Ikarus
Respected Leader
Sillä urakoitsijalla oli riskienhallinta kohdallaan
Olispa edes ne urakat olleet toisinpäin, turvetta etelästä ja lumihommia pohjoisessa, tilipäiviä olisi huomattavasti useammin.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Sillä urakoitsijalla oli riskienhallinta kohdallaan
Olispa edes ne urakat olleet toisinpäin, turvetta etelästä ja lumihommia pohjoisessa, tilipäiviä olisi huomattavasti useammin.
Ikarus
Respected Leader
Heinän seivästyskin on pikkupoikana tutuksi tullut laji. Ikävä ei ole sitä hommaa.
Enää näillä maaseudun väestötiheyksillä seivästyksestä mitään tulisikaan, populaa silloin riitti pellolle toiseen malliin.
Tekniikka kehittyi ja siirryttiin paalaukseen, saattoipa olla vuonna 1974. Kesä oli kamala. Sadetta, vettä ja vielä vähän sadetta. Heinät mustuivat peltoon ja ne vähät mitkä sinne jäi, ajettiin suoraan metsään. Hyvin alkoi paalaus aikakausi.. vaihtelevaa menestystä oli, joskus sai hyviä kuivia heiniä, usein vähän huonompia. Paalain oli "pultinkatkoja" Welger, sullojan hangoissa olevat murtopultit olivat kulutustavaraa. Paalainkuskilla piti olla hyvä pussi niitä pultteja matkassa, pellolle ei muuten kannattanut lähteä.
10-15 kg:n heinäpaaluja kun päivän nakkeli pellolta kärryyn ja kärrystä latoon, illalla ei tarvinnut lenkille enää lähteä.
Tämä oli homepölykeuhkojen aikakautta. Kovin usean isännän tai emännän ammattitauti.
Sitä riemua riitti varmaan 90-luvulle, sitten pyöröpaalaus sekä muovitus alkoi yleistyä. Sääriskiä tuo muoviin paketointi pienentää oleellisesti.
Ettei se lajike ollut niittynurmikkaa? Se lisääntyy myös juurenpätkistä kuten juolavehnä ja muodostaa suotuisissa olosuhteissa pitkäikäisen nurmen.
Nykyiset timotei lajikkeet ja etenkin jos seassa on puna-apilaa ei meinaa kuivaa millään. Massaa on paljon, sekä puna-apilan korressa vettä.
Monta kertaa päivässä pöyhiminen on arveluttavaa, lehdet karisevat peltoon, jäljelle jää pelkkä tikkuinen korsi. Latokuivuriin taitaa riittää se parin päivän kuivatus, kuivurissa sitten loput.
Niittynurmikka.
Tuota niittynurmikkaa taisi kehittyä kaikille laidoille enemmän kuin keskelle, sellainen mielikuva jäi. Joo. Paalaus toi mukanaan homepölysairauksia, aika moni silloinen viljelijä kärsii keuhkoahtaumasta ja astmasta. Ja olihan ne pölypaalit hirveitä laitoksia: niitä kun soimeen purki niin koko navetta oli sellaisen sumun vallassa. Voi jee. -74 kesä oli tosiaan toivoton ja niin oli sen vuoden viljakin muistaakseni. Savikot jankottuivat jo keväällä ja varikset söivät vähiä ohrantähkiä konttaamalla. Eläinsuojelukysymyskin siis. 
Se oli mustien heinien kesä se. Isäukon etusormen kynsi varmaan vioittui peruuttamattomasti, kun koputteli ilmapuntaria kymmenet kerrat päivässä. Muistatte varmaan tuon ilmapuntarin koputtelun?
Isäukon lentävä lause oli, että kymmenvuotiskaudelle sopii kaksi melkein katovuotta, kaksi parempaa ja kuusi huonoa. Saattoi pitää paikkansakin. Olihan se tuon ajan viljely sellaista hommaa että. Metsät myytiin, jotta saatiin lehmät elämään. Eihän siinä jälkeenpäin ajatellen ollut mitään tolkkua.
Muoviin käärityt heinät on ok. mutta toisaalta tilakoot ovat kasvaneet sellaisiksi, että sääriskiä riittää siihenkin. Hyvä tuttavani, joka kasvattaa emolehmäkarjaa, korjaa tänäkin vuonna noin 3000 muoviin käärittyä. Eli saa siinä kytätä jos lähteäkin puikkoihin jokusen kerran. Toissapäivänä tapasin ikätoverini kaupassa ja hänellä on lajissaan huippukarja, kaksi robottia ja keskituotos hirmuinen. Hinta: mies on kuin haamu ja omien sanojensa mukaan on kuuteen vuoteen nukkunut noin 3 tuntia per vrk. Uni ei tule ja töitä on helvetisti. En tiedä, hirmuista on meno.
