Suuri maatalouskeskustelu

[arix]

Kyllä alkaa hipin pinnaa kiristämään tämä ilmaston lämpeneminen. Tarttis saada pottua maahan ja otettua maanäytteitä, vaan jääkairallako sitä pitäis aihetta lähestyä.

Tuli sellainen melko pikainen elämisen muutos tossa askarreltua itelle. Mullahan on tässä omissa nurkissa ollu tätä hommaa kyllä sillain ettei aika tule pitkäksi, mutta jos näinä aikoina joku ottaa asiakseen soittaa ja tarjota unelmaduunia, niin onhan se ryhdyttävä. Se pitää vähän kiirusta ympätä tähän ralliin yksi kokopäivätyö, mutta näyttäis onnistuvan kun lyhentää yöstä. Ottivat tuon pienimmän närpiäisenkin päiväkotiin parin päivän varotusajalla. Mutta koska palkkatyökin liittyy ruoantuotantoon, niin kyllä vähän vatsahaavaa kutittelee kummosta satoa syksylle on tarjolla ja koska tuonne saa ylipäänsä mitään kasvamaan. Huonoa satovuotta tässä nyt vähiten toivois ja toiseksi vähiten sitä että se epäsuotuisilla keleillä varustettu kasvukausi jäisi kovin tyngäksi

Mietin jos siemennyttäisi sekä perinnelehmän että tuon liharisteytyksen, riittäisi niistä vasikoista sitten syötävää muillekin. Possut pitäis myös saada tiineiksi, se samperin karju vaan nyt pitäis ehtiä kaivaa jostain. Maitoa tulee enempi kuin tarttis, vuohet vaan lisää tuotosta ja umpeen noita ei saa kuin teurastamalla. Yksi neitsytlypsäjäkin aloittaa taas kohtapuoliin, ei se litratolkulla lypsä onneksi.

Mä kyllä olisin taipuvainen kannustamaan kaikkia kenellä on pienikään läntti maata käytössä, laittamaan kasvimaata. Kyllä se naapurikin aikaa myöten leppyy vaikka laittais senkin parkkiruudun perunalle

Tulviminen sentäs väheni, männä viikolla laitumella oli hitokseen paljon lokkeja ja joutsenpari. Hevosia ja lehmiä sinne tuskin saa ihan kohta.

Sopivasti kun tulvii niin pääsee harkitsemaan kalanviljelyä...

 

[Baltriber]

Sopivasti kun tulvii niin pääsee harkitsemaan kalanviljelyä...

Mietin jos riisiä koittais

 

[miheikki]

Alkuviikosta näin pari joutsenta lentävän etelään päin.

 

[Justin Case]

On kantosuoja litkunkin hinta pompsahtanutonneks tuli varauduttua tähänkin viime vuonna. Makaan tässä just sahan kanssa sinisten kantojen keskellä ja pidän taukoa, sammal jo kuivunut niin on hyvä maata pehmeällä puolipohjat jeesusta kohden ja kuunnelllä mustarastaitten laulua, metsä

 

[StepanRudanskij]

On kantosuoja litkunkin hinta pompsahtanutonneks tuli varauduttua tähänkin viime vuonna. Makaan tässä just sahan kanssa sinisten kantojen keskellä ja pidän taukoa, sammal jo kuivunut niin on hyvä maata pehmeällä puolipohjat jeesusta kohden ja kuunnelllä mustarastaitten laulua, metsä

Elä siihen kuitenkaan nukahda. Voi naama kärähtää kevätauringossa.

 

[kolomaittis]

On kantosuoja litkunkin hinta pompsahtanutonneks tuli varauduttua tähänkin viime vuonna. Makaan tässä just sahan kanssa sinisten kantojen keskellä ja pidän taukoa, sammal jo kuivunut niin on hyvä maata pehmeällä puolipohjat jeesusta kohden ja kuunnelllä mustarastaitten laulua, metsä

Mustarastaat on kyllä taitavia laulamaan, välillä pitänyt oikein pysähtyä kuuntelemaan. No räkätit sitten taas on sitä pahinta.

 

[Fremen]

Alkuviikosta näin pari joutsenta lentävän etelään päin.

Jep, taalla oslossakin on hanhet lennelleet ympyraa, outo kevat. Ei yhtaan sadetta naturen kuukauteen.

