Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vilu ja nälkä on se, joka tämän maan tulee pelastamaan islamin invaasiolta. Minulla on sellaiset rasvansitojageenit etten varmasti tipu ensimmäisenä nälkäisenä pakkasessa. :)
 
Ikarus kirjoitti:
Jos asiat alkaa maailmalla kehittyä huonosti ja kakkendaali roiskahtaa rupeliin oikein kunnolla, tuonti pysähtyy
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä siihen tarvita mitään atomisotaakaan käydä. Joku ilmastohäiriö voi pilata kertakaikkiaan sadot isoilla alueilla. Tässä on sitten myös se pitkän aikavälin juttu: syöjien lukumäärä maailmalla kasvaa ja maatalousmaan määrä laskee. Toki voidaan kylvää vaikka Saharaan tai Gobille....sato voi olla vähän nirkoinen. Osa maailman maatalousmaasta on ollut pitkään kovan sadetuksen ja muun köyhdyttävän toiminnan kohteena. Jossain vaiheessa nämä maat on pantava lepoon ja kunnostettava. Viljelyskelpoisen maan tahallinen pilaaminen on saatanan lyhytnäköistä hommaa. Jos tarkoituksena on ylipäätään varmistaa se, että leivänviholliset kidassa saavat jauhettavaa.
 
Geronimo kirjoitti:
Neuvostoliitosta sen erottaa vain ettei täällä ole pula ruuasta vaan ongelma on kuitenkin sama eli kansa köyhtyy ja teollisuus taantuu ja vielä ei ole leirejä avattu mutta sama ratkaisu kuin Stalinilla on talousongelmiin on palkaton tai pienellä palkalla työskentely, Stalinilla sama ratkaisu oli pakkotyöleirit jolla talous saatiin kuntoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olikohan tuo Stalinin kansalaisten "ohjaaminen" pakkotyöjärjestelmään sen ajan sisäinen devalvaatio...?

Saas kattoo koska "kiky" muuttuu "kivuksi"....?:rolleyes:
 
Bushmaster kirjoitti:
Olikohan tuo Stalinin kansalaisten "ohjaaminen" pakkotyöjärjestelmään sen ajan sisäinen devalvaatio...?

Saas kattoo koska "kiky" muuttuu "kivuksi"....?:rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa olet oikeilla jäljillä on nimittäin niin ettei Stalin olisi kyennyt toteuttamaan teollistumis suunnitelmiaan ja kanavien ja muiden kohteiden rakentamisia ilman pakkotyötä jos samaa olsi yritetty normaalilla palkkatyöllä talous olisi romahtanut hyvin nopeasti tästä olisi normaalit talouden lait pitäneet huolen, Neuvostoliiton taloutta tuki myöskin sodan aikana saatu vahva lännentuki ja valloitettujen alueiden ryostäminen mutta pakkotyö eneen sotaa ja sen jälkeen oli merkittävä tekijä aivan samoinkuin sisäinen devalvaatio.

Aivan samoin Hitlerin Saksan sotaponnistusten rahoitus tapahtui valloitettujen maiden keskuspankkien varallisuuden ryöstöllä ja valtavalla pakkotyöllä joka toimi samoin kuin sisäinen devalvaatio.

Jätän johtopäätökset ja vertailun EU`n ja Stalinin Neuvostoliiton sekä Hitlerin Saksan sisäisten devalvaatioiden yhteneväisyydestä tekemättä koska tiedän ettei talouspolitiikotkaan sitä uskalla poliittisista syistä tehdä.
 
Muutaman kerran on ostettu ylämaannaudan lihaa suoraan tuottajalta. Hyvää, mutta kallista.

13427774_927214930724502_312944846239541268_n.jpg


Ratia Ranch
3 hrs ·

Tällainen viesti oli jätetty ylämaankarjamme laitumen porttiin.

Lähdin tänään, hoidettuani ensin kotona olevan laumamme, tarkastamaan Porvoon laitumien asukkaiden tilanteen. Eläimillä oli kaikki hyvin, runsaasti ruokaa ja juotavaa, mutta Ruskiksen luonnonsuojelualueen portilla sonnipoikiemme laitumen reunalla oli kuvassa oleva lappu odottamassa minua. Portin vieressä on kirjoittamani esittely tilastamme, ylämaankarjasta ja alueella laiduntavista eläimistä. Halusin kuitenkin kirjoittaa tähän jätettyyn viestiin vastineen ja vien seuraavan kirjoittamani viestin varmaan jo tänään porttiini kiinni:

Hyvä Vegaaniliitto (tai se henkilö joka nimettömästi vegaaniliiton nimissä kirjoitat),

Toitte esille erinomaisen pointin kuluttajalle: täällä pääsee nimenomaan näkemään miten lihaksikin kasvatettavat eläimet elävät! Ne kaupan lihatiskilläkin vakuumissa olevat lihat ovat peräisin eläimestä,mutta valitettavan usein ulkomaalaisilta tehotuotantotiloilta,joissa eläimet elävät lyhyen elämän ahtaissa tiloissa soijaa syöden ja antibiooteilla pumpattuna. Kritiikki pitäisikin osoittaa oikeaa tehotuotantoa kohtaan, ei pieniä suomalaisia tiloja kohtaan, jossa eläimet saavat erittäin hyvää ja yksilöllistä kohtelua.

Suosimalla suomalaista ja ostamalla lihaa suoraan tiloilta voi kuluttaja olla varma miten eläin on elämänsä elänyt. Näytämme avoimesti eläintemme olot ja kerromme mielellämme niiden tarinan alusta loppuun, laitumelta lautaselle. Olemme mukana niiden elämän ensi hetkistä viimeiseen ja hoidamme niitä joka ikinen päivä vuorokauden ja vuoden ympäri. Lihaksikin kasvatettava eläin ansaitsee hyvän, kunnioitettavan ja lajityypillisen elämän laiduntaen laumassa. Me tarjoamme sellaisen kaikille eläimillemme. Ylämaankarjan kestävyys, luonnonmukaisuus, alkuperäisyys, se että rotu käyttää ainoastaan nurmirehua ravintonaan eikä väkirehuja ja on hidaskasvuinen ja laiduntaa ulkona laajoilla laitumilla lajitovereiden kanssa on kaikkea vastakkaista tehotuotantoon ja huonoihin oloihin. Tämä on todellista naudanelämää. Tälläkin laitumella laiduntavat eläimet tekevät tärkeää työtä luonnon monimuotoisuutta lisäämällä ja estämällä kauniin luonnonsuojelualueen pusikoitumista ja rehevöitymistä.

Lihan syönti tai syömättömyys on jokaisen oma, henkilökohtainen asia ja valinta ja sitä tulisi myös kunnioittaa, puolin ja toisin. Lihansyöntiä olisi hyvä vähentää ja syöminen kannattaa keskittää lihaan, jonka ostaa suoraan sitä kasvattavilta tiloilta. Tällöin tietää eläinten olot ja tietää myös että tuotto menee siihen eläinten hoitoon ja hyvinvointiin. Jokaisen pitäisi tietää mitä ja ketä syö. Tilallemme Ratia Ranchille Askolaan on mahdollista tulla tutustumaan ja myös ostaa laadukasta ylämaannaudan lihaa. Kasvattamallamme lihalla on nimi, alkuperä ja historia. Ja olemme ylpeitä siitä.

Johanna Ratia
Ratia Ranch
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Helikopterit ovat maatiloilla pian arkipäivää
Maatalous08:54Tuure Kiviranta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helikopterit-ovat-maatiloilla-pian-arkipäivää-1.151937
Uusi teknologia laskee maatalouden kustannuksia tulevaisuudessa.

TUURE KIVIRANTA
142728-jpg.jpg

Minihelikoptereiden ennustetaan yleistyvän maatiloilla.
Maatalouden kannattavuusnäkymät ovat lähes koko Euroopassa heikot.

Uusista lajikkeista, entistä tarkemmista viljelytavoista ja muun muassa kauko-ohjattavista minihelikoptereista eli droneista etsittiin vastauksia parempaan kannattavuuteen saksalaisen maatalousyhteisö DLG:n peltopäivissä viime viikolla Saksassa.

Dronejen povataan yleistyvän maatiloilla vauhdilla, sillä niillä pystytään keräämään tehokkaasti tietoa pelloilta ja tehostamaan siten viljelypanosten käyttöä.

Koptereilla ilmasta kerättyjen kuvien ja tietojen avulla esimerkiksi kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita voidaan käyttää täsmällisesti juuri siellä, missä niitä tarvitaan.

Karjatilat voivat tarkkailla missä eläimet ovat suurilla laidunalueilla. Yhdysvalloissa se on jo suosittua.

Tällä hetkellä tutkijat kehittävät menetelmiä, miten dronejen keräämä suuri datamäärä saadaan helposti analysoitua ja viljelijöiden käyttöön. Helposti voi käydä, että tietoa jää hyödyntämättä tai sitä ei tulkita oikein.