Se oli mustien heinien kesä se. Isäukon etusormen kynsi varmaan vioittui peruuttamattomasti, kun koputteli ilmapuntaria kymmenet kerrat päivässä. Muistatte varmaan tuon ilmapuntarin koputtelun?Isäukon lentävä lause oli, että kymmenvuotiskaudelle sopii kaksi melkein katovuotta, kaksi parempaa ja kuusi huonoa. Saattoi pitää paikkansakin. Olihan se tuon ajan viljely sellaista hommaa että. Metsät myytiin, jotta saatiin lehmät elämään. Eihän siinä jälkeenpäin ajatellen ollut mitään tolkkua.
Muoviin käärityt heinät on ok. mutta toisaalta tilakoot ovat kasvaneet sellaisiksi, että sääriskiä riittää siihenkin. Hyvä tuttavani, joka kasvattaa emolehmäkarjaa, korjaa tänäkin vuonna noin 3000 muoviin käärittyä. Eli saa siinä kytätä jos lähteäkin puikkoihin jokusen kerran. Toissapäivänä tapasin ikätoverini kaupassa ja hänellä on lajissaan huippukarja, kaksi robottia ja keskituotos hirmuinen. Hinta: mies on kuin haamu ja omien sanojensa mukaan on kuuteen vuoteen nukkunut noin 3 tuntia per vrk. Uni ei tule ja töitä on helvetisti. En tiedä, hirmuista on meno.
Ikarus
Respected Leader
Mielellään agrologin tai agronomin koulutus pohjalle. Talousosaaminen ja yrittäjän ominaisuudet on oltava rautaa, muuten ei pärjää kovallakaan työllä.
Väärät päätökset kun pakkaa realisoitumaan. Näin on monella tilalla nyt tiukkana aikana jo käynyt.
Karjatilan pito on äärimmäisen sitovaa. Nykyisillä isoilla karjatiloilla on kaikki munat samassa korissa. Urakointiin tai ulkopuolisiin palkkatöihin ei kerta kaikkiaan aika riitä. Karjanpidolla pärjäät tai olet pärjäämättä. Parhaat ja riittävän ajoissa (hyvän tuottajahinnan aikoina) investoineet pärjää nytkin. Äskettäin investoineet uivat todella syvissä vesissä, henkisen ja fyysisen jaksamisen äärirajoilla.
Kasvinviljelytiloilla tilanne on toinen. Paremmat puoliskot on tyypillisesti palkkatöissä. Viljely työllistää kasvukauden, talven voit tehdä vaikka lumiurakointia, metsätöitä tai mitä tahansa palkkatöitä. Sadan hehtaarin kasvinviljelytila ei tänä päivänä elätä perhettä, jotain on pakko haalia sivusta.
Ennen 50 ha:n viljatilalta sai kirurgin palkan, nyt ei edes siivoojan.
Oppikirjoista ei kaikkea opita. Sukupolvelta toiselle siirtyy hirmuinen määrä ns. hiljaista tietoa. Esimerkkinä Etelä-Suomessa on jossakin kohtaa "minuutti-savikoita." Nimensä maalaji on saanut kevätmuokkauksen oikean aika ikkunan lyhyydestä. Varmaakaan se nyt minuutti ole, mutta yhdestä päivästä voi olla kysymys. Näitä ei opita kirjoista vaan hiljaisena tietona tai kantapään kautta.
Joka siirtyy maanviljelijän ammattiin muista töistä, valitettavasti joutuu kovemmat oppirahat maksamaan.
Säiden kanssa pulaaminen on taas oma juttunsa.
Hermoja koettelee se ilmapuntarin koputtelu. Ja joskus luojamies ei sitä satoa halua antaa, niin se ei anna, vaikka mitä tekisit.
Ikarus
Respected Leader
Pääsin näkemään sekä kuulemaan äsken noin viiden metrin päästä tuon ''kaunisäänisen'' linnun
Kävin naapurissa katsomassa ohra kasvustoani, ne pellot on minulla vuokrattuna.
Juteltiin siinä naapurin isännän kanssa niitä näitä, niin tuo uros aloitti tuon ''räikän väännön'' viereisessä ohrapellossa.
Googlella tuo ruisrääkään ääni puhelimesta kuulumaan, kohta alkoi ohran tähkät heilumaan, kun uros piipersi pellosta katsomaan kilpakosijaa
,tuli viiden metrin päähän pitäen tuota räikänvääntö metakkaa
Uroksen tehtävä on pitää ääntä, naaras hautoo. Ääni on kova läheltä kuultuna.On varsin harvinainen lintu. Viihtyy ja pesii pitkässä kasvustossa, kuten heinä- ja viljakasvusto. Nimensä mukaisesti ruis oli sen suosikki asuinpelto.