 

[kolomaittis]

Jep, taalla oslossakin on hanhet lennelleet ympyraa, outo kevat. Ei yhtaan sadetta naturen kuukauteen.

Ei niille hanhille tai ylensäkkään elukoille ole kerrottu... öh taitaakin olla niin että niille on kerrottu ilmastonlämpiämisestä ja juuri siksi eivät ymmärrä tätä tilannetta ettei se kesä tulekkaan juuri nyt, heti, välittömästi, kun kalenterissa käännytään jo toukokuulle.

Yksi viljelijä kertonut että pitää kylvötraktoriin laittaa jääketjut ainakin toiselle puolelle traktoria. Juu, ne metsänreunat, ne metsänreunat.

 

[kolomaittis]

Tällainenikin juttu.

MTV: Itärajan kriittisemmille paikoille suunnitellaan nykyistä tehokkaampia raja-aitoja

MTV Uutiset kertoo, että Suomen itärajan kriittisille alueille on suunniteltu nykyistä tehokkaampia raja-aitoja. Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Marko Turunen sanoo MTV:lle, että suunnittelua tehdään tällä hetkellä paperilla eikä mitään konkreettista ole tehty.

www.kaleva.fi

Ehkä@ PSB 5500 olit oikeassa niissä liete allas elementtien saatavuudesta.

 

[EK]

Hankalia nämä alkukevään kelit pukeutumisen kannalta. Aurinko paistaa räköttää täydeltä terältä, mutta osittainen lumipeite ja pohjoistuuli pitävät ilman ikävän viileänä. Tällä viikolla olen käveleskellyt joka päivä vajaan pari tuntia metsässä. Vaikka päällä on vain päällyshousut ilman pitkiä kalsareita ja ohuen kauluspaidan päällä yhtä ohut takki ja hattu on luja, mutta ohut (tosin siinä on korvaläpät), niin hiki kaatuu kohta päältä. Muija ränkättää, että se moottorisaha muka lämmittää, mutta ei kai se säteilylämpö riitä kuin käsille?

Kyllä maailmassa on paljon asioita, joita länsimainen tiede ei pysty selittämään.

 

[hansai]

Hankalia nämä alkukevään kelit pukeutumisen kannalta. Aurinko paistaa räköttää täydeltä terältä, mutta osittainen lumipeite ja pohjoistuuli pitävät ilman ikävän viileänä. Tällä viikolla olen käveleskellyt joka päivä vajaan pari tuntia metsässä. Vaikka päällä on vain päällyshousut ilman pitkiä kalsareita ja ohuen kauluspaidan päällä yhtä ohut takki ja hattu on luja, mutta ohut (tosin siinä on korvaläpät), niin hiki kaatuu kohta päältä. Muija ränkättää, että se moottorisaha muka lämmittää, mutta ei kai se säteilylämpö riitä kuin käsille?

Kyllä maailmassa on paljon asioita, joita länsimainen tiede ei pysty selittämään.

Oliko avainsanat

 

[EK]

Oliko avainsanat

Ei tällä kertaa. Pelkästään. Yleensä kyllä.

 

[hansai]

Ei tällä kertaa. Pelkästään. Yleensä kyllä.

Diplomaattinen vastaus

 

[Justin Case]

Hankalia nämä alkukevään kelit pukeutumisen kannalta. Aurinko paistaa räköttää täydeltä terältä, mutta osittainen lumipeite ja pohjoistuuli pitävät ilman ikävän viileänä. Tällä viikolla olen käveleskellyt joka päivä vajaan pari tuntia metsässä. Vaikka päällä on vain päällyshousut ilman pitkiä kalsareita ja ohuen kauluspaidan päällä yhtä ohut takki ja hattu on luja, mutta ohut (tosin siinä on korvaläpät), niin hiki kaatuu kohta päältä. Muija ränkättää, että se moottorisaha muka lämmittää, mutta ei kai se säteilylämpö riitä kuin käsille?

Kyllä maailmassa on paljon asioita, joita länsimainen tiede ei pysty selittämään.

Etkö sinä nyt ymmärrä, sitähän tuo tarkotti että laitat sahan takan piälle, kuhan se on lämmin ni sujautat sen puseron alle ni johan on ukolla lämpönen.

 

[Ikarus]

Maatilojen ongelmalainat kasvussa ‒ ”Suomen huoltovarmuus lepää yhä harvempien tuottajien varassa”​

Maatilojen maksuvaikeudet ovat seurausta pidemmästä kustannuskriisistä. Pulaan on joutunut sellaisiakin tiloja, jotka tavallisina aikoina pärjäisivät kohtuullisesti.

