Suuri maatalouskeskustelu

[Ikarus]

Minä näen tässä ennalta tai muuten vain päissäni uuden harrastuksen ja osaamisen syntymisen, nimittäin susihoidon. Eli homma toimii siten että susia otetaan elävänä kiinni, aidataan, ja niitä aletaan ruokkimaan ja kasvattamaan niiden lukumäärää. Sitten kun niitä on rekkakontillisen verran aitauksissa tai maanalaisissa häkeissä niin ne rahdataan eduskuntatalon tai jonkin tietyn puolueen toimiston eteen ja lasketaan vapaaksi, kuonokopalla tai ilman. Kuinka paljon aikuinen susi tarvitsee lihaa?

Susi tarvitsee keskimäärin viitisen kiloa lihaa päivässä - tämä pitää sisällään luut ja karvat. Päivittäinen ravinnon määrä vaihtelee paljon. Susi voi tulla toimeen syömättä viikon ajan, mutta toisaalta se voi ahmia kerralla jopa parikymmentä kiloa lihaa.
Eli 5 kg/vrk *365 vrk = 1825 kg /v. 1825 kg : 60 kg / vegetaristi = 30 kpl /vuosi apuharvennusta sopivaksi katsotuun paikkaan tai kaupinginosaan

 

[PSB 5500]

Susi tarvitsee keskimäärin viitisen kiloa lihaa päivässä - tämä pitää sisällään luut ja karvat. Päivittäinen ravinnon määrä vaihtelee paljon. Susi voi tulla toimeen syömättä viikon ajan, mutta toisaalta se voi ahmia kerralla jopa parikymmentä kiloa lihaa.
Eli 5 kg/vrk *365 vrk = 1825 kg /v. 1825 kg : 60 kg / vegetaristi = 30 kpl /vuosi apuharvennusta sopivaksi katsotuun paikkaan tai kaupinginosaan

Viikonloppuna oltiin niitä Ähtärin susia katselemassa, ei ne aikuisista ihmisistä ollu milläänsäkään. Mutta sellaiset vaahtosammuttimen kokoiset taatiaiset saivat kyllä niiltä runsaasti huomiota.. Ihan mukava että oli hyvä aita välissä kuitenkin.Eli voisin väittää että jos luonnossa susikannat runsastuvat ja sopiva ravinto käy vähiin, niin ne tulevat aina rohkeammin ihmisten pihoihin syömään koirat, vasikat ja muut lampaat. Tästä seuraa että voidaan vielä joku kaunis päivä lukea lööpeistä kuinka susihukkanen vei lapsosen. Tämän lööpin mediaseksikkyyttä tosin himmentää se että tämä tulee tapahtumaan jossain muualla kuin kehä kolmosen sisällä, jossain missä seuraavaan vähänkin isompaan kylään on matkaa muutama kymmenen kilometriä.

 

[baikal]

Minä olen vieraillut kauan sitten 90-luvulla koirasusitarhassa, jossa isäntä esitteli, että tuossa on 10 prosenttia sutta, tuossa on puolet jne. Ota siitä sitten selvä.

Tästä päästäänkin varsinaiseen sudensuojeluaiheeseen. Suomessa mennä pyyhkii sanotaan vähän yli 200 sutta. Venäjällä niitä on kertojasta riippuen 30-50 tuhatta, toleranssit ovat varmasti suuret.....koska Venäjällä on tunnetusti väljää.

Mikä on tämän kokonaispopulaation suurin uhka`? Salametsästys ja liikenne? Vai olemattoman koirakurin aikaansaama koirien ja susien sekoittuminen? No, sehän se on oikeasti. Kun näette saaliskuvia tai kohtaatte livenä suden, rientäkää silmä kädessä katsomaan sen tunnusmerkkejä. Yllättävän usein tulette löytämään sudenmerkkien lisäksi koiranmerkkejä. Jos sekoittuminen jatkuu nykytahdilla, se tarkoittaa, että 50 vuoden kuluttua puhtaita metsäsusia saa etsiä täikammalla. Suomi parinsadan elukan populaatiolla ei tätä ratkaise, ratkaisu syntyy Venäjällä.

Kun viimeksi näin kaadetun suden, jota riemusaatossa porukka havutti ja valokuvat räpsyivät...minulla ei ollut sydäntä pilata tunnelmaa paljastamalla, että ammuitte koiran. Tunnistamisen sietämättömän vaikeuden ovat paljastaneet ihan oppinsa saaneet tutkijatkin. Kaulan karvoitus, häntä ja käpälät ovat sellaisia maallikon tunnistamismerkkejä. Jos teitä joskus syytetään suden luvattomasta kaadosta, niin sanokaa kuulustelussa, että vitut. Se oli koira. Tutkikaa vaikka. Kai tutkinnan on osoitettava, että kaadettu elikko on kanssa susi, eikä mikään kaukasialainen paimenkoira, jossa on liru sutta.