Nykyiset heinänkorjuu menetelmät ovat tuon linnun kantoja vähentäneet, kun pesinnät tahtoo heinäpellossa (säilörehu) juhannuskesällä niitettäessä mennä mönkään.
http://www.birdlife.fi/suojelu/maatalous/ruisraakkakortti.pdf
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Sanoisin, että on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Ainakin etelämmässä. Silloin tällöin nykyisin ja jo 90-luvun lopulta lähtien korva tuota tavoittanut. Tuollahan on sellaiset roikkuvat jalat, jos lentoon lähtee ja takaapäin näkee. Muistan, että joskus veli @baikal :n mainitsemana ajanjaksona ala-asteella ollessani koulumatkalla moinen hetki koettiin. Lintukirjasta sitten löydettiin kuva. Äänen kuuleminen meni sitten noin vuoteen -98 Mikkelissä.
Pääsin näkemään sekä kuulemaan äsken noin viiden metrin päästä tuon ''kaunisäänisen'' linnun
Kävin naapurissa katsomassa ohra kasvustoani, ne pellot on minulla vuokrattuna.
Juteltiin siinä naapurin isännän kanssa niitä näitä, niin tuo uros aloitti tuon ''räikän väännön'' viereisessä ohrapellossa.
Googlella tuo ruisrääkään ääni puhelimesta kuulumaan, kohta alkoi ohran tähkät heilumaan, kun uros piipersi pellosta katsomaan kilpakosijaa
tuli viiden metrin päähän pitäen tuota räikänvääntö metakkaa
On varsin harvinainen lintu. Viihtyy ja pesii pitkässä kasvustossa, kuten heinä- ja viljakasvusto. Nimensä mukaisesti ruis oli sen suosikki asuinpelto.
Nykyiset heinänkorjuu menetelmät ovat tuon linnun kantoja vähentäneet, kun pesinnät tahtoo heinäpellossa (säilörehu) juhannuskesällä niitettäessä mennä mönkään.
http://www.birdlife.fi/suojelu/maatalous/ruisraakkakortti.pdf
Tässä on muuten kovan luokan lintuopas tänäkin päivänä. Alkuperäispainos kultaiselta 70-luvulta
Itse näkisin että maatalous- ja muussakin yrittämisessä tärkeimmät kouluarvosat ja oppiaineet ovat seuraavat: uskonto 10 ja matikka 4.. Nämä kuulin kerran yhdeltä tutulta entiseltä kaivuriyrittäjältä.
Pahoittelut vielä näin jälkikäteen asiattomasta vastauksesta asialliseen kysymykseen! Tuollainen ajatus helposti tosin tulee mieleen kun seurailee näitä lähipiirin maanviljelijöitä. Etenkin ketkä karjan kanssa pelaavat niin päivät on pitkiä.
Hyvä koulutus maatalouteen voisi tosiaan olla se agrologin koulutus, sekin on nykyisin tosin jo AMK- mallinen josta seuraa vähän lisää aikaa ja teoria- ja yleissivistäviä oppiaineita. Tähän kun lisätään pari harjoittelujaksoa hyvillä harjoittelutiloilla niin siitä olisi hyvä lähteä suunnittelemaan uraa. Harjoittelua ulkomailla kehottaisin harkitsemaan vakavasti, koska sieltä saisi varmasti sellaisia kokemuksia joita ei täältä saa ja jotka ei ikinä unohdu. Harjoittelusta saa myös hyviä näkemyksiä mikä juttu toimii/ ei toimi käytännössä.
Agronomikoulutus taas yliopistokoulutuksena ottaa useamman vuoden ja on tietysti enempi teoriapainotteista, tässäkin tosin sama työharjoitteluasia antaa näkemyksiä. Molemmat koulutuslinjat antavat myös hyvät mahdollisuudet toimintaan esim maatalouskaupan, neuvonnan tai vaikkapa maatalousbyrokratian saralla ( esim kuntien maataloussihteerit tai ely-keskusten tarkastajat ym).
Eräs oikotie onneen voi olla myös jonkun maatalon tyttären löytäminen jostain menomestasta,mieluiten sellaisen jolla ei ole veljiä ja siitä sitten vaan vävyksi isoon maataloon.. Hyvä tuntomerkki tällaista naista metsästäessä ( kuulemma) näin lyhyiden hameiden aikaan on punainen rengas pohkeen ympärillä joka tulee navettakumisaappaista..
Maaseudulla on sentään yksi kasvusektori: Hevostalous (http://www.hevoseni.fi/hevonen-yhteiskunnassa). Kotipuolessa on saanut jo koko tämän vuosituhannen ihmetellä joka paikkaan putkahtelevia hevostiloja. Karhujen ja hirvien ohella huippuunsa jalostetut ravurit alkavat olla jo melkoinen liikenneturvallisuusriski.