[SPOILERKatso liite: 61147]


Maatilojen hoitamattomat lainat ovat lisääntyneet jo vuosia.
Suomen Pankki tiedotti maaliskuun lopulla maatalouden kasvavasta hoitamattomien lainojen määrästä. Ongelmaluotot ovat lisääntyneet monta vuotta, ja vaikka kasvu onkin pysähtynyt viimeisen vuoden aikana, tilanne on monesta syystä huolestuttava.

Elinkeinonharjoittajilla hoitamattomia lainoja oli helmikuussa 6,9 prosenttia koko lainakannasta ja maatalousyrityksillä 4,3 prosenttia eli enemmän kuin yritystoimialoilla keskimäärin.

”Huolestuttavaa on, maataloudessa on ollut perinteisesti vähän ja muita yrityksiä selvästi vähemmän luottotappioita”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg huomauttaa.
”Maatalouden huonosta taloustilanteesta on varoiteltu, ja nyt se alkaa näkyä. Kannattamattomuus ja hoitamattomien lainojen kasvu on pitkäaikaisempi ilmiö eikä liity Ukrainan kriisiin.”

Hintojen viimeaikainen nousu parantaa jonkin verran tämänhetkistä kannattavuutta, mutta hoitamattomia lainoja on paljon, ne rasittavat vielä pitkään.

”Ylivelkaantuneet vaativat lainojen uudelleenjärjestelyjä, eivätkä kaikki selviäkään. Jos nykyinen kehitys jatkuu, konkursseja ja pakkolopettamisia tulee enemmän. Jossakin määrin yritystoimintaan kuuluukin, että pitää laittaa pillit pussiin, mutta nyt menee nurin hyviäkin maatiloja.”

Yritykset voivat tehdä huonoja investointeja ja laskea taloutensa pieleen. Nyt osalla kelpo maatiloista on Åbergin mukaan ollut myös huonoa tuuria, kun laskelmat on tehty parempien hintojen aikaan ja markkinatilanteeseen nähden liian iso ja kallis investointi on valmistunut suoraan kustannusnousuun. Hän on saanut yhteydenottoja nuorilta, sukupolvenvaihdoksen tehneiltä ja investointivelkaa ottaneilta nuorilta tuottajilta.

Mitä olet vastannut heille?

”Olen kehottanut ottamaan ensimmäisenä yhteyttä lainanmaksujen kanssa omaan pankkiin, jos tilanne alkaa huolestuttaa, tili on tyhjä ja maksut erääntyvät. Pankit ovat viestittäneet, että voivat järjestellä lainoja uusiksi, kunhan niihin ollaan ajoissa yhteydessä. Jos lainoista ehtii tulla ongelmaluottoja, pankkienkin liikkumavara on pieni.”

Maatiloja Åberg kannustaa myös tarkkaan oman talouden seurantaan, jotta ne huomaisivat käänteet ajoissa.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Jos sadosta tulee normaali ja hinnat nousevat, useimpien tilojen tilanteen pitäisi parantua, Åberg järkeilee. Osa-aikaisilla viljatiloilla ei ole suuria lainojakaan.


Sen sijaan huono sato ja kalliit lannoitteet voivat olla viimeinen niitti etenkin päätoimisille kotieläintiloille. Åberg ei usko lihan kallistuvan vielä kesällä niin, että nousu korvaisi kallistuneet rehut. Niinpä tuotanto saatetaan lopettaa.

Kyselyissä myös viljelyala jää tänä vuonna normaalista.

Uhkaako Suomea ruokapula?

”4,3 prosenttia on jo sellainen luku, että jos se porukka joutuu lopettamaan ja joukossa on isoja kotieläintiloja, ei se ruokapulaan johda, mutta hyvinkin siihen, että tuotteita ei ole tarjolla kysyntää vastaavasti. Talousteorian mukaan heikko kannattavuus pienentää tuotantoa, mutta huoltovarmuusnäkökulmasta ruokaa pitäisi tuottaa kulutusta vastaava määrä.”

OP-ryhmän maa- ja metsätaloustoimintojen johtaja Teppo Pölläsen mukaan Suomen Pankin tilasto kuvaa hyvin maatilojen tämänhetkistä tilannetta.