 

[turska]

Päästötalkoot koskettavat myös lehmiä - avuksi kehitettiin dieetti


Yksi lehmä tuottaa vuodessa noin 150 kiloa metaania. Märehtijät kuten lehmät ja lampaat tuottavat noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaanipäästöt ovat noin viidennes kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Nyt ongelmaan on etsitty ratkaisuja Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa kehittämällä lehmille vähäpäästöistä dieettiohjelmaa. Lehmänruoan tuunauksella vaikutetaan myös lehmänmaidon rasvahappokoostumukseen. Tähtäimessä on päästöjen vähentämisen ohella saada terveellisempää maitoa ihmisille juotavaksi.

Luke oli mukana EU:n rahoittamassa Ruminomics-hankkeessa, jossa tutkittiin tuhannen eurooppalaisen lypsylehmän perimän, ravitsemuksen ja pötsin mikrobikoostumuksen yhteyttä muun muassa lehmän energiatehokkuuteen, metaanipäästöihin ja maidon koostumukseen.

Tutkimuksessa Jokioisilla lehmät laitettiin lasikaappeihin eli metaboliakammioihin asumaan muutamaksi päiväksi, jotta niiden päästötasot saatiin selvitetyksi.

–  Röyhtäillyn metaanin määrään vaikuttaa sekä mikrobiston koostumus, eläimen ruoansulatustehokkuus ja syödyn rehun koostumus, professori Johanna Vilkki Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

 

[Ikarus]

Päästötalkoot koskettavat myös lehmiä - avuksi kehitettiin dieetti

Lehmä ei nälissään lypsä eikä pysy pitkään edes hengissä. Se tarvitsee pötyä pöydällä. Jatkuvasti ja paljon.
Evään koostumuksella voi varmaan vähän vaikuttaa noihin kaasutuksiin, mutta kyllähän tämä on kaukaa haettu ajatus..

 

[Geronimo]

Päästötalkoot koskettavat myös lehmiä - avuksi kehitettiin dieetti


Yksi lehmä tuottaa vuodessa noin 150 kiloa metaania. Märehtijät kuten lehmät ja lampaat tuottavat noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä. Metaanipäästöt ovat noin viidennes kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Nyt ongelmaan on etsitty ratkaisuja Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa kehittämällä lehmille vähäpäästöistä dieettiohjelmaa. Lehmänruoan tuunauksella vaikutetaan myös lehmänmaidon rasvahappokoostumukseen. Tähtäimessä on päästöjen vähentämisen ohella saada terveellisempää maitoa ihmisille juotavaksi.

Luke oli mukana EU:n rahoittamassa Ruminomics-hankkeessa, jossa tutkittiin tuhannen eurooppalaisen lypsylehmän perimän, ravitsemuksen ja pötsin mikrobikoostumuksen yhteyttä muun muassa lehmän energiatehokkuuteen, metaanipäästöihin ja maidon koostumukseen.

Tutkimuksessa Jokioisilla lehmät laitettiin lasikaappeihin eli metaboliakammioihin asumaan muutamaksi päiväksi, jotta niiden päästötasot saatiin selvitetyksi.

–  Röyhtäillyn metaanin määrään vaikuttaa sekä mikrobiston koostumus, eläimen ruoansulatustehokkuus ja syödyn rehun koostumus, professori Johanna Vilkki Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

jumalauta! on näillä murheet kun lehmänpierut pilaa ilman, on tainnut unohtua sellainenkin juttu kuin Amerikan preeria alueella eli kymmeniä miljoonia biisoneita ja Afrikassa vieläkin enemmän märehtijoitä jotka varmasti piereskelivät ja ei tuo mailma silloinkaa tuhoutunut.

Onkohan noilla viisailla noita pieruja haistellessa mennyt pönttö sekaisin?

Nythän minä tuon vasta tajusin kyse on EU projektista, Komissaarit ja Mepit juoksevat pierujen perässä oikea vihreiden arvojen menestys resepti.

 

[Geronimo]

Lehmä ei nälissään lypsä eikä pysy pitkään edes hengissä. Se tarvitsee pötyä pöydällä. Jatkuvasti ja paljon.
Evään koostumuksella voi varmaan vähän vaikuttaa noihin kaasutuksiin, mutta kyllähän tämä on kaukaa haettu ajatus..