Ikarus
Respected Leader
Mikäs tässä on takana? Ennen hakkuuta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen, eikä siinä mitään, mutta miksi tietoja vaaditaan julkisiksi?
Jos joku hakkaa metsäänsä, omaansa hakkaa, ei se minulle lainkaan kuulu eikä edes kiinnosta.
Metsien sosialiasointia Ruotsissa joku selvitysmies jo ennätti ehdottaa. Sai kenkää, ei ottanut tuulta purjeisiin se ehdotus. Vielä.
EU kovistelee Suomea julkistamaan metsätietoja
Metsä10:33Hanna Lensu
Jos Suomi ei muuta metsätietojen julkista saatavuutta kahden kuukauden kuluessa, komissio uhkaa viedä asian EU-tuomioistuimeen.
LARI LIEVONEN
Euroopan komissio vaatii Suomea muuttamaan metsätietoja julkisiksi.
Suomessa jo pitkään jatkunut vääntö siitä, pitääkö metsävaratiedot vapauttaa kaikkien nähtäville, on saanut uutta vauhtia Brysselistä. Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle kehotuksen muuttaa metsävaratietojen saatavuutta koskevaa lainsäädäntöään pikimmiten.
"Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen", todetaan EU-komission tiedotteessa.
"Asiassa on kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän metsiin liittyvät ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella. Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi", komissio moittii.
Sen mukaan Suomi rikkoo ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annettua direktiiviä ja muutokset kansalliseen lainsäädäntöön olisi pitänyt tehdä jo 14. helmikuuta 2005 mennessä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/eu-kovistelee-suomea-julkistamaan-metsätietoja-1.156558
edit: No tämähän tässä olikin..
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/atl-saksalaisjärjestö-vaatii-hakkuiden-rajoittamista-ruotsissa-1.136569
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...ssa-hakkuuilmoitusten-julkistamiseen-1.156574
Jos joku hakkaa metsäänsä, omaansa hakkaa, ei se minulle lainkaan kuulu eikä edes kiinnosta.
Metsien sosialiasointia Ruotsissa joku selvitysmies jo ennätti ehdottaa. Sai kenkää, ei ottanut tuulta purjeisiin se ehdotus. Vielä.
EU kovistelee Suomea julkistamaan metsätietoja
Metsä10:33Hanna Lensu
Jos Suomi ei muuta metsätietojen julkista saatavuutta kahden kuukauden kuluessa, komissio uhkaa viedä asian EU-tuomioistuimeen.
LARI LIEVONEN
Euroopan komissio vaatii Suomea muuttamaan metsätietoja julkisiksi.
Suomessa jo pitkään jatkunut vääntö siitä, pitääkö metsävaratiedot vapauttaa kaikkien nähtäville, on saanut uutta vauhtia Brysselistä. Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle kehotuksen muuttaa metsävaratietojen saatavuutta koskevaa lainsäädäntöään pikimmiten.
"Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen", todetaan EU-komission tiedotteessa.
"Asiassa on kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän metsiin liittyvät ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella. Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi", komissio moittii.
Sen mukaan Suomi rikkoo ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annettua direktiiviä ja muutokset kansalliseen lainsäädäntöön olisi pitänyt tehdä jo 14. helmikuuta 2005 mennessä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/eu-kovistelee-suomea-julkistamaan-metsätietoja-1.156558
edit: No tämähän tässä olikin..
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/atl-saksalaisjärjestö-vaatii-hakkuiden-rajoittamista-ruotsissa-1.136569
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...ssa-hakkuuilmoitusten-julkistamiseen-1.156574
Viimeksi muokattu:
Geronimo
Ylipäällikkö
Mikäs tässä on takana? Ennen hakkuuta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen, eikä siinä mitään, mutta miksi tietoja vaaditaan julkisiksi?
Jos joku hakkaa metsäänsä, omaansa hakkaa, ei se minulle lainkaan kuulu eikä edes kiinnosta.
Metsien sosialiasointia Ruotsissa joku selvitysmies jo ennätti ehdottaa. Sai kenkää, ei ottanut tuulta purjeisiin se ehdotus. Vielä.
EU kovistelee Suomea julkistamaan metsätietoja
Metsä10:33Hanna Lensu
Jos Suomi ei muuta metsätietojen julkista saatavuutta kahden kuukauden kuluessa, komissio uhkaa viedä asian EU-tuomioistuimeen.
LARI LIEVONEN
Euroopan komissio vaatii Suomea muuttamaan metsätietoja julkisiksi.
Suomessa jo pitkään jatkunut vääntö siitä, pitääkö metsävaratiedot vapauttaa kaikkien nähtäville, on saanut uutta vauhtia Brysselistä. Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle kehotuksen muuttaa metsävaratietojen saatavuutta koskevaa lainsäädäntöään pikimmiten.
"Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen", todetaan EU-komission tiedotteessa.
"Asiassa on kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän metsiin liittyvät ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella. Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi", komissio moittii.
Sen mukaan Suomi rikkoo ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annettua direktiiviä ja muutokset kansalliseen lainsäädäntöön olisi pitänyt tehdä jo 14. helmikuuta 2005 mennessä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/eu-kovistelee-suomea-julkistamaan-metsätietoja-1.156558
edit: No tämähän tässä olikin..
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/atl-saksalaisjärjestö-vaatii-hakkuiden-rajoittamista-ruotsissa-1.136569
Eikös tämä julkaisu vaatimus perustunut johonkin terveys juttuun, en tosin millään ymmärrä miten minun terveys paranee @Ikarus metsien puumäärä tiedolla?
Ikarus
Respected Leader
Ympäristöjärjestöt pääsevät käsiksi tilakohtaisiin metsätietoihin. Jawohl, Ikaruksella on 120-vuotiasta kuusikkoa, suojeluun.
Voi vattu.. pitänee pistää moto vinkumaan .. kohta niitä saa enää hakata.
Geronimo
Ylipäällikkö
Tuo onkin ainoa järkevä reaktio koska suojelun korvauksia saat odottaa mailman tappiin asti mutta haitat saat heti.
Muistunee tässä mieleen eräs uhanalainen elukka jonka havaitsin erään viljelijän metsässsä muutama vuosi sitten ja en ilmoitellut siitä kenellekkään ( ilmoituksiin silloin oikein kehoitettiin) kun ajattelin että investointeja tehnyt viljeliä ei lisärasitetta kaipaa, nyt kun moto on tuon metsän niitänyt niin toivottavasti viljeliä sai perheelleen edes hieman hengähdysstautkoa ahdingossaan.
Ikarus
Respected Leader
Kyllä liito-oravan takia on liian moni metsikkö suojeluun pistetty. Turhaan, niitä on joka puolella maata, täälläkin. Kyseessä on yöllä liikkuva eläin, ei niitä juuri näe, mutta liito-oravan jätöksiä löytyy metsästä kuin metsästä.
Geronimo
Ylipäällikkö
En ilmoita vieläkään missä tuo elukka elelee kun se on todennäköisesti muuttanut naapurin metsään, enkä ilmoita mitään muutakan luontoarvoa kellekkään enkä mihinkään.
Eikä kenenkään muunkaan pitäisi tehdä mitään ilmoituksia tai luovuttaa tietoja yhtään mihinkään luonto juttuun, koska muutaman vuoden päästä siitä tulee pelkkää harmia ja kustannuksia itselle ja muille, tähän on tultu päättömän suojelu hölmöilyn ansiosta.
Pistä kuusikko vaan kylmästi lihoiksi. Sieltä kuusikosta ei tarvi löytyä kuin mäyränpesä tai supikoirien luolasto....muuta ei tarvita. Siihen saa kuusikko kuolla sitten pystyyn. Joku tiedostava kylddyyri-immeinen kun löytää sieltä vielä vahingossa lähteen, saniaislehdon ja murusen oravankakkelia, niin kuusikon kohtalo on sinetöity. Tämä voi kuulostaa siltä, että helle on lopullisesti paahduttanut baikalin pääpoloisen, mutta valitettavasti näin maailma makaa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Näin voi Suomen ainoa Vihreiden hallitsema kaupunki toimia, paskaa mereen ja muille opetetaan sormipystyssä suvaisevaisuutta luonnonsuojelua yms.
Räjähdyksestä rannalle – miksi roskaista kivilouhetta kipataan mereen?
HS kertoi keskiviikkona Helsingin rannoilta löytyneestä räjähdysroskasta. Muoviroska päätyy mereen, kun louheella täytetään rantoja. Miten roskaamista voisi estää?
KAUPUNKI 22.7.2016 2:00 Päivitetty: 22.7.2016 15:16
Virve Rissanen
HELSINGIN SANOMAT
RIO GANDARA / HS
Lauttasaaren rannan roskat ovat peräisin todennäköisesti Jätkäsaaren työmaalta – ehkä länsimetron työmaan louheesta.
Kuuntele
1. Miksi räjäytystöissä käytetään impulssiletkua?
IMPULSSILETKUA on käytetty räjäytyksissä 1970-luvulta lähtien, kertoo räjähdealan yrityksen Forcitin myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Halonen. ”Nykyään kaikki ison mittakaavan louhinnat tehdään impulssiletkun avulla.”
LEIF ROSAS
Panostaja Aku Korhonen panosti reikiä räjäytystä varten länsimetron tunnelityömaalla Ruoholahdessa vuonna 2010.