”Odotamme, että maatilojen toiminnan alasajoja tulee lähiaikoina lisää. Konkurssibuumista en puhuisi, koska uskon, ettei läheskään kaikkia alasajoja tehdä konkurssien kautta.”

Lähiaikoina tarkoittaa Pölläsen mukaan tämän vuoden loppuvuotta ja siitä eteenpäin. ”Ensi vuosi on luultavasti pahin.”

Pölläsen mukaan monet tilat ovat pyrkineet hoitamaan asioitaan hyvin ja ennakoiden, mutta aina esimerkiksi . investointien ajoitus ei ole onnistunut toivotusti.

”Alasajon uhka saattaa kohdata sellaisiakin tiloja, joilla oli kohtuulliset toimintaedellytykset ennen viime aikojen kustannusnousua. Osalla on esimerkiksi tiedossa jatkaja, mutta tässä kannattavuustilanteessa sukupolvenvaihdosta ei tehdä.”

Pölläsen mukaan lopettaviin kuuluu kaikkia kotieläintiloja sianlihasta maitoon ja siipikarjaan. Osaa saattaa jatkaa joku toinen viljelijä, joten tuotanto ei välttämättä vähene lopettavien tilojen suhteessa.

Ja vaikka viljan, maidon ja lihan hinta nousisivatkin, maailman epävarmuus ja tuotantopanosten hintakehitys pelottavat.

”Aika julmalta epäsuhta näyttää, kun panosten hinnat ovat nousseet satoja jopa prosentteja. Itse uskon, että kauppakin tekee voitavansa, asia on niin paljon ollut esillä. Mutta selvää on, että Suomen huoltovarmuus lepää yhä harvempien tuottajien varassa. Heidän tilanteensa on nyt kohtalainen, mutta kuinka he pärjäävät jatkossa?”

Myös Säästöpankkiryhmä kantoi syvää huolta maatilosta ja Suomen huoltovarmuudesta jo maaliskuun puolivälissä. Yritysliiketoiminnan johtaja Kari Suutari vetosi kuluttajia valitsemaan kotimaista ruokaa ja valtiota takaamaan lainoja.

”Maatilojen rahoituksen turvaamisella turvattaisiin kotimaisen ruoantuotannon jatkumo Suomessa, myös Pohjois- ja Itä-Suomessa.”

Maataloudella oli helmikuun lopussa 4,8 miljardia euroa lainoja. Niistä 3,5 miljardia euroa oli myönnetty elinkeinonharjoittajille ja 1,3 miljardia euroa maatalousyrityksille. Yksityislainojen määrä supistui vuodessa 4,2 ja yhtiömuotoisten maatilalainojen määrä kasvoi 6,8 prosenttia. Syynä on maatilojen määrän pieneneminen viime vuosina sekä osakeyhtiöiden määrän kasvu.



[/SPOILER]

Muutaman tutun karjatilallisen näkemys on, että kesä odotellaan tuottajahintojen nousua. Mikäli ei nouse riittävästi, tuotanto lopetetaan syksyllä kannattamattomana.

 

[Leaderwolf]

Muutaman tutun karjatilalliset näkemys on, että kesä odotellaan tuottajahintojen nousua. Mikäli ei nouse riittävästi, tuotanto lopetetaan syksyllä kannattamattomana.

Viesti meidän meijerin kautta kaupalta oli (ei kiitos Valion... V**un tampiot) että asteittain siirretään hintoihin. Se kuinka paljon ja kuinka nopeasti jäi auki. Ei varmasti kokonaan siirry tuotantokustannusten nousu maitopurkkiin tai leipään. Mutta jos edes 50-70 prosenttisesti niin saisi jatkoaikaa roikkua tässä löysässä hirressä koristen.

 

[PSB 5500]

Maatilojen ongelmalainat kasvussa ‒ ”Suomen huoltovarmuus lepää yhä harvempien tuottajien varassa”​

Maatilojen maksuvaikeudet ovat seurausta pidemmästä kustannuskriisistä. Pulaan on joutunut sellaisiakin tiloja, jotka tavallisina aikoina pärjäisivät kohtuullisesti.

[SPOILERKatso liite: 61147]

Katso liite: 61148
Maatilojen hoitamattomat lainat ovat lisääntyneet jo vuosia.
Suomen Pankki tiedotti maaliskuun lopulla maatalouden kasvavasta hoitamattomien lainojen määrästä. Ongelmaluotot ovat lisääntyneet monta vuotta, ja vaikka kasvu onkin pysähtynyt viimeisen vuoden aikana, tilanne on monesta syystä huolestuttava.

