yksi myyntivaltti, tuotekehitysjohtaja Arto Hietanen toteaa.
Markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen kertoo Wihisen vieressä, että Suolahti myy yksittäisistä maista eniten traktoreitaan Ranskaan. Ranskalaisviljelijä arvostaa ”eleganssia”, kuten esimerkiksi kullanväristä maalausta.
”Erään ranskalaisen uuteen Valtraan tuli bentleymäisesti nahalla varustettu ohjaamon sisusta ja huippuluokan äänentoistolaitteet. Traktorin ostajien vaateet ovat nousseet samaan tapaan kuin henkilöautoissa. Tehdas on onnistuneesti vastannut haasteisiin omalla kehitystyöllään.”
Uutta muotoilua. Valtra on uusinut ulkonäköään aina lamppujaan myöten. Verkkomainen konepelti suojaa jäähdyttäjää roskilta. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Agco-konserni
Yksi maailman suurimmista traktoreiden valmistajista. Laajentunut etenkin yritysostoilla. Osti Koneelta vuonna 2004 Valtran ja silloisen Sisu Dieselin. Merkit: Valtra, Massey Ferguson, Challenger ja Fendt.
Liikevaihto viime vuonna 6,6 miljardia euroa. Liikevoitto 236 miljoonaa euroa. Osakekurssi noin 50 dollaria New Yorkin pörssissä.
Suolahden tehtaan eli Valtra Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 85 miljoonaa euroa ja liikevoitto 13,5 miljoonaa euroa. Valtra Oy:n liikevaihto kuvaa vain Suolahden tehtaan alihankinnan myyntiä Agcolle.
Punakylkinen Valmet vuodelta 1951 seisoo paraatipaikalla tehtaan sisääntuloaulassa. Tehdas viritti ”piikkilangan kiristäjän” prototyypin kranaatinheittimen putkesta. Rautjärvi viittaa sitten aulassa uuteen valkoiseen T4-traktorimallin, joka on voittanut kansainvälisiä muotoilupalkintoja.
”Investoinnit ja tuotekehitys ovat kohdistuneet esimerkiksi ohjaamon muotoon ja kattaneet jopa pakoputken loivine kaarineen. Jarruvalojen muotokin on saanut valtramaisen tunnistettavan ilmeen. Uudet mallit ovat vauhdittaneet myyntiä, Rautjärvi jatkaa.
”Tehdas onnistui porukan yhteisvoimin uudistushankkeessaan, johon liittyi myös paikallisen sopimisen pitkät perinteet ja käytäntö.”
Tehdas käynnisti kymmenen vuotta sitten hankkeen myös uudesta voimansiirtoperheestä. Insinöörit loivat uutta teknologiaa, jossa voimansiirto ja moottori kommunikoivat älykkäästi keskenään. Työkone sai digivääntöä, jossa kuormitus ohjaa automaattisesti voimansiirtoa ja moottoria.
Rautjärvi jatkaa, että Valtran ”tehoremontti” palautti Suolahden nelivedon takaisin paraatipaikalle.
Uusi traktorimalli on saanut verkkomaisen ”konepellinkin”, jossa on viisikulmaiset pienet reiät. Verkko estää roskien menemisen jäähdyttäjään.
”Verkko toimii esisuodattimena eikä hidasta ilmavirtausta. Viisikulmaisuus tuo energian säästöjä ja alentaa melutasoa”, Wihinen kertoo.
Ulkomaille. Uudet traktotit lähtevät Suolahdesta vientiin, kuten Ranskaan. Osa jää kotimaahan.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Metsän keskellä sijaitsevan Äänekosken Suolahden tehtaan päärakennuksessa erottuu kaksi kylttiä, Agco ja Valtra. Amerikkalainen traktorijätti Agco osti hissiyhtiö Koneelta Valtran ja Linnavuoren Sisu Dieselin moottoritehtaan, nykyisen Agco Powerin, yli vuosikymmen sitten noin 600 miljoonalla eurolla. Linnavuori toimittaa moottoreita Valtralle sekä konsernin muihin traktorimerkkeihin.