Odotahan kun jokaisella karjatilalla suoritetaan EU tarkastajien toimesta pieru valvonta käynti

Ja EU Komissio määrää Suomelle rangaistuksen liiallisesta pierun määrästä ja lopulta on oltava oma EU Pieru Komissaari ja Suomella onkin siihen politikoissa monta lahjakasta ehdokasta, mutta on mahdollista että Eurooppalaisilla on paremmin pieruihin perehtyneitä ehdokkaita jolloin Suomen ehdokas häviää

EU`n pieru virasto voitaisiin myös perustaa

 

[Ikarus]

EU`n pieru virasto voitaisiin myös perustaa

Olen lähes varma, että Eu:n kaasun valvontavirasto on jo suunnitteilla. Tukien saamisen ehtoihin tullaan kiireellisellä aikataululla ymppäämään kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Ja luonnollisesti tätä tullaan myös valvomaan. Tehokkaalla ja isolla organisaatiolla.

Voin kuvitella valvontakäynnin: - Eu:n kaasunhallinta virastosta päivää, ylitarkastaja Tötterström. Mittausten perusteella teidän lehmienne metaanipäästöt ylittävät raja-arvot 5 %.
Valitettavasti sanktio aiheuttaa kaikkien tukienne menetyksen tältä vuodelta. Tätä ne ei kerro tilalla, kirje tulee myöhemmin postissa. Työturvallisuus syistä.

Tämä käytäntö jotain puutteita havaittessa tukitarkastajilla on ollut käytössä läpi historian. Eläimen syntymäilmoitus 2 päivää myöhässä, menetykset maatilalle sanktioina 30.000 euroa. Kyllähän se verenpainetta pakkaa nostamaan.

Alla lukijan kommetti, HS:

Ilmakehässä metaania on 0,00017%, eikä sillä ole merkitystä, kenen tai minkä aikaansaannosta se on. Karjan metaanipäästöt, ovat siis karjan omia, ei ihmisen aiheuttamia. Se mikä näiltä "tiedemiehiltä" jää huomaamatta, kaikki kasvit mitä karja syö, ovat napanneet hiilen ilmakehästä, ja palautuu takaisin ilmakehään.

Osa hiilestä palautuu metaanina ja osa hiilidioksidina. Kokonais kasvihuonekaasujen määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Asian ymmärtämiseksi voisi sanoa, kun juo vesilasista, vesi lasissa vähenee, ei lisäänny. Samoin käy myös hiilidioksidinkin kanssa, sen muuttuessa kahdeksi kasvihuonekaasuksi, sen kokonaisteho säilyy ennallaan, vähemmän hiilidioksidia ja äärimmäisen vähän metaania.

Sillä ei ole merkitystä, onko osa kaasuista vahvempaa kasvihuonekaasua, kun hiilidioksidin osuus on merkittävästi vähemmän. Metaani myös hajoaa suhteellisen nopeasti ilmakehässä, joten sen pitoisuus merkityksettömästä kasvihuonekaasu määrässä ei lisää maapallon lämpöjä nollaa enempää.

Onkin selvää että lihansyönnin rajoittamista puuhaavat ovat vihreää kansaa, jotka koettavat viedä maan asukkaita kuin pässiä narussa. Ymmärrän tarkoituksen, mutta ei hyväksy paksuja valheita asian ympärillä.

http://www.hs.fi/tiede/a1462240093591

 

[Bushmaster]

jumalauta! on näillä murheet kun lehmänpierut pilaa ilman, on tainnut unohtua sellainenkin juttu kuin Amerikan preeria alueella eli kymmeniä miljoonia biisoneita ja Afrikassa vieläkin enemmän märehtijoitä jotka varmasti piereskelivät ja ei tuo mailma silloinkaa tuhoutunut.

Onkohan noilla viisailla noita pieruja haistellessa mennyt pönttö sekaisin?

Nythän minä tuon vasta tajusin kyse on EU projektista, Komissaarit ja Mepit juoksevat pierujen perässä oikea vihreiden arvojen menestys resepti.

Unohtamatta puunpolton hiukkaspäästöjen kieltohalua...

 

[baikal]

Lehmä ei nälissään lypsä eikä pysy pitkään edes hengissä. Se tarvitsee pötyä pöydällä. Jatkuvasti ja paljon.
Evään koostumuksella voi varmaan vähän vaikuttaa noihin kaasutuksiin, mutta kyllähän tämä on kaukaa haettu ajatus..