Elinkeinonharjoittajilla hoitamattomia lainoja oli helmikuussa 6,9 prosenttia koko lainakannasta ja maatalousyrityksillä 4,3 prosenttia eli enemmän kuin yritystoimialoilla keskimäärin.

”Huolestuttavaa on, maataloudessa on ollut perinteisesti vähän ja muita yrityksiä selvästi vähemmän luottotappioita”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg huomauttaa.
”Maatalouden huonosta taloustilanteesta on varoiteltu, ja nyt se alkaa näkyä. Kannattamattomuus ja hoitamattomien lainojen kasvu on pitkäaikaisempi ilmiö eikä liity Ukrainan kriisiin.”

Hintojen viimeaikainen nousu parantaa jonkin verran tämänhetkistä kannattavuutta, mutta hoitamattomia lainoja on paljon, ne rasittavat vielä pitkään.

”Ylivelkaantuneet vaativat lainojen uudelleenjärjestelyjä, eivätkä kaikki selviäkään. Jos nykyinen kehitys jatkuu, konkursseja ja pakkolopettamisia tulee enemmän. Jossakin määrin yritystoimintaan kuuluukin, että pitää laittaa pillit pussiin, mutta nyt menee nurin hyviäkin maatiloja.”

Yritykset voivat tehdä huonoja investointeja ja laskea taloutensa pieleen. Nyt osalla kelpo maatiloista on Åbergin mukaan ollut myös huonoa tuuria, kun laskelmat on tehty parempien hintojen aikaan ja markkinatilanteeseen nähden liian iso ja kallis investointi on valmistunut suoraan kustannusnousuun. Hän on saanut yhteydenottoja nuorilta, sukupolvenvaihdoksen tehneiltä ja investointivelkaa ottaneilta nuorilta tuottajilta.

Mitä olet vastannut heille?

”Olen kehottanut ottamaan ensimmäisenä yhteyttä lainanmaksujen kanssa omaan pankkiin, jos tilanne alkaa huolestuttaa, tili on tyhjä ja maksut erääntyvät. Pankit ovat viestittäneet, että voivat järjestellä lainoja uusiksi, kunhan niihin ollaan ajoissa yhteydessä. Jos lainoista ehtii tulla ongelmaluottoja, pankkienkin liikkumavara on pieni.”

Maatiloja Åberg kannustaa myös tarkkaan oman talouden seurantaan, jotta ne huomaisivat käänteet ajoissa.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Jos sadosta tulee normaali ja hinnat nousevat, useimpien tilojen tilanteen pitäisi parantua, Åberg järkeilee. Osa-aikaisilla viljatiloilla ei ole suuria lainojakaan.


Sen sijaan huono sato ja kalliit lannoitteet voivat olla viimeinen niitti etenkin päätoimisille kotieläintiloille. Åberg ei usko lihan kallistuvan vielä kesällä niin, että nousu korvaisi kallistuneet rehut. Niinpä tuotanto saatetaan lopettaa.

Kyselyissä myös viljelyala jää tänä vuonna normaalista.

Uhkaako Suomea ruokapula?

”4,3 prosenttia on jo sellainen luku, että jos se porukka joutuu lopettamaan ja joukossa on isoja kotieläintiloja, ei se ruokapulaan johda, mutta hyvinkin siihen, että tuotteita ei ole tarjolla kysyntää vastaavasti. Talousteorian mukaan heikko kannattavuus pienentää tuotantoa, mutta huoltovarmuusnäkökulmasta ruokaa pitäisi tuottaa kulutusta vastaava määrä.”

OP-ryhmän maa- ja metsätaloustoimintojen johtaja Teppo Pölläsen mukaan Suomen Pankin tilasto kuvaa hyvin maatilojen tämänhetkistä tilannetta.

”Odotamme, että maatilojen toiminnan alasajoja tulee lähiaikoina lisää. Konkurssibuumista en puhuisi, koska uskon, ettei läheskään kaikkia alasajoja tehdä konkurssien kautta.”

Lähiaikoina tarkoittaa Pölläsen mukaan tämän vuoden loppuvuotta ja siitä eteenpäin. ”Ensi vuosi on luultavasti pahin.”