Suomessa droneista voisi olla apua esimerkiksi myös metsävarojen laskemiseen tai myrskytuhojen arviointiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä yksi näyttävä pätkä kopterin lennättämisestä.

 
Ettää tälleen on taas oikeus ja kohtuus toteutunut suomessa...:facepalm:

Viljelijältä perittiin tukia kymmeniä tuhansia – syy: navetassa 0,4 nautaa liian vähän
ILKKA LUUKKONEN
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/naudat-52170


Viranomainen ilmoitti viljelijälle, että tämän maatila ei täytä EU-tukien ehtoja. Se peri takaisin edellisvuoden tuet ja jätti rangaistukseksi maksamatta myös seuraavan vuoden.

  • 19d7065d7be1a4200f39d5cf48b6d835df043c25422abc5fd87836005564d407


    0,4 nautayksikön puute kävi kalliiksi.

    (Lehtikuva/Jarno Mela)
Länsiuusmaalainen maanviljelijä piti lihakarjaa. Tila oli pääasiassa viljatila, mutta isäntä haki lisätuloja kasvattamalla noin sataa nautaa.

Muutaman kuukauden välein teurasauto haki nautoja ja vei ne Pohjanmaalle teurastettavaksi. Siellä sijaitsee iso osa maamme teurastamoista. Koska matka on pitkä, yhden tai kahden eläimen takia sitä ei kannata tehdä, vaan viljelijän tilalta autoon kuormattiin kymmeniäkin eläimiä kerralla.

Sama teurastamoyhtiö toimitti viljelijälle lisää vasikoita kasvatettavaksi. Joskus ne tulivat muutamassa päivässä, joskus kului viikkoja.

Syksyllä 2014 viljelijä sai kirjeen viranomaiselta. Siinä luki, että tilalla ei ole ollut riittävästi eläimiä vuonna 2013. Raja alittui 0,4 nautayksiköllä.

EU:n maataloustukijärjestelmän mukaan tilalla pitää olla riittävä määrä nautoja, jotta se voidaan lukea karjatilaksi ja jotta sille voidaan maksaa tukia.

EU ei mittaan suoraan nautojen lukumäärää, vaan nautayksiköiden lukumäärää. Eläimet muutetaan eläinyksiköiksi kertoimilla, joihin vaikuttavat muun muassa eläimen rotu, ikä, paino ja sukupuoli.

Laskentaan sisältyy erikoisuuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 alle puolivuotiasta nautaa ei laskettu lainkaan eläimeksi (siis nautayksiköksi). Se ei ollut mitään, viljelijä kertoo.

Lisäksi EU vaatii, että tilalla on riittävä määrä nautayksiköitä vuoden jokaisena päivänä. Jos raja alittuu yhtenäkin päivänä, tila rikkoo tuen ehtoja ja siltä voidaan periä takaisin maataloustuet.

Ongelmia koituu etenkin silloin, kun tilan nautamäärä on pysyvästi lähellä EU:n vaatimaa alarajaa. Pahimmillaan yhdenkin eläimen yllättävä kuolema voi pudottaa lukumäärä rajan alle, saati se, että teurasauto vie kymmeniä nautoja.

Länsiuusmaalaiselle viljelijälle alarajan rikkominen 0,4 eläimellä muodostui kohtalokkaaksi. Viranomainen ilmoitti, että se perii koko vuoden eläintuet takaisin, koska viljelijä on nostanut niitä perusteetta.

Lisäksi seurasi rangaistus.

– Ja koska tämmöinen suuri rikos on menty tekemään, tukia ei makseta seuraavanakaan vuonna, minulle ilmoitettiin.

Viljelijä menetti tukia noin 30 000 euroa. Sen seurauksena hän lopetti nautojen kasvattamisen, vaikka tilalla oli ollut karjaa yhtäjaksoisesti 1500-luvun alusta lähtien.

– Mihinkään ei voi valittaa, vain takapihalle voi mennä huutamaan pahaa oloaan.

Kolmelle pojalleen hän ei suosittele maatalouden harjoittamista.