Horsmanvarsilla ja koiranputkella syötetty lehmä kyllä piereksii paljon, mutta lypsää taatusti vähän. Ja se on varmaa, että farmari tekee konkan pistäessään lehmät dieetille.

 

[turska]

Jalasjärveläistila järjestää Lehmien asuntomessut: "Tahdomme näyttää tarkalleen, missä lehmät asuvat ja elävät"
http://yle.fi/uutiset/jalasjarvelai...sa_lehmat_asuvat_ja_elavat/9041707?origin=rss

 

[Beerfect]

Metaaniakin syntyy mm. kaatopaikoilla kun ruokaa hajoaa hapettomissa oloissa. Voisiko eräs ratkaisu olla niinkin yksinkertainen että elukoiden ravintoon sidotaan vain happea enemmän jollain kemiallisella vippaskonstilla?

Metaania (ja hiilidioksidia) syntyy myöskin patoaltaiden/vesivoiman rakentamisen aikana, ainakin trooppisimmissa maissa, missä puita ja kasvustoa jää veden alle enemmän, minne ne jäävät sitten lahoamaan hapettomasti. Kun eivät perkele saa vedestä sitä happea...

...samalla sopii miettiä ilmastonlämpenemisen aiheuttamia vedennousun vaikutuksia, sitten kun vedet peittävät puita alleen

 

[baikal]

Metaaniakin syntyy mm. kaatopaikoilla kun ruokaa hajoaa hapettomissa oloissa. Voisiko eräs ratkaisu olla niinkin yksinkertainen että elukoiden ravintoon sidotaan vain happea enemmän jollain kemiallisella vippaskonstilla?

Metaania (ja hiilidioksidia) syntyy myöskin patoaltaiden/vesivoiman rakentamisen aikana, ainakin trooppisimmissa maissa, missä puita ja kasvustoa jää veden alle enemmän, minne ne jäävät sitten lahoamaan hapettomasti. Kun eivät perkele saa vedestä sitä happea...

...samalla sopii miettiä ilmastonlämpenemisen aiheuttamia vedennousun vaikutuksia, sitten kun vedet peittävät puita alleen

Mitäs nuo Mmaanpuolllustuksen kulmakivet, nimittäin suot tuottavat? Sula suo käsittääkseni on melkoinen hönkimys. Olisi kiintoisaa tietää, paljonko suomalaiset suot puhaltavat versus lehmät? Mittaluokat ja vertailut ovat aina kivoja, kun joku todellisuudesta irtautunut hölynpöly saa otsikkomitalla julkisuutta.

 

[SJ]

Mitäs nuo Mmaanpuolllustuksen kulmakivet, nimittäin suot tuottavat? Sula suo käsittääkseni on melkoinen hönkimys. Olisi kiintoisaa tietää, paljonko suomalaiset suot puhaltavat versus lehmät? Mittaluokat ja vertailut ovat aina kivoja, kun joku todellisuudesta irtautunut hölynpöly saa otsikkomitalla julkisuutta.

Kolme suurinta kasvihuonekaasujen lähdettä olivat: Hajoava biomassa, Metsäpalot, sekä tulivuoret.

 

[EK]

Kuukausi siihen meni, mutta nyt on viimeinenkin heinänkorsi joko ladossa tai muovin sisässä.

Sopivasti sadetta ja konerikkoja niin 5 päivän homma muuttuukin yllättävän pitkäjäykkiseksi.

 

[Ikarus]

Katso liite: 10648
Kuukausi siihen meni, mutta nyt on viimeinenkin heinänkorsi joko ladossa tai muovin sisässä.

Sopivasti sadetta ja konerikkoja niin 5 päivän homma muuttuukin yllättävän pitkäjäykkiseksi.

Hyvä juttu, että sait tehdyksi! Ollut näissä sääoloissa hankalaa.

Kyllä näillä seuduin kuivanheinän teko pellolla luokona kuivaamalla on ollut lähes mission impossible. Pisin yhtäjaksoinen poutajakso kuukauden aikana lienee ollut noin 2-3 vrk. Sademäärät ei ole olleet valtavia, mutta kuivaheinä ei sadetta tarvitsisi yhtään. Useat pisti heinät muoviin. Epävakaissa sääoloissa paras konsti, jos saa päivän tai pari kuivattua, niin eivät talvella jäädy.

Mansikkasato on ollut viimeksi yhtä huono vuonna 1974. Jatkuvat sadekuurot kypsymisaikaan, marjat mädäntyi peltoon.
Puolalaista ja Ruotsista tuotua mansikkaa jotkut jobbarit möi torikaupassa tai tienposkessa kotimaisena.
Ei mikään uusi ilmiö, ilmeisesti myyntikate on varsin kohdallaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001221147.html

 

[EK]

Hyvä juttu, että sait tehdyksi! Ollut näissä sääoloissa hankalaa.