Pölläsen mukaan monet tilat ovat pyrkineet hoitamaan asioitaan hyvin ja ennakoiden, mutta aina esimerkiksi . investointien ajoitus ei ole onnistunut toivotusti.

”Alasajon uhka saattaa kohdata sellaisiakin tiloja, joilla oli kohtuulliset toimintaedellytykset ennen viime aikojen kustannusnousua. Osalla on esimerkiksi tiedossa jatkaja, mutta tässä kannattavuustilanteessa sukupolvenvaihdosta ei tehdä.”

Pölläsen mukaan lopettaviin kuuluu kaikkia kotieläintiloja sianlihasta maitoon ja siipikarjaan. Osaa saattaa jatkaa joku toinen viljelijä, joten tuotanto ei välttämättä vähene lopettavien tilojen suhteessa.

Ja vaikka viljan, maidon ja lihan hinta nousisivatkin, maailman epävarmuus ja tuotantopanosten hintakehitys pelottavat.

”Aika julmalta epäsuhta näyttää, kun panosten hinnat ovat nousseet satoja jopa prosentteja. Itse uskon, että kauppakin tekee voitavansa, asia on niin paljon ollut esillä. Mutta selvää on, että Suomen huoltovarmuus lepää yhä harvempien tuottajien varassa. Heidän tilanteensa on nyt kohtalainen, mutta kuinka he pärjäävät jatkossa?”

Myös Säästöpankkiryhmä kantoi syvää huolta maatilosta ja Suomen huoltovarmuudesta jo maaliskuun puolivälissä. Yritysliiketoiminnan johtaja Kari Suutari vetosi kuluttajia valitsemaan kotimaista ruokaa ja valtiota takaamaan lainoja.

”Maatilojen rahoituksen turvaamisella turvattaisiin kotimaisen ruoantuotannon jatkumo Suomessa, myös Pohjois- ja Itä-Suomessa.”

Maataloudella oli helmikuun lopussa 4,8 miljardia euroa lainoja. Niistä 3,5 miljardia euroa oli myönnetty elinkeinonharjoittajille ja 1,3 miljardia euroa maatalousyrityksille. Yksityislainojen määrä supistui vuodessa 4,2 ja yhtiömuotoisten maatilalainojen määrä kasvoi 6,8 prosenttia. Syynä on maatilojen määrän pieneneminen viime vuosina sekä osakeyhtiöiden määrän kasvu.



[/SPOILER]

Muutaman tutun karjatilallisen näkemys on, että kesä odotellaan tuottajahintojen nousua. Mikäli ei nouse riittävästi, tuotanto lopetetaan syksyllä kannattamattomana.

Ja pahiten kusessa ovat ne vastikään toimintaansa kehittäneet ja enemmän investoineet tilat, eli yleisesti vielä ne ns nuoret viljelijät. Toisekseen jos rahojen valuminen alkutuottajalle on kauppojen hyvän tahdon ym varassa.. niin no ei tule tapahtumaan. Tämä voi kääntyä aika huonoksi vielä Suomessa..

 

[hansai]

Mutta jos edes 50-70 prosenttisesti niin saisi jatkoaikaa roikkua tässä löysässä hirressä koristen.

Pankinjohtaja kuvaa tilannetta kohtalaiseksi..

”Aika julmalta epäsuhta näyttää, kun panosten hinnat ovat nousseet satoja jopa prosentteja. Itse uskon, että kauppakin tekee voitavansa, asia on niin paljon ollut esillä. Mutta selvää on, että Suomen huoltovarmuus lepää yhä harvempien tuottajien varassa. Heidän tilanteensa on nyt kohtalainen, mutta kuinka he pärjäävät jatkossa?”

 

[Loyd]

Miksi Kepu ei nosta tästä meteliä?
Sen pitäisi olla puolueelle tärkeä kysymys.

 

[kolomaittis]

Ihan sikana tässä odottelen tilannetta että kauppa porras kertoo: NYT ON HÄTÄ: MISSÄ ON HALLITUS MIKSEI SE TEE MITÄÄN? Meillä ei ole myytäväksi kotimaista siankyljystä, kasleria, jauhelihaa, kinkkuja ym. Nauta puoli samaan syssyyn. Broilerin suikaleita vielä tämän kuun loppuun. Kaupat kaatuu ja valtavasti työttömiä. Ihan ennustamaton tilanne!

No, sitä on tottunut haaveilemaan.