Letkun täytyy kestää räjähdysaineen kulkeminen sisällään, joten letku on usein kolmikerroksinen. Se osa letkusta, joka ei räjähdä, jää louhintajätteen sekaan. Vaihtoehtona impulssiletkuille olisivat Halosen mukaan elektroniset räjähdysnallit, mutta ne ovat merkittävästi kalliimpia, ja niistä jäisi jätteeksi metallia. Kolmas vaihtoehto on räjähtävä tulilanka, joka katoaisi räjähtäessään kokonaan, mutta se olisi Halosen mukaan turvallisuusriski.
YIT:n Kalliorakentaminen ja kaivokset -yksikön johtaja Ari Bergström kertoo, että räjäytyksen jälkeen louheesta ei voi alkaa poimia letkunjämiä, koska se olisi vaarallista.
2. Miksi roskaista kivilouhetta kipataan mereen?
HELSINGIN rakennusviraston projektinjohtaja Jukka Repokertoo, että louhe on rantarakentamisessa välttämätöntä. ”Meritäyttöä ei ainakaan vetämissäni kohteissa voi tehdä muulla kuin louhintatyömailta vastaanottopaikoille tulevalla isolla louheella.”
KARI PULLINEN
Kivilouhetta kuljetettiin täyttömaaksi Jätkäsaareen vuonna 2012.
Revon mukaan kaikissa louheissa ei välttämättä ole impulssiletkun jäämiä. Monissa kuitenkin on, ja näkyvät letkut noukitaan vastaanottovaiheessa pois. Siivousta edellytetään urakoitsijoilta tai vastaanottajalta kaikissa kohteissa, ja Revon mukaan velvoite kirjataan myös urakkasopimuksiin.
Muovia kerätään myös merentäyttövaiheessa, mikäli roskaa nousee vedenpintaan. Kaikki roska ei kuitenkaan nouse pintaan, vaan jatkaa matkaansa muille rannoille.
3. Miksi muoviroskaa ei siivota merestä?
URAKOITSIJAN siivousvastuu ulottuu Jukka Revon mukaan periaatteessa vain urakka-alueelle. Tuulisena päivänä roskaa voi kuitenkin päätyä vastaanottopaikkojen ja urakointialueiden ulkopuolelle, jolloin vastuukysymys jää auki.
Roskan leviämisen estämiseksi meritäyttökohteissa voi käyttää öljypuomeja – paitsi jos lähellä kulkee laivaliikennettä. Puomeihin kertyneen roskan siivoaminen kuuluu urakoitsijan tai louheen vastaanottajan siivousyksikölle.
Esimerkiksi Jätkäsaaren työmaan lähellä kulkee laivoja, jotka paitsi estävät öljypuomien käytön myös pilkkovat impulssiletkut pienemmiksi. Siksi letkuja päätyy Jätkäsaaresta Pihlajasaareen, Lauttasaareen ja muille lähialueille.
LAURA OJA / HS
Jätkäsaaren ympärillä kulkee laivoja, joten muoviroskan leviämistä ei voi estää öljypuomeilla.
4. Kuka siivoaisi edes rannat?
HS:N LUKIJAT ovat löytäneet räjäytysroskaa esimerkiksi Katajanokalta, Pihlajasaaresta ja Suomenlinnasta. Lauttasaaressa venekerholaiset ovat pitäneet siivoustalkoita, ja Katajanokalla roskia ovat poimineet satunnaisesti ainakin koiranulkoiluttajat.
YIT:n Ari Bergström ehdottaa, että koululaisia voisi palkata siivoamaan rantoja.
”Poishan ne roskat pitää sieltä rannalta saada, eikä se olisi kovin iso työ. Jos olisin vastuussa, palkkaisin työhön koululaisia”, Bergström sanoo.
Lupia valvova ely-keskus on luvannut jäljittää impulssiletkujen alkuperän ja edellyttää luvanhaltijalta siivoamista Lauttasaaresta löytyneiden roskien tapauksessa.
Muovi häiritsee meren ekosysteemiä
RÄJÄYTYSROSKA häiritsee ihmisten lisäksi eläimiä. Esimerkiksi mereen joutunut impulssiletku päätyy helposti syötäväksi, vaikkei sitä sellaiseksi ole tarkoitettu.
Meribiologi ja tutkija Julia Talvitie Aalto-yliopistosta kertoo, että eläin voi päätyä syömään muovia joko erehdyksessä tai passiivisesti suodattamalla sen. Syötynä muovi aiheuttaa eläimelle jopa kuolemanvaaran.
”Muovista voi tulla tukkeumia, ja valheellinen kylläisyyden tunne voi johtaa eläimen nääntymiseen”, Talvitie sanoo.
Roska saattaa aiheuttaa myös sisäisiä ja ulkoisia vaurioita. Mitä pienemmässä muodossa muovi on, sitä useammat eläimet päätyvät syömään sitä.