Kyllä näillä seuduin kuivanheinän teko pellolla luokona kuivaamalla on ollut lähes mission impossible. Pisin yhtäjaksoinen poutajakso kuukauden aikana lienee ollut noin 2-3 vrk. Sademäärät ei ole olleet valtavia, mutta kuivaheinä ei sadetta tarvitsisi yhtään. Useat pisti heinät muoviin. Epävakaissa sääoloissa paras konsti, jos saa päivän tai pari kuivattua, niin eivät talvella jäädy.

Mansikkasato on ollut viimeksi yhtä huono vuonna 1974. Jatkuvat sadekuurot kypsymisaikaan, marjat mädäntyi peltoon.
Puolalaista ja Ruotsista tuotua mansikkaa jotkut jobbarit möi torikaupassa tai tienposkessa kotimaisena.
Ei mikään uusi ilmiö, ilmeisesti myyntikate on varsin kohdallaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001221147.html

Viime maanantaina kun olisi lyönyt luokoa, olisi täällä saanut kuivaa heinää aikaiseksi. Nyt oli reissua ja kaikkea muuta säätämistä ja niittäminen jäi torstaille ja perjantaille. Torstaina niitetty oli sunnuntaina harasoo, mutta perjantain niitos olisi tarvinnut vielä päivän kuivumista ja pöyhimisen tai kaksi. Puolustuksekseni mainitsen, että kyseessä oli kesän ainoa "oma aika" (yksi yö) ja reissu suuntautui Tankavaaran taistelupaikoille. Lisäksi sääennusteet lupasivat vielä maanantaina vettä 666% varmasti tiistaina tai viimeistään keskiviikkona tai ehkä joka päivä maanantaista sunnuntaihin. Mutta arpapeliähän se aina säiden kanssa on. Ukki-vainaa totesi aina, kun kuivalle niitokselle satoi, että "Meijjän perällä oli semmonen tapa, että sillon kun sato, niin annettiin sattaa."

Turvemaat olivat sadekesänä sen verran märkiä, että paritonninen niittokonekin ui välillä akselinnapojaan myöten. Onneksi ei tarvinnut ajaa niillä paikoin paalainta, jonka paino tyhjänä on kuitenkin sen 4 tonnia ja kahden rehupaalin kanssa vähän vajaa 6...

 

[Ikarus]

Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on onnenkauppaa. Säiden suhteen tilanne on juuri tämä.

 

[miheikki]

Kuuntelin vuosia sitten radiosta juttua Pudasjärveläisestä traktoriurakoitsijasta. Hän kesäisin nosti turvetta pohjoisessa ja talveksi siirsi koneet Etelä-Suomeen lumitöihin. Ei ainuttakaan varmaa työpäivää ikinä.

 

[baikal]

Kuivan heinän tekeminen on kyllä melkein paradoksi tai jotain. Mutta seuraava poikkitieteellinen muistelo ammoisilta ajoilta:

meillä oli sellainen 6 ha rinnepeltoa, jonka nojaamissuunta oli etelä. Hyvin avoin ja tuulelle altis. Maaperä oli hietahiesumultatms. joka oli varsin haastava, jos sattui vähänkään sateisempi kesä. Niimpä viljelyratkaisuksi muotoutui: antaapa kasvaa niitty-luonnonheinää, joka saa salpietaria, typpi-yytä ja noin tonnin kalkkia per ha per vuosi. Kusta mahdollisuuksien mukaan. Eli siihen kasvoi kantava kerros, jota ei käännetty laisin. Timoteita siitä pellosta ei olisi löytänyt enää CSI:kään. Satokiloja en osaa muistaa kovin tarkoin, sen muistan, että ns. pitkä lato tuli täyteen. Pointtini: kasvoi ohutta ja lehtevää heinää, se kuivui säällisessä ajassa ja sopi hyvin levälleen tantereelle. Kuivana heinähäntään ja latoon, suolaa niskaan. Ja paremmantuoksuista heinää en ole tavannut koskaan.

Eli nykyään käytettävät satoisat ja hyvät lajikkeet taitavat kuivua hitaammin ja epävarmemmin kuin yllä kuvaamani tapaus=yksistään siksi, että korret ovat paksumpia ja vetisempiä ja toisaalta pöyhiä pitäisi 24/7....ja tonneja on niin paljon ha:lla, ettei ne meinaa sopia kunnolla levälleen?