Valtran myynti Amerikkaan nosti kovaa vastarintaa, joka kärjistyi hätähuudoksi Suolahden ja Linnavuoren tehtaan ulosliputuksen tai lopetuksen uhasta. Kävi tismalleen päinvastoin. Agco on turvannut moottoreissa ja traktoreissa yhteensä parin sadan miljoonan euron investoinnit Suomen tehtaisiinsa. Tuotekehitys vie yli viisi prosenttia liikevaihdosta.
Rautjärvi nostaa yhdeksi menestymisen valtiksi konsernin matalan hierarkian ja sanoo, että Agcon pääjohtaja Martin Richenhagen vastaa nopeasti yhteydenottoihin Valtran tehtaalta.
”Agcon eri traktorimerkit kilpailevat myös keskenään. Paikallinen johto luo itsenäisesti investointien ja liiketoiminnan strategiansa.”
”En voisi kuvitella parempaa emoyhtiötä Suolahden tehtaalle. Olisiko Agcon kanssa kilpaileva suomalainen ryhmä pystynyt investointien rahoitukseen? Se jää vaille vastausta”, Rautjärvi pohtii.
Digiaikaa. Linjalla traktoriin tulee hydrauliikkaa ja elektorniikkaa. Moottori ja vaihdelaatikko keskustelevat "älykkäästi" keskenään. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Kehitystä. Suolahden tehdas on kirinyt jatkuvasti trakttoreiden kokoamista, jossa komponenttien siirtoo työpisteisiin käy automaattisesti. KUVA: PEKKA KARHUNEN
Ammattilainen. Seppo Kuokkanen työskentelee Suolahden tehtaan kokoamislinjalla.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Tehdasalue jakaantuu kokoonpanoon, voimansiirtoyksikköön ja tuotekehityskeskukseen. Jälkimmäinen työllistää yli sata tuotekehityksen ammattilaista.
Tehtaan kokoamislinja etenee suoraviivaisesti. Vaihdelaatikot tulevat ensin, sitten moottorit ja viimeiseksi ohjaamot. Juho Heimonen asentaa vaihdelaatikkoa, jonka on rakentanut Suolahden tehtaan voimasiirtoyksikkö.Ville Viinikainen tallentaa tiedot näyttöpäätteellään linjan loppupäässä.
”Tehtaalla on vierähtänyt 28 vuotta. Paljon on tullut muutoksia. En tuntisi samaksi tehtaaksi, kun vertaa aikaa taaksepäin”, Viinikainen sanoo.
Kokoaminen etenee 30 eri pisteessä tuotantolinjalla, jossa yksi vaihe kestää tasan 13,5 minuuttia. Rautajärvi sanoo, että kokoonpano yhtä pistettä kohden on nopeutunut useilla minuuteilla. Traktorin valmistus kestää 40-100 tuntia. Aika riippuu traktorin koosta ja varustelun tasosta.
Osat kokoonpanoon tulevat liikkuvien pöytien päällä. Tietokone syöttää ruudulle listan komponenteista. Linjan asentajat eivät enää juokse hakemaan osia hyllyistä.
”Kustannussäästöt tuotannossa ovat mittavat tietokoneiden ansiosta”, Rautjärvi kertoo.
Sitten traktori voi jatkaa kulkuaan Unlimited-studioon. Siellä tehdään erikoisasennuksia, kuten muun muassa huippuluokan äänentoistoa ja nahkaverhoiluja. Unlimited tarkoittaa rajoittamatonta.
Mutta ei digikään ole poistanut perinteistä konepajaa Suolahden tehtaalta. Kokoonpanon tuotantojohtaja Pasi Pelkonen kertoo, että voimansiirron kokoamisen voi vielä luokitella perinteiseksi konepajaksi työstökoneineen.
”Tehtaan konepaja vastaa vielä useista avainkomponenteista omalla tuotannollaan. Komponenttien kestävyydessä Valtra ei ota pienintäkään riskiä.
Suolahden tehdas työllistää nyt noin 850 henkilöä ja antaa töitä noin neljälle tuhannelle alihankintaportaassa. Ohjaamoja saapuu MSK Cabinsin tehtaalta Ylihärmästä.