Muovissa on monesti vaarallisia kemikaaleja, ja lisäksi siihen sitoutuu helposti rasvaliukoisia ympäristömyrkkyjä. Syödessä nekin päätyvät eläimistöön.
VAIKKA roska hajoaisi veteen niin, ettei sitä ihmissilmällä enää erota, sen haitallisuus eläimelle ei silti häviä.
”Muovi vaikuttaa hajottuaankin. Se jää veteen mikro- tai jopa nanomuovina. Jos se painuu pohjaan, sitä syövät pohjaeläimet”, Talvitie kertoo.
Uusissa tutkimuksissa on paljastunut, että muovi kulkeutuu todella pitkälle. Se voi myös kuljettaa mukanaan vieraslajeja.
”Tämä tulee olemaan ongelmamme pitkään.”
Talvitie arvelee, että muovista ei huolehdita, koska se on niin halpaa.
Pidä saaristo siistinä -järjestön raportin mukaan Helsingin rannat ovat vertailluista Itämeren kaupungeista roskaisimpia. Rannoilta löytyi kertakäyttöastioiden ohella eniten juuri rakennustyömaajätettä.
Järjestön projektipäällikkö Hanna Haaksi kertoo, että kolme kertaa vuodessa tehtävissä monitorointisiivouksissa rannoilta löytyy impulssiletkujen lisäksi valkoista lasikuitusilppua.
Vuonna 2013 järjestö keräsi Pihlajasaaressa sadan metrin kaistaleelta 18 jätesäkillistä impulssiletkua ja lasikuitusilppua.
”Nyt jätteen määrä on vähentynyt, mutta sekä letkua että silppua löytyy edelleen joka kerta”, Haaksi sanoo.
Räjähdyksestä rannalle – miksi roskaista kivilouhetta kipataan mereen?
HS kertoi keskiviikkona Helsingin rannoilta löytyneestä räjähdysroskasta. Muoviroska päätyy mereen, kun louheella täytetään rantoja. Miten roskaamista voisi estää?
KAUPUNKI 22.7.2016 2:00 Päivitetty: 22.7.2016 15:16
Virve Rissanen
HELSINGIN SANOMAT
RIO GANDARA / HS
Lauttasaaren rannan roskat ovat peräisin todennäköisesti Jätkäsaaren työmaalta – ehkä länsimetron työmaan louheesta.
Kuuntele
1. Miksi räjäytystöissä käytetään impulssiletkua?
IMPULSSILETKUA on käytetty räjäytyksissä 1970-luvulta lähtien, kertoo räjähdealan yrityksen Forcitin myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Halonen. ”Nykyään kaikki ison mittakaavan louhinnat tehdään impulssiletkun avulla.”
LEIF ROSAS
Panostaja Aku Korhonen panosti reikiä räjäytystä varten länsimetron tunnelityömaalla Ruoholahdessa vuonna 2010.
Letkun täytyy kestää räjähdysaineen kulkeminen sisällään, joten letku on usein kolmikerroksinen. Se osa letkusta, joka ei räjähdä, jää louhintajätteen sekaan. Vaihtoehtona impulssiletkuille olisivat Halosen mukaan elektroniset räjähdysnallit, mutta ne ovat merkittävästi kalliimpia, ja niistä jäisi jätteeksi metallia. Kolmas vaihtoehto on räjähtävä tulilanka, joka katoaisi räjähtäessään kokonaan, mutta se olisi Halosen mukaan turvallisuusriski.
YIT:n Kalliorakentaminen ja kaivokset -yksikön johtaja Ari Bergström kertoo, että räjäytyksen jälkeen louheesta ei voi alkaa poimia letkunjämiä, koska se olisi vaarallista.
2. Miksi roskaista kivilouhetta kipataan mereen?
HELSINGIN rakennusviraston projektinjohtaja Jukka Repokertoo, että louhe on rantarakentamisessa välttämätöntä. ”Meritäyttöä ei ainakaan vetämissäni kohteissa voi tehdä muulla kuin louhintatyömailta vastaanottopaikoille tulevalla isolla louheella.”
KARI PULLINEN
Kivilouhetta kuljetettiin täyttömaaksi Jätkäsaareen vuonna 2012.
Revon mukaan kaikissa louheissa ei välttämättä ole impulssiletkun jäämiä. Monissa kuitenkin on, ja näkyvät letkut noukitaan vastaanottovaiheessa pois. Siivousta edellytetään urakoitsijoilta tai vastaanottajalta kaikissa kohteissa, ja Revon mukaan velvoite kirjataan myös urakkasopimuksiin.
Muovia kerätään myös merentäyttövaiheessa, mikäli roskaa nousee vedenpintaan. Kaikki roska ei kuitenkaan nouse pintaan, vaan jatkaa matkaansa muille rannoille.