Alkuperäinen juttu julkaistu Nykypäivä-lehdessä

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Ikarus kirjoitti:
Tämmöstähän tämä, mielivaltaista kyykyttämistä. Suomalainen talonpoika on laitettu Eu:n toimesta aivan polvelle..
0,4:n eläinyksikön vaje aiheutti 30.000 €:n tuen menetyksen. Missä on oikeus ja kohtuus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei sitä ainakaan suomen vallasväki ja satraapit ole alamaisilleen jakamassa...:eek:
 
Ikarus kirjoitti:
Tämmöstähän tämä, mielivaltaista kyykyttämistä. Suomalainen talonpoika on laitettu Eu:n toimesta aivan polvelle..
0,4:n eläinyksikön vaje aiheutti 30.000 €:n tuen menetyksen. Missä on oikeus ja kohtuus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikähän tuo 0,4 nautayksiköä on oikeina eläiminä, logiikka sanoo että yksi lehmä on yksi eläin yksikkö mutta mikä sitten on 0,4 eläin yksikköä,vasikka vai vielä pienempi yksikkö?
 
Geronimo kirjoitti:
Mikähän tuo 0,4 nautayksiköä on oikeina eläiminä, logiikka sanoo että yksi lehmä on yksi eläin yksikkö mutta mikä sitten on 0,4 eläin yksikköä,vasikka vai vielä pienempi yksikkö?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eläinyksiköitä lasketaan esim. LFA-tuessa, kotieläintila täyttäessään tietyt eläintiheysvaatimukset hehtaaria kohti, saa tuen korkeampana kuin kasvinviljelytila.
Alle 6 kk:n ikäinen nauta ei vaikuita tässä laskennassa mitään, 0 eläinyksikköä.
6-23 kk:n ikäinen nauta 0,6 eläinyksikköä.
Yli 24 kk:n ikäinen nauta 1 eläinyksikkö.
Yksiköt lasketaan eläintunnisterekisterin tiedoista Laskentakeskuksen toimesta automaattisesti, kaikki ikävaatimuksen täyttävät eläimet vuotta kohti lasketaan. Laskennassa käytetään ruokintapäiviä. Jos yli 2-vuotias nauta on ollut 1.1-31.12 välisenä aikana puoli vuotta tilalla, siitä eläimestä tulee 0,5 eläinyksikköä tämän tuen laskentaan. Jos se olisi ollut koko laskentajakson, siitä olisi tullut yksi eläinyksikkö.

Laskentakeskus lähettää muutaman kuukauden välein tiloille laskelman, mikä on tilan eläinyksiköiden lukumäärä laskentahetkellä sekä viimeisten 12 kk:n aikana.

Työvälinettä näiden yksiköiden laskentaan ei tiloilla ole ja jos eläintiheys on lähellä tuen alarajaa ja yksikin eläin kuolee, voi seuraukset olla kuten yllä.
Eli todella kohtuuttomia.
 
Tilastokeskus: Ruoan hinta nousi Suomessa 41% EU-aikana – maanviljelijän tuntipalkka laski 3 euroon tunnissa

Samalla kun maatilojen tuotantokustannukset ovat nousseet roimasti 20 viime vuoden aikana, ovat tuottajahinnat nousseet vain viidenneksen. (KUVA: Juha Tanhua, Kimmo Räisänen ja Pentti Vänskä)

Julkaistu: 30.6. 9:49 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001210585.html

Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuotantohinnat ovat kasvaneet roimasti viimeisen 20 vuoden aikana.

MAATILOJEN ongelmat, tuontirajoitukset sekä kauppojen ”halpuutus”kampanjat ovat puhuttaneet viljelijöitä jo pidemmän aikaa. Samalla kun tuotantokustannukset ovat nousseet roimasti viimeisen 20 vuoden aikana, ovat tuottajahinnat nousseet vain viidenneksen kertoo Tilastokeskuksen julkaisu.

Tuottajahinnalla tarkoitetaan hintojen kehitystä viljelijän kannalta. Tuotantokustannusten nousu ja kauppojen hinnanalennukset ovat aiheuttaneet sen, että viljelijälle jää käteen nyt 14 prosenttia aiempaa vähemmän.

Tämän seurauksena maanviljelijän taskuun kertyi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 vain keskimäärin noin 3 euron tuntipalkka ja prosentin korko sijoitetulle pääomalle.


TILASTOKESKUKSEN mukaan elintarvikkeiden hinta on noussut 41 prosenttia vuodesta 1995. Myös kuluttajahinnat ovat nousseet noin 37 prosentilla. Samalla maatilojen yrittäjätukia on supistettu huomattavasti.

Tilastojen valossa viljelijöiden traktorimielenosoitus ja uutisointi alan vaikeuksista vaikuttavat siis ymmärrettäviltä.

Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 yrittäjätuki supistui aiemmasta vuodesta liki 40 prosenttia vajaaseen 10 000 euroon tilaa kohti.