Toimitusjohtaja Markus Näsi kertoo, että Valtra on ostanut ohjaamoja jo yli 50 vuotta Kauhavalta. ”Olemme investoineet useita miljoonia euroja ohjaamojen tuotantoon.”
Agco Powerin toimitusjohtaja Eero Tomi toteaa, että Linnavuoren tehtaan moottoreista siirtyy merkittävä osa Suolahteen. ”Linnavuoren moottoreille on Agco oikea paikka. Rakensimme uuden moottoritehtaankin.”
Tiimi. Toimitusjohtaja Jari Rautjärvi (vas.), markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen, muotoilupäällikkö Kimmo Wihinen ja tuotantojohtaja Pasi Pelkonen esittelevät uutta traktorimallia.KUVA: PEKKA KARHUNEN
Valtran tuotekehityskeskuksessa insinöörikaksikko Juha Vauhkonen ja Pasi Jakonen syventyvät uusiin päästövaateisiin. Vauhkosen mukaan gco auttaa konsernitasolla eteenpäin teknologiassa.
”Hankkeet ovat erittäin vaativia. Suolahti, kuten muutkin tehtaat, joutuvat melko koville päästöleikkausten toteuttamisessa. Konsernin osaaminen tuo etua.”
Kivenheiton päässä sijaitsee testauslaitos, jonka takapihalla seisoo kymmenittäin vanhoja traktoreita valmiina romutukseen.
Testaustoiminnan päällikkö Kimmo Kurkinen on työskennellyt Valtralla 16 vuotta ja käynyt testeissään läpi kymmeniä malleja, jotka ovat jo siirtyneet historiaan.
Suolahden tehdas käyttää testauksessa protomalleja, joita testataan eri puolilla maailmaa vaikeissa olosuhteissa kuten kovassa pölyssä tai helteessä sekä tulipalopakkasissa. Sitten traktorit palaavat takaisin analysoitavaksi tuotekehitykseen.
Testausrakennus jakaantuu useisiin eri tiloihin, joissa yhdessä moottorit ja akselit pyörivät yhtä soittoa kuukausikaupalla dynometrissä. Koneet syöttävät samalla hukkatehon sähkönä tehtaaseen. Traktorin runkorakenteetkin joutuvat kovan väännön ja vedon kohteeksi niin sanotussa pulsaattoripenkissä, joka kuormittaa terästä tuhansien tonnien painolla.
”Testaus eliminoi mahdolliset viat tulevista malleista. Joskus testit vaativat muutoksia avainkomponentteihin, jotka eivät kestä rasitusta yhtälailla käytännössä kuin tietokoneella simuloituna, Kurkinen kertoo.
Testauksen ansiosta esimerkiksi alihankintaketju ei ryhdy turhaan tuottamaan komponentteja sellaisiin uuden traktorimallin avainosiin, jotka vaativat vielä korjaamista tai laadun nostamista.
Teollisuus on siirtynyt yhä enemmän tietokoneisiin, jotka laskevat kaiken mahdollisen. Kurkinen korostaa, että tietokoneiden simulaatiot vaativat aina vastineeksi käytännön testauksen. ”Silloin linkki reaalimaailmaan ei katkea,mutta kyllä tietokoneetkin kehittyvät vuosi vuodelta yhä enemmän todellisuutta vastaaviksi.”
”Koneissa on yhä enemmän anturoita, jotka mittaavat esimerkiksi reaaliaikaisia päästöjä. Jos arvot nousevat hetkellisesti liian korkeiksi, kone voi pysähtyä vaikka kesken työn pellolla.”
”Kysyä voi, että pitääkö laitevalmistajien pystyä ratkaisemaan liian monta muuttujaa samanaikaisesti ja liian kovalla kiireellä”, Kurkinen aprikoi.
Rautjärven mukaan Suolahden tehdas on tehnyt päästörajojen eteen valtavasti työtä. Tehtaan väki pystyy kyllä selviytymään seuraavastakin etapista. Iltapäivällä eriväriset Valtrat nousevat junaan, joka lähtee kohti Helsingin Vuosaaren satamaa. Kullanvärinen nelivetokin aloittaa pitkän taipaleensa kohti Ranskaa.