3. Miksi muoviroskaa ei siivota merestä?
URAKOITSIJAN siivousvastuu ulottuu Jukka Revon mukaan periaatteessa vain urakka-alueelle. Tuulisena päivänä roskaa voi kuitenkin päätyä vastaanottopaikkojen ja urakointialueiden ulkopuolelle, jolloin vastuukysymys jää auki.
Roskan leviämisen estämiseksi meritäyttökohteissa voi käyttää öljypuomeja – paitsi jos lähellä kulkee laivaliikennettä. Puomeihin kertyneen roskan siivoaminen kuuluu urakoitsijan tai louheen vastaanottajan siivousyksikölle.
Esimerkiksi Jätkäsaaren työmaan lähellä kulkee laivoja, jotka paitsi estävät öljypuomien käytön myös pilkkovat impulssiletkut pienemmiksi. Siksi letkuja päätyy Jätkäsaaresta Pihlajasaareen, Lauttasaareen ja muille lähialueille.
LAURA OJA / HS
Jätkäsaaren ympärillä kulkee laivoja, joten muoviroskan leviämistä ei voi estää öljypuomeilla.
4. Kuka siivoaisi edes rannat?
HS:N LUKIJAT ovat löytäneet räjäytysroskaa esimerkiksi Katajanokalta, Pihlajasaaresta ja Suomenlinnasta. Lauttasaaressa venekerholaiset ovat pitäneet siivoustalkoita, ja Katajanokalla roskia ovat poimineet satunnaisesti ainakin koiranulkoiluttajat.
YIT:n Ari Bergström ehdottaa, että koululaisia voisi palkata siivoamaan rantoja.
”Poishan ne roskat pitää sieltä rannalta saada, eikä se olisi kovin iso työ. Jos olisin vastuussa, palkkaisin työhön koululaisia”, Bergström sanoo.
Lupia valvova ely-keskus on luvannut jäljittää impulssiletkujen alkuperän ja edellyttää luvanhaltijalta siivoamista Lauttasaaresta löytyneiden roskien tapauksessa.
Muovi häiritsee meren ekosysteemiä
RÄJÄYTYSROSKA häiritsee ihmisten lisäksi eläimiä. Esimerkiksi mereen joutunut impulssiletku päätyy helposti syötäväksi, vaikkei sitä sellaiseksi ole tarkoitettu.
Meribiologi ja tutkija Julia Talvitie Aalto-yliopistosta kertoo, että eläin voi päätyä syömään muovia joko erehdyksessä tai passiivisesti suodattamalla sen. Syötynä muovi aiheuttaa eläimelle jopa kuolemanvaaran.
”Muovista voi tulla tukkeumia, ja valheellinen kylläisyyden tunne voi johtaa eläimen nääntymiseen”, Talvitie sanoo.
Roska saattaa aiheuttaa myös sisäisiä ja ulkoisia vaurioita. Mitä pienemmässä muodossa muovi on, sitä useammat eläimet päätyvät syömään sitä.
Muovissa on monesti vaarallisia kemikaaleja, ja lisäksi siihen sitoutuu helposti rasvaliukoisia ympäristömyrkkyjä. Syödessä nekin päätyvät eläimistöön.
VAIKKA roska hajoaisi veteen niin, ettei sitä ihmissilmällä enää erota, sen haitallisuus eläimelle ei silti häviä.
”Muovi vaikuttaa hajottuaankin. Se jää veteen mikro- tai jopa nanomuovina. Jos se painuu pohjaan, sitä syövät pohjaeläimet”, Talvitie kertoo.
Uusissa tutkimuksissa on paljastunut, että muovi kulkeutuu todella pitkälle. Se voi myös kuljettaa mukanaan vieraslajeja.
”Tämä tulee olemaan ongelmamme pitkään.”
Talvitie arvelee, että muovista ei huolehdita, koska se on niin halpaa.
Pidä saaristo siistinä -järjestön raportin mukaan Helsingin rannat ovat vertailluista Itämeren kaupungeista roskaisimpia. Rannoilta löytyi kertakäyttöastioiden ohella eniten juuri rakennustyömaajätettä.
Järjestön projektipäällikkö Hanna Haaksi kertoo, että kolme kertaa vuodessa tehtävissä monitorointisiivouksissa rannoilta löytyy impulssiletkujen lisäksi valkoista lasikuitusilppua.
Vuonna 2013 järjestö keräsi Pihlajasaaressa sadan metrin kaistaleelta 18 jätesäkillistä impulssiletkua ja lasikuitusilppua.
”Nyt jätteen määrä on vähentynyt, mutta sekä letkua että silppua löytyy edelleen joka kerta”, Haaksi sanoo.