KULUTTAJAHINNAT ovat kivunneet tuottajahintojen vanavedessä, mutta tuottajahintojen aleneminen ei näyttäisi tilastojen mukaan siirtyvän kuluttajalle samassa tahdissa. Myös tuotteiden ylituotanto ja Venäjän vientikiellot alentavat varsinkin sika- nauta- ja maitotilojen kannattavuutta.

Ongelmista huolimatta maatilojen konkurssit ovat melko harvinaisia. Konkurssitilastojen mukaan vain muutama kymmenen tilaa ajautuu vuosittain konkurssiin. PTT:n tuoreen ennusteen mukaan maataloustuotteiden hintojen laskun ennustetaan pysähtyvän ja tuotantokustannusten pienenevän vuonna 2016.
Klikkaa laajentaaksesi...
 

Missäs ne tutkimukset nyt ovat missä kerrotaan miten kaikki on niin paljon halvempaa kuin ennen EU:ta? ...ja miten työpaikkojakin on tullut Suomeen lisää niin paljon että on suorastaan työvomapulaa että pitää hiekkamaista tuottaa "moniosaajia" ? :rolleyes:
 
Tässä tuosta ruoanhinnasta ja kappaketjujen kartellihinnoittelusta....



Päivittäistavarakauppaan puututtava - kriisilaki maataloustuotteille?
29.6.2016 13:24 Mikko Kärnä

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusis...aan-puututtava-kriisilaki-maataloustuotteille

Ruoan hintakehitys Suomessa on tarkoittanut jyrkkää nousua: elintarvikkeista maksetaan nykyään peräti 40 % enemmän kuin vuonna 1995. Tästä huolimatta maatalouden tuottajahinnat ovat pohjamudissa, vaikka itse tuotantokustannukset ovat nousseet viimeisessä 20 vuodessa lähes 60%. Erittäin keskittynyt päivittäistavarakauppamme puolestaan siirtää matalat tuottajahinnat suoraan katteisiinsa ja harjoittaa samalla näennäistä "halpuuttamista". Ruoka taas on kuluttajalle todella kallista. On selvää että jotain pitää tehdä, mutta mitä?

Tärkein osa kestävää ja pysyvää ratkaisua on päivittäistavarakaupan aito kilpailu. Keskittynyt päivittäistavarakauppamme on vakava ongelma ja yhä ongelmallisemmaksi menee Keskon hankittua hiljattain Suomen Lähikaupan omistukseensa. Kesko, S-ryhmä ja Lidl hallitsevat tämän kaupan jälkeen markkinaa lähes 95 prosentin markkinaosuudella. Kyseessä on oligopoli, joka aiheuttaa Suomessa epäluonnollisen korkean hintatason ja korkeat kaupan katteet, jotka otetaan tuottajien selkänahasta. Valtion tulisikin pohtia, tulisiko sen varata itselleen porkkanarahaa päivittäistavarakaupan kilpailun lisäämiseksi. Olisi kaikkien etu, mikäli saisimme houkuteltua Suomen markkinaan useita uusia toimijoita mukaan. Samalla tulisi pohtia keinoja, joilla voimme lisätä tilojen suoramyyntiä kuluttajille sekä tukea maataloustuottajien omaa jalostustoimintaa.

Aito kilpailu turvaa taloudellista tehokkuutta, mutta toimiakseen sen on turvattava myös niin tuottajien kuin kuluttajienkin edut. Nyt näin ei tapahdu. Suomen tulee tässä tilanteessa harkita myös määräaikaista kriisilainsäädäntöä, jolla maatalouden tuottamille hyödykkeille asetettaisiin alimmat sallitut myyntihinnat sekä taattaisiin tuottajille riittävä kate tuottamistaan hyödykkeistä. Kaupan hinnoitteluvaltaa elintarvikkeiden suhteen on rajoitettava siihen saakka, kunnes markkinoille saadaan syntymään aito kilpailutilanne. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan voi olla pysyvä, mutta se voi toimia siirtymäajan ratkaisuna.

Maatalouden kriisiin tulee myös vastata uudistamalla rohkeasti tukijärjestelmiä. Tämä on pitkä ja kivinen tie, joka on kuitenkin uskallettava kulkea loppuun. Kirjoitin aiheesta erillisen kirjoituksen viime viikolla. Vaikeuksissa oleville tiloille tulisi myös tässä akuutissa vaiheessa taata valtion taholta nollakorkoista kriisilainoituista, jotta ne selviävät pahimman yli. Puheet eivät enää auta, vaan vahvoja tekoja tarvitaan.

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top